Suuri maatalouskeskustelu

Mikael Jungner haaveilee ruuan suhteen omavaraisesta Helsingistä – kuinka pitkälle päästään kerrosviljelyllä ja kattopuutarhoilla?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.292751

Muutamat ravintolat Tampereella kokeilivat kasvattaa itse käyttämiään salaatteja ja yrttejä, Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan yliopisto-opettaja Krista Willman kertoo.

Kävi kuitenkin ilmi, että viljely vaati paljon aikaa ja ammattitaitoa.

”Huomattiin, että ravintolapäällikkö ei ole puutarhuri.”

Keskeinen ongelma. Ei onnistu itujenkaan kasvatus capuchinoa litkimällä. Toinen, että kaupungin infra pitäisi pistää kokonaan uusiksi.
Peltojahan sekä viljelijöitä meillä vielä on koko maan ruokkimiseen. Miten pitkään näillä nykykatteilla, onkin jo sitten kokonaan toinen juttu.
Itse haaveilen näkeväni jungnerin etc paskanpujat tekemässä jotain fyysistä työtä , ihan mitä tahansa.. Vaan taitaisi se nälkäkuolema kansaa uhata jos ruoantuotanto olisi näiden vastuulla.
 
Mikael Jungner haaveilee ruuan suhteen omavaraisesta Helsingistä – kuinka pitkälle päästään kerrosviljelyllä ja kattopuutarhoilla?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.292751

Muutamat ravintolat Tampereella kokeilivat kasvattaa itse käyttämiään salaatteja ja yrttejä, Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan yliopisto-opettaja Krista Willman kertoo.

Kävi kuitenkin ilmi, että viljely vaati paljon aikaa ja ammattitaitoa.

”Huomattiin, että ravintolapäällikkö ei ole puutarhuri.”

Keskeinen ongelma. Ei onnistu itujenkaan kasvatus capuchinoa litkimällä. Toinen, että kaupungin infra pitäisi pistää kokonaan uusiksi.
Peltojahan sekä viljelijöitä meillä vielä on koko maan ruokkimiseen. Miten pitkään näillä nykykatteilla, onkin jo sitten kokonaan toinen juttu.
Ajatus on niin lapsellinen, että ei oikein hiitsi edes pilkata. Kuvastaa vaan täydellistä irtautumista reaalimaailmasta...
 
@Ikarus ja kumppanit. Jottei totuus unohdu, niin laitan pari kuvaa ja videota viime syksyltä :cool: Urakkapaikassa tuli kynnettyä loka-marraskuussa puintien jälkeen 160ha mallilla väkisin läpi, työtä käskettyä.
Tuskaa..vitutusta..turhuuden tunnetta..tupakkaa..epätoivoa. Lopulta pakkaset saapuivat pelastamaan sen mitä pelastettavissa oli. Työ jäi viimeisillään kesken kun ei enään päässyt jäljellä olevilla alueilla mihinkään, millään keinolla.
Muutamaa hyvää lohkoa seurasi aina viisi tuskaista taistelua.


Katso liite: 23784
Katso liite: 23785Katso liite: 23786Katso liite: 23788Katso liite: 23789Katso liite: 23790
Katso liite: 23792
Kovaa on, mutta kyntää täytyy.

Edit: Jatketaan sen verran, että tuollaisissa oloissa huomaa auran oikeiden säätöjen vaikutuksen. Jos on vähän kärki alhaalla ja sitä on korjannut kallistamalla maapuolta kohti, on varmaa että meno ei maita. Saa ehkä olla mielummin vaikka vähän siivellään. Vyörenkailla on pararsta kai pitää paineet oikeina, mutta vanhoilla ristikudosrenkailla sai aina hiukan vielä vetoa kun lasketteli vähän ilmaa pois.

Tuollaisessa hommassa tulee niskat ja hartiat perkeleen kipeeksi, kun jotenkin jäkittää koko ajan että menis ny.
 
Viimeksi muokattu:
Mikael Jungner haaveilee ruuan suhteen omavaraisesta Helsingistä – kuinka pitkälle päästään kerrosviljelyllä ja kattopuutarhoilla?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.292751

Muutamat ravintolat Tampereella kokeilivat kasvattaa itse käyttämiään salaatteja ja yrttejä, Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan yliopisto-opettaja Krista Willman kertoo.

Kävi kuitenkin ilmi, että viljely vaati paljon aikaa ja ammattitaitoa.

”Huomattiin, että ravintolapäällikkö ei ole puutarhuri.”

Keskeinen ongelma. Ei onnistu itujenkaan kasvatus capuchinoa litkimällä. Toinen, että kaupungin infra pitäisi pistää kokonaan uusiksi.
Peltojahan sekä viljelijöitä meillä vielä on koko maan ruokkimiseen. Miten pitkään näillä nykykatteilla, onkin jo sitten kokonaan toinen juttu.

Ei kun sanoista teoiksi vain! Kasvattakoon ituhipit kehä ykkösen sisällä kaiken ruokansa, syödään me muut sitten sitä, mitä muualta saadaan. Arkadianmäkeläiset kasvattakoon siis itse tomaattinsa ja perunansa. Ja jos lihaa mielivät, niin... no, onhan siellä nelijalkaisia joka lähtöön. Ei pirskatti, mistähän ne saavat maitoa latteen ja kahvipapuja Capuccinoonsa? Nyt tuli kyllä paniikkipalaverin paikka.
 
20180903_110519.jpg
Peltojen syyshuolto. Piiriojia joudutaan ajoittain aukomaan, kuvassa näkyvällä maalajilla eli hiesulla alle 10 v välein.

Urakka ei ole niin vuoden tarkkuudella ajoitettava, etteikö sitä pystyisi jättämään ojituksen kannalta edullisiin olosuhteisiin eli mahdollisimman kuiviin oloihin.

Noin kilometri päivässä näkyi tuolla Volvolla ojaa aukenevan. Urakoitsijan kone. Tämä viikko taitaa tärvääntyä, joku salaojan pätkäkin nyt samalla.


20180903_105551.jpg
Maat ajoin ''harjanteelle asemiin''. Tuosta levälleen. Jääkausi ei kohdellut meitä Ylä-Savolaisia suopeasti. Mäkimaat on moreeneita ja vähän alempana vanhoja järvenpohjia, maalaji pääosin hiesu. Harjanteilla näillä hiesullakin on karikko ( kivi kiven päällä) alla ja kunnollisen muokattavan ruokamultakerroksen saamiseksi ei juuri muuta konstia ole, kuin kuvassa näkyvä.

Pönttöpää esi-isät olisivat voineet kyllä katella vähän kivettömämpiä maita:) Tosin saa itseäänkin syyttää, että noita viljelee.
 
Katso liite: 23807
Peltojen syyshuolto. Piiriojia joudutaan ajoittain aukomaan, kuvassa näkyvällä maalajilla eli hiesulla alle 10 v välein.

Urakka ei ole niin vuoden tarkkuudella ajoitettava, etteikö sitä pystyisi jättämään ojituksen kannalta edullisiin olosuhteisiin eli mahdollisimman kuiviin oloihin.

Noin kilometri päivässä näkyi tuolla Volvolla ojaa aukenevan. Urakoitsijan kone. Tämä viikko taitaa tärvääntyä, joku salaojan pätkäkin nyt samalla.


Katso liite: 23808
Maat ajoin ''harjanteelle asemiin''. Tuosta levälleen. Jääkausi ei kohdellut meitä Ylä-Savolaisia suopeasti. Mäkimaat on moreeneita ja vähän alempana vanhoja järvenpohjia, maalaji pääosin hiesu. Harjanteilla näillä hiesullakin on karikko ( kivi kiven päällä) alla ja kunnollisen muokattavan ruokamultakerroksen saamiseksi ei juuri muuta konstia ole, kuin kuvassa näkyvä.

Pönttöpää esi-isät olisivat voineet kyllä katella vähän kivettömämpiä maita:) Tosin saa itseäänkin syyttää, että noita viljelee.
Kivettömistä maista ja esi-isistä tuli mieleen. Tunnetaanko teillä päin kivihaudat? Eli esi-isät eivät ole kyllin isoa kiveä saaneet väätettyä pois, joten asia on ratkaistu kaivamalla sen viereen kuoppa ja hautaamalla se syvään. Samaan kuoppaan on sitten mätetty laajalta alalta pienempää kiveä.
Seurauksella, että esim. 80-luvulla routa sitten nosteli niitä massamaisesti pintaan...
Tällaisia kivihautoja ainakin meidän suvussa E-Savossa kerrotaan tehdyn. Tiedä sitten, onko vuosikymmenet suurentaneet kuopan ja kiven kokoa jutuissa, mutta niitä kyllä oli alueita, joissa kiveä oli kiven vieressä.
Tosin, ei se pelto varsin kivetön muiltakaan kohdilta ollut... Pienviljelihän sitten luotti lihas (isä)- ja lapsityövoimaan (minä) kivien keruussa.
 
Kivettömistä maista ja esi-isistä tuli mieleen. Tunnetaanko teillä päin kivihaudat? Eli esi-isät eivät ole kyllin isoa kiveä saaneet väätettyä pois, joten asia on ratkaistu kaivamalla sen viereen kuoppa ja hautaamalla se syvään. Samaan kuoppaan on sitten mätetty laajalta alalta pienempää kiveä.
Seurauksella, että esim. 80-luvulla routa sitten nosteli niitä massamaisesti pintaan...
Tällaisia kivihautoja ainakin meidän suvussa E-Savossa kerrotaan tehdyn. Tiedä sitten, onko vuosikymmenet suurentaneet kuopan ja kiven kokoa jutuissa, mutta niitä kyllä oli alueita, joissa kiveä oli kiven vieressä.
Tosin, ei se pelto varsin kivetön muiltakaan kohdilta ollut... Pienviljelihän sitten luotti lihas (isä)- ja lapsityövoimaan (minä) kivien keruussa.

Juuri näillä seuduin kiviä haudattu ehkä vähemmän. Voi johtua siitä, että peruskallio on niin pinnassa, ettei kovinkaan kummoisen kivihaudan kaivaminen ole ollut mahdollista.

Sotien jälkeen ne raivasi tarinoiden mukaan Raivausyhdistyksen vinssivehkeillä. Kuorma-auton päällä oli tehokas vinssi. Kiveen nyskytettiin kiviporalla (leka + kivipora) reikä ja kiven päälle pystytettiin kolmijalka. Kivi vinssillä ylös, ja jonkun lavetin päälle vetämällä pellon reunaan. 50-luvun lopulla jo Pillarilla työntämällä.

Sen sanon, että esi-isille on pakko hattua nostaa. Pellon tekeminen ei ole helppoa eikä halpaa nykyisilläkään koneilla, puhumattaan pelkästä ihmis,- hevostyöstä. Pellon reunoissa on julmettuja kiviraunioita pelkällä käsityöllä kerättynä. Joltain takavuosien paikalliselta viljelijältä oli taannoin kysytty ammattia. Se oli vastannut kivityömies. Hyvä ja osuva vastaus näillä(kin) seuduin.

Naapuri raivasi peltoa joskus 80-luvulla. Se nakkeli käsin kivikuorman (6 tn) kyytiin, kärryä ei tarvinnut välillä siirtää..

Olen minäkin käsin poikasena kiviä kerännyt. Kovin suurella kaipauksella en muistele niitä aikoja. Teknikka on kehittynyt onneksi helpottamaan myös kivien keräystä, sikäli kun niitä peltoja on tarpeen muokata. Osan pelloista kynnän syksyllä ja muokkaan keväällä sekä kerään kivet, mäkimaita en pengo laisinkaan. Tämän taas mahdollistaa kylvöteknologian sekä kasvinsuojelun kehitys.
 
Juuri näillä seuduin kiviä haudattu ehkä vähemmän. Voi johtua siitä, että peruskallio on niin pinnassa, ettei kovinkaan kummoisen kivihaudan kaivaminen ole ollut mahdollista.

Sotien jälkeen ne raivasi tarinoiden mukaan Raivausyhdistyksen vinssivehkeillä. Kuorma-auton päällä oli tehokas vinssi. Kiveen nyskytettiin kiviporalla (leka + kivipora) reikä ja kiven päälle pystytettiin kolmijalka. Kivi vinssillä ylös, ja jonkun lavetin päälle vetämällä pellon reunaan. 50-luvun lopulla jo Pillarilla työntämällä.

Sen sanon, että esi-isille on pakko hattua nostaa. Pellon tekeminen ei ole helppoa eikä halpaa nykyisilläkään koneilla, puhumattaan pelkästä ihmis,- hevostyöstä. Pellon reunoissa on julmettuja kiviraunioita pelkällä käsityöllä kerättynä. Joltain takavuosien paikalliselta viljelijältä oli taannoin kysytty ammattia. Se oli vastannut kivityömies. Hyvä ja osuva vastaus näillä(kin) seuduin.

Naapuri raivasi peltoa joskus 80-luvulla. Se nakkeli käsin kivikuorman (6 tn) kyytiin, kärryä ei tarvinnut välillä siirtää..

Olen minäkin käsin poikasena kiviä kerännyt. Kovin suurella kaipauksella en muistele niitä aikoja. Teknikka on kehittynyt onneksi helpottamaan myös kivien keräystä, sikäli kun niitä peltoja on tarpeen muokata. Osan pelloista kynnän syksyllä ja muokkaan keväällä sekä kerään kivet, mäkimaita en pengo laisinkaan. Tämän taas mahdollistaa kylvöteknologian sekä kasvinsuojelun kehitys.

Vähän sama kun katsoo vanhoja valokuvia tietyömailta, soran tai tukkien ajosta...ei ollut sekään velliperseiden hommaa..
 
@Ikarus ja kumppanit. Jottei totuus unohdu, niin laitan pari kuvaa ja videota viime syksyltä :cool: Urakkapaikassa tuli kynnettyä loka-marraskuussa puintien jälkeen 160ha mallilla väkisin läpi, työtä käskettyä.
Tuskaa..vitutusta..turhuuden tunnetta..tupakkaa..epätoivoa. Lopulta pakkaset saapuivat pelastamaan sen mitä pelastettavissa oli. Työ jäi viimeisillään kesken kun ei enään päässyt jäljellä olevilla alueilla mihinkään, millään keinolla.
Muutamaa hyvää lohkoa seurasi aina viisi tuskaista taistelua.


Katso liite: 23784
Katso liite: 23785Katso liite: 23786Katso liite: 23788Katso liite: 23789Katso liite: 23790
Katso liite: 23792

Kyllä lujasta lähtee leipä voi yhden kerran kyllä!
Sitkeitä ja juurevia äijiä olette!
 
Tässä kylällä kynnettiin viimeset syyskynnöt tämän vuoden tammikuussa. Muuten näytti sujuvan ihan vauhdikkaasti mutta se viilu jäi silleen pystyyn kun jäätynyt maa ei oikein kääntyny kunnolla. Jälki oli vähän mielenkiintoista. Toi märän maan väkisin kyntäminen on kaikin puolin aika kamalaa. Se maa tykkää aika huonoa siitä. Mut tietysti jos on puidessa jääny pahat raiteet niin saahan ne kyntämällä parhaiten tasotettua.
 
Kivettömistä maista ja esi-isistä tuli mieleen. Tunnetaanko teillä päin kivihaudat? Eli esi-isät eivät ole kyllin isoa kiveä saaneet väätettyä pois, joten asia on ratkaistu kaivamalla sen viereen kuoppa ja hautaamalla se syvään. Samaan kuoppaan on sitten mätetty laajalta alalta pienempää kiveä.

Joo on tehty tuollaista. Kivet piiloon mutta kuulemani mukaan oli myös tarkoitus saada loivan rinnepellon keskellä oleva painauma kuivahtamaan nopeammin..
 
Juuri näillä seuduin kiviä haudattu ehkä vähemmän. Voi johtua siitä, että peruskallio on niin pinnassa, ettei kovinkaan kummoisen kivihaudan kaivaminen ole ollut mahdollista.

Sotien jälkeen ne raivasi tarinoiden mukaan Raivausyhdistyksen vinssivehkeillä. Kuorma-auton päällä oli tehokas vinssi. Kiveen nyskytettiin kiviporalla (leka + kivipora) reikä ja kiven päälle pystytettiin kolmijalka. Kivi vinssillä ylös, ja jonkun lavetin päälle vetämällä pellon reunaan. 50-luvun lopulla jo Pillarilla työntämällä.

Sen sanon, että esi-isille on pakko hattua nostaa. Pellon tekeminen ei ole helppoa eikä halpaa nykyisilläkään koneilla, puhumattaan pelkästä ihmis,- hevostyöstä. Pellon reunoissa on julmettuja kiviraunioita pelkällä käsityöllä kerättynä. Joltain takavuosien paikalliselta viljelijältä oli taannoin kysytty ammattia. Se oli vastannut kivityömies. Hyvä ja osuva vastaus näillä(kin) seuduin.

Naapuri raivasi peltoa joskus 80-luvulla. Se nakkeli käsin kivikuorman (6 tn) kyytiin, kärryä ei tarvinnut välillä siirtää..

Olen minäkin käsin poikasena kiviä kerännyt. Kovin suurella kaipauksella en muistele niitä aikoja. Teknikka on kehittynyt onneksi helpottamaan myös kivien keräystä, sikäli kun niitä peltoja on tarpeen muokata. Osan pelloista kynnän syksyllä ja muokkaan keväällä sekä kerään kivet, mäkimaita en pengo laisinkaan. Tämän taas mahdollistaa kylvöteknologian sekä kasvinsuojelun kehitys.
Kun miettii millaisilla työmäärillä on tämän maan pellot raivattu ja maa muutenkin rakennettu, niin sitä suuremmalla syyllä esim jungnerin kannattaisi pitää turpansa tukossa. Ja samasta syystä en vain voi hirveästi arvostaa näitä tänne vainoa pakoon tulleita prinssi-everstejä!
 
Toi märän maan väkisin kyntäminen on kaikin puolin aika kamalaa. Se maa tykkää aika huonoa siitä.
Niinhän se on. Mutta viime syksynä kaikki oli päin helvettiä muutenkin, millään muulla muokkarilla ei ollut pellolle asiaa kuin auroilla, päätös tehtiin että yritetään pelastaa se mitä pelastettavissa on, eli keskittyä tähän vuoteen ja kyntää mitä pystyy mustaksi kevättä varten. Ettei keväällä ole käsissä satoja hehtaareita märkää sänkimaata... Kuka olisi tiennyt että tästä vuodesta tuleekin ennätyskuiva ja kaikki viime syksyn taistelu kynnön kanssa oli täysin turhaa.
 
Kyllä mä kovasti ihmettelen jotta kuinka meinaavat hoitaa omavaraistalouden stadissa. Citykanit ja persiljatussu ikkunalaudalla on vähän.. Vähän. Tahtoo täällä hämeessäkin olla sitkaassa vaikka tonttiakin on enempi ku parkkiruudussa. Eikä siinä asfaltoidussa ruudussa taida pottu menestyä, paitsi ikea-säkissä, joskin säkki lähtee hereesti jonkun matkaan. Parvekkeelle kanoja, kaneja ja vuohi. Heinät rappukäytövään. Lannat siihen kadunvarteen.

Meillä kävi joskus sillai (oon kyllä varmaan kertonutkin) että mun tilatunnus muutti, lampaat oli rekisteröitynä 4vuotta kerrostalokämpässä lähiössä, kukaan huomannu mitään.

Aamulla olin lasta saattamassa koulutaksille. Kattelin ku liinakkotamma paineli kylänraittia. Ikävä tietysti että oli oma tamma. Naapurin isäntä ajeli ohi ja pysähty siihen taksitolpalle. Sanoin että varoo vähän, siinä meitin portin pielessä töröttää hevonen irrallaan, mutta mä en kerkiä hätiin kun ei tenavaa voi yksin jättää oottelee taksia. No kun kotiin pääsin niin se oli naapuri tunkenu tamman portista omaan pihaan. Kuinkahan kaupungissa toimii tämmönen muidenkin elukoista huolehtiminen.
 
Niinhän se on. Mutta viime syksynä kaikki oli päin helvettiä muutenkin, millään muulla muokkarilla ei ollut pellolle asiaa kuin auroilla, päätös tehtiin että yritetään pelastaa se mitä pelastettavissa on, eli keskittyä tähän vuoteen ja kyntää mitä pystyy mustaksi kevättä varten. Ettei keväällä ole käsissä satoja hehtaareita märkää sänkimaata... Kuka olisi tiennyt että tästä vuodesta tuleekin ennätyskuiva ja kaikki viime syksyn taistelu kynnön kanssa oli täysin turhaa.
Jos olisitte kyntäneet keväällä, tämäkin kesä olisi mennyt päin helvettiä. Kevätkyntö kuivattaa maata ankarasti.
Jälkiviisastelu on turhaa ja tarpeetonta, mutta keväällä lautasäkeellä tai pelkkä urien tasaus ja suorakylvö olisi ehkä maalajia tuntematta näin hihasta vedettynä olla se paras. Nythän kesän 2018 olematon sadesumma jo tiedetään.

Itsellä suorakylvöt olivat sekä sadon määrällä että etenkin ha/katteella mitaten ylivoimaisia.
 
Niinhän se on. Mutta viime syksynä kaikki oli päin helvettiä muutenkin, millään muulla muokkarilla ei ollut pellolle asiaa kuin auroilla, päätös tehtiin että yritetään pelastaa se mitä pelastettavissa on, eli keskittyä tähän vuoteen ja kyntää mitä pystyy mustaksi kevättä varten. Ettei keväällä ole käsissä satoja hehtaareita märkää sänkimaata... Kuka olisi tiennyt että tästä vuodesta tuleekin ennätyskuiva ja kaikki viime syksyn taistelu kynnön kanssa oli täysin turhaa.

Joo se on aika riskaabelia jättää isoja aloja sängellekin kyllä. Vaikka nykyään on hyvät välineet sängestä muokkaamiseen niin ei se kaikilla maalajeilla ja kaikkina keväinä toimi kovin hyvin välttämättä. Jos on paljon sänkenä niin tahtoo normikeväänä mennä aika myöhään ne kylvöt osittain sitten.
 
Jos olisitte kyntäneet keväällä, tämäkin kesä olisi mennyt päin helvettiä. Kevätkyntö kuivattaa maata ankarasti.
Jälkiviisastelu on turhaa ja tarpeetonta, mutta keväällä lautasäkeellä tai pelkkä urien tasaus ja suorakylvö olisi ehkä maalajia tuntematta näin hihasta vedettynä olla se paras. Nythän kesän 2018 olematon sadesumma jo tiedetään.

Itsellä suorakylvöt olivat sekä sadon määrällä että etenkin ha/katteella mitaten ylivoimaisia.

Lautasmuokkarilla sängestä muokkaaminen näytti täälläpäin antavan hyvän lopputuloksen myös. Nuo ketkä isompia pinta-aloja tässä viljelee näkyvät käyttävän useampia muokkaustapoja maalajista, lohkosta ja kasvista riippuen. Osa kynnetään, osa kultivoidaan ja osa jää talven yli sängelle. Niitä muokkauskoneita on sitten kimpassa niin ei tarvi olla omia jokaisella.
 
Keväällä sängellä olleet vedettiin kyllä lautasmuokkarilla, ei Loimaan alueen savilla kevätkyntöä paljoa parane kokeilla, ellei sitten ole ns.parempaa tietoa tulevista keleistä, ja kylvökone muutaman tunnin aurojen perässä. Tänä syksynä kultivaattori saa eniten työtä. Ei lautasmuokkain oikein syysmuokkari ole, ainakaan näillä mailla.
 
Back
Top