Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Käytän pienkonebensaa ruohonleikkureissa. Paljon paremmin käynnistyy keväällä vaikka jäiskin säiliöön.
Sama on moottorisahan kanssa, 2T pienkonebensaa, ei haise niin pahalle

Ja 2T-öljy + etanolibensa on muutenkin huono yhdistelmä säilymään. Kolme kuukautta niin alkaa mennä huonoksi. On tullut havaittua varasahoissa.
 
Pienkonebensoista ei ole kokemusta. Sen olen huomannut, että raivaussahan kaasarin kalvot on nykyään uusittava lähes vuosittain.

Etanoli ilmeisesti kovettaa ne ja seurauksena käyntihäiriöitä. Kannattaa vedättää sahaa käyttämällä tankki typötyhjäksi ennen talviseisokkia. Olettaisin, että saattaisi kalvojen ikää vähän jatkaa. Kokemusta on puolikkaalla tankilla sammutetun sahan talviseisokistakin. Keväällä kalvojen vaihtoon.

Jos prätkään jää talveksi bensaa, keväällä paineilmaa kaasuttimeen bensaletkun kautta. Puhaltaa limabensan kohokammiosta ja suuttimien päältä irti ja eikun tulille.
Pätee myös kesän seisseeseen kelkan moottoriin.

Muovisia bensaletkun haaroittajia etanolibensa haurastuttaa erittäin voimakkaasti. Jos jotain positiivista, pienet kondensoituneet vesimäärät liukenee bensaan.
 
Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”
Kyläkauppojen määrä on vähentynyt reippaasti 2000-luvun alusta. Silloin maassa oli vielä yli 700 kyläkauppaa, nyt kauppoja on enää noin 240.

Eniten kyläkauppoja on Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla kauppoja taas on vähiten.

Kyläkaupaksi määritellään haja-asutusalueella sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka liikevaihto on korkeintaan kaksi miljoonaa euroa ja myyntipinta-ala alle 400 neliömetriä
https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005836365.html
 
Eikös etanolia ole ainoastaan 95- oktaanisessa. Pienkoneisiinhan on maailman sivun suositeltu 98 bensaa. Jo ennen etanoliaikakautta siis.
 
Niin oli itsellä mennyt 4l tonkka Shellin pienkonebensaa huonoksi talvella. Samalla sai vaihtaa myös ruohonleikkurin tankin sisällön.
Minä olen käyttänyt vain pienkonebensaa varmaan toistakymmentä vuotta ja aina bensat tankissa.
Ainoa vehje mikä on vittuillu, on Huskun 323C rimmeri, juurikin kalvojen osalta.

Kaveri vaihtaa pienkonebensat moottoripyöräänsäkin viimeiselle ajolle, ennen talvisäilytystä..ei ongelmia.
 
98:ssa on nykyään se 5% mikä ennen oli ysivitosessa.
Mikähän mun ostamissa bensoissa on vikana, kun koskaan ei ole ollut ongelmia moottori- ja raivaussahojen käynnin kanssa. Välillä vehkeet ovat seisoneet pitkäänkin. Toisella raivurillakin taisi olla kolmen vuoden yhtäjaksoinen huilitauko hyllyn päällä. Siitä vaan tankki täyteen ja husku käymään. No ehkä mulla on vaan käynyt tuuri näiden kanssa. Muistaessani koitan laittaa stabilointiainetta jos se nyt mitään auttaa ja säilytellä suht tyhjällä tankilla, mutta harvoin ovat ns tyhjäksi asti ajettuja. Melkein aina siellä hieman ainetta on kaasariin ja letkuihin jäänyt.
 
98:a on E 5:sta, etanolipitoisuus 0-5% ja E 10:ä, etanolipitoisuus 0-10%.

Pienkoneisiin suositellaan E5:sta. 98:a olen aina käyttänyt kaikissa pienkoneissa.

Edit: Minulla on vanha 2 -t Kotari, se ei ole vielä 2-v bensasta milläsäkään, laakista tulille:) Kaasarikone. Oletettavasti noissa pienmoottoreissa on kranttuja ja vähemmän kranttuja tuon bensan suhteen.
 
98:a on E 5:sta, etanolipitoisuus 0-5% ja E 10:ä, etanolipitoisuus 0-10%.

Pienkoneisiin suositellaan E5:sta. 98:a olen aina käyttänyt kaikissa pienkoneissa.
Kappas. Eipä ole tuohonkaan tullu kiinnitettyä huomiota. No joka tapauksessa itellä ei ole ollu sahojen kanssa käyntiongelmia vaikka sahaaminen on kausiluontoista. Lienevät tosiaan yksilöitä nekin. Huskua ja Stihliä on molempia. Huskun moottorisahassa oli takavuosina kyllä bensaletkun haurastumistaipumusta, mutta se oli kuulemma tyyppivika eikä liittynyt bensan laatuun. Pienkonebensaa olen käyttänyt joskus jos sahailee jossain missä pakokaasut ei oikein lähde tuulen mukana. Ei ala päätä särkeä niin helposti, mutta siinäkin se pakokaasun haju on jotenkin semmoinen epämielyttävän muovinen.
 
Illalta. Vähän oli kosteaa olki, mutta kun katsoo tänään ikkunasta ulos, ja sääennustetta, niin päätös oli oikea. (Toivottavasti)
Katso liite: 24301

Mistäs päin sie olitkaan? Jos ihan vaivihkaa tuosta hivautan muutaman povitaskuun..

Mutta että nyt hirvittää. Täällä meillä päin saatiin tehtyä yksi sato, sekin pieni. Toista monet yritti, vielä nihkeämpi ku eka. Juhannuksena satoi pikkuropsun, sitä ennen kai huhtikuussa. Mulla on ollu sama heinämyyjä yli 10 vuotta, laatu aina priimaa ja maksanu olen käteisellä lapaan mitä on pyydetty. Nyt tais käydä kusisesti ja sovitut heinät talveksi tekemättä. Yhen paalin kävin hakemassa, täysin ymmärrettävästi korotetulla hinnalla, jotain viimevuotista. Meni kurpitsapeltoon paria ulointa kerrosta lukuun ottamatta. Ymmärrän että on myyjän markkinat, ymmärrän että laatu maksaa. 75€ homeesta, ilman kuittia, on kyllä vähän.. Perseestä. Lehmille ja vuohille on heinät talveksi. Hevosten puolesta hirvittää. Onneks niitä on vaan kaksi, jos jostain sais jotain niille haalittua ja pussista loput.
 
Illalta. Vähän oli kosteaa olki, mutta kun katsoo tänään ikkunasta ulos, ja sääennustetta, niin päätös oli oikea. (Toivottavasti)
Katso liite: 24301
Jep, oli oikea päätös. Iso peltoaukea ja paalejakin hyvin, joten lähti vissiin viljaakin.

Olin parina päivänä kuskina säilörehun kolmannessa korjuussa. Olisi tarvittu vielä kolmas poutapäivä, vaan eipä ollut tarjolla. Joten pystyssä vielä osa.

Sato oli kolmanneksi korjuuksi ihan ok.
Pari paalainta pellolla ja paalit tuubiin.

Kuvassa karhot niittomurskaimen jäljiltä. Kolme karhoa vedetään niiton jälkeen karhottimella yhteen, nopeuttaa rajusti paalaamista. Paalainkuskitkin tykkää, koska paksussa karhossa ajellaan rauhallista vauhtia, ei ota niin selän päälle.

Paalaimen ajo ilman karhotusta on epätasaisella pellolla murhaavaa hommaa selälle. Vauhtia pitäisi pitää ja ajat monttuun tai raiteeseen, selkään alkaa vihloa pelkkä ajatuskin..

Onhan niissä rammerin ilmapenkkiä ja etuakselin jousitusta osassa sekä ohjaamon jousitustakin, näistä huolimatta ''sivut'' on illalla röykytyksestä kipeät.

60-luvun rautapenkki nuhvilla tai majorilla lasarettiin ensimäisenä päivänä, on noista ergonomian suhteen tapahtunut huomattavaa kehitystä.

Mutta muistan kyllä lapsuudesta, rautapenkkiäijien terveydessä ei ollut enää viiskymppisenä paljonkaan kehumista.

20180924_115314.jpg
 
Mistäs päin sie olitkaan? Jos ihan vaivihkaa tuosta hivautan muutaman povitaskuun..

Mutta että nyt hirvittää. Täällä meillä päin saatiin tehtyä yksi sato, sekin pieni. Toista monet yritti, vielä nihkeämpi ku eka. Juhannuksena satoi pikkuropsun, sitä ennen kai huhtikuussa. Mulla on ollu sama heinämyyjä yli 10 vuotta, laatu aina priimaa ja maksanu olen käteisellä lapaan mitä on pyydetty. Nyt tais käydä kusisesti ja sovitut heinät talveksi tekemättä. Yhen paalin kävin hakemassa, täysin ymmärrettävästi korotetulla hinnalla, jotain viimevuotista. Meni kurpitsapeltoon paria ulointa kerrosta lukuun ottamatta. Ymmärrän että on myyjän markkinat, ymmärrän että laatu maksaa. 75€ homeesta, ilman kuittia, on kyllä vähän.. Perseestä. Lehmille ja vuohille on heinät talveksi. Hevosten puolesta hirvittää. Onneks niitä on vaan kaksi, jos jostain sais jotain niille haalittua ja pussista loput.
Kyllä tuolla ''tax free'' hinnalla pitäisi saada edes huippu laatua, hinta on kieltämättä jo kova. Mulla on 2 pehkupaalua ladon nurkassa, saisit ne ilmaiseksi, mutta tuskin lähdet Savosta niitä hakemaan. Ylivuotisia, mutta se syksy oli oljen keräyksen kannalta myös optimaalinen. Luulisin, että vieläkin virheetöntä olkea.

Kun olisi ollut se kristallipallo, olisi ollut allekirjoittaneella muutama kymmenen hehtaaria nurmea kasvussa vuonna 2018. Vaan ei taaskaan ollut.
 
Jep, oli oikea päätös. Iso peltoaukea ja paalejakin hyvin, joten lähti vissiin viljaakin.

Olin parina päivänä kuskina säilörehun kolmannessa korjuussa. Olisi tarvittu vielä kolmas poutapäivä, vaan eipä ollut tarjolla. Joten pystyssä vielä osa.

Sato oli kolmanneksi korjuuksi ihan ok.
Pari paalainta pellolla ja paalit tuubiin.

Kuvassa karhot niittomurskaimen jäljiltä. Kolme karhoa vedetään niiton jälkeen karhottimella yhteen, nopeuttaa rajusti paalaamista. Paalainkuskitkin tykkää, koska paksussa karhossa ajellaan rauhallista vauhtia, ei ota niin selän päälle.

Paalaimen ajo ilman karhotusta on epätasaisella pellolla murhaavaa hommaa selälle. Vauhtia pitäisi pitää ja ajat monttuun tai raiteeseen, selkään alkaa vihloa pelkkä ajatuskin..

Onhan niissä rammerin ilmapenkkiä ja etuakselin jousitusta osassa sekä ohjaamon jousitustakin, näistä huolimatta ''sivut'' on illalla röykytyksestä kipeät.

60-luvun rautapenkki nuhvilla tai majorilla lasarettiin ensimäisenä päivänä, on noista ergonomian suhteen tapahtunut huomattavaa kehitystä.

Mutta muistan kyllä lapsuudesta, rautapenkkiäijien terveydessä ei ollut enää viiskymppisenä paljonkaan kehumista.

Katso liite: 24304
Jep. Ja on se paalaimellekin murhaavaa hommaa. Lyhenee remonttiväli huomattavasti kun vieri vieressä olevia ohuita karhoja paalata rytkytetään kovalla vauhdilla. Kun karhotetaan niin tulee paremman muotoisia paalejakin helpommin kun koneella on nieltävää tasaisesti.
 
Kyllä tuolla ''tax free'' hinnalla pitäisi saada edes huippu laatua, hinta on kieltämättä jo kova. Mulla on 2 pehkupaalua ladon nurkassa, saisit ne ilmaiseksi, mutta tuskin lähdet Savosta niitä hakemaan. Ylivuotisia, mutta se syksy oli oljen keräyksen kannalta myös optimaalinen. Luulisin, että vieläkin virheetöntä olkea.

Kun olisi ollut se kristallipallo, olisi ollut allekirjoittaneella muutama kymmenen hehtaaria nurmea kasvussa vuonna 2018. Vaan ei taaskaan ollut.

Mie kun keksin jotain muutakin menoa savon suuntaan niin pyyhkäsen teijän kautta :) vissiin täällä päijät-hämeessä on jokaisella nurkalla yhtä karu tilanne.

On ollu sellanenkin vuosi kun heinää tuli niin paljon että tarjosivat ilmaseksi kun ei enää mihinkään mahtunut säilöön. Kallistahan tuo heinä on ollut, koskaan aikasemmin en ole valittanut kun laatu on ollut ihan huippua, jopa liian hyvää näille kylmäverisille jäkälänjäystäjille. Laadukkaasta tuotteesta maksan mielelläni (enkä kysele kuitteja) mutta nyt kun on myyjän markkinat, voipi myydä mitä vaan umpihomeista kökkärettä.

Jospa ensi vuonna olis parempi meininki
 
Mie kun keksin jotain muutakin menoa savon suuntaan niin pyyhkäsen teijän kautta :) vissiin täällä päijät-hämeessä on jokaisella nurkalla yhtä karu tilanne.

On ollu sellanenkin vuosi kun heinää tuli niin paljon että tarjosivat ilmaseksi kun ei enää mihinkään mahtunut säilöön. Kallistahan tuo heinä on ollut, koskaan aikasemmin en ole valittanut kun laatu on ollut ihan huippua, jopa liian hyvää näille kylmäverisille jäkälänjäystäjille. Laadukkaasta tuotteesta maksan mielelläni (enkä kysele kuitteja) mutta nyt kun on myyjän markkinat, voipi myydä mitä vaan umpihomeista kökkärettä.

Jospa ensi vuonna olis parempi meininki
Täytyypä käydä tarkistamassa, että paalit on tallessa ja säilyneet hyvin. (Sittenkään et kiittele, jos täältä asti ajat 2 homeista pehkupaalia:) On ne tallessa, siinä on jotain romua niiden edessä. Vanhoja ne on, heitän hatusta 6-7 vuotta, mutta ei niiden pitäisi kuivassa miksikään mennä. Käyn nyt jokatapauksessa katsomassa niiden kunnon.

Kantavuutta tarviit kärryyn noin 600 kg.
Kyytiin saan nostettua paalipihdillä.
 
Jep. Ja on se paalaimellekin murhaavaa hommaa. Lyhenee remonttiväli huomattavasti kun vieri vieressä olevia ohuita karhoja paalata rytkytetään kovalla vauhdilla. Kun karhotetaan niin tulee paremman muotoisia paalejakin helpommin kun koneella on nieltävää tasaisesti.
Kyllä se karhotus vain on hyvä keksintö, ajot korjuukoneella vähenee alle puoleen, karho on paalaimelle sopivan levyistä ja ei tarvii ajaa kovaa jos huono sato. Itse muistan joskus 90-luvulta olkea paalatessani kun oli oikein kuiva kesä ollut että niin kovaa sai/pystyi ajamaan raktorilla kuin se kulki. Vauhti tietysti hiipui paalin täyttyessä mutta alkuun varmaan mentiin se 30 km/h. Vaatii tasaisen pellon..
 
Kyllä se karhotus vain on hyvä keksintö, ajot korjuukoneella vähenee alle puoleen, karho on paalaimelle sopivan levyistä ja ei tarvii ajaa kovaa jos huono sato. Itse muistan joskus 90-luvulta olkea paalatessani kun oli oikein kuiva kesä ollut että niin kovaa sai/pystyi ajamaan raktorilla kuin se kulki. Vauhti tietysti hiipui paalin täyttyessä mutta alkuun varmaan mentiin se 30 km/h. Vaatii tasaisen pellon..
Ja nuoruuden intoa myös
 
Mistäs päin sie olitkaan? Jos ihan vaivihkaa tuosta hivautan muutaman povitaskuun..
Loimaan suunnilla, mutta ei omia paaleja niin ei parane luovutella :D
Jep, oli oikea päätös. Iso peltoaukea ja paalejakin hyvin, joten lähti vissiin viljaakin.
60 ha lohko, 430 paalia. Painavat alle 200kg, ei pysy Rollantti kasassa jos paineistaa kammiota enempää "vahvalla" korrella, nytkin kaksi telaa pyörii jo tyhjää rattaan kiinnitysten petettyä, yksi tela meni poikki. Ohra karheella saikin yli 260 kiloisia sentään. Toinen puoli lohkosta oli ok tälle vuotta, neljän tonnin paikkeilla vehnää, ja 260 olkipaalia, toiselta puolelta eli mäen päältä sai vain 170.

Kyllähän sitä haaveilee että saisi ajaa yhteenkarhettuja, mutta menee muutama tuhat paalia nyt näinkin. Vaikkei TMässä mitkään hypernykyaikaiset ergonomiat olekaan.
 
Back
Top