Byrokratian suosta noustaan vielä
Satu Lehtonen
Kolumnit 08.11.2017
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/artikkeli-1.212462
Hankalaa ja epäreilua. Siltä elintarvikkeisiin ja maatalouteen liittyvä byrokratia monesti tuottajista tuntuu.
Kuuntelin muutama viikko sitten viljelijöiden ja elintarvikejalostajien ajatuksia Etelä-Savon byrokratianpurkuhankkeen tilaisuudessa Mikkelissä.
Tilateurastamoyrittäjä Heikki Manninen kertoi, miten hän ryhtyi perehtymään Eviran uuteen satasivuiseen sikojen teurastusohjeeseen.
"Meillä on sikalasta 20 sentin matka teurastamon ovelle. Kun sivun 51 kohdalla en vielä ollut saanut sikaa edes teurastamon puolelle, luovutin."
Epäreilulta tuntuvista asioista Manninen mainitsi Oiva-tarkastuksen. Siinä yrityksen toiminnan eri osa-alueet käydään läpi ja arvostellaan erilaisin naamoin, leveästä hymystä viivasuun kautta surunaamaan.
Mannisen monipuolisessa maaseutuyrityksessä Oiva-tarkastuksia tehdään vuodessa lukuisia.
Kaikki, mikä vaikuttaa elintarvikkeen laatuun ja turvallisuuteen, saattaa tarkastuskäynnillä olla hymynaaman arvoista. Jos jossakin muussa asiassa kuitenkin on puute, yleisarvosanaksi tulee tarkastuksen huonoin arvosana.
"Minulta puuttui myymälän seinältä Oiva-raporttikyltti. Vaikka kaikki muu oli kunnossa, tarkastustulokseksi tuli se irvinaama."
"Systeemi on ihan sama kuin jos nuori kirjoittaisi 12 ällää ja yhden magnan, ja hänelle todettaisiin, että olet nyt M:n ylioppilas", Manninen sanoi.
Puheenvuoroissa muistutettiin, että eläintukiin liittyvä virhe leikkaa myös peltotukia ja päinvastoin. Pienen unohduksen seuraamukset saattavat nousta kohtuuttomiksi – varaa inhimillisiin erehdyksiin ei ole.
Lomakaan ei ole täyttä lomaa, sillä eläinrekisteri-ilmoitukset on tukimenetysten pelossa hoidettava aina ajallaan.
Sivutuotteena on jatkuva pelko siitä, teinkö nyt kaiken oikein vai unohtuiko jotain.
"Valvoja voi tulla koska tahansa, ilmoittamatta", maidontuottaja Anne Nykänen totesi. "Kenen muun työssä niin voi tapahtua?"
Ehkä raskaimmalta tuntuu, ettei viljelijään luoteta.
Kohtalo on vähän kuin soittajalla Juice Leskisen kappaleessa, siementuottaja Yrjö Ehrnrooth sanoi: "Ei löydy hassista soittajan kassista, ei yhtä grammaakaan". Silti vilppiä etsitään etsimästä päästyäkin.
Toivoa kuitenkin on. Mikkelissä viranomaisten äänenpainot olivat aivan erilaiset kuin muutamia vuosia sitten.
"Meillä on halu tehdä ymmärrettäviä ohjeita", Eviran edustaja kommentoi Mannisen teurastusohjekertomusta ja kehotti tuottajia antamaan palautetta.
Niin Eviran, Mavin kuin maa- ja metsätalousministeriönkin väki vakuutti haluaan haitallisen byrokratian purkamiseksi. Kaikki tahtovat seuloa sopasta talteen helmet, sen byrokratian, joka auttaa yrittäjiä menestymään, ja kaataa turhan painolastin viemäriin.
Ei voi muuta kuin toivottaa virkamiehille ja poliitikoille onnea ja turnauskestävyyttä. Byrokratian purkamisen tie on pitkä ja kivinen ja aseita saa kalistella varsinkin EU:n suuntaan.
Tuloksia on kuitenkin pakko saada, sillä kovien taloudellisten paineiden kanssa kamppailevat viljelijät eivät enää jaksa kantaa mitään turhaa taakkaa.