Kyllä minäkin ymmärrän kun puita pilkotaan, mutta että maitoa...
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Leikataanhan sitä konjakkiakin että sikäli...
Kieltämättä maidon kestävyys on varsin vaikuttava, kun itse olen pitänyt nyrkkisääntönä että maito kestää n. seitsemän päivää viimeisen myyntipäivän jälkeen. Toki tuossa heitin justiinsa kaksi tölkillistä pois, kun palasin matkalta ja totesin että maitotölkeissä näyttäisi olevan maidon pinnalla jonkinlaisia kökkäreitä ja päiväykset oli 24. Siis viisi päivää viimeisen myyntipäivän jälkeen. Mutta miksikäs ei? Viime viikko oli varsin lämmin.
miheikki
Greatest Leader
Tämmöstä olen joskus postaillut.
Suuri maatalouskeskustelu
1. Jos luet viestini tarkemmin, myös tuo näkökulma otetaan esiin. 2. Käytännössä vain käy juuri kuten aprikoit että ei käy. Kiertonopeus laskee, kun hinta nousee. Ihmisten tietysti täytyy syödä sama määrä energiaa, mutta sisäfile, salaatti ja punaviini maksavat aika paljon enemmän kuin...
maanpuolustus.net
Kustaanmiekka
Kenraali
Yleisluontoinen kyssäri alan ihmisille.
Käytetäänkö maataloudessa jo droneja vaikkapa peltojen tarkasteluun, laitumilla olevien eläinten tsekkaukseen tai vastaavaan?
Muistaakseni poromiehet kokeilevat droneja porojen laskemiseen ja tokan kokoomiseen.
Tuloksista en tiedä mutta taatusti halvempaa kuin helikopterilennot.
Käytetäänkö maataloudessa jo droneja vaikkapa peltojen tarkasteluun, laitumilla olevien eläinten tsekkaukseen tai vastaavaan?
Muistaakseni poromiehet kokeilevat droneja porojen laskemiseen ja tokan kokoomiseen.
Tuloksista en tiedä mutta taatusti halvempaa kuin helikopterilennot.
Laita googleen "maatalous drone" niin eteen tulee paljon luettavaa..
Ihan samanlailla hyödynnetään kuin infrasuunnittelussa ja monessa muussakin
Ikarus
Respected Leader
Näyttää suoraan tilalta ostettu maito tämänkin perusteella parhaalta.Tämmöstä olen joskus postaillut.
Suuri maatalouskeskustelu
1. Jos luet viestini tarkemmin, myös tuo näkökulma otetaan esiin. 2. Käytännössä vain käy juuri kuten aprikoit että ei käy. Kiertonopeus laskee, kun hinta nousee. Ihmisten tietysti täytyy syödä sama määrä energiaa, mutta sisäfile, salaatti ja punaviini maksavat aika paljon enemmän kuin...
Rajoitteita ja kaikenlaisia kommervenkkejä tilamaidon suoramyynnin esteeksi on luonnollisesti meillä saatu luoduksi, se nyt on selvää.
Olen kuitenkin edelleen elävä tilamaidon ''testipenkki'', ei se mahdollisesti kuulu kaikkein pahimpiin myrkkyihin. Yhtään mikään ei voita ruokajuomana kylmää maitoa. Jos vielä suoraan tilatankista, aina parempi.
Voi, kuule. Moni muu juoma voittaa maidon menne tullen. Mutta tämä nyt on makuasia joten turha väitellä vaikken ymmärrä suomalaisten aikuisten intoa maidosta.
Kylmä piimä kyllä menee minulla. Muttei ruokajuomana vaan ihan sellaisenaan kuin välipala.
Ikarus
Respected Leader
En ala minäkään vastaan vänkäämään. Makuasioista ei voi kiistellä.
Loyd
Kenraali
Kun juo puoli litraa maitoa (tai piimää) päivässä niin saa riittävästi kalsiumia. Muutoin voi tulla luukato vanhempana.
Jos syö paljon juustoa niin vähempikin maitomäärä voi riittää. Sen sijaan juustoa ei ole terveellistä syödä niin paljoa että sillä kattaisi kokonaan päivän kalsiumtarpeen.
Eihän se maito parhaan makuista ole, mutta vaivattomimmin päivän tarpeen saa ruokajuomana. Rasvatonta maitoa tietysti, muutoin tulee liikaa tyydytyneitä rasvahappoja (monta kiloa vuodessa). Juhlapäivinä voi ottaa punaista maitoa.
Jos syö paljon juustoa niin vähempikin maitomäärä voi riittää. Sen sijaan juustoa ei ole terveellistä syödä niin paljoa että sillä kattaisi kokonaan päivän kalsiumtarpeen.
Eihän se maito parhaan makuista ole, mutta vaivattomimmin päivän tarpeen saa ruokajuomana. Rasvatonta maitoa tietysti, muutoin tulee liikaa tyydytyneitä rasvahappoja (monta kiloa vuodessa). Juhlapäivinä voi ottaa punaista maitoa.
Loyd
Kenraali
Rasvaton maito olisi parempi kuin pelkkä vesi
www.hyvaterveys.fi
Kalsium - mistä sitä saa ja mihin sitä tarvitaan?
Hampaat ja luusto tarvitsevat kalsiumia, jonka saa parhaiten maitotuotteista. Mutta päivän tarpeen voi keräillä myös pavuista, pähkinöistä, kalasta...
www.hyvaterveys.fi
Ei tarvitse keräillä mistään, kun käyttää korvikkeita. Kyllähän sitä kuulee vinoiluaRasvaton maito olisi parempi kuin pelkkä vesi
Kalsium - mistä sitä saa ja mihin sitä tarvitaan?
Hampaat ja luusto tarvitsevat kalsiumia, jonka saa parhaiten maitotuotteista. Mutta päivän tarpeen voi keräillä myös pavuista, pähkinöistä, kalasta...
soija-lattesta ja mitä se nyt pelleilee kun pyytää kasvisjuustoa pizzaan. Ei auta, muuten on huonot housuissa, tai vähintään pitkä pieru.
En ole kahteenkymmeneen vuoteen käyttänyt maitotuotteita ja kaikki kalsiumit ja muut on kunnossa.
Tilanne on muuttunut huomattavasti niin tuotteiden, kuin ravintoloiden henkilökunnan osalta, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paremmaksi.
Mulla menee kevyesti se litra per päivä silkkaa rasvatonta maitoa. Siihen litkoiksi jukurtit ja viilit. Hlökoht. pidän maitoa hintaansa nähden ylivoimaisesti halvimpana -ruokana-, kun ottaa huomioon sen sisällöt. Samoin menee kauraa, kaurahiutaletta menee perskohtaisesti noin kilo per viikko. Aamu alkaa pikakaurahiutaleet lautaselle noin pari desiä ja puoli litraa maitoa päälle, pieni hetki odottelua, muutama minuutti ja naamariin. Joka aamu. Joka armon aamu. Ei lähde päivä käyntiin ilman tuota coctailia. Luonnollisesti puoli pannua kahvia suutteeksi.
En voi kuvitella luopuvani huvikseen ja vapaaehtoisesti maitotuotteista.
Jos sallitaan sentimentaalinen muistelo: penskana saatiin aina talvikylmää maitoa lämpimään kuppiin. Eli tarkoituksella lämmin kuppi, johon hurautettiin kylmä maito, sitä odotettiin joka ilta kuppi ojossa. Oli halvat huvit, ei ollut karamellia edes joka viikko suussa. Jos sai yhden karkin jostain hyvästä työstä, niin sitä imi ja käänteli suussa valehtelematta varttitunnin.
Monen ihmisen mahavaivat päätyvät tolkuttomaan sokerimäärään, jota lapetaan joka käänteessä. Tai hiivatuotteisiin ja rukiiseen.
Tottakai lehmärodut ja ruokinta vaikuttavat maitoon, mutta paluuta -entiseen- ei ole. Maito lähtee tiloilta niin hyvälaatuisena, kuten @Ikarus paljasti, ettei missään ainakaan paremmin ole se asia. Wanhoina hywinä aikoina maito ei tod. lähtenyt yhtä laadukkaana meijeriin. Tonkkajäähdytys jossain kesäpurovedessä oli omiaan tuomaan maitoon jo saman päivän aikana tietyn tuoksun, maitolaiturilla tonkat ottivat vähän sania kuljetusta odottaessa, kuljetusautot olivat sitä ja tätä. Ei tarvi mennä kuin kasarille, kun juustolat vinkuivat siitä, että ei ollut juustohommaan tarpeeksi hyvää maitoa.....kehitys on ollut hyvä, uskallan väittää.
Jokainen tonkkia käsin pessyt tietää, miten -puhtaita- ne olivat.....
En voi kuvitella luopuvani huvikseen ja vapaaehtoisesti maitotuotteista.
Jos sallitaan sentimentaalinen muistelo: penskana saatiin aina talvikylmää maitoa lämpimään kuppiin. Eli tarkoituksella lämmin kuppi, johon hurautettiin kylmä maito, sitä odotettiin joka ilta kuppi ojossa. Oli halvat huvit, ei ollut karamellia edes joka viikko suussa. Jos sai yhden karkin jostain hyvästä työstä, niin sitä imi ja käänteli suussa valehtelematta varttitunnin.
Monen ihmisen mahavaivat päätyvät tolkuttomaan sokerimäärään, jota lapetaan joka käänteessä. Tai hiivatuotteisiin ja rukiiseen.
Tottakai lehmärodut ja ruokinta vaikuttavat maitoon, mutta paluuta -entiseen- ei ole. Maito lähtee tiloilta niin hyvälaatuisena, kuten @Ikarus paljasti, ettei missään ainakaan paremmin ole se asia. Wanhoina hywinä aikoina maito ei tod. lähtenyt yhtä laadukkaana meijeriin. Tonkkajäähdytys jossain kesäpurovedessä oli omiaan tuomaan maitoon jo saman päivän aikana tietyn tuoksun, maitolaiturilla tonkat ottivat vähän sania kuljetusta odottaessa, kuljetusautot olivat sitä ja tätä. Ei tarvi mennä kuin kasarille, kun juustolat vinkuivat siitä, että ei ollut juustohommaan tarpeeksi hyvää maitoa.....kehitys on ollut hyvä, uskallan väittää.
Jokainen tonkkia käsin pessyt tietää, miten -puhtaita- ne olivat.....
YliKoo
Greatest Leader
No mistäs sitten
- Tänään on tiistai
- No eikä helvetissä ole
- Kyllä kyllä
- Vitut on
Leaderwolf
Respected Leader
Punainen on kaupan maidosta parasta, ei sille minkään voi.
Saattaa olla erittäin paljon mahdollista, että astun trollin ansaan ja lankean siihen lanteittani myöden. Kommentoin aika väärää väitettä siitä huolimatta ja otan riskin.
Väitteen esittäjän kannattaisi varmaan lukea edes pari sivua Suomen historiaa. Edes pari. Suomessa oli aivan hirvittävä nälänhätä sisällisodan vuosina, tästä ei kai tarvitse edes suurimmalle ta**iollekaan hakea mitään lähteitä? WWII:n ja etenkin jatkosodan talvi 1941-42 oli syvää pulan ja nälänhädän aikaa. Aikaa, jolloin maaseudun perunakellarit pelastivat Suomen. Lähde (vaikka onkin Yleen viittava tyyppi onkin niin vaikkapa): http://www.jyrkinen.fi/historia/elintarviketilanne-1941-1942.html. Vastaavia lähteitä ja kirjoja löytää tuhansittain, jos osaa lukea, käyttää Interweppiä tai pääsee kirjastoon.
Ole hyvä.
Kustaanmiekka
Kenraali
No sieltähän sitä tietoa löytyi.
Droneja voi tosiaan hyödyntää maataloudessa monipuolisesti.
Drone-kuvat antavat nyt tarkkaa tietoa ilmasta käsin maanviljelijöille – "Viljelijä tunnistaa, mikä siellä mättää"
Lintuperspektiivistä drone-kopterilla kuvattu pelto antaa maanviljelijöille satelliittikuvausta tarkempaa tietoa pelloista. Kopterikuvausta on alettu hyödyntämään viime vuosina.
yle.fi
Lintuperspektiivistä drone-kopterilla kuvattu pelto antaa maanviljelijöille satelliittikuvausta tarkempaa tietoa pelloista.
Peltojen kasvustokuvaus antaa viljelijöille paikkakohtaista tietoa maaperän olosuhteista, kasvuston kunnosta, kasvitaudeista, ravinnepuutoksista, maan tiivistymisongelmista ja salaojien paikoista.
Drone-kuvauksen avulla pystytään tulkitsemaan kuvaa pellosta ja tekemään sen perusteella lannoitussuunnitelma.
Kopterikuvaus maanviljelyssä on yksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen VILKKU-hankkeen osa-alueista.
Drone on puhuttanut viljelijöitä.
Se nostaa pikku hiljaa päätään.
Baltriber
Eversti
Tää ongelma ei ikävä kyllä liity tilakokoon (mikä on todella pieni) vaan ongelma on onttopäinen akka joka lyö kuokan maahan ja miettii sitten.
Peltoala ei kuulostanut järkyn isolta. Kyselin vähän paikallisilta että minkä verran paalia tollaselta läntiltä tulee. Vastaukset oli enempi ku epämääräsiä.
Jännä alkoi siitä kun kaikki oli niitettynä ja @Ikarus ystävällisesti ja suorastaan masentavan tarkasti kertoi montako paalia sieltä on tulossa.
No kaikki on sisällä. Vettä tulee oikosenaan. Muutama päivä menee toipuessa. Mun pieni poika ajoi sitkeästi koko helvetillisen rupeaman, kysyin mitä haluaa palkaksi, karkkipussin ja nokkoslettuja. Taidan hakea kaupan isoimman pussin.
Maidoissa on eroja. Siis siinä mikä sopii laktoosivaivaisille. Vedän sekavalla mutulla, en vaan nyt jaksa kuukkeloida. Lehmät lypsää erisortteja, oli a1 ja a2 suomessa kai enemmistö lypsävistä lypsää sitä sorttia mikä ei sovi. Sitten on vielä nää perinnelehmät, lypsää kituliaasti mutta älyttömän rasvaista maitoa. Juustoutuu ajatuksenvoimalla, samoin vuohenmaito. Kaupan maidosta ei oikeen taho saada juustoa tehtyä millään tempulla.
miheikki
Greatest Leader
Ostaisin maitoa, jos olisi merkintä a2 maidosta.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Lapsen rajut iho-oireet muuttivat perhetilan toisenlaisen maidon tuottajaksi
Maatalousuutiset ja ajankohtaisaiheet Suomesta ja maailmalta. Maatalousammattilaisten palvelut ja -yrittäjien ohjeet sekä mielipiteitä maaseudun äänellä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Maatalous
11.06.2018
Tuulikki Viilo
PENTTI VÄNSKÄ
Lapsella oli ihottumaa.
Muuta äiti ja Kurimon tilan emäntä Mirva Tikkanen ei tiennyt, kuin että rajut iho-oireet näytti aiheuttavan maito. Eikä vaiva johtunut laktoosi-intoleranssista.
Maitotilallisen tytär pystyi juomaan vain kasvimaitoja.
Tikkasen mummo muisteli, kuinka Seppo-enolla oli ollut sama vaiva. Eno sai tavallisesta maidosta oireita, mutta pystyi jostakin syystä juomaan yhden tietyn lehmän maitoa.
Tuon lehmän maito lypsettiin navetassa enolle erikseen. Karjanjalostukseen perehtyneen Tikkasen mielessä alkoi raksuttaa. Mitä erityistä lehmässä oli?
Ehkä hänenkin karjastaan löytyisi nauta, jonka maidosta lapsi ei saisi oireita.
Suomesta asiasta ei löytynyt tietoa, joten Tikkanen kääntyi englanninkielisten lähteiden puoleen. Sitten hän törmäsi artikkeliin A2-maidosta.
A2-maito on maitoa, joka ei sisällä A1-betakaseiiniksi kutsuttua proteiinia. Vain osalla lehmistä on perinnöllinen taipumus tuottaa sitä.
Osa ihmisistä on A1-betakaseiinille yliherkkiä. Ilmiöllä ei ole tekemistä laktoosi-intoleranssin kanssa.
Vuohet lypsävät vain A2-maitoa, joten lapselle annettiin ensin testattavaksi vuohenmaitoa. Oireita ei kuulunut.
Bingo!
Tikkanen lähetti karjansa kaikista eläimistä karvanäytteen Yhdysvaltoihin DNA-testiä varten.
"Sieltä löytyi heti viisi A2-lypsävää ja hiehoistakin osa. Rupesi itämään ajatus, että jos tästä olisi iloa jollekin muullekin. Lähipiirissä oli muitakin sellaisia tapauksia, joille tavallinen maito ei käynyt."
Kurimon tilan perheen tyttärellä todettiin maitoproteiiniallergia altistuksen perusteella. Tavoitteena on, että tilan karja lypsäisi tulevaisuudessa vain A2-maitoa.
Maailmalla A2-maito ei ole enää mikään pikkujuttu.
Pelkästään A2-maitoa myyvällä A2 Milk Co:lla on hallussaan lähes kymmenen prosenttia Australian maitomarkkinoista.
Tavanomaisen maidon myynnin laskiessa se luovii vastavirtaan.
Meijerifirman menestys on herättänyt myös alan jättiläiset. Helmikuussa Nestlé toi Kiinan markkinoille lapsille tarkoitetun A2-maitojauheen. Myös maailman suurin maidonviejä, uusiseelantilainen Fonterra, kiinnostui ja ryhtyi helmikuussa yhteistyöhön A2 Milk Co:n kanssa.
“Sen jälkeen, kun ne olivat ensin vuosien ajan ohittaneet A2-maidon humpuukina”, näpäytti The Wall Street Journal.
Rohkeimpia väitteitä A2-maidosta esitti vuonna 2007 ilmestynyt kirja Devil in the Milk (suom. ”Paholainen maidossa”). Siinä professori Keith Woodford yhdisti tavanomaisen maidon juonnin moniin vakaviin sairauksiin: sydäntauteihin, autismiin ja skitsofreniaan.
Terveysongelmien takana, Woodford kirjoitti, oli A1-betakaseiini. Alun perin kaikki lehmät ovat lypsäneet A2-maitoa ja A1-mutaatio olisi syypää useisiin modernin maailman vitsauksiin.
Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että A2-maito ehkäisisi esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, autismia tai ykköstyypin diabetesta, linjasi Euroopan elintarvikejärjestö Efsa vuonna 2009.
”Tiedot ovat ristiriitaisia”, sanoo professori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta. Se tiedetään, että A2-maito on yleisempää alkuperäisroduilla kuin valtaroduilla.
”Islantilaisilla on hyvin vähän kakkostyypin diabetesta ja he käyttävät alkuperäiskarjaa.”
A2-maito lypsetään Kurimon tilalla omaan tankkiinsa, sillä yliherkkyysoireisiin voi riittää pienikin loraus "väärää" maitoa. Omaa tytärtään Tikkaset yrittävät siedättää lisäämällä A2-maitoon maitoa tavanomaisesta tankista. "Kaksi pisaraa oli liikaa", kertoo tilan emäntä Mirva Tikkanen.
Suomalaistutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisten alkuperäisrotujen edustajista tuottaa A2-maitoa, ayrshireistä ja holsteineista neljäsosa.
Maiden välisissä tutkimuksissa on kuitenkin eroja. Kalifornialaisen meijerialan järjestön mukaan vastaava luku on sikäläisillä holsteineilla noin puolet.
Isolle meijerille investointi A2-maitoon on kallis, sillä maidon sekaan ei saa mennä pisaraakaan väärää proteiinia.
”Pienille meijereille A2 voisi olla mahdollisuus erikoistua”, Kantanen pohtii.
Tikkasten tila Iisalmessa on Suomessa ainoa, joka tuottaa A2-maitoa myyntiin. Maito menee markkinoille tilamyyntinä ja Kiuruvedellä sijaitsevan Kiurun Juustolan kautta.
A2-maidolle on oma tankkinsa, jonne se lypsetään täysin puhtailla putkistoilla.
Tilan karjassa ei ole kyyttöjä, vaan valtarotu ayrshireä ja holsteinia.
"Hirveän usein A2-maito mielletään alkuperäiskarjan maidoksi. Alkuperäisnaudoistakin vain osa tuottaa A2-maitoa, joten nekin pitää testata. Sehän on geneettisesti jalostettava ominaisuus", Tikkanen muistuttaa.
A2-maitoa myydään suoraan tilalta omissa pulloissaan. Maitoa ostavat pääasiassa asiakkaat, joille tavanomainen maito ei sovi.
Tällä hetkellä tilalla varttuu pelkästään A2-hiehoja.
"Sonneissa valinnanvaraa riittää, koska A2-tyyppisiä kysytään maailmalla. Minun ei ole koskaan tarvinnut joustaa jalostustavoitteissa", Tikkanen kertoo.
Tavoitteena on, että koko karja lypsäisi tulevaisuudessa A2-maitoa. Hän toivoo oman lapsensa elämän lisäksi helpottavansa muidenkin sellaisten ihmisten elämää, joille tavallinen maito ei sovi. Tähän mennessä menekki on ollut lupaavaa.
Tikkanen viittaa kiinalaistutkimukseen, jonka mukaan noin puolet koehenkilöistä jotka olettivat kärsivänsä laktoosi-intoleranssista, olivatkin todellisuudessa yliherkkiä A1-betakaseiinille.
"Tämä on itsellekin kiintoisaa, sillä aiheesta tulee jatkuvasti uutta tietoa."
Taipumus tuottaa A2-maitoa on perinnöllinen. Vaikka ominaisuus on alkuperäisroduilla yleisempi, myös valtarotu holsteinista ja ayrshirestä löytyy runsaasti A2-tyypin lehmiä. Sonniluetteloissa ainakin Huitin Holsteinilla ja Semexillä näkyy, onko sonni A2A2- geenityyppiä.