Ei ole lautanen syysmuokkauksen työkalu savikolla kyllä. Hiedallakin tahtoo mennä niin hienoksi että lähtee pian maa syyssateiden matkaan. Vaikuttaa onneksi siltä, että ihmiset on tämän nykyään jo aika hyvin hoksanneet eivätkä tee enää syksyllä lautasmuokkausta niin paljon kuin takavuosina tehtiin.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Ei ole lautanen syysmuokkauksen työkalu savikolla kyllä. Hiedallakin tahtoo mennä niin hienoksi että lähtee pian maa syyssateiden matkaan. Vaikuttaa onneksi siltä, että ihmiset on tämän nykyään jo aika hyvin hoksanneet eivätkä tee enää syksyllä lautasmuokkausta niin paljon kuin takavuosina tehtiin.
Ikarus
Respected Leader
Salaojan laskuaukko. Huuhteluputki alla. 80-luvulla ketjukoneella laitettu. Noita kaivettiin esiin. Ei riitä vesi salaojiin, eikä juuri nyt muihinkaan.
Onneksi oli salaojakartta tallessa.
Oli ne paaluilla merkattu, mutta pitkästä heinikossa ei ne metrin puutolpat erotu. Hommaan nyt muovisia aurausviittoja purkuputkien sijainnin merkiksi.
Salaojatkaan eivät ole täysin huoltovapaita eikä ikuisia. Huuhtelu- sekä salaojakaivojen tyhjennystarvetta voi tulla. Ja nuo laskuaukot on pidettävä auki.
Lisäksi pintamaa pitäisi saada pysymään siinä kunnossa, että vesi pääsee salaojiin. Viime syksyn kaltainen tilanne, sadonkorjuu märällä pellolla väkisin tilsimällä, ei salaojienkaan toimintaedellytyksiä kohenna.
Joskus vaan on pakko korjata sato / tehdä syysmuokkaus liian kosteissa oloissa tai ottaa kunnolla pataan pahasti tappiollisena tuloksena. Valinta on vapaa.
Edit: sen verran sateli viime yönä, että jo riitti salaojiin asti.
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Suomalaisen maatalouden kannattavuutta selvittävä Reijo Karhinen: “Kaupalla jopa ylivertainen neuvotteluasema”
OP-ryhmän entinen pääjohtaja sai kesällä tehtäväksi löytää 500 miljonaa euroa lisää maatalouden yrittäjätuloon. Selvitysmiehen mukaan se on saavutettavissa.
https://yle.fi/uutiset/3-10388058
Vuorineuvos Reijo Karhinen sai kesäkuussa pääministeriltä ja maatalousministeriltä tehtävän. Vuoden loppuun mennessä olisi löydettävä tapoja saada suomalainen maatalous kannattavammaksi ja suomalaisen ruoan tuotanto turvattua. Maatalouden yrittäjätuloa pitäisi kasvattaa puolella miljardilla.
Kesän aikana selvitysmies on kuullut aivoriihissä ruokaketjun eri osapuolia: on haastateltu niin viljelijöitä kuin elintarviketeollisuuttakin sekä kerätty tietoa myös kansalaisten ajatuksista. Ratkaisuja pitäisi löytää vuoden loppuun mennessä.
Yle kysyi selvitysmies Karhiselta, millaisia kiviä hän on ruokaketjun rattaista tähän mennessä löytänyt, ja mistä löytyvät ratkaisun avaimet.
Mitkä ovat selvitystyön päällimmäiset huomiot tähän mennessä?
Tähän mennessä esiin on noussut kaksi tärkeää huomiota.
Ensinnäkin tuote on kunnossa. Ruoka kiinnostaa, se puhututtaa. Ruoka näyttäytyy aivoriihestä saadun palautteen perusteella hiomattomana timanttina. Sitä arvostetaan. Aivoriiheen on osallistunut yli 4000 ihmistä, ja se antaa hyvän pohjan selvitystyölle.
Toinen puoli on se, että ruokaketjun eri osapuolet – tuottajat, teollisuus ja kauppa – ovat tosi syvällä poteroissaan. Ilmapiiri ruokaketjun sisällä on jännittynyt ja tulehtunut, se minua huolestuttaa.
Mistä jännite johtuu?
Tärkein juurisyy on maatalouden eli alkutuotannon kannattavuusongelma. Se on kehittynyt pitkällä ajalla. Ennen kuin pääsemme eteenpäin, se pitää ratkaista.
On vaikea synnyttää yhteistä visiota, tahtotilaa tai tavoitteita tälle koko ketjulle ennen kuin tämä asia ratkaistaan.
Maatalouden kannattavuus on ollut ongelma viimeiset 15-20 vuotta. Kun se on pitkällä ajalla syntynyt, niin ei voida selvitä myöskään ilman rakenteellisia ratkaisuja.
Miten maatalouden kannattavuuden huono tilanne näkyy?
Maatalouden tuotot ovat kasvaneet 2000-luvun alusta vain 17 prosenttia ja samana aikana kulut ovat kasvaneet lähes 50 prosenttia. Se on iso rakenteellinen aukko.
Sekä tuottajilta että kuluttajilta on tullut se viesti, että tuottajien asema on huono. Tuottajahintoihin ja tähän ketjun sisäiseen tulonjakoon sisältyy nyt paljon odotuksia.
Löytyykö ratkaisu siitä, että ruokaketjun tulot jaetaan eri tavalla?
Ruokaketjun kokonaisuushan ovat tuottajat, teollisuus ja kauppa. Kauppaa arvoidaan tässä usein aika kriittisesti. Ymmärrän sen ja siihen varmasti löytyy perusteitakin.
Kauppa on keskittynyt. Se on tehnyt varmasti oikeita strategisiakin ratkaisuja ja sitä myötä sille on kehittynyt todella vahva, jopa ylivertainen neuvotteluvoima. Samaan aikaan vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut ketjun muissa osissa.
Ennen kaikkea kyse on teollisuuden asemasta kauppaa vastaan näiden välisessä neuvottelussa. Onko suomalainen elintarvikkeita jalostava teollisuus riittävän vahva suhteessa kauppaan? Esitän tämän kysymyksen, mutta en ota siihen kantaa.
Mistä ratkaisu voi löytyä?
Kaiken sen jälkeen, mitä olen tähän mennessä kuulemisissa ja tapaamisissa kuullut ja saanut, ajattelen isoa kuvaa. Meidän täytyy saa perusruokaketju toimimaan kitkattomasti, saumattomasti, tuottavasti ja siten, että ketjuun syntyy yhteinen tahtotila.
Lisäksi haluan tarkastella erikseen innovaatioita ja erikoistumista. Tästä voi löytyä ratkaisun eväitä varmasti monen pienemmän tilan kohdalla.
Kolmas asia on vienti, jota on tässä ruokaketjussa yllättävänkin vähän käsitelty. Näiden kolmen kokonaisuuden osalta uskon, että päästään pitkälle.
Olen valmis melkein sanomaan, että se 500 miljoonaa lisää yrittäjätuloa maatalouteen on kyllä saavutettavissa. Mutta se vaatii asianosaisilta valmiutta nähdä asioita uudella tavalla ja myös luopumista vanhasta. Se on saavutettavissa, mutta pelkällä pienellä hienosäädöllä se ei onnistu. Ja ketjun sisäisen ilmapiirin on myös muututtava rakentavammaksi ja tulevaisuushakuisemmaksi.
OP-ryhmän entinen pääjohtaja sai kesällä tehtäväksi löytää 500 miljonaa euroa lisää maatalouden yrittäjätuloon. Selvitysmiehen mukaan se on saavutettavissa.
https://yle.fi/uutiset/3-10388058
Vuorineuvos Reijo Karhinen sai kesäkuussa pääministeriltä ja maatalousministeriltä tehtävän. Vuoden loppuun mennessä olisi löydettävä tapoja saada suomalainen maatalous kannattavammaksi ja suomalaisen ruoan tuotanto turvattua. Maatalouden yrittäjätuloa pitäisi kasvattaa puolella miljardilla.
Kesän aikana selvitysmies on kuullut aivoriihissä ruokaketjun eri osapuolia: on haastateltu niin viljelijöitä kuin elintarviketeollisuuttakin sekä kerätty tietoa myös kansalaisten ajatuksista. Ratkaisuja pitäisi löytää vuoden loppuun mennessä.
Yle kysyi selvitysmies Karhiselta, millaisia kiviä hän on ruokaketjun rattaista tähän mennessä löytänyt, ja mistä löytyvät ratkaisun avaimet.
Mitkä ovat selvitystyön päällimmäiset huomiot tähän mennessä?
Tähän mennessä esiin on noussut kaksi tärkeää huomiota.
Ensinnäkin tuote on kunnossa. Ruoka kiinnostaa, se puhututtaa. Ruoka näyttäytyy aivoriihestä saadun palautteen perusteella hiomattomana timanttina. Sitä arvostetaan. Aivoriiheen on osallistunut yli 4000 ihmistä, ja se antaa hyvän pohjan selvitystyölle.
Toinen puoli on se, että ruokaketjun eri osapuolet – tuottajat, teollisuus ja kauppa – ovat tosi syvällä poteroissaan. Ilmapiiri ruokaketjun sisällä on jännittynyt ja tulehtunut, se minua huolestuttaa.
Mistä jännite johtuu?
Tärkein juurisyy on maatalouden eli alkutuotannon kannattavuusongelma. Se on kehittynyt pitkällä ajalla. Ennen kuin pääsemme eteenpäin, se pitää ratkaista.
On vaikea synnyttää yhteistä visiota, tahtotilaa tai tavoitteita tälle koko ketjulle ennen kuin tämä asia ratkaistaan.
Maatalouden kannattavuus on ollut ongelma viimeiset 15-20 vuotta. Kun se on pitkällä ajalla syntynyt, niin ei voida selvitä myöskään ilman rakenteellisia ratkaisuja.
Miten maatalouden kannattavuuden huono tilanne näkyy?
Maatalouden tuotot ovat kasvaneet 2000-luvun alusta vain 17 prosenttia ja samana aikana kulut ovat kasvaneet lähes 50 prosenttia. Se on iso rakenteellinen aukko.
Sekä tuottajilta että kuluttajilta on tullut se viesti, että tuottajien asema on huono. Tuottajahintoihin ja tähän ketjun sisäiseen tulonjakoon sisältyy nyt paljon odotuksia.
Löytyykö ratkaisu siitä, että ruokaketjun tulot jaetaan eri tavalla?
Ruokaketjun kokonaisuushan ovat tuottajat, teollisuus ja kauppa. Kauppaa arvoidaan tässä usein aika kriittisesti. Ymmärrän sen ja siihen varmasti löytyy perusteitakin.
Kauppa on keskittynyt. Se on tehnyt varmasti oikeita strategisiakin ratkaisuja ja sitä myötä sille on kehittynyt todella vahva, jopa ylivertainen neuvotteluvoima. Samaan aikaan vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut ketjun muissa osissa.
Ennen kaikkea kyse on teollisuuden asemasta kauppaa vastaan näiden välisessä neuvottelussa. Onko suomalainen elintarvikkeita jalostava teollisuus riittävän vahva suhteessa kauppaan? Esitän tämän kysymyksen, mutta en ota siihen kantaa.
Mistä ratkaisu voi löytyä?
Kaiken sen jälkeen, mitä olen tähän mennessä kuulemisissa ja tapaamisissa kuullut ja saanut, ajattelen isoa kuvaa. Meidän täytyy saa perusruokaketju toimimaan kitkattomasti, saumattomasti, tuottavasti ja siten, että ketjuun syntyy yhteinen tahtotila.
Lisäksi haluan tarkastella erikseen innovaatioita ja erikoistumista. Tästä voi löytyä ratkaisun eväitä varmasti monen pienemmän tilan kohdalla.
Kolmas asia on vienti, jota on tässä ruokaketjussa yllättävänkin vähän käsitelty. Näiden kolmen kokonaisuuden osalta uskon, että päästään pitkälle.
Olen valmis melkein sanomaan, että se 500 miljoonaa lisää yrittäjätuloa maatalouteen on kyllä saavutettavissa. Mutta se vaatii asianosaisilta valmiutta nähdä asioita uudella tavalla ja myös luopumista vanhasta. Se on saavutettavissa, mutta pelkällä pienellä hienosäädöllä se ei onnistu. Ja ketjun sisäisen ilmapiirin on myös muututtava rakentavammaksi ja tulevaisuushakuisemmaksi.
Kustaanmiekka
Kenraali
"Maitotilalla on työttömän tulot" – Ylen kysely: Suomalaiset haluavat maksaa maidostaan lisähintaa, kunhan raha menee varmasti tuottajan kukkaroon
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan pääosa kuluttajista on valmis maksamaan maitolitrasta selvästi nykyistä enemmän, jos he voivat luottaa lisähinnan menevän suoraan maidontuottajalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10385859
Suomalaiset olisivat valmiita lievittämään maitotilallisten nykyistä tuloahdinkoa oman rahapussinsa kautta, jos se olisi mahdollista. Tulos selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta kyselystä yli tuhannelle suomalaiselle.
Kyselyn mukaan 90 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan maitolitrastaan enemmän, jos he tietävät korotuksen kilisevän varmasti maidontuottajan kukkaroon. Pikkukorotukseen olisi valmis 28 prosenttia suomalaisista, reilumpaan selvästi useampi.
Enemmistön mielestä sopivin korotus olisi 10 senttiä tai yli. 62 prosenttia vastaajista ajattelee näin. Tätä mieltä ovat niin nuoret kuin vanhat, kaupunkilaiset kuin maalla asuvat, pieni- ja suurituloiset.
Puoluekannatuksittainkin vastaajat seisovat melko yksituumaisesti reippaan korotuksen takana. Eniten sitä kannattavat kristillisdemokraatit (79%), vähiten Sinisten kannattajat (48%), muut tältä väliltä.
Työttömätkin ovat reilun korotuksen kannalla: 70 prosenttia työttömistä vastaajista kannattaa vähintään 10 sentin korotusta kevytmaidon litrahintaan, joka pyörii nyt euron korvilla.
Vain seitsemän prosenttia vastaajista on haluton maksamaan yhtään enempää kuin nyt.
Maidon tuottajahintojen nostamista on vaadittu viime aikoina esimerkiksi nettiaddressissa.
Alle tonni kuussa/nuppi
Maitotilalle roima korotus tulisi tositarpeeseen, koska nyt tulot ovat vähissä.
– Tänä vuonna tilanne on semmoinen, että maidontuottaja tienaa saman, mikä on työttömän peruspäiväraha alennettuna. Luonnonvarakeskus on ennakoinut että maitotilan yrittäjätulo on tänä vuonna rapiat 16 000 euroa. Siinä on kaksi yrittäjää, 340 työpäivää vuodessa, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, maidontuottaja itsekin pohjoisessa.
Marttilan mukaan kymmenen sentin litrakorotus näkyisi jo maitotilan taloudessa: jäisi palkkaakin.
– Korotus vakauttaisi kannattavuutta merkittävästi. Mutta ennen kaikkea tilalla kyettäisiin tekemään välttämättömiä korvausinvestointeja. Nykyisellä kannattavuustasolla nämä kaikki jäävät tekemättä.
Ennen oli paremmin
Vielä neljä vuotta sitten tuottaja sai maitolitrasta noin 10 senttiä enemmän kuin nyt. Sitten Venäjä valtasi Krimin, seurasi EU:n pakotteita ja Venäjän vastapakotteita, jotka tukkivat muun muassa suomalaisten maitotuotteiden viennin Venäjälle.
Hiukan myöhemmin EU:n maitokiintiöiden vapautus romautti mailmanmarkkinahinnan ja sen siivellä suomalaisen maitotilan saaman tuottajahinnan.
– Nelisen vuotta sitten Valio pystyi maksamaan omistajilleen eli maitotilalliselle noin 10 senttiä/litra parempaa maidon hintaa johtuen maailmanmarkkinatilanteesta. Silloin saimme viennistä paremman tuoton ja lisäksi pystyimme viemään venäjälle 400 miljoonaa litraa maitoa, kertoo johtaja Elli Siltala Valiolta.
Mitä sitten tapahtui?
– Venäjän raja sulkeutui meiltä ja lisäksi maailmanmarkkinahinnat teollisuusviennissä laskivat merkittävästi lisääntyneen tarjonnan vuoksi, Siltala kertoo.
Pakotteet yhä kiusana
Venäjän tuontikielto on yhä voimassa ja tuottajahinnat mataavat. Kotimarkkinoiden vetoavulla olisikin merkitystä: suomalaismeijerit iloitsevatkin kyselyn tuloksesta. Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllströmin mukaan he ovat olleet kaupan kanssa jo kolmisen vuota mukana kampanjassa , jossa maksetaan maitolitrasta enemmän tuottajalle.
– Totta kai olemme hyvin kiinnostuneita olemaan vastaavissa hankkeissa myös jatkossa. Se on ihan selvä asia, Gyllström kertoo.
Valio on varovaisempi puheissaan. Kilpailusyistä Valio ei kommentoi mahdollista reagointiaan hinnoitteluunsa. Toteaa vain, että enempää ei tuottajille tällä hetkellä voida maksaa.
– Valion koko tulos menee meidän tuottajillemme. viime vuonna maksoimme 700 miljoonaa euroa 5 500:lle perhetilalle jotka Valion omistavat. Maksamme jo kaiken mitä voittoa teemme, Siltala kertoo.
Siltala huomauttaa myös, että pelkällä maitolitran hinnankorotuksella kuluttaja ei lopulta auta viljelijää paljoakaan, koska valtaosa raakamaidosta jalostetaan ihan muiksi kuin perustölkiksi maitohyllylle: juustoiksi, voiksi, jogurtiksi, rahkaksi jne.
– Maito on meidän myynnistä vain viisi prosenttia. Erityisesti juustossa, rahkassa, tuorejuustossa on paljon tuontituotteita. Jos niiden sijaan ostaa kotimaista, niin silloin nousee kotimaisen maitotilayrittäjän saama tulo, Siltala vinkkaa.
Kilpailulaki hyvä muistaa
Myös kilpailulaki asettaa hinnoittelulle omat ehtonsa.
– Jos samalla portaalla olevat kilpailijat rupeavat keskenään sopimaan tai neuvottelemaan hinnanmuutoksista, kilpailulain kartellikielto leikkaa siinä kohtaa väliin, toteaa tutkimuspäällikkö Antti Norkela Kilpailu- ja kuluttajavirastosta .
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1004:ää henkilöä 27.–30.8.2018. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan väestötilastoja. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan pääosa kuluttajista on valmis maksamaan maitolitrasta selvästi nykyistä enemmän, jos he voivat luottaa lisähinnan menevän suoraan maidontuottajalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10385859
Suomalaiset olisivat valmiita lievittämään maitotilallisten nykyistä tuloahdinkoa oman rahapussinsa kautta, jos se olisi mahdollista. Tulos selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta kyselystä yli tuhannelle suomalaiselle.
Kyselyn mukaan 90 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan maitolitrastaan enemmän, jos he tietävät korotuksen kilisevän varmasti maidontuottajan kukkaroon. Pikkukorotukseen olisi valmis 28 prosenttia suomalaisista, reilumpaan selvästi useampi.
Enemmistön mielestä sopivin korotus olisi 10 senttiä tai yli. 62 prosenttia vastaajista ajattelee näin. Tätä mieltä ovat niin nuoret kuin vanhat, kaupunkilaiset kuin maalla asuvat, pieni- ja suurituloiset.
Puoluekannatuksittainkin vastaajat seisovat melko yksituumaisesti reippaan korotuksen takana. Eniten sitä kannattavat kristillisdemokraatit (79%), vähiten Sinisten kannattajat (48%), muut tältä väliltä.
Työttömätkin ovat reilun korotuksen kannalla: 70 prosenttia työttömistä vastaajista kannattaa vähintään 10 sentin korotusta kevytmaidon litrahintaan, joka pyörii nyt euron korvilla.
Vain seitsemän prosenttia vastaajista on haluton maksamaan yhtään enempää kuin nyt.
Maidon tuottajahintojen nostamista on vaadittu viime aikoina esimerkiksi nettiaddressissa.
Alle tonni kuussa/nuppi
Maitotilalle roima korotus tulisi tositarpeeseen, koska nyt tulot ovat vähissä.
– Tänä vuonna tilanne on semmoinen, että maidontuottaja tienaa saman, mikä on työttömän peruspäiväraha alennettuna. Luonnonvarakeskus on ennakoinut että maitotilan yrittäjätulo on tänä vuonna rapiat 16 000 euroa. Siinä on kaksi yrittäjää, 340 työpäivää vuodessa, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, maidontuottaja itsekin pohjoisessa.
Marttilan mukaan kymmenen sentin litrakorotus näkyisi jo maitotilan taloudessa: jäisi palkkaakin.
– Korotus vakauttaisi kannattavuutta merkittävästi. Mutta ennen kaikkea tilalla kyettäisiin tekemään välttämättömiä korvausinvestointeja. Nykyisellä kannattavuustasolla nämä kaikki jäävät tekemättä.
Ennen oli paremmin
Vielä neljä vuotta sitten tuottaja sai maitolitrasta noin 10 senttiä enemmän kuin nyt. Sitten Venäjä valtasi Krimin, seurasi EU:n pakotteita ja Venäjän vastapakotteita, jotka tukkivat muun muassa suomalaisten maitotuotteiden viennin Venäjälle.
Hiukan myöhemmin EU:n maitokiintiöiden vapautus romautti mailmanmarkkinahinnan ja sen siivellä suomalaisen maitotilan saaman tuottajahinnan.
– Nelisen vuotta sitten Valio pystyi maksamaan omistajilleen eli maitotilalliselle noin 10 senttiä/litra parempaa maidon hintaa johtuen maailmanmarkkinatilanteesta. Silloin saimme viennistä paremman tuoton ja lisäksi pystyimme viemään venäjälle 400 miljoonaa litraa maitoa, kertoo johtaja Elli Siltala Valiolta.
Mitä sitten tapahtui?
– Venäjän raja sulkeutui meiltä ja lisäksi maailmanmarkkinahinnat teollisuusviennissä laskivat merkittävästi lisääntyneen tarjonnan vuoksi, Siltala kertoo.
Pakotteet yhä kiusana
Venäjän tuontikielto on yhä voimassa ja tuottajahinnat mataavat. Kotimarkkinoiden vetoavulla olisikin merkitystä: suomalaismeijerit iloitsevatkin kyselyn tuloksesta. Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllströmin mukaan he ovat olleet kaupan kanssa jo kolmisen vuota mukana kampanjassa , jossa maksetaan maitolitrasta enemmän tuottajalle.
– Totta kai olemme hyvin kiinnostuneita olemaan vastaavissa hankkeissa myös jatkossa. Se on ihan selvä asia, Gyllström kertoo.
Valio on varovaisempi puheissaan. Kilpailusyistä Valio ei kommentoi mahdollista reagointiaan hinnoitteluunsa. Toteaa vain, että enempää ei tuottajille tällä hetkellä voida maksaa.
– Valion koko tulos menee meidän tuottajillemme. viime vuonna maksoimme 700 miljoonaa euroa 5 500:lle perhetilalle jotka Valion omistavat. Maksamme jo kaiken mitä voittoa teemme, Siltala kertoo.
Siltala huomauttaa myös, että pelkällä maitolitran hinnankorotuksella kuluttaja ei lopulta auta viljelijää paljoakaan, koska valtaosa raakamaidosta jalostetaan ihan muiksi kuin perustölkiksi maitohyllylle: juustoiksi, voiksi, jogurtiksi, rahkaksi jne.
– Maito on meidän myynnistä vain viisi prosenttia. Erityisesti juustossa, rahkassa, tuorejuustossa on paljon tuontituotteita. Jos niiden sijaan ostaa kotimaista, niin silloin nousee kotimaisen maitotilayrittäjän saama tulo, Siltala vinkkaa.
Kilpailulaki hyvä muistaa
Myös kilpailulaki asettaa hinnoittelulle omat ehtonsa.
– Jos samalla portaalla olevat kilpailijat rupeavat keskenään sopimaan tai neuvottelemaan hinnanmuutoksista, kilpailulain kartellikielto leikkaa siinä kohtaa väliin, toteaa tutkimuspäällikkö Antti Norkela Kilpailu- ja kuluttajavirastosta .
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1004:ää henkilöä 27.–30.8.2018. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan väestötilastoja. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
YliKoo
Greatest Leader
Ikarus
Respected Leader
Mikko Välttilä tiivistää ruokakeskustelun: "Viljelijän pitää saada riittävä palkka, paitsi ei maataloustuilla, eikä ruokakaan saa maksaa"
Riemastuttavassa facebook-päivityksessä pistetään ruokakeskustelun ristiriitaiset argumentit poikki ja pinoon.
PASI LEINO
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
"Halpa ruoka on hyvä ja kannatettava, paitsi jos se on halpaa koska maataloustuki", Välttilä kirjoittaa.
"Viljelijän pitää saada työstään riittävä palkka. Paitsi ei pidä maataloustuilla, eikä myöskään ruoka saa maksaa."
Osansa saa myös hävikin kritisointi.
"Ylijäämäruoka on paha, paitsi itse heitän roskiin jos haluan, mutta muut eivät saisi. Ja kaupasta pitää löytyä juuri sitä mitä haluan juuri silloin kun haluan. Jos ei löydy, on paha. Jos löytyy ja heitetään roskiin, on paha."
Ja kaupan tuotevalikoima ja hinnoittelupolitiikka.
"Pirkka ja Rainbow on hyvä, koska halpa. Paitsi ei ole, jos aasialainen ananaspurkin tuottaja on köyhä. Suomalaisen lihan tuottaja jos on köyhä, ei haittaa, koska halpa."
"Eettinen ruoka on hyvä ja vegaaninen ja gluteeniton, ja luomu, ja laktoositon. Paitsi ei saa olla kallista."
"Soija on paha jos on käytetty eläimen rehussa, mutta ihmisen ruoassa on hyvä. Eläimet rääkätään ihan varmasti. Ja ainakin teurastetaan väärin. Ja jos ei niin tehdä, pitää olla silti halpaa."
Maatilat, ja viljelijät, ne vasta hankalia ovatkin.
"On hyvä tietää mistä ruoka tulee, mutta lannanhaju on hirvittävän paha. Ja kurainen tie. Ja oikeastaan maatilakin on hirvittävä, paitsi jos ei haise eikä kuulu ääniä ja on vihreää ruohoa ja punaisia omenoita ja uutta perunaa ympäri vuoden pellossa, mutta ei saa kitkeä eikä istuttaa eikä lannoittaa, koska ääntä hajua ja kuraa."
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
"Viljelijä on paha, koska ei ole tyytyväinen. Ja jos on tyytyväinen, on tosi paha, koska maataloustuki."
"Tanskalainen Maajussi on hyvä."
Lue Välttilän koko facebook-päivitys
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.294439
Ruokakeskustelu kiteytettynä.
Riemastuttavassa facebook-päivityksessä pistetään ruokakeskustelun ristiriitaiset argumentit poikki ja pinoon.
PASI LEINO
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
"Halpa ruoka on hyvä ja kannatettava, paitsi jos se on halpaa koska maataloustuki", Välttilä kirjoittaa.
"Viljelijän pitää saada työstään riittävä palkka. Paitsi ei pidä maataloustuilla, eikä myöskään ruoka saa maksaa."
Osansa saa myös hävikin kritisointi.
"Ylijäämäruoka on paha, paitsi itse heitän roskiin jos haluan, mutta muut eivät saisi. Ja kaupasta pitää löytyä juuri sitä mitä haluan juuri silloin kun haluan. Jos ei löydy, on paha. Jos löytyy ja heitetään roskiin, on paha."
Ja kaupan tuotevalikoima ja hinnoittelupolitiikka.
"Pirkka ja Rainbow on hyvä, koska halpa. Paitsi ei ole, jos aasialainen ananaspurkin tuottaja on köyhä. Suomalaisen lihan tuottaja jos on köyhä, ei haittaa, koska halpa."
"Eettinen ruoka on hyvä ja vegaaninen ja gluteeniton, ja luomu, ja laktoositon. Paitsi ei saa olla kallista."
"Soija on paha jos on käytetty eläimen rehussa, mutta ihmisen ruoassa on hyvä. Eläimet rääkätään ihan varmasti. Ja ainakin teurastetaan väärin. Ja jos ei niin tehdä, pitää olla silti halpaa."
Maatilat, ja viljelijät, ne vasta hankalia ovatkin.
"On hyvä tietää mistä ruoka tulee, mutta lannanhaju on hirvittävän paha. Ja kurainen tie. Ja oikeastaan maatilakin on hirvittävä, paitsi jos ei haise eikä kuulu ääniä ja on vihreää ruohoa ja punaisia omenoita ja uutta perunaa ympäri vuoden pellossa, mutta ei saa kitkeä eikä istuttaa eikä lannoittaa, koska ääntä hajua ja kuraa."
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
"Viljelijä on paha, koska ei ole tyytyväinen. Ja jos on tyytyväinen, on tosi paha, koska maataloustuki."
"Tanskalainen Maajussi on hyvä."
Lue Välttilän koko facebook-päivitys
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.294439
Ruokakeskustelu kiteytettynä.
Ikarus
Respected Leader
Kylläpä teki maalipinnalle gutaa
Hiekkaisen sorkan hieraisu + ohutpeltisessä autossa ''jännän'' kuoppainen konepelti ja katto. On ne melko epeleitä Autoa joskus vaihtaessa pitää yrittää perustella, että tämä on uusinta hottia ilmanvastuksen minimoimiseksi, kuten golf-pallossa.
Näinköhän. Ja eihän se nouse, oikeasti. Teollisuus ja kauppa lisäävät vaan siivuaan myynnistä, jos kysyntä kasvaa. Alkutuottajalle saakka koroitettu hinta ei osu, näin se vaan oikeasti menee.
Ainoa keino saada maataloustuloon lisähyvää on vienti, se kannattaisi uskoa. Ja kyllä noi puhuvat päät sen tietävät, mutta tää on tällaista jesustelua ollut niin kauan kuin muistan.
Kuluttajahintojen merkittävä nostaminen a la raaka-aine kotimainen. Jee. Satamiin alkaa vaan pukkailla eurooppalaista jalostetta niin, etteivät ahtaajat voi pitää edes jouluvapaitaan, näin se vapaa globaali talous pelaa. Ja sitten kun kotimaan kuluttaja on ehtinyt tottua eurooppalaisiin jalosteisiin voidaan koko show paketoida lopullisesti.
D
Deleted member 2762
Guest
Mikko Välttilä tiivistää ruokakeskustelun: "Viljelijän pitää saada riittävä palkka, paitsi ei maataloustuilla, eikä ruokakaan saa maksaa"
Riemastuttavassa facebook-päivityksessä pistetään ruokakeskustelun ristiriitaiset argumentit poikki ja pinoon.
PASI LEINO
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
Somerolainen kanalayrittäjä Mikko Välttilä tiivistää facebook -päivitykseensä suomalaisen ruokakeskustelun ristiriitaiset argumentit. Osansa saavat niin maataloustuet, hävikkiruoka kuin juuri oikeanlaiset maatilat.
"Halpa ruoka on hyvä ja kannatettava, paitsi jos se on halpaa koska maataloustuki", Välttilä kirjoittaa.
"Viljelijän pitää saada työstään riittävä palkka. Paitsi ei pidä maataloustuilla, eikä myöskään ruoka saa maksaa."
Osansa saa myös hävikin kritisointi.
"Ylijäämäruoka on paha, paitsi itse heitän roskiin jos haluan, mutta muut eivät saisi. Ja kaupasta pitää löytyä juuri sitä mitä haluan juuri silloin kun haluan. Jos ei löydy, on paha. Jos löytyy ja heitetään roskiin, on paha."
Ja kaupan tuotevalikoima ja hinnoittelupolitiikka.
"Pirkka ja Rainbow on hyvä, koska halpa. Paitsi ei ole, jos aasialainen ananaspurkin tuottaja on köyhä. Suomalaisen lihan tuottaja jos on köyhä, ei haittaa, koska halpa."
"Eettinen ruoka on hyvä ja vegaaninen ja gluteeniton, ja luomu, ja laktoositon. Paitsi ei saa olla kallista."
"Soija on paha jos on käytetty eläimen rehussa, mutta ihmisen ruoassa on hyvä. Eläimet rääkätään ihan varmasti. Ja ainakin teurastetaan väärin. Ja jos ei niin tehdä, pitää olla silti halpaa."
Maatilat, ja viljelijät, ne vasta hankalia ovatkin.
"On hyvä tietää mistä ruoka tulee, mutta lannanhaju on hirvittävän paha. Ja kurainen tie. Ja oikeastaan maatilakin on hirvittävä, paitsi jos ei haise eikä kuulu ääniä ja on vihreää ruohoa ja punaisia omenoita ja uutta perunaa ympäri vuoden pellossa, mutta ei saa kitkeä eikä istuttaa eikä lannoittaa, koska ääntä hajua ja kuraa."
"Iso traktori on paha. Pieni traktori, jossa ei ole penkissä pehmusteita ja työturvallista hyttiä on hyvä."
"Viljelijä on paha, koska ei ole tyytyväinen. Ja jos on tyytyväinen, on tosi paha, koska maataloustuki."
"Tanskalainen Maajussi on hyvä."
Lue Välttilän koko facebook-päivitys
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.294439
Ruokakeskustelu kiteytettynä.
Tässähän ne asiat tuotiin esille
Aikalailla tällailailla pääkaupunkiseudun metia on asiaa käsitellyt. Aina voohkastaan lisäelinkeinoista maatiloille, miten prkl se rutiköyhä ja velkainen maitotilallinen alkaa vielä pitämään jotain elämyspuistoa kaupunkilaisille? Taikka myymään omia tuotteitaan suoraan tilalta? Evira ja metia on todennut jo moneen kertaan, että raakamaito on niin hengenvaarallista, että imettäväiset ja vanhukset sairastuu ja kuolee jo pelkästään raakamaidon hajusta 
On se ihme kun meidän perheessäkin kaikki lapset selvisi hengissä ihan täysi-ikäiseksi saakka vaikka juotiin joka päivä raakamaitoa (mikä edelleen on sitä maailman parasta maitoa) ja niin, vanhuksetkin eli yli 9-kymppisiksi eivätkä todistettavasti kuolleet maitoon vaikka lipittivät sitä jatkuvasti
D
Deleted member 2762
Guest
Ruotsalainen pelti kuitenkin kestää aina pari vuohta?
Ruotsalainen pelti kuitenkin kestää aina pari vuohta?
Juu, kyllä SSABn teräs kestää tuollaisen kopparakoiven askeleet. Nykyiset maalit tosin huonommin.
Kunhan baltriberin pihaan törmää joskus rikkaat sukulaiset tuliterillä osamaksuautoillaan ja vuohenpirut hyppivät niiden katoilla, niin sitten sukurakkaus on koetteella. Siihen kun vanha kukko vielä pieraisee suurehkon salpietariräiskäleen ilmanottoaukkoihin istuessaan konepellillä....lupaathan @Baltriber ottaa videon reaktioista?
Jep. Ja ne samat ihmiset ku vouhkaavat päö tyhjänä että kyllä minä maksaisin ja lääpölää, painelevat suoraan lidliin ostelemaan mitä sattuu. Meidänkin kylällä on äkkiseltään laskettuna 3 maatilakauppaa, eikä kaupunkilaisia siellä näy. On nii kallista. Rismaan tai lidliin ja salkkareita tuijottamaan.
Baltriber
Eversti
Juu, kyllä SSABn teräs kestää tuollaisen kopparakoiven askeleet. Nykyiset maalit tosin huonommin.
Kunhan baltriberin pihaan törmää joskus rikkaat sukulaiset tuliterillä osamaksuautoillaan ja vuohenpirut hyppivät niiden katoilla, niin sitten sukurakkaus on koetteella. Siihen kun vanha kukko vielä pieraisee suurehkon salpietariräiskäleen ilmanottoaukkoihin istuessaan konepellillä....lupaathan @Baltriber ottaa videon reaktioista?
Koska mä pystyn ennustamaan reaktiot (ja kustannukset), olen kieltänyt ajamasta pihaan ennen kuin vuohet on teljettyinä talliin ja tallin ovi lukittu.
On ne kyllä kamalia.
suku on pahin...
Baltriber
Eversti
suku on pahin...
Mä tiesin ettei mun tarvitse tarkentaa
Tässähän ne asiat tuotiin esille
Näinhän se valitettavasti menee maidon osalta Suomessa. On tehty lainsäädännöllä vallan vaikeaksi kaikki jalostus ja tilamyynti. Muitten tuotteitten osalta mahdollisuuksia on sitten ehkä hieman enemmän. Nyt muuten tuntuu julkisuudessa olevan tuo maitokriisi niin pinnalla, että meinaa muut kriisit jäädä unholaan. Mitenkään maidontuotannon ahdinkoa vähättelemättä, mutta kannattaa muistaa että muut tuotantosuunnat on olleet kriisissä vuodesta 1995, jos pieni liioittelu sallitaan.