Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Juu,kiitosta vaan kaikille jotka vastaili,vielä kun kertoisitte mitenkä paljon tarvitaan kylvösiementä tuolle aarille niin alan jatkotoimiin.
 
@Flameuz Minun järjen ja silmien mukaan jonkinlainen tartuntakoura jotta samalla kaivinkoneella voi kaivaa ja sitten nostella raskaita esineitä kuten esim. betonirenkaita paikalleen.
Betonirenkaita siirretään näin:

1564666685904.jpeg
 
Herman30 kirjoitti:
@Flameuz Minun järjen ja silmien mukaan jonkinlainen tartuntakoura jotta samalla kaivinkoneella voi kaivaa ja sitten nostella raskaita esineitä kuten esim. betonirenkaita paikalleen.
Betonirenkaita siirretään näin:

Katso liite: 31698
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis jokin pihti/koura se on. Mutta miten se liittyy näihin betonirenkaiden nostohärpäkkeisiin? Vai meinasitko, että tämä olisi korvaava laite siihen touhuun? Eihän noiden käyttö mitään pihtejä tarvitse?
 
Flameuz kirjoitti:
Tämä nyt ei liity mitenkään mihinkään, vaan lähinnä uteliaisuuttani kyselen. Mikä mahtaa tämä apulaite olla nimeltään kauhan ja rototiltin välissä (nopealla googlella ei tullut vastaan, mutta en tosin juuri käyttänyt energiaa etsimiseen), ja onko se näppäräkin jossain tietyssä hommassa vai onko kauha kovin tiellä jos sillä jotain aikoo?
Monelle varmasti tuttu laite, mutta näin amatöörinä kiinnitin vasta ekan kerran huomiota moiseen pihtiin. Kone seisoi parkkipaikalla, jotenkäyttötarkoituksesta oli hankala tehdä mitään johtopäätöksiä.
Täällä ei sentään olla lähdetty siihen kauhan "peukalo" villitykseen joka jenkkiläisille kaivureille näyttäisi(telkkarissa näkyy olevan joka koneessa) olevan miltei elinehto.
Katso liite: 31697
Klikkaa laajentaaksesi...
Pylväskoura

Tarttujan pihtiosa on valmistettu korkealujuusteräksestä kestävyyttä ja keveyttä silmälläpitäen • Kussakin sylinterissä olevien kuormanpitoventtiilien ansiosta...

engcon.com engcon.com
 
Viimeksi muokattu:
Justin Case kirjoitti:
Juu,kiitosta vaan kaikille jotka vastaili,vielä kun kertoisitte mitenkä paljon tarvitaan kylvösiementä tuolle aarille niin alan jatkotoimiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itävyys vaikuttaa kylvömäärään, samoin tuhannen siemenen paino. Itävyys on helppo testata itsekin, jos käyttää omaa siementä. Laskee 100 siementä, tökkää ne multaan ja laskee viikon/parin päästä oraat.

Kovin paljon ei mene metsään, jos siementä pistää 200 kg/ha. Aarille 2 kg, 10 aarille 20 kg.Vilja kuin vilja.

Linkistä tavoitteellinen kylvötiheys neliömetrille eri viljoilla.
 
Viimeksi muokattu:
JR49 kirjoitti:
Ja kyläkuntahan tarkoittaa nykyään maanviljelyksen kannalta yhtä isoa tilaa, joka on vuokrannut viljelykseen kaikkien muiden pellot. Tai jopa kahta tai kolmea kyläkuntaa, sen verran harvaksi on tilaverkko mennyt.
Paikallinen MTK-yhdistys lienee paras ”esikunta” ja foorumi käytännön toimien sopimiseksi. Melkein kaikki siinä kuitenkin mukana ovat ja tuntemusta kunkin kyvyistä ja luonteenlaadusta on jo ennestään. Toivottavasti aurojen LKP ei osu pahimpaan kylvösesonkiin, sillä VAP-viljelijä sitoutuu omien hommiensa lisäksi melkoiseen organisointi- ja suunnittelutyöhön. Ensiksi varmaan kannattaa tasata se tuurauskykyinen porukka vanhoista isännistä, vaimoista, Baltribereista, rengeistä, kummeista ja kaimoista.
Kuitenkin joku avainhenkilö on välistä poissa taistelujoukoissa, se on varma, eikä edes välttämättä olisi halukas sijoituksen purkamiseen. Joten lisäväkeä siis tarvitaan ja koulutus on järjestettävä.

Jossain vaiheessa minäkin olen käytettävissä vaikka peltohommiin, mutta en ilman perehdyttämistä. Pidän itseäni maalaispoikana, ja vaikka työhalut ovat tallessa, niin ei auta vaikka kuinka olis wannabee-maanviljelijä, koska modernein ajamani traktori on vuodelta 1974 ja monimutkaisin perässä ollut laite kaksisiipiaura 60-luvulta tai sitten Jousa-vinssi tukinjaossa. :). Että vois siinä sinunkin lennonopettajanrauhallisuutesi tulla tarpeeseen :D
Luuletko muuten, että joitain lajikkeita jätettäisiin vähemmälle, mikäli maatalous pitäisi ajaa kriisiajan tasolle? Tuskin kuminaa viljeltäisiin. Jäisikö joku viljalaji pois kokonaan, entä kasvaisiko esim. perunan osuus? Entä eläinpuoli tässä suhteessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lajikkeista: kaura on vaatimaton vilja, onnistuu parhaiten luomussakin, sitä kannattaisi suosia. Etenkin jos lannoitteista ja kasvinsuojeluluaineista on pulaa.

Pottua joka laaksohon, notkohon, saarelmaan, ylivoimainen sadon tuottokyky.

Sika kasvaa nopeasti, 3 kk ja teuraaksi. Nopea lisätä tuotantoa, jos vain porsaita ja rehua ts. ohraa on saatavilla.

Lammas pärjää vaatimattomilla rehuilla, sekin olisi oivaa kriisinajan muonaa.

Kani ei olisi lainkaan huono, lisääntyy äärimmäisen nopeasti, se pärjää myös vaatimattomilla eväillä.

Hirviseurueet jahtiin. Sieltäkin on hyvin lihaa saatavissa.
Edit: kuten kriisin aikana on ymmärrettävissä, suurpedoille ei ole tuolloin vara tuhansia hirviä syöttää. Susiongelma hoidetaan, Endlosung:)
 
Viimeksi muokattu:
Lammas on helpoin pistää teuraaksi,onnistuu ihan vasaralla,sian kanssa ei oikein onnistu,lammas helppo ja nopea nylkeä,sika pitäis kaltata,nylky hidasta ja lihaa lähtee helposti nahkan mukana.Olen tehnyt nuorempana kotilahteja aika paljon,kokemusta on teurastamo työstä myös muutamalta vuodelta.
 
Ikarus kirjoitti:
Lajikkeista: kaura on vaatimaton vilja, onnistuu parhaiten luomussakin, sitä kannattaisi suosia. Etenkin jos lannoitteista ja kasvinsuojeluluaineista on pulaa.

Pottua joka laaksohon, notkohon, saarelmaan, ylivoimainen sadon tuottokyky.

Sika kasvaa nopeasti, 3 kk ja teuraaksi. Nopea lisätä tuotantoa, jos vain porsaita ja rehua on saatavilla.

Lammas pärjää vaatimattomilla rehuilla, sekin olisi oivaa kriisinajan muonaa.

Kani ei olisi lainkaan huono, lisääntyy äärimmäisen nopeasti, se pärjää myös vaatimattomilla eväillä.

Hirviseurueet jahtiin. Sieltäkin on hyvin lihaa saatavissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ennen lampaiden hankkimista emäntä lueskeli enemmänkin aiheesta ja aika monessa paikassa lihakania pidettiin parhaana lihantuottajana. Lisääntyy nopeasti ja kasvaa pian, hyvällä hyötysuhteella ruoan määrään, teuraskelpoiseksi.
 
JR49 kirjoitti:
Eikä tässä vielä kaikki. Itselleni uusi tieto on, että on olemassa myös VAP-kalastajia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Merialueiden ammattikalastajat tuottavat vuosittain yli sata miljoonaa kiloa silakkaa, ja sisävesien ammattiveljet vielä muutama miljoona muikkukiloa. Siihen lisäksi muut kalalajit, niin onhan siinä jo kansalle pupeltamista, kun käytetään se kala ihmisravinnoksi eikä rehuksi.
 
EK kirjoitti:
Ennen lampaiden hankkimista emäntä lueskeli enemmänkin aiheesta ja aika monessa paikassa lihakania pidettiin parhaana lihantuottajana. Lisääntyy nopeasti ja kasvaa pian, hyvällä hyötysuhteella ruoan määrään, teuraskelpoiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, kanejahan kasvatettiin sota-aikana yleisesti suurkaupunkien parvekkeilla ja kylpyhuoneissa. Rehut nyhdettiin mistä saatiin, puistoista ja pientareilta.
 
Ikarus kirjoitti:
Hirviseurueet jahtiin. Sieltäkin on hyvin lihaa saatavissa.
Edit: kuten kriisin aikana on ymmärrettävissä, suurpedoille ei ole tuolloin vara tuhansia hirviä syöttää. Susiongelma hoidetaan, Endlosung:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Karhupaistia siis luvassa. Miltäköhän susi maistuisi, kuitenkin lihalla syötetty :unsure::whistle::uzi:
baikal kirjoitti:
Aivan, aivan, ja mikä tahansa perustamiskeskuskin voisi tarvita tuollaista energiaa. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Suoraan Perkin majuriksi :cool:
 
Baltriber kirjoitti:
Eikä noita lypsylehmiä saa millään hoidettua ilman sähköä ja tooooosi isoa löpövarastoa. Mutta mitä mieltä siinä on pyörittää aggregaatilla lypsykonetta ja pumppua mikä nostaa veden kaivosta niille lehmille ja sitten kaataa se kaikki maito maahan. Käsipelillä tollasta elukkamäärää ei juota eikä lypsä jeesuskaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maataloille on mielestäni pakko keskittää myös energian varastointi. Keinoja on siihen monia, mutta sellaista pysyvää mitä olen tutkinut ja jakanut energia ketjussa, ei ole juuri millään maatilalla, edes ulkomailla. Itse ajattelen että energia pankki olisi vähintään 50 kW tuntia, yhdistettynä verkkoon, mutta se energian tuotanto on ongelma talvella ja varsinkin kaamosaikaan.

Pitäisi kait ihmetellä miksi maatiloilla ei ole varavoimalähdettä ison generaattorin muodossa, taikka vähintään tuulimyllyillä varustettuna, niin että jos sähköt katoavat niin ei ruuantuontanto siihen tyssää. Isomman ongelman näen kuitenkin siinä työvoiman tarpeessa kun kaikkia ei ole tehty maataloustöihin, ja jotkut ovat avuttomia pelkän perunamaan kanssa.

Mulla on tällä hetkellä kaksi puutarhaa keskellä suurkaupungia, ja tiedän mitä tehdä jos pula-aika käy käy päälle. Isoin ongelma mulla on kuitenkin turvallisuudessa ja sen takaamisessa että muut ei käy nyhtämässä tarpeita mun puutarhasta.

Jos Suomessa olisin ja en olisi komennuksella jostain syytä niin lähtisin kaupungista juuri maalle auttamaan maatilojen ylläpidossa. Energian tuotto sekä sen varastointi olisi sitten ensisijaisena projektina, ja ehkä isompi maatilan automatisointi piirustuspöydällä.
 
ctg kirjoitti:
Maataloille on mielestäni pakko keskittää myös energian varastointi. Keinoja on siihen monia, mutta sellaista pysyvää mitä olen tutkinut ja jakanut energia ketjussa, ei ole juuri millään maatilalla, edes ulkomailla. Itse ajattelen että energia pankki olisi vähintään 50 kW tuntia, yhdistettynä verkkoon, mutta se energian tuotanto on ongelma talvella ja varsinkin kaamosaikaan.

Pitäisi kait ihmetellä miksi maatiloilla ei ole varavoimalähdettä ison generaattorin muodossa, taikka vähintään tuulimyllyillä varustettuna, niin että jos sähköt katoavat niin ei ruuantuontanto siihen tyssää. Isomman ongelman näen kuitenkin siinä työvoiman tarpeessa kun kaikkia ei ole tehty maataloustöihin, ja jotkut ovat avuttomia pelkän perunamaan kanssa.

Mulla on tällä hetkellä kaksi puutarhaa keskellä suurkaupungia, ja tiedän mitä tehdä jos pula-aika käy käy päälle. Isoin ongelma mulla on kuitenkin turvallisuudessa ja sen takaamisessa että muut ei käy nyhtämässä tarpeita mun puutarhasta.

Jos Suomessa olisin ja en olisi komennuksella jostain syytä niin lähtisin kaupungista juuri maalle auttamaan maatilojen ylläpidossa. Energian tuotto sekä sen varastointi olisi sitten ensisijaisena projektina, ja ehkä isompi maatilan automatisointi piirustuspöydällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Karjatiloilla on jonkun verran biokaasuvoimaloita. Liete prosessoidaan, kaasu talteen ja sillä pyöritetään generaattoria. Nämä maatilat ovat energian suhteen omavaraisia . Sähköä riittää usein myös myyntiin.

Kaasu käy polttoaineeksi myös autoihin ja traktoreihin.

Lisäksi liete muuttuu prosessissa lähes hajuttomaksi, sitä voidaan käyttää lannoitteena lähes missä tahansa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top