Suomi ostaa Yhdysvalloilta satoja Stinger-ilmatorjuntaohjuksia 90 miljoonalla eurolla

[JOKO]

Onko nykyiset Stingerit kykeneviä torjumaan lennokkeja? Pitäisi olla melkoisen herkkä ja erottelukykyinen hakupää

 

[baikal]

Onko nykyiset Stingerit kykeneviä torjumaan lennokkeja? Pitäisi olla melkoisen herkkä ja erottelukykyinen hakupää

Nyt mennään kyllä rankalla mutulla: niihin on syötettävissä moodi, joka tarkoittaa "kapeakeilaista lämpöhakua"? tms. ja haku onnistuu suht hitaasti liikkuvaan kohteeseen. Voi olla, että tämä liittyy johonkin kehityshankkeeseenkin, joka sitten toteutui tai ei. mutumutu

 

[Hande]

Rupesin miettimään kun täällä itkettiin noita it-ohjusten puutteita, niin rannikkopataljoonilla ei taida olla yhtään mitään ilmatorjuntaa.

Siinä sitä on hauska porhaltaa syöksyveneessä kohti vastahyökkäystä kun maihinnousua varmistavat taisteluhelikopterit pörrää ympärillä.

Rannikkojoukoilla on ainakin yksi 05M-patteri, joten ei sielläkään ihan tyhjän päällä olla. Tuolla on tarkoitus suojata nimenomaan rannikkojääkäreitä.

 

[Hande]

Ohjusryhmillä on tuliasemapäätteet ilmatilanteen seuraamiseen. Omista koneista toimitetaan tieto ohjusryhmille. Muutoin toimitaan annetun tehtävän puitteissa. Meillä oli Sergeiden kanssa erilaisina taktisina tehtävinä muistaakseni häirintä, torjunta ja tappioiden tuottaminen. Lähimmillään oli tulenavaus kahdesta kilometristä. Häirinnässä jo lähempänä kolmea kilometriä. Siltä etäisyydeltä näkee lentokoneen hädin tuskin. Tunnistaminen on mahdotonta. Eikä niitä yritetä tunnistaa. Ammutaan, kun tulee kantamalle. Jos tulee oma kone tonttiin, niin se on ylempien johtoportaiden ongelma. Sama tilanne ohjusryhmien kanssa. Mahdolliset rajoitukset tulenkäyttöön käsketään ylempää. Ei niitä tarvitse itse pohtia.

Ohjuksia ei tarvitse ampua harjoituksissa. Olennaista on harjoitella maalin nappaamista ja oikean laukaisuhetken valintaa. Muutoinhan ohjus vastaa käytön vaikeuden kannalta vessanpönttöä. Vedät vivusta, ja mötkö lähtee.

Varsinainen käyttötaktiikka suunnitellaan ylempänä organisaatiossa. Siinä on olennaista omien ohjusten, muun ilmatorjunnan ja vastassa olevan ilma-aseen suorituskyvyn huomiointi. Tämä näkyy ohjusryhmän tasalla lähinnä käskettynä tehtävänä ja tuliaseman sijoituksena.

Olen ymmärtänyt, että ilman maalinosoituksia olkapääohjus menettää rajun siivun suorituskyvystään, reaktioajat eivät vain riitä. Jo 80-luvun Strela-ryhmillä oli tuliasemapäätteet tuota tarkoitusta varten, enkä usko, että tuossa suhteessa olisi tullut takapakka.

Jonkun maagisen Wikipediasta löytyneen kantamalukeman perusteella voi tietysti ajatella napsivansa koneita kuuden kilometrin päästä vaistolaukauksilla, mutta käytäntö taitaa olla hiukan arkisempi. Hyvinkin merkittävä osa suorituskyvystä rakentuu muusta, kuin ohjuslaukauksen ominaisuuksista.

 

[JOKO]

Olen ymmärtänyt, että ilman maalinosoituksia olkapääohjus menettää rajun siivun suorituskyvystään, reaktioajat eivät vain riitä. Jo 80-luvun Strela-ryhmillä oli tuliasemapäätteet tuota tarkoitusta varten, enkä usko, että tuossa suhteessa olisi tullut takapakka.

Jonkun maagisen Wikipediasta löytyneen kantamalukeman perusteella voi tietysti ajatella napsivansa koneita kuuden kilometrin päästä vaistolaukauksilla, mutta käytäntö taitaa olla hiukan arkisempi. Hyvinkin merkittävä osa suorituskyvystä rakentuu muusta, kuin ohjuslaukauksen ominaisuuksista.

Ohjusten suuresta kantamasta on etua lähinnä loittonevia koneita ammuttaessa. Ohjus ehtii ottamaan koneen kiinni ennen sen karkaamista. Lähestyvää konetta ei näe paljain silmin riittävän kaukaa kantaman hyödyntämiseksi. Lämpökamera voisi tuoda tämän osalta parannuksen?

Maalinosoitus on todellakin hyvin tärkeä. Konetta on vaikea havaita ajoissa, vaikka tietää mistä suunnasta se tulee. Siihen sitten päälle ohjuksen nostaminen olalle ja jokunen sekunti hakupään jäähdytystä. Vaikeaksi menee ilman ennakolta tulevaa varoitusta.

Tärkeimmäksi näen ohjuksen kyvyn lukittua maaliin ja pitää lukitus. Useimmat muut puutteet on korjattavissa taktiikalla. Strelalla taisi olla pakko ampua vain loittonevia koneita riittävän lämpöherätteen saamiseksi. Oli ilmeisen katkeraa kalkkia IT-puolen vanhemmalle upseerikunnalle. Kielto ampua loittonevia koneita on ihmeellinen jäänne jostain ilmailun alkuajoilta. Liekkö vieläkin voimassa?

 

[SJ]

Perusteeton olettamus. Mistään lisähankinnoista ei ole ollut mitään puheita. Tuo määrä on riittämätön, aivan kuten se oli 25 vuotta sittenkin. Laskekaa nyt ihan oikeasti! Laskekaa! Tuolla määrällä EDELLEENKIN varustaa Jääkäriprikaati90 mallin ilmatorjunnalla kolme valmiusprikaatia ja ne mekanisoidut pumput. Eli 25v vanhan tarpeen ja suunnitelmien mukaan. Ei tämänpäivän. Eikä sitten yhtään mitään muuta kuin nuo yksiköt, ei ainuttakaan ohjusta jää alueellisille eikä paikallisjoukoille. Mikä kumma tässä on vaikeaa tajuta? VERRATKAA muiden maiden prikaateihin ja niiden ilmatorjuntaan. LASKEKAA.

So fucking what? Jos lisä hankintoja ei saada, niin sitten meillä on nuo ohjukset mitä meillä on, piste. Sillä on tultava toimeen tai tuhouduttava. Jos tuota hankintaa ei oltaisi tehty, niin sitten ei olisi ohjuksia ollenkaan ja naapurissa tiedettäisiin tämä tasan tarkkaan, jolloin toiminta olisi sen mukaista. Koulutusta ei myöskään voisi antaa, kun ei ole kalustoa ollenkaan.

Eli mitä tuo sinun poraaminen hyödyttää?

 

[Samses]

Niin, mutta SILLOIN ei ollut täsmäaseita, jokasäässä toimivia panssaroituja taisteluhelikoptereita ja rynnäkkökoneita eikä varsinkaan tämäntasoista tiedonvälitystä ja tiedustelua kuin nykyään on. Uhka oli sata kertaa pienempi ilmasta kuin mitä se nykyään on.



Lähde tuolle Stingerin kantamalle kiitos. Wikipedian mukaan Igla-S kantama on 6000m ja siellä mainitun Stingerin kantama 4500m.

Wikipedia(kin) on lähde tuolle. 4500 (tai 4800, lähteestä riippuen) on Stinger-C:n kantama, meille on tulossa joko E tai F. Samoin se tst- kärjen koko. Ja mitä tulee luotettavuuteen, niin 270 pudotusta kelpaa mulle luotettavuuden osoitukseksi.

 

[Samses]

No moniko sotilas on ampunut yhtään mitään ikinä väsyneenä, sumussa ja tietäen että tää laukaus maksaa parin Mersun verran...

Ei hitto, ei näin. Ei tarvi olla näin.

Höpötitihöps.

Perustelut JOKOn ja baikalin viesteissä yllä.

 

[Samses]

Nyt mennään kyllä rankalla mutulla: niihin on syötettävissä moodi, joka tarkoittaa "kapeakeilaista lämpöhakua"? tms. ja haku onnistuu suht hitaasti liikkuvaan kohteeseen. Voi olla, että tämä liittyy johonkin kehityshankkeeseenkin, joka sitten toteutui tai ei. mutumutu

Ainakin mainosten mukaan kykenee. Suomen testeissä kokeiltiin maalilennokkiin, lukittui vaikeuksitta. Toki maalilennokin antama heräte on varmaan isompi kuin jonkin kamerapörriäisen.

EDIT: samoin valmistaja, Raytheon, erikseen mainitsee UAV:t listassaan maaleista joita Stingerillä voi pläsäyttää.

 

[Teräsmies]

Eiköhän moderneja olkapääohjuksia ole ihan helppo käyttää kun tässäkin videossa ilmeisesti toinen ukko neuvoo vierestä milloin liipaisinta pitää painaa. JOs oniistuu Syyrian kapinallisilta jota eivät yleensä osaa edes rynnäkkökiväärien tähtäimiä käyttää, niin eiköhän kotimainenkin varusmies moiseen pysty jos on tarvis.

 

[rukkaskikka]

Wikipedia(kin) on lähde tuolle. 4500 (tai 4800, lähteestä riippuen) on Stinger-C:n kantama, meille on tulossa joko E tai F. Samoin se tst- kärjen koko. Ja mitä tulee luotettavuuteen, niin 270 pudotusta kelpaa mulle luotettavuuden osoitukseksi.

"ATAS (Air To Air Stinger)"
"8 km maximum physical range of the missile"
"Block II Maximum range 8 km against hovering targets"

Kahdeksaan kilometriin on päästy noiden reunaehtojen vallitessa. Vähän sama, kuin ne 1/3 Bukin ohjuksen kokoiset "puikot", joita Nasamsiin "saa" ja joiden "kantama" on reilut 10km Bukin ohjuksen kantamaa suurempi.

http://en.wikipedia.org/wiki/AIM-92_Stinger

 

[fulcrum]

Ohjusten kantama "riippuu": http://www.x-plane.org/home/urf/aviation/text/missiles/sam.html

Huomatkaa etenkin Crotalen ohjuksen nopeuskäyrä.

Parhaimmillaan kohde tulee kohti suurta vauhtia ja tällöin - jos hakeutumisjärjestelmä siihen pystyy - torjunta voidaan aloittaa selkeästi kauempaa kuin ohjuksen maksimikantama. Toisaalta taas nopeaa, poispäin lentävää kohdetta vastaan tehokas kantama voi olla 0 metriä: ohjus ei saa maalia kiinni.

Kroatian testeissä muistaakseni Iglan ulottuvuus oli marginaalisesti parempi kuin Stingerin, Stingerissä oli vähän nopeampi ohjus. Hakupäiden suorituskyvyssä ei ollut paljoa eroa. Stinger on laukaisulaitteineen kevyempi, Iglaa pidetään käytettävyydeltään parempana.

 

[Samses]

"ATAS (Air To Air Stinger)"
"8 km maximum physical range of the missile"
"Block II Maximum range 8 km against hovering targets"

Kahdeksaan kilometriin on päästy noiden reunaehtojen vallitessa. Vähän sama, kuin ne 1/3 Bukin ohjuksen kokoiset "puikot", joita Nasamsiin "saa" ja joiden "kantama" on reilut 10km Bukin ohjuksen kantamaa suurempi.

http://en.wikipedia.org/wiki/AIM-92_Stinger

7600 on "effective engagement range", miten ikinä se sitten määritelläänkään. Maximum physical range on teoreettinen kantama, joka on siis suurempi arvo.

EDIT: nykyinen tuotantoversio on Block I RMP (RMP = reprogrammable microprocessor). Kirjaimia tulee sitten perään. (Lähde:Raytheon)

 

[Raveni]

Eiköhän tuo Suomen stinger ole sitä uusinta saatavilla olevaa versiota.. Saattaa olla että puikot on päivitetty vanhemmasta... Eihän E ja F versioissa ole välttämättä kuin eri hakupää... Ei olisi ainakaan mitään järkeä hankkia vanhaa versiota jos ideana olisi saada nykyaikaisia maaleja alas... Naapurikin kuitenkin kehittää koko ajan niin aktiivista kuin passiivistakin suojaa lentäville vehkeillensä.

 

[Umkhonto]

No niitä Igla-M -ohjuksia, jotka on Pokattu jo aikoja sitten (Strelat meni jo 1990-luvulla).

No sillähän minä tuota lausetta ihmettelinkin. Mutta eipä ollut toimittajan asiantuntemus tälläkään kertaa ihan ajan tasalla.

 

[SJ]

"ATAS (Air To Air Stinger)"
"8 km maximum physical range of the missile"
"Block II Maximum range 8 km against hovering targets"

Kahdeksaan kilometriin on päästy noiden reunaehtojen vallitessa. Vähän sama, kuin ne 1/3 Bukin ohjuksen kokoiset "puikot", joita Nasamsiin "saa" ja joiden "kantama" on reilut 10km Bukin ohjuksen kantamaa suurempi.

http://en.wikipedia.org/wiki/AIM-92_Stinger

Samat reunaehdot koskee myös BUK:ia. Sinällään ohjuksen koko ei kerro paljoakaan kantamasta, jos ei tiedetä hyötykuorman kokoa. Ohjuksen toimintatapa vaikuttaa myös, BUK lentää periaatteessa suorinta reittiä maaliin, kun AMRAAM koettaa päästä sinne mahdollisimman paljon energiaa säästäen (siis koettaa alussa ottaa mahdollisimman paljon korkeutta ennen kuin rakettimoottori sammuu ja siitä sitten liitelee kohdetta kohti).

 

[Radar]

Wikipedia(kin) on lähde tuolle. 4500 (tai 4800, lähteestä riippuen) on Stinger-C:n kantama, meille on tulossa joko E tai F. Samoin se tst- kärjen koko. Ja mitä tulee luotettavuuteen, niin 270 pudotusta kelpaa mulle luotettavuuden osoitukseksi.

Todennäköisesti meille tuleva on E-malli. Tuskin he erittäin hyvään hintaan myy varastosta uusimpia ohjuksia.

• FIM-92E: Stinger - RMP Block I: By adding a new rollover sensor and revised control software, the flight behavior was significantly improved. Additionally, the performance against small targets such as drones, cruise missiles and light reconnaissance helicopters was improved. The first deliveries began in 1995. Almost the entire stock of U.S. Stinger missiles was replaced by this version.[7]
• FIM-92F: A further improvement of the E-version and the current production version.[8]

 

[Raveni]

Todennäköisesti meille tuleva on E-malli. Tuskin he erittäin hyvään hintaan myy varastosta uusimpia ohjuksia.

• FIM-92E: Stinger - RMP Block I: By adding a new rollover sensor and revised control software, the flight behavior was significantly improved. Additionally, the performance against small targets such as drones, cruise missiles and light reconnaissance helicopters was improved. The first deliveries began in 1995. Almost the entire stock of U.S. Stinger missiles was replaced by this version.[7]
• FIM-92F: A further improvement of the E-version and the current production version.[8]

Mahdollista on kuitenkin että ovat F versioon päivitettyjä E versiota... Kuten aiemmin sanoin niin vastatoimet kehittyvät ja ovat kehittyneet... Ei olisi mitään järkeä hankkia sellaista tavaraa jonka tehosta on osa jo menetetty... Toki eihän se mitään takaa... Järki ja teot ei aina kohtaa...

 

[Radar]

Mahdollista on kuitenkin että ovat F versioon päivitettyjä E versiota... Kuten aiemmin sanoin niin vastatoimet kehittyvät ja ovat kehittyneet... Ei olisi mitään järkeä hankkia sellaista tavaraa jonka tehosta on osa jo menetetty... Toki eihän se mitään takaa... Järki ja teot ei aina kohtaa...

Eipä kohtaa ei...jokatapauksessa tuon E-mallin kantama on huomattavasti enemmän, kuin perus stingerille ilmoitettu 4800m

 

[Samses]

Jep, E-mallin kantama on tuo 7600 metriä "effective engagement range".

Kuten jo moneen kertaan tässä ketjussa todettu, kantama riittää kyllä, kunhan on maalinosoitus. Joka tapauksessa kepittää Igla-S:n kirkkaasti.