Nyt täytyy Junkkerille pistää kova issias päälle niin saadaan jokin tosi luova ratkaisu. Luonnollisesti valtaa pitää keskittää Rysseliin tämän ratkaisun myötä.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Nyt täytyy Junkkerille pistää kova issias päälle niin saadaan jokin tosi luova ratkaisu. Luonnollisesti valtaa pitää keskittää Rysseliin tämän ratkaisun myötä.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10402264
Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan
Mitä me syömme sitten, jos lihansyönnistä tulee ympäristösyistä mahdotonta eivätkä pellotkaan riitä kasvavan väestön ruokkimiseen? Edessä on mullistus, joka vetää vertoja maatalouden keksimiselle.
Ennen oli lehmä. Tulevaisuudessa on bioreaktori.
Bioreaktorissa voidaan valmistaa maidon proteiinia mikrobien avulla. Suomessa siinä on onnistuttu tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Kun ennen piti kasvattaa lehmä ja sille rehua, tankissa mikrobit tuottavat maitoproteiinia paljon lehmää tehokkaammin. Saastuttavaa ja tehotonta lehmää ei enää prosessiin tarvita.
Kenties jo muutaman vuoden kuluttua tuotetta voidaan lisätä maitojauheen tapaan joihinkin elintarvikkeisiin.
Tämä Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) keksintö Espoossa on vain yksi esimerkki siitä, miten ruoantuotanto tulee maailmanlaajuisesti mullistumaan. Pelloilta ja navetoista siirrytään tehokkaampaan ja ekologisempaan aikakauteen.
Bioreaktoreissa ruokaa voidaan tuottaa missä vain – aavikolla tai suurkaupungissa.
Nörttikielellä sanottaisiin, että tämä on elintarviketalous 4.0.
– Muutaman vuosikymmenen päästä pitää tuottaa valtava määrä ruokaa, mutta resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, biotekniikan tohtori, tutkija Lauri Reuter VTT:ltä toteaa.
Ei pelkästään ilmastonmuutos vaan myös väestönkasvu pakottaa ajattelemaan asioita uudesta kulmasta – lehmän ulkopuolelta.
Tutkimuslaboratorioissa ja ruokateollisuuden startupeissa eri puolilla maailmaa kehitetään nyt uusia teknologioita ja tuotteita. Kantasoluista kasvatettua lihaa, lihankorvikkeita, ruokaa mikrobien avulla suoraan ilmasta.
Yhdysvalloissa myös sijoittajat ovat haistaneet uudessa ruokabisneksessä rahan.
Uusi ruokavallankumous voi olla yhtä iso kuin maanviljelyksen aloittaminen 10 000 vuotta sitten. Iso kysymys kuuluu: kuinka saada kuluttaja syömään ihan uudella tavalla?
Soluhilloa ihmepadassa
Suomalaistutkija Lauri Reuter on keksinyt "ihmepadan". Kansainvälinen lehdistö on esitellyt sitä yhtenä ratkaisuna maailman ruokaongelmaan.
Reuter toimi aiemmin biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä VTT:llä. Nykyisin hän kuuluu VTT:n strategiseen ryhmään.
Kuluttaja voi pienessä kotikäyttöisessä bioreaktorissaan kasvattaa tulevaisuudessa itse kasvisolukkoa ruoaksi. Soluhillo ei ratkaise nälänhätää, mutta olisi yksi pieni muutos isossa kokonaisuudessa.
Laitteesta on toistaiseksi olemassa vain kaksi prototyyppiä. Toinen on Vantaan Heurekassa – museossa jo ennen teollista tuotantoa – ja toinen kiertää maailmaa.
Jo nyt VTT:n laboratorioissa kasvatetaan muiden muassa puolukoita, mesimarjoja ja mansikoita soluviljelminä. Niitä voisi tulevaisuudessa kasvattaa sekä elintarviketeollisuuden isoissa tankeissa että pienissä kotikäyttöisissä bioreaktoreissa.
Ravitsemuksellisesti solukot näyttäisivät tuottavan samantyyppisiä yhdisteitä kuin kasvit itse. Samoja kasveja ne eivät kuitenkaan ole. Ne ovat solumassaa, eräänlaista soluhilloa.
Puolukan soluviljelmä maistuu kuulemma vispipuurolle.
– Ei ole tietenkään mitään järkeä, että me Suomessa ryhtyisimme kasvattamaan säiliöissä puolukoita. Jokainen voi mennä metsään ja kerätä ne itse, Reuter huomauttaa.
– Mutta on monia paikkoja maailmassa, joissa niin ei voi tehdä, esimerkiksi Dubai. Ruoantuotanto on siellä mahdotonta. Voisimmeko me viedä sinne suomalaista teknologiaa?
Myös kananmunan valkuaista tehdään jo ilman kanaa
Reuter kertoo toisenkin uutisen. Sen lisäksi, että VTT:n laboratoriossa on onnistuttu valmistamaan “maitojauhetta”, siellä tehdään myös kananmunan valkuaista. Silläkin uskotaan olevan laajasti käyttöä elintarvikkeissa.
– Kananmunan valkuaisessa on muutamia keskeisiä proteiineja. Otamme kanasta sen geenin – informaation, jolla sen proteiini rakennetaan. Laitetaan se mikrobiin, ja annetaan mikrobin säiliössä tuottaa samaa proteiinia, Reuter selittää.
Kanamunan ja maidon proteiinia yritetään toki tuottaa muuallakin kuin Suomessa, muun muassa Yhdysvalloissa. Suomalaisten vahvuus on pitkä kokemus proteiinien tuotannossa teollisessa mittakaavassa.
Eikö olisi helpompaa pelastaa maailma vain vähentämällä lihansyöntiä?
– Meidän on pakko tehdä niin joka tapauksessa, Reuter vastaa.
Pelastaako keinoliha maailman?
Ihmiset himoitsevat lihaa.
Suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa . Moni syö sitä oman painonsa verran. Kasvissyönti on lisääntynyt, mutta se ei näy tilastoissa lihansyönnin vähenemisenä. Ainakaan vielä.
Himoitsemme edelleen niitä ruokia, joista oli meille eniten hyötyä tuhansia vuosia sitten.
Lihansyönti kuuluu myös vahvasti kulttuuriimme.
Keinolihan keksijä, Maastrichtin yliopiston professori Mark Post on varma, ettei ihmiskunta luovu lihan mausta. Kantasoluista laboratoriossa kasvatettua jauhelihapihviä maistettiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 2013.
Kantasolut eivät syö heinää eivätkä päästele metaania ilmakehään. Niitä kasvatetaan solumaljoissa tarjoilemalla sopivasti happea. Aluksi niitä kasvatettiin naudan veressä, mutta nyt ne kasvavat jo synteettisessä viljelyliuoksessa, jotta lihan tekemiseen ei tarvittaisi lainkaan eläviä eläimiä.
Post kasvatti aiemmin myös sian soluja, mutta keskittyi nautaan, koska rahoittaja Sergei Brin halusi hampurilaispihvin. Brin on Googlen toinen perustaja.
Myös nykyinen iso lihateollisuus investoi suuria summia keinolihan kehittämiseen.
Kehitteillä on muun muassa “hanhenmaksaa” ja kalan solukosta kasvatettavaa tonnikalaa.
Keinolihaa voisi periaatteessa tehdä vaikka saimaannorpan tai oman mummon kantasoluista. Ehkä se ajaa pois osan potentiaalisista kuluttajista.
Kenelle kantasoluliha on sitten suunnattu? Suostuvatko vannoutuneet lihansyöjät siirtymään keinolihaan?
Ajatus kantasoluista kasvatetusta pihvistä ei kaikessa kliinisyydessään herätä suuresti ruokahalua.
Joka tapauksessa viljelyalaa, sademetsiä ja vettä säästyy, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Bioreaktoreista ei myöskään valu mitään luontoon eikä tuotannossa synny ylimääräistä.
Kunnolliset elinkaarianalyysit keinolihan ympäristövaikutuksista puuttuvat kuitenkin edelleen.
Energiaa arvellaan kuluvan suunnilleen saman verran kuin siipikarjan tuotannossa. Merkittävää on siis se, miten energiaa tulevaisuudessa tuotetaan.
Jotkut firmat lupailevat keinolihaa markkinoille jo muutaman vuoden sisällä. Lauri Reuter arvelee, että ne suunnataan kuitenkin aluksi vain hyvin pienille markkinoille.
– Tuotteet tulevat olemaan tosi kalliita. Menee vielä kauan, ennen kuin niitä on tarjolla suurelle yleisölle, hän arvelee.
Reuter on kuullut, ettei jauhelihapihvi muistuta maultaan vielä lainkaan oikeaa hampurilaispihviä.
Lihankorvikkeet syrjäyttävät keinolihan?
Keinolihan ohi markkinoille ovat jo rynnistäneet tuotteet, jotka ovat kasvipohjaisia, mutta hyvin lihan kaltaisia.
Lihattomat pihvit on kehitetty samaan tarpeeseen kuin keinoliha. Niistä puuttuvat kuitenkin kantasolutuotannon eettiset ja käytännön ongelmat.
Ovatko ne jo tehneet keinolihan turhaksi?
Kenties kuuluisin tuote on amerikkalainen Impossible Foodsin hampurilaispihvi. Se on täysin kasvipohjainen jauhelihapihvi, jonka salainen ainesosa on myoglobiinin kaltainen proteiini.
Myoglobiini tekee lihasta ja verestä punaista ja vähän raudan makuista.
Keksinnön ansiosta pihviä on vaikea erottaa oikeasta jauhelihapihvistä.
– Sen voi paistaa mediumiksi, ja sen rakenne ja maku ovat hyvin samankaltaisia kuin jauhelihan, Lauri Reuter kertoo omasta kokemuksestaan.
Pihviä myydään jo yli tuhannessa ravintolassa. Sitä tarjoillaan myös lentokonematkustajille Uuden-Seelannin ja Los Angelesin välillä.
Lihaa matkivat tuotteet kiinnostavat sijoittajia. Impossible Foodsin kilpailijan Beyond Meet -yhtiön rahoittaja on Bill Gates.
Tuotteita myydään jo kauppojen lihahyllyissä jauhelihan vieressä.
Tulevaisuuden sammot takovat ruokaa lähes tyhjästä
Lauri Reuter hykertelee. Tämä on hänen lempiaiheitaan: ruoan tuottaminen ilmasta sähkön avulla.
– Kasvithan tekevät ruokaa ilmasta. Ajattele vaikka papua. Se ottaa ilmasta hiilidioksidia ja sitoo typpeä, ja tekee auringon energian avulla proteiinia, Reuter selittää.
Mikrobit pystyvät tekemään saman asian. Ne ottavat hiilidioksidia ja typpeä ilmasta, ja käyttävät sähköä energialähteenä.
– Ero on siinä, että kasvit tarvitsevat hedelmällisen maaperän, ja ne ovat riippuvaisia vuodenajoista ja sääoloista. Kun kasvatetaan suljetussa tilassa mikrobeja, ei ole mitään väliä, missä ollaan.
Prosessista syntyy proteiinipitoista jauhetta. Suomalainen, VTT:ltä irtautunut Solar Foods pyrkii aloittamaan sen kaupallisen tuotannon 2020-luvun alussa.
Yrityksen tavoitteena on, että tuotteen ympäristövaikutukset olisivat 10 – 100 kertaa pienemmät kuin markkinoilla olevan lihatuotteen tai sitä korvaavan tuotteen.
Mikä onkaan aitoa ja luonnonmukaista?
Lopulta kun kaupallistaminen, maku, hinta ja ekologisuus ovat kohdallaan, jäljelle jää vain yksi kysymys. Kelpaavatko tieteistarinoilta kuulostavat tuotteet kuluttajille, joiden mielestä aitous ja luonnonmukaisuus ovat valttia?
Mutta mikä on luonnollista? Tehotuotantoko?
Lauri Reuter muistuttaa, ettei pelto ole sen luonnollisempi kuin bioreaktorikaan. Sekin on ihmisen kehittämä.
– Kun suunnilleen 10 000 vuotta sitten ruvettiin viljelemään maata ja kasveja, me loimme ihan uudenlaisen kasvien ryhmän: maatalouskasvit. Ei porkkanaa, kaalia, maissia tai vehnää luonnossa ollut.
Ehkä parinkymmenen vuoden päästä kyseisiä teknologioita pidetään täysin luonnollisina.
– Jos ajatellaan proteiinin tekemistä ilmasta, niin sehän on hyvin luonnollista. Se on se tapa, jolla mikrobit luonnollisesti elävät, Reuter korostaa.
Itse asiassa bioreaktorit eivät ole ruoantuotannossa uusi asia. Monille tuttu quorn-sieniproteiini on valmistettu bioreaktorissa. Myös olutpanimoissa jylläävät mikrobit.
Entä millainen on Lauri Reuterin oma ruokavalio?
– Syön ympäristösyistä pääasiassa kasvisruokaa, mutta joustavasti. Kotiin en lihaa osta, mutta jos joku minulle sitä lautaselle laittaa, kyllä minä syön sen pois, Reuter myöntää.
Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan
Mitä me syömme sitten, jos lihansyönnistä tulee ympäristösyistä mahdotonta eivätkä pellotkaan riitä kasvavan väestön ruokkimiseen? Edessä on mullistus, joka vetää vertoja maatalouden keksimiselle.
Ennen oli lehmä. Tulevaisuudessa on bioreaktori.
Bioreaktorissa voidaan valmistaa maidon proteiinia mikrobien avulla. Suomessa siinä on onnistuttu tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Kun ennen piti kasvattaa lehmä ja sille rehua, tankissa mikrobit tuottavat maitoproteiinia paljon lehmää tehokkaammin. Saastuttavaa ja tehotonta lehmää ei enää prosessiin tarvita.
Kenties jo muutaman vuoden kuluttua tuotetta voidaan lisätä maitojauheen tapaan joihinkin elintarvikkeisiin.
Tämä Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) keksintö Espoossa on vain yksi esimerkki siitä, miten ruoantuotanto tulee maailmanlaajuisesti mullistumaan. Pelloilta ja navetoista siirrytään tehokkaampaan ja ekologisempaan aikakauteen.
Bioreaktoreissa ruokaa voidaan tuottaa missä vain – aavikolla tai suurkaupungissa.
Nörttikielellä sanottaisiin, että tämä on elintarviketalous 4.0.
– Muutaman vuosikymmenen päästä pitää tuottaa valtava määrä ruokaa, mutta resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, biotekniikan tohtori, tutkija Lauri Reuter VTT:ltä toteaa.
Ei pelkästään ilmastonmuutos vaan myös väestönkasvu pakottaa ajattelemaan asioita uudesta kulmasta – lehmän ulkopuolelta.
Tutkimuslaboratorioissa ja ruokateollisuuden startupeissa eri puolilla maailmaa kehitetään nyt uusia teknologioita ja tuotteita. Kantasoluista kasvatettua lihaa, lihankorvikkeita, ruokaa mikrobien avulla suoraan ilmasta.
Yhdysvalloissa myös sijoittajat ovat haistaneet uudessa ruokabisneksessä rahan.
Uusi ruokavallankumous voi olla yhtä iso kuin maanviljelyksen aloittaminen 10 000 vuotta sitten. Iso kysymys kuuluu: kuinka saada kuluttaja syömään ihan uudella tavalla?
Soluhilloa ihmepadassa
Suomalaistutkija Lauri Reuter on keksinyt "ihmepadan". Kansainvälinen lehdistö on esitellyt sitä yhtenä ratkaisuna maailman ruokaongelmaan.
Reuter toimi aiemmin biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä VTT:llä. Nykyisin hän kuuluu VTT:n strategiseen ryhmään.
Kuluttaja voi pienessä kotikäyttöisessä bioreaktorissaan kasvattaa tulevaisuudessa itse kasvisolukkoa ruoaksi. Soluhillo ei ratkaise nälänhätää, mutta olisi yksi pieni muutos isossa kokonaisuudessa.
Laitteesta on toistaiseksi olemassa vain kaksi prototyyppiä. Toinen on Vantaan Heurekassa – museossa jo ennen teollista tuotantoa – ja toinen kiertää maailmaa.
Jo nyt VTT:n laboratorioissa kasvatetaan muiden muassa puolukoita, mesimarjoja ja mansikoita soluviljelminä. Niitä voisi tulevaisuudessa kasvattaa sekä elintarviketeollisuuden isoissa tankeissa että pienissä kotikäyttöisissä bioreaktoreissa.
Ravitsemuksellisesti solukot näyttäisivät tuottavan samantyyppisiä yhdisteitä kuin kasvit itse. Samoja kasveja ne eivät kuitenkaan ole. Ne ovat solumassaa, eräänlaista soluhilloa.
Puolukan soluviljelmä maistuu kuulemma vispipuurolle.
– Ei ole tietenkään mitään järkeä, että me Suomessa ryhtyisimme kasvattamaan säiliöissä puolukoita. Jokainen voi mennä metsään ja kerätä ne itse, Reuter huomauttaa.
– Mutta on monia paikkoja maailmassa, joissa niin ei voi tehdä, esimerkiksi Dubai. Ruoantuotanto on siellä mahdotonta. Voisimmeko me viedä sinne suomalaista teknologiaa?
Myös kananmunan valkuaista tehdään jo ilman kanaa
Reuter kertoo toisenkin uutisen. Sen lisäksi, että VTT:n laboratoriossa on onnistuttu valmistamaan “maitojauhetta”, siellä tehdään myös kananmunan valkuaista. Silläkin uskotaan olevan laajasti käyttöä elintarvikkeissa.
– Kananmunan valkuaisessa on muutamia keskeisiä proteiineja. Otamme kanasta sen geenin – informaation, jolla sen proteiini rakennetaan. Laitetaan se mikrobiin, ja annetaan mikrobin säiliössä tuottaa samaa proteiinia, Reuter selittää.
Kanamunan ja maidon proteiinia yritetään toki tuottaa muuallakin kuin Suomessa, muun muassa Yhdysvalloissa. Suomalaisten vahvuus on pitkä kokemus proteiinien tuotannossa teollisessa mittakaavassa.
Eikö olisi helpompaa pelastaa maailma vain vähentämällä lihansyöntiä?
– Meidän on pakko tehdä niin joka tapauksessa, Reuter vastaa.
Pelastaako keinoliha maailman?
Ihmiset himoitsevat lihaa.
Suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa . Moni syö sitä oman painonsa verran. Kasvissyönti on lisääntynyt, mutta se ei näy tilastoissa lihansyönnin vähenemisenä. Ainakaan vielä.
Himoitsemme edelleen niitä ruokia, joista oli meille eniten hyötyä tuhansia vuosia sitten.
Lihansyönti kuuluu myös vahvasti kulttuuriimme.
Keinolihan keksijä, Maastrichtin yliopiston professori Mark Post on varma, ettei ihmiskunta luovu lihan mausta. Kantasoluista laboratoriossa kasvatettua jauhelihapihviä maistettiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 2013.
Kantasolut eivät syö heinää eivätkä päästele metaania ilmakehään. Niitä kasvatetaan solumaljoissa tarjoilemalla sopivasti happea. Aluksi niitä kasvatettiin naudan veressä, mutta nyt ne kasvavat jo synteettisessä viljelyliuoksessa, jotta lihan tekemiseen ei tarvittaisi lainkaan eläviä eläimiä.
Post kasvatti aiemmin myös sian soluja, mutta keskittyi nautaan, koska rahoittaja Sergei Brin halusi hampurilaispihvin. Brin on Googlen toinen perustaja.
Myös nykyinen iso lihateollisuus investoi suuria summia keinolihan kehittämiseen.
Kehitteillä on muun muassa “hanhenmaksaa” ja kalan solukosta kasvatettavaa tonnikalaa.
Keinolihaa voisi periaatteessa tehdä vaikka saimaannorpan tai oman mummon kantasoluista. Ehkä se ajaa pois osan potentiaalisista kuluttajista.
Kenelle kantasoluliha on sitten suunnattu? Suostuvatko vannoutuneet lihansyöjät siirtymään keinolihaan?
Ajatus kantasoluista kasvatetusta pihvistä ei kaikessa kliinisyydessään herätä suuresti ruokahalua.
Joka tapauksessa viljelyalaa, sademetsiä ja vettä säästyy, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Bioreaktoreista ei myöskään valu mitään luontoon eikä tuotannossa synny ylimääräistä.
Kunnolliset elinkaarianalyysit keinolihan ympäristövaikutuksista puuttuvat kuitenkin edelleen.
Energiaa arvellaan kuluvan suunnilleen saman verran kuin siipikarjan tuotannossa. Merkittävää on siis se, miten energiaa tulevaisuudessa tuotetaan.
Jotkut firmat lupailevat keinolihaa markkinoille jo muutaman vuoden sisällä. Lauri Reuter arvelee, että ne suunnataan kuitenkin aluksi vain hyvin pienille markkinoille.
– Tuotteet tulevat olemaan tosi kalliita. Menee vielä kauan, ennen kuin niitä on tarjolla suurelle yleisölle, hän arvelee.
Reuter on kuullut, ettei jauhelihapihvi muistuta maultaan vielä lainkaan oikeaa hampurilaispihviä.
Lihankorvikkeet syrjäyttävät keinolihan?
Keinolihan ohi markkinoille ovat jo rynnistäneet tuotteet, jotka ovat kasvipohjaisia, mutta hyvin lihan kaltaisia.
Lihattomat pihvit on kehitetty samaan tarpeeseen kuin keinoliha. Niistä puuttuvat kuitenkin kantasolutuotannon eettiset ja käytännön ongelmat.
Ovatko ne jo tehneet keinolihan turhaksi?
Kenties kuuluisin tuote on amerikkalainen Impossible Foodsin hampurilaispihvi. Se on täysin kasvipohjainen jauhelihapihvi, jonka salainen ainesosa on myoglobiinin kaltainen proteiini.
Myoglobiini tekee lihasta ja verestä punaista ja vähän raudan makuista.
Keksinnön ansiosta pihviä on vaikea erottaa oikeasta jauhelihapihvistä.
– Sen voi paistaa mediumiksi, ja sen rakenne ja maku ovat hyvin samankaltaisia kuin jauhelihan, Lauri Reuter kertoo omasta kokemuksestaan.
Pihviä myydään jo yli tuhannessa ravintolassa. Sitä tarjoillaan myös lentokonematkustajille Uuden-Seelannin ja Los Angelesin välillä.
Lihaa matkivat tuotteet kiinnostavat sijoittajia. Impossible Foodsin kilpailijan Beyond Meet -yhtiön rahoittaja on Bill Gates.
Tuotteita myydään jo kauppojen lihahyllyissä jauhelihan vieressä.
Tulevaisuuden sammot takovat ruokaa lähes tyhjästä
Lauri Reuter hykertelee. Tämä on hänen lempiaiheitaan: ruoan tuottaminen ilmasta sähkön avulla.
– Kasvithan tekevät ruokaa ilmasta. Ajattele vaikka papua. Se ottaa ilmasta hiilidioksidia ja sitoo typpeä, ja tekee auringon energian avulla proteiinia, Reuter selittää.
Mikrobit pystyvät tekemään saman asian. Ne ottavat hiilidioksidia ja typpeä ilmasta, ja käyttävät sähköä energialähteenä.
– Ero on siinä, että kasvit tarvitsevat hedelmällisen maaperän, ja ne ovat riippuvaisia vuodenajoista ja sääoloista. Kun kasvatetaan suljetussa tilassa mikrobeja, ei ole mitään väliä, missä ollaan.
Prosessista syntyy proteiinipitoista jauhetta. Suomalainen, VTT:ltä irtautunut Solar Foods pyrkii aloittamaan sen kaupallisen tuotannon 2020-luvun alussa.
Yrityksen tavoitteena on, että tuotteen ympäristövaikutukset olisivat 10 – 100 kertaa pienemmät kuin markkinoilla olevan lihatuotteen tai sitä korvaavan tuotteen.
Mikä onkaan aitoa ja luonnonmukaista?
Lopulta kun kaupallistaminen, maku, hinta ja ekologisuus ovat kohdallaan, jäljelle jää vain yksi kysymys. Kelpaavatko tieteistarinoilta kuulostavat tuotteet kuluttajille, joiden mielestä aitous ja luonnonmukaisuus ovat valttia?
Mutta mikä on luonnollista? Tehotuotantoko?
Lauri Reuter muistuttaa, ettei pelto ole sen luonnollisempi kuin bioreaktorikaan. Sekin on ihmisen kehittämä.
– Kun suunnilleen 10 000 vuotta sitten ruvettiin viljelemään maata ja kasveja, me loimme ihan uudenlaisen kasvien ryhmän: maatalouskasvit. Ei porkkanaa, kaalia, maissia tai vehnää luonnossa ollut.
Ehkä parinkymmenen vuoden päästä kyseisiä teknologioita pidetään täysin luonnollisina.
– Jos ajatellaan proteiinin tekemistä ilmasta, niin sehän on hyvin luonnollista. Se on se tapa, jolla mikrobit luonnollisesti elävät, Reuter korostaa.
Itse asiassa bioreaktorit eivät ole ruoantuotannossa uusi asia. Monille tuttu quorn-sieniproteiini on valmistettu bioreaktorissa. Myös olutpanimoissa jylläävät mikrobit.
Entä millainen on Lauri Reuterin oma ruokavalio?
– Syön ympäristösyistä pääasiassa kasvisruokaa, mutta joustavasti. Kotiin en lihaa osta, mutta jos joku minulle sitä lautaselle laittaa, kyllä minä syön sen pois, Reuter myöntää.
Aika harvakseltaan tätä ketjua lueskelen, kun en aiheesta sen kummempaa tiedä, mutta uteliaisuudestani kysyn, että mitenkäs nämä viimeaikojen sateet ovat vaikuttaneet asioihin? Vieläkö maanviljelijät koettavat saada jotakin irti maasta, vai ei? Voiko vielä saada esim. heinää talven varalle, vai menikö se aika jo ohi?
Ikarus
Respected Leader
Puinnit on puitu. Kolmatta säilörehusatoa korjataan parhaillaan. Ei ole kummoinen, mutta rikkana rokassa. Kolmas sato on lisäksi lähes aina märkää ja kuitua on liian vähän. Appeeseen sotkettuna menee.
1.ja 2. sato olivat erittäin kuivia, joten tuo kolmannen märkyys on jopa toivottu ominaisuus. Vesipaalu kuivien sekaan vähentää ruokintapöydällä kuivassa aperehussa tapahtuvaa nautaeläimille tyypillistä herkkupalojen seulomista. Pengotaan vilja esille ja syödään ensiksi.
Säilörehupaalista saisi nyt keväällä minkä ilkeäisi pyytää. Valitettavasti ei ole yhtään kappaletta.
Viljan ja lannoitteiden hinta nousee kohisten. Rehuohra nyt jo 200 euroa/tn.
Leaderwolf
Respected Leader
Jep, viljat määrittelivät satonsa jo kauan ennen puinteja. Ajoissa itäneille kaikki juhannuksen jälkeen satanut oli myöhäistä satotason kannalta.
Rehukaura 210 ja elintarvike 220 Loimaalla ilman lisiä.
Rehukaura 210 ja elintarvike 220 Loimaalla ilman lisiä.
Ikarus
Respected Leader
Moottoripolttoaine säiliö alkoi pumpata tänään ilmaa. Tankissa oleva löpö riittää, kun kyntö alkaa olla loppusuoralla.
Talvilaatua minulla on varastossa eri säiliössä.
Nyt tarvittaisi ennustajan lahjoja. Miten viime aikoina nousussa olleelle öljyn hinnalle käy kevääseen mennessä?
Jatkaako nousua vai kääntyykö laskuun?
Tilaanko huomenna 3000 l vai vasta keväällä. Mahdollisuus voittaa tai hävitä satasia.
Nyt hyviä arvauksia. Parhaan perustelun tarjonneelle tarjoan virtuaaliset pullakahvit
Talvilaatua minulla on varastossa eri säiliössä.
Nyt tarvittaisi ennustajan lahjoja. Miten viime aikoina nousussa olleelle öljyn hinnalle käy kevääseen mennessä?
Jatkaako nousua vai kääntyykö laskuun?
Tilaanko huomenna 3000 l vai vasta keväällä. Mahdollisuus voittaa tai hävitä satasia.
Nyt hyviä arvauksia. Parhaan perustelun tarjonneelle tarjoan virtuaaliset pullakahvit
Tilastoja vähä hajaututetusti koko maatalouden osalta.
Ääripäästä otettuna siis Suomessa on 14500kpl yli 50ha tilaa ja vastaavasti yli 50ke pääseviä tiloja 15000kpl.
Kaikista tilastoista pitäisi poistaa kaikki sivutoimisesti maatalousyrittäjät jotka viljelee sitä vaarivainaan plänttiä lisätulojen takia. Keväällä päivä pois töistä ja syssymmällä toinen.
Tuolta lukemaan mikä vaikutus näillä harrastelijoille on tilastoihin
https://www.etk.fi/blogit/mika-selittaa-maatalousyrittajien-matalia-tyotuloja/
"
Matalille työtuloille voi kuitenkin löytyä hyvä selitys: osa MYEL-vakuutetuista toimii maatalousyrittäjinä sivutoimisesti. Sivutoiminen maataloustoiminta voi olla laajuudeltaan niin pienimuotoista, että myös matala työtulo on perusteltua.
Keskiarvon laskennassa tämä ei kuitenkaan näy. Luvuissa ovat mukana niin tilan ulkopuolella palkkatöissä käyvät sivutoimiset maatalousyrittäjät kuin päätoimiset, vain omalla tilalla ympärivuotisesti työskentelevät maatalousyrittäjätkin"
Koska omasta pussista ei tarvitse maksaa, niin ennustan polttoaineen kallistuvan kevääseen mennessä. Verotus tuskin ainakaan kevenee ja raakaöljyn hinnan on kai veikattu lievästi nousevan. Tosin jenkit ilmeisesti muuttivat arvionsa hyvin lievästi laskevaksi, mutta ota näistä selvää. Tuo hyvin kevyellä googlaamisella.Moottoripolttoaine säiliö alkoi pumpata tänään ilmaa. Tankissa oleva löpö riittää, kun kyntö alkaa olla loppusuoralla.
Talvilaatua minulla on varastossa eri säiliössä.
Nyt tarvittaisi ennustajan lahjoja. Miten viime aikoina nousussa olleelle öljyn hinnalle käy kevääseen mennessä?
Jatkaako nousua vai kääntyykö laskuun?
Tilaanko huomenna 3000 l vai vasta keväällä. Mahdollisuus voittaa tai hävitä satasia.
Nyt hyviä arvauksia. Parhaan perustelun tarjonneelle tarjoan virtuaaliset pullakahvit
Leaderwolf
Respected Leader
Hinnan nousua (ilman uusia sotia) rajoittaa raja, jossa jenkit käynnistävät liuskeöljytuotantonsa. USA on maailman suurin öljyntuottaja, kun tuotanto ajetaan ylös, katkaisten hinnannousun. Hinta ei tosin laskekaa paljoa samasta syystä että kun se olisi taas kannattamatonta, tuotantoa leikataan takaisin jnejne.
Ai niin. Olinkin unohtanut jakaa lähitilallisen kokemuksia eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen.
Tilalla kasvatetaan lihakarjaa, joka selviää paikallisista olosuhteista sangen hyvin. Karja on kesät-talvet pääasiassa ulkona, mutta pääsee halutessaan sisätiloihin. Ulkoilu tapahtuu eläinten vapaasta tahdosta, koska ne voivat oikeasti valita ovatko sisällä vai ulkona.
Eläinlääkärin havainto 1: Nautaeläimen luontainen kiimakierto häiriintyy, koska sillä ei ole tarjolla keinovaloa. Siis siellä laitumella. Siispä isäntä vetää 400 metriä alumiinikaapelia ja laittaa tolpannokkaan lampun. Nyt naudat ovat luontaisesti kiimaisia.
Eläinlääkärin havainto 2: Laitumella ei ole lämmitettyä vesikuppia. Eläimet tosin pääsevät juomaan navettaan ja laitumella on iätiauki hete, josta lähtee laitumen läpi virtaava puro, joka jäätyy samanaikaisesti ryssän Helvetin kanssa. Siispä laitumelle asetetaan lämmittimellä varustettu vesikuppi.
Tilalla kasvatetaan lihakarjaa, joka selviää paikallisista olosuhteista sangen hyvin. Karja on kesät-talvet pääasiassa ulkona, mutta pääsee halutessaan sisätiloihin. Ulkoilu tapahtuu eläinten vapaasta tahdosta, koska ne voivat oikeasti valita ovatko sisällä vai ulkona.
Eläinlääkärin havainto 1: Nautaeläimen luontainen kiimakierto häiriintyy, koska sillä ei ole tarjolla keinovaloa. Siis siellä laitumella. Siispä isäntä vetää 400 metriä alumiinikaapelia ja laittaa tolpannokkaan lampun. Nyt naudat ovat luontaisesti kiimaisia.
Eläinlääkärin havainto 2: Laitumella ei ole lämmitettyä vesikuppia. Eläimet tosin pääsevät juomaan navettaan ja laitumella on iätiauki hete, josta lähtee laitumen läpi virtaava puro, joka jäätyy samanaikaisesti ryssän Helvetin kanssa. Siispä laitumelle asetetaan lämmittimellä varustettu vesikuppi.
Eipä heti tule tuollainenkaan mieleen, onhan selvää, että evoluutio on toiminut virheellisesti, kun se on sallinut tiinehtymiset ilman airamia. Sen toki ymmärrän, että eläin ei voi juoda purosta tai lähteestä, olishan se jotain ihan huitsin villiä! Tai hipaista sisälle vetämään kupista.
Baltriber
Eversti
Onhan näitä ollu, onttopäitä löytyy niin eläinlääkäreistä kuin niistä hihhulitarkastajista. Hevospuolella niitä piisaa varmaan vielä enempi ku tuotantoeläinten parista. Yksi viskaali vaati hevoselle yövalon jonka piti olla sen verta kirkas jotta näkee hesaria lukea. Mä olen jokusen hevosen nähny, yksikään ei ole hesaria lukenut. Tätä samaa tasoa löytyy ihan loputtomiin.
Pitkällä ajanjaksolla polttoaineet tuppaa kallistumaan. Tilatakko nyt, vai keväällä riippuu mielestäni siitä että mikä on maatalousyhtymän/omista vapaista rahavarannoista. Jos rahaa on vapaana, niin koska korkoa ei makseta noin pienille rahasummille, niin kenties tilaisin löpöä. Jos hinta laskee, tulee korkotappiota, mutta tuskin kuitenkaan kohtuullisen koron määritelmää, eli n. 7.5% koko summasta, mutta jos löpö kallistuu, voittanet noin 1.7% koska tuon verran on löpö tupannut kallistumaan vuosittain keskiarvollisesti...Moottoripolttoaine säiliö alkoi pumpata tänään ilmaa. Tankissa oleva löpö riittää, kun kyntö alkaa olla loppusuoralla.
Talvilaatua minulla on varastossa eri säiliössä.
Nyt tarvittaisi ennustajan lahjoja. Miten viime aikoina nousussa olleelle öljyn hinnalle käy kevääseen mennessä?
Jatkaako nousua vai kääntyykö laskuun?
Tilaanko huomenna 3000 l vai vasta keväällä. Mahdollisuus voittaa tai hävitä satasia.
Nyt hyviä arvauksia. Parhaan perustelun tarjonneelle tarjoan virtuaaliset pullakahvit
Jos irtorahaa olisi, ostaisin..
Kyllä, matemaattisesti saat parhaan tuoton 4 pankkipäivän myöhästymisestä, mutta pitää olla tarkkana, ettei mene perintään...
Kiinnittäisin sinuna huomiosi terävimmän kärjen polttoaineen säilyvyyteen. Perhana, eihän nää nykyiset polttoaineet ole enää mitään -säilyviä-. En ottaisi liian paljon etunokkaan löpöä enkä bensaa isoon tankkiin.
Kiroat syntymäsi, kun tilaamasi kesälaatu pursuaa huhtikuussa rökäleinä tuutista ulos.
Mulla jäi viime syksynä bensaa melkein täysi perämoottorin tankki. Toukokuussa sen sai suosiolla kaataa sihdin ja harson läpi käytettäväksi ruohonleikkuriin. Eräs tuntemani asentaja ei neuvo ihmisiä pitämään isoja diesel-löpö-varastoja, hänen mielestään moni ongelma johtuu polttoaineiden epäpuhtauksista ja huonosta säilymisestä.
Alkoholi bensassa - tulee ongelmia....biohöpöt dieselissä - tulee ongelmia.
Ikarus
Respected Leader
Nykyiset viinabensat ei säily, moottorilöpön eli väriaineella höystetyn dieselin kanssa ei ole ollut tähän asti ongelmia.
Jää sitä puimurin tankkiinkin ja sieltä ne seuraavana syksynä on ongelmitta läpi mennyt.
Katselin ennusteita hinnan kehityksestä ja ehkä kääntyy kevätpuolella laskuun. Ehtikin nousta vuodessa 20 pinnaa eli löpö maksaa nyt yli euron litra. Uudemmassa traktorissa on hetkellinen kulutus kuormituksen mukaan nähtävissä ja kun sitä käskee tiukassa paikassa tosissaan on hetkellinen tuntikulutus noin 50 l/h. Heposiakin silloin on kyllä liikenteessä jo aika lauma. Kyntäessä näkyi vievän aura maassa 13 l/h.
Tätä kuulee usein että talven yli bensa olisi pilalla.
Itsellä ei ole tälläistä kokemusta vaikka bensoja ollut muovikannussa liiteris.
Valmistajat väittävät että nämä "pienmoottoribensiinit". Kestäisi säilytystä paremmin.
"Pienmoottoribensiini ei sisällä autobensiinin tavoin hapettumiselle alttiita komponentteja ja oikein säilytettynä se säilyy useita vuosia. Säilyvyys on kuitenkin aina säilytysolosuhteista kiinni. Bensiini säilyy parhaiten tiiviissä metallisäiliössä (esim. jerrykannu) ja viileässä"
"Pitkän säilytyksen aikana bensiinistä kuitenkin haihtuu kevyempiä komponentteja (bensiinin höyrynpaine laskee) jolloin käynnistyminen voi vaikeutua. Usein vanhentuneen bensiinin voi elvyttää lisäämällä puolet tuoretta bensiiniä."
peräprutkuihin näitä ei vissiin suositella.
Itse en näitä bensoja ole ostellut kun tavallisella pärjännyt.