Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Suomen kompromettoituneimpia "konkaripoliitikkoja" jo varmasti harmittaa, että heiltä niin usein kysytään mielipidettä Suomesta ja Natosta. Kun sen mielipiteen on Iivana miettinyt heille valmiiksi. Tuli sade tai paiste, on vastaus aina sama.

He eivät ole pitkään aikaan voineet sanoa, mitä tosiasiassa ajattelevat. Kun tapahtui se juttu, olikohan se Moskovassa, silloin vuonna...

Pitää haastatella myös sellaisia poliitikkoja, jotka kykenevät muuttamaan näkemystään, kun tilanne muuttuu. Heitä on nimittäin paljon.
 
BlackFox kirjoitti:
Onkohan tuolla poliittisella rintamalla tapahtunut joku muutos verhojen takana.

Uutisissa monet eri poliitikot myös vihreistä kommentoivat Naton puolesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän (Pitää kyllä tapahtuakin). Tovin punnitsemisen jälkeen tulkinta Salen puheesta:

Puhe oli lyhyt, tarkoitus kiinnittää huomio kaikkiin esille nostettuihin asioihin ja jättää turha pois.
Kulkutautiin liittyvän tsemppauksen lisäksi seuraavaa:
Putin = Hitler.
Uutta Chamberlainia emme tarvitse.
On syytä valita. Ja valita tällä kertaa voittava puoli riittävän ajoissa.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Hö, koskaan en nähnyt ydinaseita meidän varastoissa 😔 Onneksi meillä kuitenkin niitä on 👍
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti lukevat foorumia. (Naurahdus)

Ensimmäiset reaktiot Niinistön ja Marinin Nato-lausumiin Venäjältä: ”Uhka Pietarille” ja ”Pelkkiä puheita”​

Venäjän median haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, puhuuko Suomen johto vakavissaan Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuudesta.






Arja Paananen

2.1. 22:19



Venäjän media uutisoi viikonloppuna näyttävästi ensin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen ja sen jälkeen myös pääministeri Sanna Marinin (sd) uudenvuodentervehdyksen keskeisimmät Nato-viestit.

Sekä Niinistöä että Marinia oli siteerattu venäläisiin perusuutisiin pääosin tarkasti ja asialliseen sävyyn. Molemmilta lainattiin lausumia siitä, että Suomi pitää yllä mahdollisuuttaan hakea Nato-jäsenyyttä.


Venäjän ylimmän johdon virallisia reaktioita lausuntoihin ei ehtinyt tulla vielä sunnuntai-iltana, mutta mediassa oli sen sijaan jo muutamia tutkija- ja asiantuntijakommentteja.


Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti


Lue lisää: Pääministeri Marin ottaa uudenvuoden viestissään kantaa Suomen Nato-keskusteluun: ”Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta”




Kremlin-mielinen Vzglajd-lehti oli haastatellut Nikolai Mezhevitshia, joka esiteltiin Baltian maihin ja Itämeren alueeseen erikoistuneena tutkijana. Hän johtaa Baltstudies/Rapi-nimellä kulkevaa tutkijoiden yhteenliittymää.

– Suomalaisten lausumien sävy on muuttunut viimeisen vuoden aikana epävakaaksi, kuten oli myös päätös ostaa hävittäjäpommittajia, jotka pystyvät tekemään ydiniskuja koko Venäjän luoteisosaan, Mezhevitsh muotoili lehdelle.


Mezhevitshin mukaan Suomen johdon Nato-lausunnot voivat olla ”Brysselin, Lontoon ja Washingtonin pyynnöstä” esitettyjä heittoja, joilla testataan Venäjän reaktioita. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on, että Venäjän sotilaallinen huomio yritetään nyt vetää pois etelästä pohjoisemmaksi.


– Tämä voi tarkoittaa uhkaa Pietarille. Tällainen retoriikka palauttaa Moskovan mieliin erittäin vaikean tilanteen vuodelta 1939, mutta uudenlaisessa geopoliittisessa yhteydessä, Mezhevitsh sanoi lehdelle.




Mezhevitshin mukaan Venäjän on nyt vahvistettava Itämeren laivastoaan, olipa Suomen liittymisuhka Natoon sitten todellinen tai ei.


– Suomi on liukumaisillaan samanlaiseen venäläisvastaiseen retoriikkaan, joka on tyypillistä naapurimaa Ruotsille, hän tulkitsi.


Venäjän Kansainvälisten asioiden neuvoston (Russiancouncil/RSMD) ohjelmajohtaja Ivan Timofejev ilmoitti puolestaan valtiolliselle uutistoimisto Ria Novostille, että Niinistön ja Marinin lausumat Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta ovat lähinnä puhetta.

– Tämä on toistaiseksi vain retoriikkaa eikä tämä ole uutta. En usko, että tätä kannattaa ottaa vakavasti.


– Tätä keskustelua liittymisestä Natoon on käyty Suomen sisällä jo kauan, sitä oli jo ennen Ukrainan kriisiä. Mitään radikaalia tarvetta Nato-jäsenyydelle ei Suomella ole, Timofejev sanoi.


Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti




Marinin Nato-kommentti nousi venäjänkielisillä uutissivuilla esille vasta sunnuntaina, mitä ilmeisimmin siksi, että suuri osa venäläistoimittajista on viettänyt uudenvuoden vapaitaan. Marinin siteeraamiseen herättiin siten vasta sen jälkeen, kun Niinistön uudenvuodenpuhe oli saanut ensin laajaa julkisuutta.

Marin korosti uudenvuodentervehdyksessään Niinistön tapaan sitä, että Suomi voi halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä.

– Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni, Marin viestitti 31. joulukuuta.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
BlackFox kirjoitti:
Ilmeisesti lukevat foorumia. (Naurahdus)

Ensimmäiset reaktiot Niinistön ja Marinin Nato-lausumiin Venäjältä: ”Uhka Pietarille” ja ”Pelkkiä puheita”​

Venäjän median haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, puhuuko Suomen johto vakavissaan Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuudesta.






Arja Paananen

2.1. 22:19



Venäjän media uutisoi viikonloppuna näyttävästi ensin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen ja sen jälkeen myös pääministeri Sanna Marinin (sd) uudenvuodentervehdyksen keskeisimmät Nato-viestit.

Sekä Niinistöä että Marinia oli siteerattu venäläisiin perusuutisiin pääosin tarkasti ja asialliseen sävyyn. Molemmilta lainattiin lausumia siitä, että Suomi pitää yllä mahdollisuuttaan hakea Nato-jäsenyyttä.


Venäjän ylimmän johdon virallisia reaktioita lausuntoihin ei ehtinyt tulla vielä sunnuntai-iltana, mutta mediassa oli sen sijaan jo muutamia tutkija- ja asiantuntijakommentteja.


Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti


Lue lisää: Pääministeri Marin ottaa uudenvuoden viestissään kantaa Suomen Nato-keskusteluun: ”Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta”




Kremlin-mielinen Vzglajd-lehti oli haastatellut Nikolai Mezhevitshia, joka esiteltiin Baltian maihin ja Itämeren alueeseen erikoistuneena tutkijana. Hän johtaa Baltstudies/Rapi-nimellä kulkevaa tutkijoiden yhteenliittymää.

– Suomalaisten lausumien sävy on muuttunut viimeisen vuoden aikana epävakaaksi, kuten oli myös päätös ostaa hävittäjäpommittajia, jotka pystyvät tekemään ydiniskuja koko Venäjän luoteisosaan, Mezhevitsh muotoili lehdelle.


Mezhevitshin mukaan Suomen johdon Nato-lausunnot voivat olla ”Brysselin, Lontoon ja Washingtonin pyynnöstä” esitettyjä heittoja, joilla testataan Venäjän reaktioita. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on, että Venäjän sotilaallinen huomio yritetään nyt vetää pois etelästä pohjoisemmaksi.


– Tämä voi tarkoittaa uhkaa Pietarille. Tällainen retoriikka palauttaa Moskovan mieliin erittäin vaikean tilanteen vuodelta 1939, mutta uudenlaisessa geopoliittisessa yhteydessä, Mezhevitsh sanoi lehdelle.




Mezhevitshin mukaan Venäjän on nyt vahvistettava Itämeren laivastoaan, olipa Suomen liittymisuhka Natoon sitten todellinen tai ei.


– Suomi on liukumaisillaan samanlaiseen venäläisvastaiseen retoriikkaan, joka on tyypillistä naapurimaa Ruotsille, hän tulkitsi.


Venäjän Kansainvälisten asioiden neuvoston (Russiancouncil/RSMD) ohjelmajohtaja Ivan Timofejev ilmoitti puolestaan valtiolliselle uutistoimisto Ria Novostille, että Niinistön ja Marinin lausumat Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta ovat lähinnä puhetta.

– Tämä on toistaiseksi vain retoriikkaa eikä tämä ole uutta. En usko, että tätä kannattaa ottaa vakavasti.


– Tätä keskustelua liittymisestä Natoon on käyty Suomen sisällä jo kauan, sitä oli jo ennen Ukrainan kriisiä. Mitään radikaalia tarvetta Nato-jäsenyydelle ei Suomella ole, Timofejev sanoi.


Lue lisää: Pääkirjoitus: Niinistön tyrmäys Putinin ”ukaaseille” meni Venäjällä laajasti läpi – tavallisille venäläisille välittyi tärkeä viesti




Marinin Nato-kommentti nousi venäjänkielisillä uutissivuilla esille vasta sunnuntaina, mitä ilmeisimmin siksi, että suuri osa venäläistoimittajista on viettänyt uudenvuoden vapaitaan. Marinin siteeraamiseen herättiin siten vasta sen jälkeen, kun Niinistön uudenvuodenpuhe oli saanut ensin laajaa julkisuutta.

Marin korosti uudenvuodentervehdyksessään Niinistön tapaan sitä, että Suomi voi halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä.

– Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni, Marin viestitti 31. joulukuuta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Trolliryntäystä odotellessa :)
 
Jokuhan voisi tehdä aikansakuluksi Facebook kehyksen (profiilikuvan päälle tuleva lisäkuva) Siihen Naton symboli profiilikuvan rinnalle.

Facen sivuilla saa tehtyä.
 
PSS kirjoitti:
Kun Jämsässä vedetään vessa, sen vesi päätyy, toki puhdistamon läpi, Päijänteeseen ja sieltä Helsinkiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai jos minä pissaan laiturilta veteen, niin eräät ihmiset joita en ole onnistunut arvostamaan juovat sitä, toki "siivilöitynä".

Ps. en missään tapauksessa kuse omalta laiturilta, mielummin Reimarin laiturilta, niin vitamiinit ei laimennu liikaa.
 
Haaviston ajatuksia vuodelta 2017.


Olen itsekin liputtanut kansanäänestyksen puolesta, mutta kyllä Pekka taitaa olla oikeassa.
Koska NATO vaatii perustuslain muutoksen, niin kansa tulee kuulluksi erittäin hyvin kaksissa peräkkäisessä vaaleissa ja jos toisessa tulee vielä 2/3 osaa enemmistö, niin kyllä siinä jo sitten mandaattia on.

Kolme syytä kuopata kansanäänestys – perustuslakia ei saa sivuuttaa​

Edellä mainitsemani syyt jättää kansanäänestys järjestämättä ei kuitenkaan tarkoita, että kansan tahto ohitettaisiin. Päinvastoin. Sotilasliittoon liittyminen on perustuslakikysymys. Perustuslaki eroaa tavallisista laeista siinä, että sen muuttaminen on vaikeutettua. Suomessa perustuslainmuutos on ensin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä. Uutta eduskuntaa valittaessa vaaleista tulisi siis myös NATO-vaalit. Näin demokraattinen päätöksenteko toimisi ja kansan tahto tulisi kuulluksi.

https://www.pekkahaavisto.fi/kolme-syyta-kuopata-kansanaanestys-perustuslakia-ei-saa-sivuuttaa/
 
Passi kirjoitti:
Haaviston ajatuksia vuodelta 2017.


Olen itsekin liputtanut kansanäänestyksen puolesta, mutta kyllä Pekka taitaa olla oikeassa.
Koska NATO vaatii perustuslain muutoksen, niin kansa tulee kuulluksi erittäin hyvin kaksissa peräkkäisessä vaaleissa ja jos toisessa tulee vielä 2/3 osaa enemmistö, niin kyllä siinä jo sitten mandaattia on.

Kolme syytä kuopata kansanäänestys – perustuslakia ei saa sivuuttaa​

Edellä mainitsemani syyt jättää kansanäänestys järjestämättä ei kuitenkaan tarkoita, että kansan tahto ohitettaisiin. Päinvastoin. Sotilasliittoon liittyminen on perustuslakikysymys. Perustuslaki eroaa tavallisista laeista siinä, että sen muuttaminen on vaikeutettua. Suomessa perustuslainmuutos on ensin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä. Uutta eduskuntaa valittaessa vaaleista tulisi siis myös NATO-vaalit. Näin demokraattinen päätöksenteko toimisi ja kansan tahto tulisi kuulluksi.

https://www.pekkahaavisto.fi/kolme-syyta-kuopata-kansanaanestys-perustuslakia-ei-saa-sivuuttaa/
Klikkaa laajentaaksesi...
Kukaan muu kuin Haavisto ei ole sanonut, että kyseessä olisi perustuslakikysymys.
Niin ei sano myöskään perustuslakimme, se kuitenkin voi edellyttää yhden eduskunnan kaksinkertaista enemmistöä (mutta ei kahden, niin kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä):
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112) Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen. Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kansainvälinen velvoite ei tosiaan kuitenkaan saa luovuttaa Suomen itsemääräämisoikeutta, mitä NATO-jäsenyys ei kuitenkaan tekisi, koska 5. artikla on muotoiltu siten, että jokainen maa päättää itse sen toteuttamisen tavasta.

Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi www.finlex.fi
 
Vihreät haluu NATOon!

”Donald Trumpin presidenttikaudella tästä oli valtava huoli, ja hän oli myös sotilaallisesti arvaamaton johtaja. Mutta Joe Bidenin aikakaudella tilanne on muuttunut, ja totta kai se saa monet pohtimaan, mikä on tässä ajassa oikea tapa suhtautua sotilaallisiin liittoutumiin myös ihmisoikeuksien näkökulmasta.”
Klikkaa laajentaaksesi...

Jo on aikoihin eletty, kun pitää olla vihreitten kanssa jostain asiasta täysin samaa mieltä!o_O
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top