Tutkijat tekivät 1970-luvulla armeijan pyynnöstä valtavan urakan selvittääksen, miten isot joukot pystytään ruokkimaan suoraan luonnosta. Vaikka ohje on monelta osin vanhentunut, se on periaatteessa edelleen käytössä.
yle.fi
Tätä et oppinut intissä: vanha armeijan asiakirja neuvoo, miten jäkälää syödään ja kranaatilla kalastetaan
Tutkijat tekivät 1970-luvulla armeijan pyynnöstä valtavan urakan selvittääksen, miten isot joukot pystytään ruokkimaan suoraan luonnosta. Vaikka ohje on monelta osin vanhentunut, se on periaatteessa edelleen käytössä.
"Kalat voidaan pyydystää myös myrkyllisillä tai huumaavilla aineilla, räjähdysaineilla tai käyttäen hyväksi sähkökalastusta". Kun menetelmät ovat tätä luokkaa, on selvää, että käsissä ei ole mikään tavallinen eränkävijän opas.
Puolustusvoimien Luonnonmuonaohje vuodelta 1985 on opas poikkeustilanteeseen, jossa vaihtoehtoina ovat nälkiintyminen ja ravinnon hankkiminen suoraan luonnosta.
Sen mukaan elintoimintojen ylläpitämiseen tarvitaan energiaa viisi megajoulea päivässä. Ohjeessa on laskettu, kuinka paljon mitäkin ruoka-ainetta on saatava päivässä energiantarpeen tyydyttämiseksi.
Esimerkiksi hirvenlihaa pitäisi saada kilo henkeä kohti ja lokin munia 0,8 kiloa. Pähkinöitä riittää 0,2 kilon annos päivittäin, mutta pettua tarvittaisiin vuodenajasta riippuen 1,5–2 kiloa, islanninjäkälää 2,6 kiloa ja pinaattia 7,5 kiloa.
Nykylukijan näkökulmasta Luonnonmuonaohjeen hämmentävintä antia ovat neuvot siihen, miten esimerkiksi kalakannasta saadaan mahdollisimman paljon pyydystettyä. Pyyntivalikoimaan kuuluvat myrkyttäminen, huumaaminen, räjäyttäminen ja sähköisku.
Räjähdyspanokseksi riittää käsikranaatti, polkumiina tai vastaavan kokoinen muu räjähde. Kevyeen räjähteeseen on kiinnitettävä paino, jotta se uppoaisi.
Luonnonmuonaohje perustuu tutkimukseen, jonka Puolustusvoimat
tilasi professori Pekka Koivistoisen johtamalta työryhmältä 1970-luvun lopussa. Ohje on edelleen ohjesääntöjen listassa, eli se katsotaan sisällöltään käyttökelpoiseksi.
Käytännössä ohje on kuitenkin monin osin vanhentunut, sillä se perustuu isojen joukkojen ruokkimiseen, kertoo selviytymiskoulutukseen erikoistunut Jääkäriprikaatin kapteeni Mikael Aikio. Jääkäriprikaatissa LUMOsta on otettu osia prikaatin omaan ohjeeseen.
Nykyään ajatellaan, että luonnosta ruokittaisiin lähinnä yksittäisiä erikoisjoukkojen taistelijoita, jotka ovat joutuneet eristyksiin omistaan. Tällöin ei todennäköisesti voi käyttää ampumisen ja räjäyttämisen kaltaisia pyyntikeinoja paljastumisen pelossa.
– Tänä päivänä ei välttämättä missään tilanteessa käytettäisi käsikranaatteja kalastamiseen, Aikio naurahtaa.
Viiden MJ:n energiamäärän saamiseksi olisi syötävä yhdestä seitsemään ja puoleen kiloa tuoreita lehtiä. Näin suurta määrää on jo vaikea syödä, eikä se ole suositeltavaakaan.
Kapteeni Aikio vetää niin sanottuja SERE-harjoituksia (survival, evasion, resistance and extraction), joissa taistelijat opettelevat selviytymään luonnon armoilla. Kursseilla on harjoiteltu muun muassa poron kenttäteurastusta ja Lapin oloista löytyvien kasvien käyttöä.
– Ei ole muuta ongelmaa kuin se, että ihmiset eivät tiedä, mitä kasveja voi käyttää ja miten niitä pitää käsitellä. Eväs näyttää ehkä epämiellyttävältä, mutta kun on nälkä, niin hyvin on maistunut.
Osa Luonnonmuonaohjeesta
perustuu 1977 tehtyihin kokeisiin, joissa selvitettiin sellaisten ruokatarpeiden hyödyntämistä, jotka eivät normaalisti tulisi mieleen. Myöhemmin tutkimusryhmä harjoitteli vielä kalan ja pienriistan pyyntiä omatekoisilla välineillä.
Alkuperäisessä ohjeessa varoitettiin oppaan jakamisesta koulutettavien käyttöön, "ettei käsitys luvanvaraisuudesta katoa". Nykyään LUMO löytyy kuitenkin jo
puolustusvoimien verkkosivuiltakin, ja sitä käytetään oppimateriaalina esimerkiksi erätaitoja opiskellessa.
Kokosimme listan Luonnonmuonaohjeen hurjimmista vaihtoehdoista tavoista ruokkia sotilaat. Useimpia näistä ei kannata kokeilla itse, sillä ne ovat luonnonsuojelusäädösten vastaisia.
Kuusi ohjetta, joita tuskin kannattaa kokeilla itse:
1. Lampi tyhjäksi, kalat konttiin:"Kalakannat voidaan ottaa lähes täydellisesti talteen silloin kun koko vesialue on laskettavissa kuivaksi ja kalojen vaeltaminen alavirtaan on estettävissä."
2. Haaskalinnut hyödyksi: "Variksia, korppeja ja harakoita on helpointa pyydystää haaskoilta, jotka voidaan tehdä teuras- ja perkausjätteistä."
3. Muurahaisten munat talteen: "Kätevä keino munien saamiseksi on levittää telttakangas tai kelmu aurinkoon pesän viereen ja lapioida munakammiot keskelle kangasta. Kun nurkkiin pannaan lehtiä, muurahaiset itse siirtävät munat niiden varjoon."
4. Hyönteissyönti ei ole 2000-luvun keksintö: "Hyönteisistä voi syödä paahdettuna ainakin heinäsirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia."
5. Sammakoita, ei rupikonnia:"Sammakoista kannattaa käyttää ruuaksi vain reidet, jotka irrotetaan ja nyljetään tuppeen. Ne kypsyvät nopeasti pienelläkin tulella ja ovat hyvän makuisia. Rupikonnaa ei suositella käytettäväksi."
6. Kypsennä pedot kunnolla: "Petoeläimillä, kuten karhulla, sudella, ilveksellä ja mäyrällä on ravintona merkitystä vain erikoistapauksissa. Koska niiden lihassa voi olla trikiinejä, sitä voidaan käyttää vain kunnolla kypsytettynä."
Tässä vielä PVn Luonnon Muona Ohje vuodelta 1985.
, ettei liikaa tulisi hillitöntä tulta passeista pois tullessa.
