Suuri maatalouskeskustelu

Leaderwolf kirjoitti:
Loimaan suunnilla, mutta ei omia paaleja niin ei parane luovutella :D

60 ha lohko, 430 paalia. Painavat alle 200kg, ei pysy Rollantti kasassa jos paineistaa kammiota enempää "vahvalla" korrella, nytkin kaksi telaa pyörii jo tyhjää rattaan kiinnitysten petettyä, yksi tela meni poikki. Ohra karheella saikin yli 260 kiloisia sentään. Toinen puoli lohkosta oli ok tälle vuotta, neljän tonnin paikkeilla vehnää, ja 260 olkipaalia, toiselta puolelta eli mäen päältä sai vain 170.

Kyllähän sitä haaveilee että saisi ajaa yhteenkarhettuja, mutta menee muutama tuhat paalia nyt näinkin. Vaikkei TMässä mitkään hypernykyaikaiset ergonomiat olekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Missä siellä mäki, ei kuvassa ole yhtään:) Meillä kun sanotaan mäki, ei tarvitse arvuutella. (Että missä kohti se on.) Ja niitä totisesti riittää.

Takavuosina tuli tarjolle naapurista vuokrattavana peltoa. Vuokrasin ne siitä sitten. Yhden lohkon reunassa oli niin jyrkkä paikka, että en olisi uskaltanut ajaa mihinkään suuntaan millään kelillä enkä millään vehkeellä. Pistin sen jyrkänteen heti kesannolle ja kaikeksi onneksi maanomistaja laitteli siihen puun taimet.
 
Ikarus kirjoitti:
Missä siellä mäki, ei kuvassa ole yhtään:) Meillä kun sanotaan mäki, ei tarvitse arvuutella. (Että missä kohti se on.) Ja niitä totisesti riittää.

Takavuosina tuli tarjolle naapurista vuokrattavana peltoa. Vuokrasin ne siitä sitten. Yhden lohkon reunassa oli niin jyrkkä paikka, että en olisi uskaltanut ajaa mihinkään suuntaan millään kelillä enkä millään vehkeellä. Pistin sen jyrkänteen heti kesannolle ja kaikeksi onneksi maanomistaja laitteli siihen puun taimet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Selän takana nousee (ja karhe katoaa), ei ole 360' kameraa :DJokiahteet ovat muutamissa paikoissa sellaisia ettei voi poikittain ajaa oikein millään, ja suoraankin ahdistaa. Mutta muutenhan ei tosiaan mitään vaarojen viljelyä ole täällä :)
 
Hipheijaa! Puolen pitäjän sähkötolpat kyljellään. Jos pakastimet pääsee sulamaan, saapi tulla hakemaan riistaa, ankkaa ja kania. Voihan nökkäre taas.

Seuraavaksi perehdyn muinaisiin tapoihin säilöä lihaa tiinussa. Alkaa täällä olla enempi sääntö ku poikkeus sähkökatkot.
 
Baltriber kirjoitti:
Hipheijaa! Puolen pitäjän sähkötolpat kyljellään. Jos pakastimet pääsee sulamaan, saapi tulla hakemaan riistaa, ankkaa ja kania. Voihan nökkäre taas.

Seuraavaksi perehdyn muinaisiin tapoihin säilöä lihaa tiinussa. Alkaa täällä olla enempi sääntö ku poikkeus sähkökatkot.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aggrekaatti kauppa kokee taas piristysruiskeen..
 
Mitenkähän rehuherne toimisi hernekeitossa? https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/osku-25-kg-riistaherne :unsure:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.307587
Herneelle satoennätys kuivuusvuonna 2018
Klikkaa laajentaaksesi...
Maatalous16:38Kimmo Lundén
Käytännön Maamiehen satokilpailussa Jalasjärvellä kasvatettiin peräti kuuden tonnin hehtaarisato rehuherneellä.


483098-jpg.jpg

Rehuhernettä käytetään Kiviniemen tilalla broilerinrehun joukossa.
Jalasjärvellä Juho Kiviniemen tilalla saavutettiin 6 017 kilon hehtaarisato rehuherneellä, vaikka kasvukausi 2018 oli kuiva ja kuuma. Käytännön Maamiehen satokilpailussa kuuden tonnin hernesato oli samalla uusi Suomen ennätys.
Käytännön Maamies -lehden perinteisessä satokilpailussa kisattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa herneellä. Rehuteollisuuden tavoitteena on korvata ulkomainen soija herneellä ja härkäpavulla. Erityisesti rehuherneelle olisi paljon enemmän kysyntää kuin mitä hernettä edes viljellään. Sen viljelytekniikasta kaivataan kuitenkin tietoa, sillä satovaihtelut ovat suurempia kuin viljoilla. Uudet rehuhernelajikkeet ovat aiempaa viljelyvarmempia ja satoisempia.
KM:n hernekilpailun suurimman sadon, 6 017 kg/ha, sai jalasjärveläinen Juho KiviniemiAstronaute-lajikkeella. Kiviniemi viljelee hernettä A-Rehulle.
”Herne palaa tilalle broilerinrehun joukossa”, Kiviniemi kertoo.
Tilalla tuotetaan broilerinlihaa Atrialle. Lisäksi herne on Kiviniemen mukaan hyvä kasvi viljelykiertoon.
Herne pärjäsi yllättävän hyvin kuivuudesta ja kuumuudesta huolimatta. Kilpailun keskisato oli yli neljä tonnia. Kasvustot tuleentuivat tasaisesti ja ne oli helppo korjata.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Mulle tuli kanssa herneiden (ja papujen) ennätyssato. Meinasin jopa tuskastua siihen joka tuutista tursuavaan palkohelvettiin. On ihan susipaska idea jättää siemenpusseja muualle kuin kassakaappiin (tai asekaappiin). Kävi nimittäin niin että nuo mun pikkupalleroiset päättivät suorittaa omat kylvönsä. Totuus valkeni kun kasvihuoneesta tuli läpitunkematon viidakko. Viihtyivät mokomat palkopainajaiset vallan perkeleen hyvin kurkuille ja tomaateille vimosenpäälle askarrellussa alustassa, hyvin kasteltuna tottakai.
 
New #3,626
Mitenkähän rehuherne toimisi hernekeitossa?

Jos keittää tarpeeksi, niin miksei toimi? Ja toimii varmasti yhtä hyvin vatsassa kuin ihmishernekin, oletan.
 
Baltriber kirjoitti:
Mulle tuli kanssa herneiden (ja papujen) ennätyssato. Meinasin jopa tuskastua siihen joka tuutista tursuavaan palkohelvettiin. On ihan susipaska idea jättää siemenpusseja muualle kuin kassakaappiin (tai asekaappiin). Kävi nimittäin niin että nuo mun pikkupalleroiset päättivät suorittaa omat kylvönsä. Totuus valkeni kun kasvihuoneesta tuli läpitunkematon viidakko. Viihtyivät mokomat palkopainajaiset vallan perkeleen hyvin kurkuille ja tomaateille vimosenpäälle askarrellussa alustassa, hyvin kasteltuna tottakai.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika moni papu-hernekasvi hyötyy nimenomaan siitä, että se kasvatetaan ns. ohessa. Intiaanit tunsivat viljelytavan, jossa kasvatettiin maissi-papu-kurpitsa - nimenomaan yhdessä.

Jotkut muinaisihmiset ovat kertoneet, että Suomessa härkäpapu ja kaura osattiin viljellä yhdessä jo ammoin.

kun en itse ole joutunut setvimään tuota kuvaamaasi kärsimysviitakkoa, niin minua kiinnostaa, hyötyivätkö muut kasvit tuosta herneinvaasiosta?
 
Leaderdog kirjoitti:
Onko arvon raadista kukaan nauttinut suovettä??, onko sillä sotakirjoissa mainittua "pieretys" vaikutusta??.
Klikkaa laajentaaksesi...
Seisovaa vettä jostain suoputrakosta?
Olen vältellyt, mutta en hämmästele ''kaasutus'' vaikutusta, bakteereja ja kaikenlaista on siinä paljon enemmän kuin hyvässä purossa tai joessa.

Nuorttijoella joskus vuosia sitten kalareissulla juotiin vettä suoraan joesta, oli hyvää ja kylmää kuin lähteestä, eikä keneltäkään mennyt maha sekaisin.
 
Ikarus kirjoitti:
Missä siellä mäki, ei kuvassa ole yhtään:) Meillä kun sanotaan mäki, ei tarvitse arvuutella. (Että missä kohti se on.) Ja niitä totisesti riittää.

Takavuosina tuli tarjolle naapurista vuokrattavana peltoa. Vuokrasin ne siitä sitten. Yhden lohkon reunassa oli niin jyrkkä paikka, että en olisi uskaltanut ajaa mihinkään suuntaan millään kelillä enkä millään vehkeellä. Pistin sen jyrkänteen heti kesannolle ja kaikeksi onneksi maanomistaja laitteli siihen puun taimet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hämeenlinnasta Turkkuseen ajettaessa on "mäet" harvassa, kyllä tuo vaikuttaa Loimaakin Pohohjanmaalle, vanhaa meren pohjaa, todella tasasta. Kävin Loimaalla viimeksi torstaina.
 
Rehut tältä kesältä korjattu. Nyt kylmä sihijuoma. Takki tuntuu tyhjältä ja huomenna voi tulla pieni henkinen romahdus. Noin 250ha + oljet tuli karhotinhehtaareja. Paska kesä. En tykkää.
 
Leaderdog kirjoitti:
Onko arvon raadista kukaan nauttinut suovettä??, onko sillä sotakirjoissa mainittua "pieretys" vaikutusta??.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen juonut aapasuosta suodattamatonta vettä noin puolen vuorokauden verran eli muutamia litroja, seurauksena kevyt ripuli viikoksi, ei muita seuraamuksia... elokuun vikalla viikolla vuosia sitten Sallassa.
 
H.A kirjoitti:
Rehut tältä kesältä korjattu. Nyt kylmä sihijuoma. Takki tuntuu tyhjältä ja huomenna voi tulla pieni henkinen romahdus. Noin 250ha + oljet tuli karhotinhehtaareja. Paska kesä. En tykkää.
Klikkaa laajentaaksesi...
H.A kirjoitti:
Rehut tältä kesältä korjattu. Nyt kylmä sihijuoma. Takki tuntuu tyhjältä ja huomenna voi tulla pieni henkinen romahdus. Noin 250ha + oljet tuli karhotinhehtaareja. Paska kesä. En tykkää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riittäkö rehu? Itsekin olin noissa hommissa, tänään loppui se savotta tältä kesältä. Kone kuskina vaan, ei mulla ole nurmea itsellä yhtään aaria.

Kuullut jo huhuja 100 euroa/kpl säilörehupaali.
 
baikal kirjoitti:
Aika moni papu-hernekasvi hyötyy nimenomaan siitä, että se kasvatetaan ns. ohessa. Intiaanit tunsivat viljelytavan, jossa kasvatettiin maissi-papu-kurpitsa - nimenomaan yhdessä.

Jotkut muinaisihmiset ovat kertoneet, että Suomessa härkäpapu ja kaura osattiin viljellä yhdessä jo ammoin.

kun en itse ole joutunut setvimään tuota kuvaamaasi kärsimysviitakkoa, niin minua kiinnostaa, hyötyivätkö muut kasvit tuosta herneinvaasiosta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Noista kumppanuuskasvihommeleista olen joskus lueskellut enempikin, vallankin mielenkiintoista.

Tomaatit tavallaan hyötyivät, paahteessa viidakko varjosti sen verran että kosteus ehkä säilyi paremmin mullassa ja toki varjo esti herkkähipiäisten tomaattien lehtien totaalikyrvähtämisen auringossa. Sitä en tiedä sitten kuinka paljon noi palkokasvit imi ravinteita ja vettä pois tomaateilta.

Olin tottakai myös viisaana varautunut edellisten kaltaisiin kesiin ja päätin siirtyä pakkasenkestäviin siperialaislajikkeisiin. Uhkailin ja kiristin kaverin tyhjentämään kaikki siemenkaupat kun se kävi kotonaan venäjällä. No hyvin noi kyllä kasvoi vaikkei hallaa ollutkaan.

Herneinvaasion lisäksi kasvihuone joutui myös terrori-iskun kammottavaksi näyttämöksi. Terroristit ovat noin labradorinnoutajan kokoisia, huomattavan ahneita ja kylvävät tuhoa enemmän kuin legioona kaapukavereita. Niillä ilmestyskirjan pedoilla on tehtaalla asennettu kalloon sellaiset kätevät työkalut millä on näppärä avata ovia, portteja ja nostaa aitoja paikoiltaan. Näiden jäljiltä on mahdoton määritellä että johtuuko tomaatin liki saattohoitomainen yleiskunto mahdollisesti vartta korsetin tavoin kiristävästä hernekasvustosta vai vuohen einiinhienovaraisesta maistelusta.

Meinaan hankkia lukon kasvihuoneeseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top