Suuri maatalouskeskustelu

[JR49]

Pistetään tähän ketjuun. Pitäisi perustaa Todellisuudesta vieraantuneet viherpiiperöt -ketju tai jotain.
Tässä taas tyypillinen kettutyttö , joka luulee, että hänen omat kokemuksensa ovat kaiken määrittelyn mitta koko maan alueella.
Huomatkaa, että hän oletettavasti asuu Kanta-Häme-Uusimaa -alueella. Noilla seuduillahan on tunnetusti vahva ja hyvinvoiva susikanta...

Luonnonsuojelija: Susien suihin jäävät metsästyskoirat ovat osa harrastuksen riskiä
Luonnonsuojelujärjestö Tapiolan aktiivin mielestä metsästäjät ottavat aina riskin, kun päästävät koiransa juoksemaan metsään. Susia ei tule automaattisesti vähentää sen vuoksi, että ne syövät koiria

Reija Laurilan mukaan metsässä ollaan eläinten reviirillä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Kanta-Häme Uusimaa ry:n puheenjohtaja Reija Laurila omistaa itsekin koiria.

– Kun annan niiden juosta vapaana metsässä, otan samalla riskin siitä, että jotain voi tapahtua. Myös metsästyskoirilla on paljon erilaisia uhkia. Ne voivat jäädä auton alle tai loukkaantua jostain syystä – tai joutua suden suuhun, sanoo Laurila.

– Se täytyy vain hyväksyä, että metsässä on erilaisia vaaroja ja että siellä on susia, jotka sinne kuuluvat. Kun koiran laskee luontoon, voi käydä huonosti, ja tämä tulee ottaa huomioon metsästysharrastuksessa, paukauttaa Reija Laurila.

Laurila tietää hyvin, että metsästäjiltä tuollainen lausunto saa tuomion.

Susipelkoa liioitellaan, osin tarkoituksella
Reija Laurila ymmärtää myös heitä, jotka pelkäävät susia.

– Uusille alueille levitessään susi tietenkin aiheuttaa vieraana asiana pelkoa, ja se on ymmärrettävää sekä inhimillistä. Toisaalta pelkoa lietsoo se, että tietoisesti tai tahattomasti suden käytöksestä levitetään valheellistakin tietoa, murehtii Reija Laurila.

Metsässä itsekin viihtyvä luontoaktiivi ei itse sutta pelkää.

– Minulla on lapsi ja toinen tulossa sekä koiria, mutta en pelkää sutta. Minä näen asian niin, että kun menemme metsään, olemme siellä luonnon eläinten reviireillä, naurahtaa Reija Laurila.
http://yle.fi/uutiset/luonnonsuojel...yskoirat_ovat_osa_harrastuksen_riskia/8558811

 

[Ikarus]

– Minulla on lapsi ja toinen tulossa sekä koiria, mutta en pelkää sutta. Minä näen asian niin, että kun menemme metsään, olemme siellä luonnon eläinten reviireillä, naurahtaa Reija Laurila.

Minulla on neljä lasta, enkä minäkään pelkää sutta. Mutta lapseni pelkäävät. Minä näen asian niin, että kun susi tulee pois metsästä, on se lainsuojaton.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288516263434.html
Venäläinen mummo ravautti kirveellä suden pois päiviltä.
On niitä täälläkin rapunpielestä rappuharjalla joku tapettu. Ravakka mummo sattui harjanvarteen.

 

[JR49]

Minulla on neljä lasta, enkä minäkään pelkää sutta. Mutta lapseni pelkäävät. Minä näen asian niin, että kun susi tulee pois metsästä, on se lainsuojaton.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288516263434.html
Venäläinen mummo ravautti kirveellä suden pois päiviltä.
On niitä täälläkin rapunpielestä rappuharjalla joku tapettu. Ravakka mummo sattui harjanvarteen.

Tätähän se todellisuus sitten on muualla päin Suomea. Mitenköhän tämä yllä oleva vihernainen suhtautuu, kun sudet käyvät pihakoirien kimppuun kuten nyt Pihtiputaalla.
Se on kai oma vika, kun pitää koiraansa ulkona

Kolme sutta söi koiran omakotitalon pihalla Pihtiputaalla
Sudet ovat tappaneet ja syöneet koiran omakotitalon pihassa Pihtiputaan Niemenharjuntiellä. Paikalla käyneet petoyhdysmies sekä riistanhoitoyhdistyksen edustaja vahvistivat pihalta löytyneen kolmen suden jäljet. Niiden perusteella liikkeellä oli yksi isompi ja kaksi pienempää sutta


Pihalta löytynyt sudenjälki. Kuva: Antero Turpeinen
Ylikonstaapeli Jari Tikanoja Sisä-Suomen poliisista kertoo, että susien määrän arviointi ei ole aivan varmaa.


Koira joutui susien uhriksi Pihtiputaalla. Kuva: Antero Turpeinen
Tikanojan mukaan pienemmät jäljet saattavat kuulua myös koirille.
Sudet tulivat omakotitalon pihalle nelostien länsipuolelta sekä tappoivat ja söivät pystykorvan. Talo sijaitsee avoimella pellolla laitimmaisena isommassa taloryhmässä.
Poliisin mukaan myös Haapajärvellä, Tervakoskentiellä on saman vuorokauden aikana tehty havainto muutamasta sudesta talon pihassa.
http://yle.fi/uutiset/kolme_sutta_soi_koiran_omakotitalon_pihalla_pihtiputaalla/8557836

 

[Ikarus]

 

[Ikarus]

Halpuuttaminen iski kipeästi tuottajiin

15.1.2016
S-ryhmän halpuuttamiskampanja täyttää vuoden. Elintarvikealan kakusta taistelevat myös Kesko ja Lidl. Kannattavuuden kanssa kamppailevat viljelijät kokevat, että sille ei jää kuin murusia.

S-ryhmän halpuuttaminen täyttää nyt vuoden, ja kauppa juhlii onnistumistaan. Talousahdingossa olevia tuottajia korpeaa kampanjan ilkamoiva sävy.

S-ryhmän ruuan halpuuttamiskampanja puhaltaa kynttilän yksivuotiskakustaan 19. tammikuuta.

Tuottajien mielestä kyseessä on pikemminkin "suuri puhallus" muun elintarvikeketjun ja kuluttajien suuntaan. Viljelijöille jää vain murusia.

MTK:n Marttilan mukaan maanviljelijöiden yrittäjätulo pieneni viime vuonna neljänneksellä.

"Se on karu luku. Toki siinä on muitakin syitä, mutta yksi keskeinen osa on kotimaan hintojen aleneminen."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...puuttaminen-iski-kipeästi-tuottajiin-1.136597


Marttila on tuossa jutussa viljelijöiden yrittäjätulon pienenemisen suhteen optimisti. Todellinen luku maitotiloilla on noin -50 %.

 

[Viljami]

Halpuuttaminen iski kipeästi tuottajiin

15.1.2016
S-ryhmän halpuuttamiskampanja täyttää vuoden. Elintarvikealan kakusta taistelevat myös Kesko ja Lidl. Kannattavuuden kanssa kamppailevat viljelijät kokevat, että sille ei jää kuin murusia.

S-ryhmän halpuuttaminen täyttää nyt vuoden, ja kauppa juhlii onnistumistaan. Talousahdingossa olevia tuottajia korpeaa kampanjan ilkamoiva sävy.

S-ryhmän ruuan halpuuttamiskampanja puhaltaa kynttilän yksivuotiskakustaan 19. tammikuuta.

Tuottajien mielestä kyseessä on pikemminkin "suuri puhallus" muun elintarvikeketjun ja kuluttajien suuntaan. Viljelijöille jää vain murusia.

MTK:n Marttilan mukaan maanviljelijöiden yrittäjätulo pieneni viime vuonna neljänneksellä.

"Se on karu luku. Toki siinä on muitakin syitä, mutta yksi keskeinen osa on kotimaan hintojen aleneminen."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/halpuuttaminen-iski-kipeästi-tuottajiin-1.136597


Marttila on tuossa jutussa viljelijöiden yrittäjätulon pienenemisen suhteen optimisti. Todellinen luku maitotiloilla on noin -50 %.

Se on tuo S- ryhmä (jonka omistajajäseniä monet osuuskauppauskovaiset viljelijätkin ovat) suomalaisen maataloustuotannon ylin ystävä.

Maitotiloilla on yrittäjätulo vähentynyt roimasti joo. Näihin päiviin asti maito on kyllä ollut ihan kohtalainen bisnes jos vaan on kestänyt tuotantosuunnalle ominaisen työmäärän ja sitovuuden. Olis luullut maitotiloille jääneen marginaalia ikäänkuin "riskirahastoksi" jos isäntäväellä on ollut talousjohtaminen hallussa. Toki jos alhainen hintataso jatkuu vuosikausia niin ongelmia tulee ammattitaitoisesti hoidetuilla tiloillakin. Ja äskeinen ei ollut mitään kettuilua, tunnen maatalousalaa ja sen todellisuutta kohtalaisen hyvin ja tiedän maidontuotannon olevan vaativaa hommaa jos se hyvin tehdään. Huonostihan sitä ei kannata tehdä ensinkään.

 

[Ikarus]

Täydentävien ehtojen tilavalvonnoissa on löytynyt komission mielestä liian vähän puutteita. Suomessa tilat ovat hoitaneet asiat hyvin.
Ratkaisu: lisätään valvontaa Normit ja sanktiot on täytettävä. Eurostoliitto.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...audu-täydentävien-ehtojen-valvontaan-1.136836

Komission mukaan täydentävien ehtojen tarkastuksissa on havaittu puutteita eläinten hyvinvoinnissa liian vähän.

Maa- ja metsätalousminsteriö (MMM) toivoo, että kotieläintiloilla valmistaudutaan tänä vuonna huolella täydentävien ehtojen valvontoihin. Valvonnat ovat laajentuneet aiemmasta, joten riskinä on laiminlyöntien määrän kasvu.

Aiemmin täydentävien ehtojen valvonta on kohdistunut kullakin tuotantoeläinlajilla eläinsuojelulainsäädännön avainkohtiin. Vuoden alussa hyvinvointivalvonta laajeni vuoden alussa kattamaan lähes koko tuotantoeläimiä koskevan eläinsuojelulainsäädännön.

Vaikka mitään uutta lainsäädäntöä ei annettu, valvontakohteiden määrä kasvoi entisestä.

Esimerkiksi vasikoilla ja muilla naudoilla uusina valvontakohteina ovat pitopaikan kunto ja turvallisuus, ruokinta- ja juottolaitteistojen tarkastaminen sekä kuolleista eläimistä pidettävä kirjanpito.

Lisäksi valvonnan piiriin tulee uusia eläinlajeja kuten esimerkiksi broilerit.

Koska valvontakohteita on aiempaa enemmän, myös riski valvonnoissa havaittaviin puutteisiin on suurempi kuin aiemmin.

Muutos täydentävien ehtojen valvonnassa johtuu EU:n komission vaatimuksesta.

Komissio kiinnitti Suomeen tekemässään tarkastuksessa huomiota siihen, että täydentävien ehtojen valvonnoissa havaittiin eläinten hyvinvointia koskevia puutteita selvästi harvemmin kuin EU:n edellyttämissä tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa.

Sen vuoksi komissio vaatii, että valvonnan pitää kattaa tuotantoeläimiä koskeva eläinsuojelulainsäädäntö laajemmin kuin Suomessa on tähän asti ollut.

 

[Ikarus]

Toisessa ketjussa oli "idän ihmeen" nelivedon voimansiirtolinjasta puhetta.
Kuvassa näkyvä etuakselin voimansiirron järjestely ei juuri monimutkaisempi voisi olla Mutta systeemiin on ympätty mukaan myös jousitus, voidaan sanoa, että traktori oli tuolta osin 30 vuotta aikaansa edellä.

Vaihteiston logistiikka oli sellainen, ettei traktoria tosiaan saanut liikkeelle kuin Belarus-miehet..

Ajaahan tuo oli hirveä. Talvella kylmä, kesällä kuuma, jäykkä ohjaus sekä raskaskäyttöinen kytkin sekä jarrut. Lisäbonuksena hirmuinen melu ohjaamossa.

Noilla ajeli pitkiä päiviä vain miehet. 12 tuntia tuolla yhtä kyytiä kevätmuokkausta niin olit lähes sairaalahoidon tarpeessa.

 

[skärdis]

Omat kapeat kokemukseni traktoreista rajoittuvat 2000-luvun Valtroihin, ja nehän ovat hienoja laitoksia.


Ei ihme, että sotavaltiokin tilasi satamäärin traktoreita.

 

[Ikarus]

Omat kapeat kokemukseni traktoreista rajoittuvat 2000-luvun Valtroihin, ja nehän ovat hienoja laitoksia.


Ei ihme, että sotavaltiokin tilasi satamäärin traktoreita.

Jo 2000-luvun alun Valtrat oli hienoja koneita, uusista nyt puhumattakaan.

Valtra N 163. Ajomukavuudeltaan ne eivät lainkaan poikkea henkilöautosta.
Hieman hitaampia tietysti, mutta liikennetraktori kulkee 55 km/h.

Tietoa army mallista:
http://www.valtra.fi/News-Item-1435_1435.aspx

Traktorit on varustettu Suolahden tehtaan kokoonpanolinjalla ja Unlimited-studiossa muun muassa mattavihreällä maastovärillä, etukuormaimen letkurikkoventtiilillä, polttoainetoimisella lämmityslaitteella, asetelineellä, lisäpistokkeilla, suojatulla polttoainesäiliöllä ja palapintarenkailla. Työkoneina traktoreissa on muun muassa lumiauroja, kauhoja, trukkipiikkejä sekä tärkeimpänä kontinkäsittelyyn sopiva perävaunu.

 

[Viljami]

Toisessa ketjussa oli "idän ihmeen" nelivedon voimansiirtolinjasta puhetta.
Kuvassa näkyvä etuakselin voimansiirron järjestely ei juuri monimutkaisempi voisi olla Mutta systeemiin on ympätty mukaan myös jousitus, voidaan sanoa, että traktori oli tuolta osin 30 vuotta aikaansa edellä.

Vaihteiston logistiikka oli sellainen, ettei traktoria tosiaan saanut liikkeelle kuin Belarus-miehet..

Ajaahan tuo oli hirveä. Talvella kylmä, kesällä kuuma, jäykkä ohjaus sekä raskaskäyttöinen kytkin sekä jarrut. Lisäbonuksena hirmuinen melu ohjaamossa.

Noilla ajeli pitkiä päiviä vain miehet. 12 tuntia tuolla yhtä kyytiä kevätmuokkausta niin olit lähes sairaalahoidon tarpeessa.

Huh! Ihan tulee kylmät väreet..Sehän on tosiaan jousitettu tuo etuakseli. Mahtaakohan jousituksen vaimentava vaikutus olla kummoinenkaan. Toi on se pikku- Belarus jossa on ilmajäähdytteinen moottori. Isommissa oli nesteet ja 80-luvulla sitä oli turboversionakin. Siitä irtosi muistaakseni 100hv. Se oli paljon siihen aikaan. Varmaankin oli maahantuojan toimesta turbotettu Suomessa. Kuvan koneessa on toi ihan hirveä ohjaamo. Uudemmissa versioissa oli Suomessa asennetut ohjaamot jotka oli vähän ergonomisempia. Vaikka saattaa tuokin kyllä olla kotimainen koppi. Samannäköisiä oli esim. 70-luvun alun natikoissa. Hirveitähän ne ohjaamot pääsääntöisesti tuohon aikaan oli.

 

[Victor Charlie]

Kyllä Suolahdessa traktori osataan tehdä.

Meillä on 2001 vuoden Valtra, jonka mittari näyttää rapiat 18 000 käyttötuntia. Lisää tulee noin 1500 vuodessa. Kone on avattu kerran ja rengastettu, joku laakeri vaihdettiin samalla. Muuta pikkuosaa tietysti pitää vaihtaa vähän väliä.

Tosin 81 vuoden Massey Ferguson pyörii sekin kesällä edelleen, tunteja on mittarissa 8800 ja vaijeri meni poikki joskus 2006...

 

[JR49]

Mutta 50-luvun Fordson Major se vasta on miesten peli , aikanaan oli Diesel-Major, nyt on harrastustraktorina Power-Major. Tai oikeastaan se on isällä työkäytössä, halon ajossa pirssistä.

 

[skärdis]

Jo 2000-luvun alun Valtrat oli hienoja koneita, uusista nyt puhumattakaan.

Valtra N 163. Ajomukavuudeltaan ne eivät lainkaan poikkea henkilöautosta.

Hienoja ovat kyllä hinnaltaankin. Riittääkö 100 tonnia tuollaiseen kaikkine varusteineen?

 

[Ikarus]

Vuonna 1971 tuli Valmet 502. Se oli suuri harppaus traktorien ergonomiassa, aivan maailmanluokan ykköskone.
Ohjaamo hiljainen ja lämmin ( sen ajan traktoriksi ), tasainen lattia, vaihdekepit sivulla jne.
Muut merkit lähti peesaamaan ohjaamo ergonomiassa ja valovuosi noista ajoista ollaankin edistytty.

http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet502.htm

@JR49 , olen samaa mieltä, noita Majoreita oli joka kylässä ja sehän oli pommin kestävä.
Eikö niitä ollut myös Super-Major, saattoi tuo Power-Major olla viimeisin kehitysversio. Fordson Major muuttui sittemmin tuhat-sarjan Fordiksi, Ford 3000-4000-5000, jotka myös olivat kestävien traktoreiden maineessa.

Myös Nuffeja oli joka kylällä, kolmos tai nelos Nuhvi, virallisesti Nuffield, joka muuttui myöhemmin väriltään siniseksi British Leylandiksi.

Oi niitä aikoja

Yleinen merkki oli myös Massikka, M-F Multi-Power 165 kulki sen ajan traktoriksi tosi lujaa.
Ei siitä Pappa-Tunturilla ohi päässyt, kävi toisin päin.

Myös Zetoreilla paljon ajettiin. Uuden Zetkan työkalulokerossa oli kattavan varaosa- ja työkalusarjan lisäksi isännälle Slivovits-pullo

 

[Victor Charlie]

Mutta 50-luvun Fordson Major se vasta on miesten peli , aikanaan oli Diesel-Major, nyt on harrastustraktorina Power-Major. Tai oikeastaan se on isällä työkäytössä, halon ajossa pirssistä.

Super-Major lähti kakkoskoneen paikalta joskus 90-luvun alussa, aika paljon rusketusta tuli sen ratissa klupusena hankittua. Sitkeä moottori vielä vanhanakin.

 

[Ikarus]

Hienoja ovat kyllä hinnaltaankin. Riittääkö 100 tonnia tuollaiseen kaikkine varusteineen?

Uusi N163 etukuormaajalla ei taida hyvin varusteltuna 100 tonnilla irti lähteä. Edes verottomana, siihen päälle alv 24 %.
Ne on tajuttoman kalliita, eikä uutta kannattaisi hankkia. Muutaman vuoden käytetyn 2000-3000 h ajetun uuden veroisen traktorin saa noin puolella uuden hinnasta.

 

[skärdis]

Uusi N163 etukuormaajalla ei taida hyvin varusteltuna 100 tonnilla irti lähteä. Edes verottomana, siihen päälle alv 24 %.
Ne on tajuttoman kalliita, eikä uutta kannattaisi hankkia. Muutaman vuoden käytetyn 2000-3000 h ajetun uuden veroisen traktorin saa noin puolella uuden hinnasta.

Mutku uuden ostaja pääsee valitsemaan värinkin mieleisekseen..

Valtran, mahtoiko olla silloin vielä Valmet, idea värikartan tuomisesta työkoneisiinkin oli kyllä loistava veto. Auton ostajalle se on ollut itsestään selvyys hetimiten T-Fordin jälkeen, mutta työkoneissa taitaa nykyisinkin olla erittäin harvinaista. Kustannukset tehtaalle ovat kuitenkin hyvin pienet.

 

[JR49]

Vuonna 1971 tuli Valmet 502. Se oli suuri harppaus traktorien ergonomiassa, aivan maailmanluokan ykköskone.
Ohjaamo hiljainen ja lämmin ( sen ajan traktoriksi ), tasainen lattia, vaihdekepit sivulla jne.
Muut merkit lähti peesaamaan ohjaamo ergonomiassa ja valovuosi noista ajoista ollaankin edistytty.

http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet502.htm

@JR49 , olen samaa mieltä, noita Majoreita oli joka kylässä ja sehän oli pommin kestävä.
Eikö niitä ollut myös Super-Major, saattoi tuo Power-Major olla viimeisin kehitysversio. Fordson Major muuttui sittemmin tuhat-sarjan Fordiksi, Ford 3000-4000-5000, jotka myös olivat kestävien traktoreiden maineessa.

Myös Nuffeja oli joka kylällä, kolmos tai nelos Nuhvi, virallisesti Nuffield, joka muuttui myöhemmin väriltään siniseksi British Leylandiksi.

Oi niitä aikoja

Yleinen merkki oli myös Massikka, M-F Multi-Power 165 kulki sen ajan traktoriksi tosi lujaa.
Ei siitä Pappa-Tunturilla ohi päässyt, kävi toisin päin.

Myös Zetoreilla paljon ajettiin. Uuden Zetkan työkalulokerossa oli kattavan varaosa- ja työkalusarjan lisäksi isännälle Slivovits-pullo

Jossain vaiheessa kiersin näitä wanhojen wehkeiden tapahtumia. Siitä innostuneena hommattiin isän kanssa tuo Power-malli. Ne meni näin että eka oli Diesel-Major, ilmeisesti tuli Suomeen -54 sillä moottorilla (meillä oli sellainen @Victor Charlie ja tuli kyllä ajettua paljon ) Power-mallia tuotiin 58-60 ja siitä pari vuotta Super-mallia. Tuhat-sarjan alkupäässä muuten säilytettiin Major ja Dexta-nimet, vaikka oli tuhatnumerointi mallin mukaan. Aika nopeasti siirryttiin pelkkään numeroon.
Aika monen Super-Majorin muuten tunnistaa siitä, että siinä on ollut valot alunperin maskissa. Suomen lainsäädäntö vaati ne kuitenkin keulan sivuille, ja usein oli sitten paikkapalat maskissa. Näin ainakin periaatteessa, nähnyt sellaisiakin Supereita, joita ei keulasta muista erota. Mites Victor teidän Superissa?

 

[Ikarus]

Mutku uuden ostaja pääsee valitsemaan värinkin mieleisekseen..

Valtran, mahtoiko olla silloin vielä Valmet, idea värikartan tuomisesta työkoneisiinkin oli kyllä loistava veto. Auton ostajalle se on ollut itsestään selvyys hetimiten T-Fordin jälkeen, mutta työkoneissa taitaa nykyisinkin olla erittäin harvinaista. Kustannukset tehtaalle ovat kuitenkin hyvin pienet.

Samaa mieltä, vapaasti valittavissa oleva väri on nerokas veto. Tämä pinkki oli aikoinaan tarkoitettu Ruotsin markkinoille