Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta keitä kuvassa ammutaan?
On epäselvää, missä ja koska kolikkokohun aikaansaanut kuva on otettu, sillä sisällissodan kuvasto on hyvin hajallaan.
Myös Helsingin Sanomien kuva-arkistosta löytyy sama teloituskuva, joka on saatu ilmeisesti Työväen arkistosta. Kuvauspäiväksi on merkitty paljon puhuvasti ”1918??” (KUVA: HS-ARKISTO)
Mari Koppinen HS
Julkaistu: 27.4. 2:00
TIETO Suomen rahapajan 100-vuotisjuhlarahasta pahoitti tiistaina monet mielet. Kolikkoon oli kuvattu sisällissodan aikainen kuva, jossa teloitetaan punavankeja. Näkemykset rahan välittämästä viestistä sinkoilivat, ja lopulta koko raha päätettiin jättää tekemättä.
Varsin vähälle huomiolle jäi se, että kuva on lavastettu. Siinä ei siis oikeasti teloiteta ketään.
Lavastetun kuvan käyttäminen kolikossa sai Valokuvataiteen museon eläkkeelle jääneen erikoistutkijan
Jukka Kukkosen hämmästymään. ”Olin pudota tuoliltani, kun kuulin, että tätä kuvaa on käytetty kolikossa”, Kukkonen sanoo.
Hänen mukaansa kyseistä kuvaa on pidetty tutkijoiden keskuudessa ilman muuta ”feikkinä” jo vuosikymmeniä. ”Autenttisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekoa”, Kukkonen kertoo.
SISÄLLISSODAN valokuvia paljon tutkinut Kukkonen sanoo, ettei ole itse edes yrittänyt selvittää kyseisen kuvan tarkkaa alkuperää, sillä sen tausta on niin epäselvä, ja sitä on moneen kertaan käsitelty painoprosessia varten.
”Alkuperäinen kuva on saattanut olla painokuva, joka on julkaistu Työväen kalenterissa tai vuoteen 1918 liittyvissä muistojulkaisuissa”, Kukkonen epäilee.
Kuvan ulkoasu viittaisi Kukkosen mielestä rakeisuudessaan 1920-lukuun.
JUKKA KUKKONEN on kirjoittanut sisällissodan valokuvista muun muassa julkaisussa
Punamustavalkea – 1918 kuvat (2008). Kirjasta käy ilmi, kuinka pirstaloitunutta sisällissodan kuvien arkistointi on.
Kuvat ovat hyvin hajallaan, ja kuvaajia sekä tietoja kuvien sisällöstä, kuvauspaikasta tai kuvien kopioinnista on merkitty huonosti. Kuvilla on ollut myös erilaisia tavoitteita, mikä luo leimansa sisältöön.
Kyseinen teloituskuva on hyvä esimerkki sisällissodan kuva-aineiston pirstaleisuudesta. Soitot arkistoihin paljastavat, että se löytyy useammastakin paikasta.
Museoviraston intendentti
Hannu Häkkinen kertookin, että ikonisimpia sisällissotakuvia löytyy ”todella monen museon ja arkiston kokoelmista”.
JOSKUS on arveltu, että kyseinen teloituskuva olisi otettu Tammisaaren vankileirin lähistöllä. Esimerkiksi Museoviraston kuvakokoelmien nettihaussa kuvan valmistusajaksi on merkitty vuosi 1918 ja aiheeksi ”punaisten teloitus Tammisaaren lähellä”.
Museovirastolle kuva on tullut lahjoituksena 1973 Gummerukselta. Kyseessä on huonolaatuinen mustavalkovedos.
Sama kuva löytyy myös Kansan arkistosta ja Työväen arkistosta.
Työväen arkiston erikoistutkijan
Veikko Rytkösen mukaan heidänkin kuvansa lienee kopio. Kansan arkiston
Pia Pursiainen epäilee, olisiko heille vuonna 1950 tullut versio sentään astetta alkuperäisempi.
Tai sitten ei. Sitä ei oikein voi tietää.
Veikko Rytkösen mukaan entisaikaan oli tapana, että negatiivista otettiin useita vedoksia, ja niitä on sitten levitetty ympäriinsä. ”Meillekin on saattanut tulla samasta kuvasta kaksi eri kopiota, joiden takana on eri tekstit.”
Rytkösen oma ajatus on, että kyseinen teloituskuva olisi valkoisten tekoa. ”Todennäköisesti valkoiset ovat tehneet sen johonkin tiedotteeseen – tai sitten se on ihan vaan härskiä huumoria.”
Kuvan voi havaita lavastetuksi jo pelkästään siitä, miten miehet on kuvaan aseteltu.
”Ja taitaa siellä olla ravatit kaulassakin. Totta kai punavangit pukeutuivat kunnolla! Ja kun sotaan lähdettiin, niin ravatti kaulaan tietenkin”, Rytkönen veistelee ironisesti.
MUTTA kuinka olennaista kuvien autenttisuudesta on lopulta edes keskustella, kysyy Museoviraston Häkkinen.
”Jos sodan vuoksi kuoli 38 000 ihmistä, niin kysymys on aika toissijainen. Ei se poista poliittisen väkivallan todellisuutta, vaikka toinen kuva on lavastettu ja toinen ei. Ilmiö, jota kuvat kuvaavat, on todellinen.”