Kyyllä se varmaan niin on että kaikista kone- ja ajohommista oleva kokemus on suureksi avuksi ja hyödyksi kun aletaan PV:n omia tai ottoajoneuvoja ajelemaan kriisin sattuessa. Jotenkin voisin kuvitella myös tällaisten taitojen kiinnostavan asioita ja ukkojen sijoittamista suunnittelevia tahoja. Ilmeisesti kuitenkaan näin ei ole? Ainakaan kukaan ei ole minulta näitä koskaan kysellyt (siis sotavaltion taholta) vaikka esim omaan siviilityöhöni kuuluu monenlaisten koneiden ja ajoneuvojen käyttö..
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
pstsika
Haukka
Tuo näyttää tutulta. Omat kokemukset rajoittuvat aikalailla allaolevaan, mutta mallitunnistus voi olla vääräkin. Päivä tukkimetsässä tukkikelkka perässä ja metsätyökoneiden urilla ajettaessa tuntuu kuitenkin perseessä illan päätteeksi. Melkoinen tärisyttäjä tai sitten mä olen vaan prinsessa.Vuonna 1971 tuli Valmet 502. Se oli suuri harppaus traktorien ergonomiassa, aivan maailmanluokan ykköskone.
Ohjaamo hiljainen ja lämmin ( sen ajan traktoriksi ), tasainen lattia, vaihdekepit sivulla jne.
Muut merkit lähti peesaamaan ohjaamo ergonomiassa ja valovuosi noista ajoista ollaankin edistytty.
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet502.htm
@JR49 , olen samaa mieltä, noita Majoreita oli joka kylässä ja sehän oli pommin kestävä.
Eikö niitä ollut myös Super-Major, saattoi tuo Power-Major olla viimeisin kehitysversio. Fordson Major muuttui sittemmin tuhat-sarjan Fordiksi, Ford 3000-4000-5000, jotka myös olivat kestävien traktoreiden maineessa.
Myös Nuffeja oli joka kylällä, kolmos tai nelos Nuhvi, virallisesti Nuffield, joka muuttui myöhemmin väriltään siniseksi British Leylandiksi.
Oi niitä aikoja
Yleinen merkki oli myös Massikka, M-F Multi-Power 165 kulki sen ajan traktoriksi tosi lujaa.
Ei siitä Pappa-Tunturilla ohi päässyt, kävi toisin päin.
Myös Zetoreilla paljon ajettiin. Uuden Zetkan työkalulokerossa oli kattavan varaosa- ja työkalusarjan lisäksi isännälle Slivovits-pullo
Ikarus
Respected Leader
Tuo näyttää tutulta. Omat kokemukset rajoittuvat aikalailla allaolevaan, mutta mallitunnistus voi olla vääräkin. Päivä tukkimetsässä tukkikelkka perässä ja metsätyökoneiden urilla ajettaessa tuntuu kuitenkin perseessä illan päätteeksi. Melkoinen tärisyttäjä tai sitten mä olen vaan prinsessa.
Massey-Ferguson 35. No Grammerin ilmaistuinta ei vielä tuolloin ollut keksitty
Oli yleinen ja luja traktori. Moottori legendaarinen Perkins. Noissa oli vielä muistaakseni tehostamaton ohjaus, kannokossa sai pitää varansa, ettei katkonut sormiaan ratin potkaistessa eturenkaan ottaessa toispuolisesti esteeseen. Peukalot poissa ratin sisäkehältä, ettei ohjauspyörän puola katkaissut peukaloita.
Jos en väärin muista, jo tuossa mallissa oli edistyksellinen vetovastus tunnustelu / painonsiirto järjestelmä, joten esim. kyntötraktorina erinomainen peli.
http://www.konedata.net/Traktorit/MF35.htm
pstsika
Haukka
Joo, tehostamaton ohjaus ja paljas teräspalli, jonka päällä jälkiasenteinen vanha matto eristeenä. Vaihtoehtoisesti valittavana peräkärry tai DIY mallin tukkikelkka.Massey-Ferguson 35. No Grammerin ilmaistuinta ei vielä tuolloin ollut keksitty
Oli yleinen ja luja traktori. Moottori legendaarinen Perkins. Noissa oli vielä muistaakseni tehostamaton ohjaus, kannokossa sai pitää varansa, ettei katkonut sormiaan ratin potkaistessa eturenkaan ottaessa toispuolisesti esteeseen. Peukalot poissa ratin sisäkehältä, ettei ohjauspyörän puola katkaissut peukaloita.
Jos en väärin muista, jo tuossa mallissa oli edistyksellinen vetovastus tunnustelu / painonsiirto järjestelmä, joten esim. kyntötraktorina erinomainen peli.
http://www.konedata.net/Traktorit/MF35.htm
Siitä samasta konedata.fi sivusta kannattaa katsoa myös mf 65,tämän isompi painos. Aikanaan Hankkijan johtajat miettivät vakavasti sen kohdalla että kannattaako tuoda Suomeen, koska täällä ei IKINÄ tulla tarvitsemaan niin suurta traktoria.. No tää nyt on tällaista jälkiviisastelua mutta jotenkin tuollainen ajattelu leimaa meitä edelleen.Massey-Ferguson 35. No Grammerin ilmaistuinta ei vielä tuolloin ollut keksitty
Oli yleinen ja luja traktori. Moottori legendaarinen Perkins. Noissa oli vielä muistaakseni tehostamaton ohjaus, kannokossa sai pitää varansa, ettei katkonut sormiaan ratin potkaistessa eturenkaan ottaessa toispuolisesti esteeseen. Peukalot poissa ratin sisäkehältä, ettei ohjauspyörän puola katkaissut peukaloita.
Jos en väärin muista, jo tuossa mallissa oli edistyksellinen vetovastus tunnustelu / painonsiirto järjestelmä, joten esim. kyntötraktorina erinomainen peli.
http://www.konedata.net/Traktorit/MF35.htm
Ikarus
Respected Leader
Kyllä koneiden koko on kasvanut noiden kolme-viitosten Fergujen ajoista. Vielä 70-luvun puolivälissä tuon kokoluokan traktorit olivat yleisiä. Tuo Ferku painoi 1400 kg, uusi iso kutonen etukuormaajalla 7-8 tn. Nykytraktorin eturengas on saman korkuinen kuin tuon Massikan takarengas, mutta leveämpi.
Työteho on moninkertaistunut siinä samalla. Ja onkin monesti niin, että kyläkunnalla, jolla oli ennen 10 toimivaa maatilaa on jäljellä yksi, joka viljelee näitä kaikkia peltoja. Samalla usein yhdellä traktorilla + tehokkailla työkoneilla tehdään kymmenen pienemmän traktorin työt.
Kääntöpuolena on lisääntyneen painon aihettama peltomaan tiivistyminen. Vanhempi polvi muistelee, miten kuohkeita pellot olivat hevosaikaudella. Hevosen kavio saattoi painua muokatessa kuivaan peltoon 20 senttiä, nykyisin ei siihen painu edes rautakanki
Kostella pellolla tamparointi tulisi nykyvehkeillä leveistä vyörenkaista ja paripyöristä huolimatta välttää mahdollisuuksien mukaan.
JR49
Respected Leader
Tuo on muuten taivaan tosi ja päti vissiin kaikkiin tuon ajan traktoreihin. Mettäajossa kun sai Majorinkin eturenkaan hyvin kiveä tai kantoa vasten, niin kyllä muuten ratti pyöri.
Entäs tämä? Voi sanoa Kolmeviitosen isäksi, ainakin toiselta puolelta sukua.
Harmaa Fergu oli aikanaan tosi edistyksellinen ja yllättävän hyvä ajaa tänäkin päivänä. Olen ollut todistamassa, kuinka vuosikymmeniä pientareella ollut vanhus lähti hyvin vähällä työllä liikkeelle. Se oli niin paksujen puiden ympäröimä, että piti raivata eka tilaa traktorin kulkemisille. Ruostetta ei ihme kyllä näkynyt juuri ollenkaan. Mikä lie ollut pellin ja suojamaalin laatu, varmaan jotain tosi kallista ja epäterveellistä tämän päivän standardeihin?
http://www.konedata.net/Traktorit/FergusonTE20.htm
Ikarus
Respected Leader
MF 35 -Kultamaha.
Lienee ollut bensa/petrooli moottorilla, vai miten se muussa tekniikassa erosi täysin harmaasta?
Niin tai näin, mutta nättihän se on kuin karkki!
http://www.maaseutumedia.fi/kolmevitonen-saapui-suomeen-1957/
Harmaan Fergun saadakseen joutui 50-luvulla maksamaan lahjuksia konekauppiaalle, elettiinhän tuonti- ja valuuttasäännöstelyn aikaa ja koneista oli kova kysyntä. Massey-Ferguson ei suotta ollut vuosikymmeniä ostetuin tuontitraktori. Vanhat Massey-Fergusonit ovat aika helppoja ajaa, vaikka vaihteistot ovat synkronoimattomia.
Ikarus mainitsi jo Fergusonin kyntöohjauksen, mutta itse kolmipistenostolaite on myös Fergusonin keksintöä. Ford valmisti Fergusonin traktoreita ja lainasi ideaa, josta sitten yhteistyön päätyttyä käräjöitiin. Nostolaitteen varsien materiaalivahvuudet ovat vuosien mittaan hieman kasvaneet. Viisi kertaa painavammiksi muuttuneille traktoreille ja työkoneille varmasti kehitettäisiin erilainen kiinnitysjärjestelmä, jos päästäisiin puhtaalta pöydältä liikkeelle.
Isot Zetor Crystal -mallit saavuttivat takavuosina jonkinlaista suosiota turveurakoinnissa. 70-luvulla lienevät olleet vielä aika hyvin mukana kehityksen kelkassa.
Tuon koneen maalista jostain muistan kuulleeni että olisi ollut jotain Liittoutuneiden laivasto-maalia, siitä tuo värimaailma johtui. Sattuneesta syystä sitä kuulemma oli 40-luvun lopulla paljon tarjolla..Tuo on muuten taivaan tosi ja päti vissiin kaikkiin tuon ajan traktoreihin. Mettäajossa kun sai Majorinkin eturenkaan hyvin kiveä tai kantoa vasten, niin kyllä muuten ratti pyöri.
Entäs tämä? Voi sanoa Kolmeviitosen isäksi, ainakin toiselta puolelta sukua.
Harmaa Fergu oli aikanaan tosi edistyksellinen ja yllättävän hyvä ajaa tänäkin päivänä. Olen ollut todistamassa, kuinka vuosikymmeniä pientareella ollut vanhus lähti hyvin vähällä työllä liikkeelle. Se oli niin paksujen puiden ympäröimä, että piti raivata eka tilaa traktorin kulkemisille. Ruostetta ei ihme kyllä näkynyt juuri ollenkaan. Mikä lie ollut pellin ja suojamaalin laatu, varmaan jotain tosi kallista ja epäterveellistä tämän päivän standardeihin?
http://www.konedata.net/Traktorit/FergusonTE20.htm
Ja hinnaltaan edullisia, myöskin harvoja koneita tuossa kokoluokassa tuohon aikaan. Moottorit oli tiettävästi kopsattu näissä melko suoraviivaisesti Scanialta, puolalainen Ursus oli lähes identtinen näiden Zetkojen kanssa.
Ikarus
Respected Leader
Noita isoja Urkkeja sekä Zetkoja oli tosiaan runsaasti turvesoilla. Raudan ja tehon kilohinta noissa oli kohdillaan.
Hieman pienempiä malleja kuin kuvassa käytetään edelleen metsäajossa. Ohjaamo on tilava, istuin mahtuu kääntymään kuormaus asentoon väljästi ja jos nostettava pölli sattuu tippumaan konepellille, ei se aiheuta itkunpurskahdusta, kuten jossain uutuuttaan kiiltelevässä kalliissa länsikoneessa.
YliKoo
Greatest Leader
Sittemmin liki 300-heppaiset Orionit alkoivat jo saada jotain aikaankin. Eivät vaan yleistyneet vaikka pellin alla Sisua.
krd
Ylipäällikkö
Ruokahävikki alemmas vapaaehtoisen sopimisen keinoin ja mitä syödään, maitoproteiinin käyttöä saatetaan vähentää jatkossa, ruuan laatu muuttuu ja on muuttunutkin:
Perunan ravintosisältö on muuttunut 1940-luvulta:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...2242344?pwbi=4a7ff2f8bc80bb92dcc1822c93050a6d
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede...iseksi-on-paljon-tehokkaampikin-keino-6306105
Perunan ravintosisältö on muuttunut 1940-luvulta:
http://yle.fi/uutiset/perunan_ravin...vetona_ravintorikastettua_superpottua/8680361
Ikarus
Respected Leader
26.2.2016 klo 17:49
EU-maataloustukien maksatukset siirtyvät jälleen – maatiloilla edessä suuria ongelmia
Maaseutuvirasto siirtää viime vuodelta peräisin olevien EU-tukien maksatusta useilla viikoilla eteenpäin. Tilanne pakottaa maatalousyrittäjät tekemään uusia maksujärjestelyjä ja neuvottelemaan lainoja uudelleen.
http://yle.fi/uutiset/eu-maataloust...n__maatiloilla_edessa_suuria_ongelmia/8703734
Mavi nakkasi jälleen kylmää vettä niskaan
Kyseessä on osa vuoden 2015 tuista, jotka ovat edelleenkin maksamatta.
Maatilojen konkursseilta ei valitettavasti tulla tänä keväänä välttymään.
EU-maataloustukien maksatukset siirtyvät jälleen – maatiloilla edessä suuria ongelmia
Maaseutuvirasto siirtää viime vuodelta peräisin olevien EU-tukien maksatusta useilla viikoilla eteenpäin. Tilanne pakottaa maatalousyrittäjät tekemään uusia maksujärjestelyjä ja neuvottelemaan lainoja uudelleen.
http://yle.fi/uutiset/eu-maataloust...n__maatiloilla_edessa_suuria_ongelmia/8703734
Mavi nakkasi jälleen kylmää vettä niskaan
Kyseessä on osa vuoden 2015 tuista, jotka ovat edelleenkin maksamatta.Maatilojen konkursseilta ei valitettavasti tulla tänä keväänä välttymään.
Ikarus
Respected Leader
Maatilojen ahdinko syvenee, traktorimarssi isolle kirkolle. Maljakko alkaa olla reunoja myöten täynnä.
Jos oltaisiin Ranskassa, samalla reissulla menisi lietekuorma Seinäjoelle Mavin rappusille.
Traktoreita lähdössä Helsinkiin jopa Oulun korkeudelta
POLITIIKKA JA TALOUS 3.3.2016, 11:47
Tekstin koko: A A A
ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
Kiinnostusta traktorimarssiin on syntynyt jopa yllättävän paljon: Mieltään osoittamaan lähtevät sieviläiset Salomo Vilén ja takana vasemmalta Mika Nokimäki, Juha Nivala, Antti Kangas, Mikael Myllylä, Jouko Huhtala ja Mika Lähdemäki Nivalasta.
"Pitää lähteä kertomaan, että maatalouden tilanne on huono", Markku Kokkoniemi sanoo.
Ylikiiminkäläinen Markku Kokkoniemi on pohjoisimpia viljelijöitä, joka lähtee ensi viikolla traktorimarssille Helsinkiin. Viljelijöiden suurmielenosositus on siellä perjantaina 11.3.
Matkaa Oulun kupeesta olisi autolla noin 630 kilometriä. Traktorilla sitä tulee enemmän, kun moottoritiet pitää kiertää.
"Matkaan pitää lähteä edellisenä päivänä aamuyöstä", Kokkoniemi laskee.
Mahdollisesti seuraksi lähtee Oulun lähistöltä muitakin.
"Innostusta on, mutta satavarmaa ei vielä ole, että muita lähtee traktoreilla", Kokkoniemi kertoo.
Matkan varrelta seuraa on joka tapauksessa tulossa. Sievistä Keski-Pohjanmaalta lähtee Antti Kangas, ja hänen kanssaan on lähtösuunnitelmia tehnyt kymmenkunta viljelijää omasta ja naapurikunnista.
Yksi varauma lähtijöillä tosin on: "Koskaan ei tiedä, tapahtuuko navetassa jotakin, minkä takia on pakko jäädä."
MTK-yhdistyksen johtokunnassa toimiva Kangas kertoo jopa yllättyneensä, kuinka paljon lähtöhalukkuutta on, traktoreilla ja muuten.
"Enemmän on tullut yhteydenottoja kuin puolitoista vuotta sitten, jolloin käytiin Seinäjoella Maaseutuvirasto Mavin edustalla."
"Kyllä se kertoo, että viljelijöiden tilanne on muuttunut selvästi huonommaksi."
HEIKKI VUORELA
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...sä-helsinkiin-jopa-oulun-korkeudelta-1.139925
Jos oltaisiin Ranskassa, samalla reissulla menisi lietekuorma Seinäjoelle Mavin rappusille.
Traktoreita lähdössä Helsinkiin jopa Oulun korkeudelta
POLITIIKKA JA TALOUS 3.3.2016, 11:47
Tekstin koko: A A A
ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
Kiinnostusta traktorimarssiin on syntynyt jopa yllättävän paljon: Mieltään osoittamaan lähtevät sieviläiset Salomo Vilén ja takana vasemmalta Mika Nokimäki, Juha Nivala, Antti Kangas, Mikael Myllylä, Jouko Huhtala ja Mika Lähdemäki Nivalasta.
"Pitää lähteä kertomaan, että maatalouden tilanne on huono", Markku Kokkoniemi sanoo.
Ylikiiminkäläinen Markku Kokkoniemi on pohjoisimpia viljelijöitä, joka lähtee ensi viikolla traktorimarssille Helsinkiin. Viljelijöiden suurmielenosositus on siellä perjantaina 11.3.
Matkaa Oulun kupeesta olisi autolla noin 630 kilometriä. Traktorilla sitä tulee enemmän, kun moottoritiet pitää kiertää.
"Matkaan pitää lähteä edellisenä päivänä aamuyöstä", Kokkoniemi laskee.
Mahdollisesti seuraksi lähtee Oulun lähistöltä muitakin.
"Innostusta on, mutta satavarmaa ei vielä ole, että muita lähtee traktoreilla", Kokkoniemi kertoo.
Matkan varrelta seuraa on joka tapauksessa tulossa. Sievistä Keski-Pohjanmaalta lähtee Antti Kangas, ja hänen kanssaan on lähtösuunnitelmia tehnyt kymmenkunta viljelijää omasta ja naapurikunnista.
Yksi varauma lähtijöillä tosin on: "Koskaan ei tiedä, tapahtuuko navetassa jotakin, minkä takia on pakko jäädä."
MTK-yhdistyksen johtokunnassa toimiva Kangas kertoo jopa yllättyneensä, kuinka paljon lähtöhalukkuutta on, traktoreilla ja muuten.
"Enemmän on tullut yhteydenottoja kuin puolitoista vuotta sitten, jolloin käytiin Seinäjoella Maaseutuvirasto Mavin edustalla."
"Kyllä se kertoo, että viljelijöiden tilanne on muuttunut selvästi huonommaksi."
HEIKKI VUORELA
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...sä-helsinkiin-jopa-oulun-korkeudelta-1.139925
Ikarus
Respected Leader
Näin tämä etenee. Ilman sähköä olevilla tiloilla on edessään eläinten hätäteurastus.
Kotimaa 05.03.2016 20:17
Rahat loppu, sähköt poikki: Kansalaisilta pyydetään apua maatiloille
Savon Voima on katkaissut sähköt muutamalta maatilalta maksamattomien laskujen vuoksi. Kuva: Aake Roininen
Monet maatilat ovat joutumassa maksuvaikeuksiin. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Savon Voima Oyj on katkaissut viime viikkoina sähköt lähes kymmeneltä maatilalta maksurästien vuoksi.
Maksuvaikeuksien syitä ovat muun muassaVenäjä-pakotteet ja viivästyneet EU-tuet.
Tuusniemeläinen Kirsti Juvonen esitti Facebookissa kansalaiskeräystä sähkölaskujen maksamiseksi.
Juvosen mielestä Savon Voima voisi julkaista pankkitilinsä numeron ja viitenumeroita niiltä asiakkailta, joilta sähköt ovat poikki.
Halukkaat voisivat lyhentää laskuja viitenumeroiden mukaan.
Ehdotus oli saanut runsaat sata Facebook-tykkäystä yhdessä päivässä.
Juvonen muistutti, että viljelijöillä ei mene hyvin.
– Perheet yrittävät sinnitellä. He eivät kerro naapureille, koska häpeä on iso. Se kannetaan yksin. Mitä eläinlääkärit voivat, jos tilalla on 50–60 lypsävää?
Savon Voiman talousjohtaja Olli Räsänen pitää ehdotusta hyvänä.
– Jos se vain on mahdollista. Ajatus on tutkittava vakavasti, hän totesi lauantaina.
Hänen mukaansa tilinumeron antaminen käy, mutta viitenumero on eri asia.
– Meidän pitää tarkistaa, voiko sitä tietosuojalainsäädännön mukaan julkaista.
Räsänen pohti, että maksujen siirtämisen voisi antaa jollekin maatalousalan yhdistykselle.
– Seurakunnatkin ovat tällaisia asioita aiemmin hoitaneet.
Vaikka ilman sähköjä jätettyjä tiloja on alle kymmenen, Räsänen korostaa niiden tilanteen olevan paha.
– Niillä on ollut ongelmia pitkään ja tilanne on pahentunut. Puuttuvat EU-tuet ovat katkaisseet kamelin selän.
Saataviaan ei odota vain Savon Voima.
– Velkojat ovat jonossa.
Räsänen myöntää, että sähköjen katkaisu on kova päätös.
– Sitä ei tehdä kevyin perustein. Asiakkaasta halutaan pitää kiinni.
Kun laskun eräpäivä on mennyt, virta katkaistaan reilun kahden kuukauden kuluttua.
Räsänen pelkää, että maatilojen tilanne pahenee. Yhtiö aikoo ottaa yhteyttä muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoon.
– Katsotaan järjestely, jolla saisimme valtaosan saatavistamme järjellisessä ajassa.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/...nsalaisilta-pyydetään-apua-maatiloille/741466
Kotimaa 05.03.2016 20:17
Rahat loppu, sähköt poikki: Kansalaisilta pyydetään apua maatiloille
Savon Voima on katkaissut sähköt muutamalta maatilalta maksamattomien laskujen vuoksi. Kuva: Aake Roininen
Monet maatilat ovat joutumassa maksuvaikeuksiin. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Savon Voima Oyj on katkaissut viime viikkoina sähköt lähes kymmeneltä maatilalta maksurästien vuoksi.
Maksuvaikeuksien syitä ovat muun muassaVenäjä-pakotteet ja viivästyneet EU-tuet.
Tuusniemeläinen Kirsti Juvonen esitti Facebookissa kansalaiskeräystä sähkölaskujen maksamiseksi.
Juvosen mielestä Savon Voima voisi julkaista pankkitilinsä numeron ja viitenumeroita niiltä asiakkailta, joilta sähköt ovat poikki.
Halukkaat voisivat lyhentää laskuja viitenumeroiden mukaan.
Ehdotus oli saanut runsaat sata Facebook-tykkäystä yhdessä päivässä.
Juvonen muistutti, että viljelijöillä ei mene hyvin.
– Perheet yrittävät sinnitellä. He eivät kerro naapureille, koska häpeä on iso. Se kannetaan yksin. Mitä eläinlääkärit voivat, jos tilalla on 50–60 lypsävää?
Savon Voiman talousjohtaja Olli Räsänen pitää ehdotusta hyvänä.
– Jos se vain on mahdollista. Ajatus on tutkittava vakavasti, hän totesi lauantaina.
Hänen mukaansa tilinumeron antaminen käy, mutta viitenumero on eri asia.
– Meidän pitää tarkistaa, voiko sitä tietosuojalainsäädännön mukaan julkaista.
Räsänen pohti, että maksujen siirtämisen voisi antaa jollekin maatalousalan yhdistykselle.
– Seurakunnatkin ovat tällaisia asioita aiemmin hoitaneet.
Vaikka ilman sähköjä jätettyjä tiloja on alle kymmenen, Räsänen korostaa niiden tilanteen olevan paha.
– Niillä on ollut ongelmia pitkään ja tilanne on pahentunut. Puuttuvat EU-tuet ovat katkaisseet kamelin selän.
Saataviaan ei odota vain Savon Voima.
– Velkojat ovat jonossa.
Räsänen myöntää, että sähköjen katkaisu on kova päätös.
– Sitä ei tehdä kevyin perustein. Asiakkaasta halutaan pitää kiinni.
Kun laskun eräpäivä on mennyt, virta katkaistaan reilun kahden kuukauden kuluttua.
Räsänen pelkää, että maatilojen tilanne pahenee. Yhtiö aikoo ottaa yhteyttä muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoon.
– Katsotaan järjestely, jolla saisimme valtaosan saatavistamme järjellisessä ajassa.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/...nsalaisilta-pyydetään-apua-maatiloille/741466
kausaliteetti
Luutnantti
Karjatalouden ylösajo onkin alasajoa sitten paljon vaikeampaa, sitä harjoitusta voi nyt seurata naapurissa.
Tosin taitaa saksalainen/kiinalainen maitopulveri olla enemmän SSS -tyylinen ratkaisu.
"pakotteilla ei tule oleman merkittäviä vaikutuksia Suomeen, mutta jos olisikin, niin sori siitä."
Tosin taitaa saksalainen/kiinalainen maitopulveri olla enemmän SSS -tyylinen ratkaisu.
"pakotteilla ei tule oleman merkittäviä vaikutuksia Suomeen, mutta jos olisikin, niin sori siitä."
Ottaen huomioon ruplan arvon ja öljyn hinnan, niin tuo sitaatti pitää paikkansa. Se saattoi aikaistaa tilannetta, mutta lopputulos on kovasti sama.