Jolly good show, spot on, old chap!
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
YliKoo
Greatest Leader
Mikä sontatalikko siellä hitatsin kauhan paikalla on?
Baltriber
Eversti
Kun ei ala säästeleen silavan kanssa niin ei tule kuivaa. Eikä siitä oikeen kannata säästääkään kun ei se mitään maksa.
Ryynimakkaraa en oo tehny, mutta ainakin mustaanmakkaraan tulee ohrasuurimoita. Voishan tuota ryynäriä testata.
Traktorin kivitalikko. Oli aika nihkeä urakka tehdä kaivurisovitteinen, kun tehtiin sellainen jonka saa irti kiinnikkeistä, eli sen saa tarvittaessa myös traktorin keulaan. Onkohan neljäs viritys, joka lopulta toimii ja kestää. En ollut mestarina, vaan vain apukäsinä.
Kätevä kampe ojamaiden ja kivikoiden perkaamisessa.
Justin Case
Eversti
Ajan tappamistahan tuo kaikki tekeminen meillä rypsi-reinoilla on
YliKoo
Greatest Leader
Justin Case
Eversti
On se vaan niin väärin
yhtye oli parhaimmillaan Eerolan ollessa mukana,alkuaikojen kappaleet oli hyviä,myöhemmistä tämä on mielestäni parhaita.
yhtye oli parhaimmillaan Eerolan ollessa mukana,alkuaikojen kappaleet oli hyviä,myöhemmistä tämä on mielestäni parhaita.
Palttu on vielä parempaa. Ja jos hintaa miettii niin on vielä halpaa.
Tuosta pieniä siivuja pannulle ja pinta rapiaksi.
Puolukkahilloa ja muuta ei tarvita. 5minuuttia.
Pilaantunutta puolalaislihaa markkinoilla. Käsi ylös, kuka ullattui? Elukoita hirveissä teurastamo-oloissa....käsi ulos, kuka ullattui?
No, pitää varoa vihapuhumasta. Käy vielä niin, että sisäministeriö lanseeraa uusia ohjelmia tässäkin aiheessa. Viimeksi, kun alkoi paljastua kuinka suomalaistyttöjä on raakasti kohdeltu ja käytetty kuin eläimiä hyväkseen, niin mitä seuraa: tsadaa
vihapuheen vastainen kampanja.
En tiedä, pitääkö enää itkeä vai nauraa? Tässäkö tämä TAAS KERRAN OLI? Kun tietyt ryhmät perseilevät huolella, niin suomalaisia aletaan pölistellä ja suitsimaan -vihapuhetta-....
Munaleissön, jos Halla-aho olisi oikea puoluejohtaja, niin näistä syöttökeskityksistä lapaan kehittyisi Jytky, jollaista ei vielä oltaisi nähty.
No, pitää varoa vihapuhumasta. Käy vielä niin, että sisäministeriö lanseeraa uusia ohjelmia tässäkin aiheessa. Viimeksi, kun alkoi paljastua kuinka suomalaistyttöjä on raakasti kohdeltu ja käytetty kuin eläimiä hyväkseen, niin mitä seuraa: tsadaa
vihapuheen vastainen kampanja.
En tiedä, pitääkö enää itkeä vai nauraa? Tässäkö tämä TAAS KERRAN OLI? Kun tietyt ryhmät perseilevät huolella, niin suomalaisia aletaan pölistellä ja suitsimaan -vihapuhetta-....
Munaleissön, jos Halla-aho olisi oikea puoluejohtaja, niin näistä syöttökeskityksistä lapaan kehittyisi Jytky, jollaista ei vielä oltaisi nähty.
Lähipiirin lihantuottajien kanssa tästä puhuttiin, niin ihmettelivät tuota pientä tuontimäärää Suomeen sieltä eli jossain sanottiin n 40kg ja jossai taas n 250kg. Eppäillä soppii että onko vain yhden ihmisen auton takakontissa tai matkatavaroissa tuotu tänne..? Odotellaan tämänKIN vyyhdin kasvamista
Joo, minäkin epäilen, että nuo kilomäärät tuskin pitävät paikkaansa. Mutta kohtahan selittelykierros alkaa. Tulee aina vaan mieleen 2001 hiihtokäryt selittelyineen.
Eli myönnetään alussa niin vähän kuin voidaan ja iljetään, kahtotaan sitten rauhassa, miten verenhimoiseksi metia yltyy?
Ikarus
Respected Leader
Puolasta tuotiin suomeen 2016 6410 tn lihaa, uudempaa tilastoa en äkkiä löytänyt.
No, missä lätkitään minkinlaisilla perusteilla lihantarkastusleimoja tai tuodaan tarkastamatta. Täysin aukotonta valvontaa ei liene mahdollista järjestää.
Ostajan näkökulmasta hinta näyttää olevan lähes ainoa kriteeri, kun lihaa ulkomailta tuodaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9521201
Hänen mukaansa yhä enemmän pienetkin yritykset hoitavat maahantuonnin itse, eivätkä käytä maahantuontipalveluja lihantuonnissa.
– Kaikissa näissä yrityksissä ei ole yhtä systemaattista ostoprosessia, vaikka kaikkia hyvin tarkasti valvotaan.
Hannukselan karkean arvion mukaan yli puolet tuontilihasta menee päivittäistavarakauppaan ja alle puolet ammattikeittiöille.
Meidän kotimainen lihantuotantomme kestää tarkastelun ja tavara mitä kaupasta saa on varmasti laadukasta. Puolalaisen lihan hinnalla sitä ei pystytä tuottamaan, mutta Polski-Fiatin hinnalla ei saa Mersua.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10635073
Vuorineuvos Karhinen: Maatalouden tukipolitiikka uusiksi – keskiöön toimintaansa kehittävät tilat
500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon on Karhisen mukaan mahdollinen
OP:n pääjohtajan paikalta eläköitynyt vuorineuvos Reijo Karhinen katsoo, että Suomeen tarvitaan laaja uudistusohjelma maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Hänen mukaansa tavoitteeksi asetettu puolen miljardin euron vuotuinen maatalouden yrittäjätulon kasvattamistavoite on mahdollista saavuttaa ilman tukien kokonaismäärän nostoa.
Tukipolitiikan painopistettä on kuitenkin hänen mukaansa muutettava niin, että keskiössä ovat investoivat ja toimintaansa kehittävät tilat.
Karhinen katsoo, että tarvitaan myös peltoreformi ja mahdollisesti peltomaan vuokrasääntelyä.
Hänen mukaansa vain pitkillä vuokrasopimuksilla peltojen kasvukuntoon uskalletaan panostaa.
Kustannukset laskettava tarkemmin
Muilta osin Karhinen käy raportissaan kiinni lähes samoihin perusasioihin kuin maatalousekonomian ja osuustoiminnan suomalainen suurnimi Hannes Gebhard (1864–1933).
Onhan Karhisen raportin toimeksianto kuin suora lainaus Gebhardin vuonna 1926 julkaiseman teoksen kannesta: Maataloutemme nykyistä kannattavammaksi.
Tuolloin Gebhardin sanoiksi muotoilema ongelma oli pohjimmiltaan sama: Maanviljelijät saavat tuotteillaan nykyisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisia hintoja.
Lääkkeeksi Karhinen esittää nyt muun muassa sitä, että tuottajien on otettava tiukempi ote omistamistaan alan yhteisistä yrityksistä.
Tiukempia ohjia tarvittaisiin niin tuotteiden jalostukseen ja myyntiin kaupalle kuin maatalouden tuotantopanosten hankintaan.
Myös toinen Karhisen suositus on kuin suoraan varhaisten maatalousekomistien kirjahyllystä: Hänen mukaansa kaikilla tasoilla on tarve kehittää talousosaamista.
"Ilman, että yksittäiset investoinnit ja muut euroja vaativat tilatasoiset päätökset ovat kannattavia, on vaikea nähdäkoko elinkeinon kannattavuuskriisin oikenemista", Karhinen linjaa.
Tarvitaan yhteinen tahtotila
Kolmanneksi Karhinen puhuu yhteisen näkemyksen puutteesta.
Ratkaisuksi hän esittää yhteisen keskustelufoorumin perustamista.
Yhteistyöongelma oli Gebhardin aikana vielä ilmeisempi: Osuustoimintamiehen kriittisiä ajatuksia sisältäneelle kirjalle oli vaikeaa löytää kustantajaa.
Neljänneksi Karhinen esittää maataloushallinnon osaamisen kokoamista erityiseen osaamis- ja palvelukeskukseen.
Tietämystä toki on, mutta se on raportin mukaan hajallaan eri organisaatioissa.
Karhinen luovutti selvityksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle valtioneuvoston linnassa tänään.
Viime kesäkuussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi.
Vuorineuvos Karhinen: Maatalouden tukipolitiikka uusiksi – keskiöön toimintaansa kehittävät tilat
500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon on Karhisen mukaan mahdollinen
OP:n pääjohtajan paikalta eläköitynyt vuorineuvos Reijo Karhinen katsoo, että Suomeen tarvitaan laaja uudistusohjelma maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Hänen mukaansa tavoitteeksi asetettu puolen miljardin euron vuotuinen maatalouden yrittäjätulon kasvattamistavoite on mahdollista saavuttaa ilman tukien kokonaismäärän nostoa.
Tukipolitiikan painopistettä on kuitenkin hänen mukaansa muutettava niin, että keskiössä ovat investoivat ja toimintaansa kehittävät tilat.
Karhinen katsoo, että tarvitaan myös peltoreformi ja mahdollisesti peltomaan vuokrasääntelyä.
Hänen mukaansa vain pitkillä vuokrasopimuksilla peltojen kasvukuntoon uskalletaan panostaa.
Kustannukset laskettava tarkemmin
Muilta osin Karhinen käy raportissaan kiinni lähes samoihin perusasioihin kuin maatalousekonomian ja osuustoiminnan suomalainen suurnimi Hannes Gebhard (1864–1933).
Onhan Karhisen raportin toimeksianto kuin suora lainaus Gebhardin vuonna 1926 julkaiseman teoksen kannesta: Maataloutemme nykyistä kannattavammaksi.
Tuolloin Gebhardin sanoiksi muotoilema ongelma oli pohjimmiltaan sama: Maanviljelijät saavat tuotteillaan nykyisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisia hintoja.
Lääkkeeksi Karhinen esittää nyt muun muassa sitä, että tuottajien on otettava tiukempi ote omistamistaan alan yhteisistä yrityksistä.
Tiukempia ohjia tarvittaisiin niin tuotteiden jalostukseen ja myyntiin kaupalle kuin maatalouden tuotantopanosten hankintaan.
Myös toinen Karhisen suositus on kuin suoraan varhaisten maatalousekomistien kirjahyllystä: Hänen mukaansa kaikilla tasoilla on tarve kehittää talousosaamista.
"Ilman, että yksittäiset investoinnit ja muut euroja vaativat tilatasoiset päätökset ovat kannattavia, on vaikea nähdäkoko elinkeinon kannattavuuskriisin oikenemista", Karhinen linjaa.
Tarvitaan yhteinen tahtotila
Kolmanneksi Karhinen puhuu yhteisen näkemyksen puutteesta.
Ratkaisuksi hän esittää yhteisen keskustelufoorumin perustamista.
Yhteistyöongelma oli Gebhardin aikana vielä ilmeisempi: Osuustoimintamiehen kriittisiä ajatuksia sisältäneelle kirjalle oli vaikeaa löytää kustantajaa.
Neljänneksi Karhinen esittää maataloushallinnon osaamisen kokoamista erityiseen osaamis- ja palvelukeskukseen.
Tietämystä toki on, mutta se on raportin mukaan hajallaan eri organisaatioissa.
Karhinen luovutti selvityksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle valtioneuvoston linnassa tänään.
Viime kesäkuussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi.
lukkarinapulainen
Majuri
Meinaatko, että Mestarin pitäisi ryhtyä toimimaan - edeltäjänsä tapaan - täysin opportunisesti, keräämään sekä 'rasistien' että kiikunkaakundemarien äänet?
Kuulostaa todellakin oikealta puoluejohtajuudelta ja se on nähty ja silkaksi sonnaksi todettu.
Kyllä demarit taitaa pitää sen todellisen jytkyennätyksen edelleen hallussaan sekä vapaussotaa edeltäneissä että suoraan seuranneissa vaaleissa.
En minä sitä pahana pitäisi jos jokin kansallismielinen puolue tahikka liike saisi 51% äänistä. Seuraisin mielenkiinnolla, mutta odottelisin onnettomuutta - joka se tosin tulee tälläkin sopudemokratialla, jossa korjausliikkeitä elintärkeissä kysymyksissä ei tapahdu.
Ikarus
Respected Leader
Karhisen esittämä 20 000 euron myyntitulojen raja leikkaisi tuet pois yli puolelta maatiloista
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.375279
No ei oikein tuokaan malli, yli puolet tiloista tarvii henkensä pitimiksi muutakin bisnestä. Metsä, palkkatyöt jne. Pienistä puroista perheen vuodessa tarvitsema raha elämiseen.
Myyntitulojen raja pitäisi olla alempi.
Jos myyntituloja ei olisi käytännössä yhtään, tämä malli leikkaisi tukien ''optimoijat'' pois. Sillä jos viljelee ja ei saa yhtään mitään myytävää pelloistaan irti, on kokonaan väärällä alalla.
Edit: Karhisen malli kiihdyttäisi maaseudun autioitumista entisestään, vauhti on ollut huikea ilman tätäkin.
Maaseudulla puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. Tarkoittaen sitä, että yksi viljelijä viljelee monilla syrjäkylillä kokonaisen kyläkunnan peltoja, eikä muita viljelijöitä eikä juuri asukkaitakaan enää ole.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.375279
No ei oikein tuokaan malli, yli puolet tiloista tarvii henkensä pitimiksi muutakin bisnestä. Metsä, palkkatyöt jne. Pienistä puroista perheen vuodessa tarvitsema raha elämiseen.
Myyntitulojen raja pitäisi olla alempi.
Jos myyntituloja ei olisi käytännössä yhtään, tämä malli leikkaisi tukien ''optimoijat'' pois. Sillä jos viljelee ja ei saa yhtään mitään myytävää pelloistaan irti, on kokonaan väärällä alalla.
Edit: Karhisen malli kiihdyttäisi maaseudun autioitumista entisestään, vauhti on ollut huikea ilman tätäkin.
Maaseudulla puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. Tarkoittaen sitä, että yksi viljelijä viljelee monilla syrjäkylillä kokonaisen kyläkunnan peltoja, eikä muita viljelijöitä eikä juuri asukkaitakaan enää ole.
Viimeksi muokattu:
Onhan tuossa pieni ongelma joidenkin kohdalla. Miksi tuetaan sivutoimista viljelyä? Harrastuksen vai lisäansioiden tähden. Ja kaikki näistä ei edes ole huonopalkkaisia että se viljely olisi "pakollista".
Ainakin hyvillä alueilla näillekin pelloille olisi ostajia. Se ammattiaan harjoittava viljelijä siinä vieressä. Eli omavaraisuuskaan ei oikein päde syyksi.
Ikarus
Respected Leader
20 k euron myyntitulot saa noin 40 ha:n viljatilalta.
Tapauksia on hankala yleistää. Varsin yleisesti isot nautakarjatilat viljelee pelkästää nurmea. Aikaa, kalustoa eikä kiinnostustakaan viljellä omalle karjalle viljaa rehuksi ei ole.
Nyt lähellä on noita 20-40 ha:n viljatiloja, jotka myy naapurin karjatilalle kaiken viljansa, minkä irti saavat. Iso karjatila on tyytyväinen, kun saa rahtikulutta edullista valkuaisrehua ja pienet viljanmyyjät ovat tyytyväisiä, kun tavara uppoaa lähiseudulle, markkinointiongelmia ei ole. Rahtikulut jäävät vähäisiksi sekä myyjältä sekä ostajalta. Käytännössä nämä pienemmät viljatilat roudaa viljat karjatilalle omalla kalustolla kaupan päälle ilman rahtiveloitusta. Raha pyörii omalla kylällä ja osa elannosta tulee viljelystä noille pienemmillekin tiloille.
Pienemmät tilat käyttää työpanostaan talvikaudella omassa tai naapurin metsässä, joku ajaa metsäkonetta palkkakuskina, toinen urakoi lumitöitä, kuka mitäkin.
Kaupunkien lähistöllä palkkatyömahdollisuudet ovat useimmiten monitaitoisille osa-aikaisille maanviljelijöille hyvät. Kovin monta maanviljelilijää en tunne, jolla peukalo olisi täysin keskellä kämmentä, kun puhutaan rakennus-, metalli- ja koneenkorjaustöistä. Pakko on ollut opetella.
Edelleen väitän, että tuo 20k euron myyntitulojen tukiraja ei ole loppuun asti mietitty.
No joo. Ei ollu täällä päässä ihan mittasuhteet kohdalla.
Kasasin eilen noin 60 rehupaalua välilanssiin kuljetusta odottamaan. Paalaaja oli jättänyt paalit niille sijoilleen syksyllä. Kun ajomatkaa pisimmillään tuli yhteen suuntaan se n. kilometri ja kuskasin paaleja rehupihdeillä, oli homma melko itaraa. Aikani kuluksi mietiskelin siinä, että miten touhua nopeuttaisi ja äkisti tajusin - Toinen urakkanuppi ratissa tuplaa työtehon!
PERKELE! Sanottu ja tehty! Nytpä seuraava koneenkäyttäjä kyllä hämmästyy, kun työt sujuvat kuin itsestään.
PERKELE! Sanottu ja tehty! Nytpä seuraava koneenkäyttäjä kyllä hämmästyy, kun työt sujuvat kuin itsestään.
