Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Victor Charlie kirjoitti:
Arvaappa huviksesi, kuinka jakomielistä homma on täällä päässä. Kun puuhaat rahoittajien, kauppiaiden, urakoitsijoiden yms. kanssa, niin kenellekkään ei ole epäselvää, että yrittäjinähän tässä vastuine ja vapauksineen... Vaan kun joudut tekemisiin hallinon ja valvonnan kanssa, niin yhtäkkiä oletkin se kaksi varoitusta saanut työpaikan kusipää, jonka touhuista etsimällä etsitään vikoja irtisanomisen perusteeksi, eikä esim. yrittäjän oma aikataulu vaikkapa töiden tai rahoituksen suhteen paina paskan vertaa, vaan yrittäjän aikaa ja rahaa voidaan aivan korvauksetta tuhlata mielin määrin milloin minkäkin asian selvittämiseen. Viime vuonna läänin eläinlääkäri soitti kaksi tuntia ennen saapumistaan, että tekee valvontakäynnin ja siinähän sitten mukavasti yhden ihmisen työpäivä meni passaillessa, paperita käännellessä ja karsinoita mittaillessa. Laskua tästäkään työstä ei luonnolisesti voinut kenellekkään esittää. Aivan hyvin tuosta käynnistä voisi ilmoittaa vaikka kaksi päivää aikaisemmin, koska mitään vähänkään vakavampaa eläinten hoidon laiminlyöntiä ei kahdessa päivässä korjata tai piiloteta. Pikkujutuista nipottamiseksi se nytkin meni ja varmaan veronmaksajat saivat rahoilleen runsaasti vastinetta, kun ell apulaisineen kuittasi hommasta päivän palkan.

Edit. Mitä tulee tähän viimeistenkin siemenperunoiden likoon panemiseen, niin maatalous ei pääomavaltaisena alana tunne mitään "kevytyrittäjyyttä" malliin "Aloitanpa viidelläkymmenellä tonnilla ja katson mihin se riittää" vaan lainattua pääomaa pitää heti alkuun käyttää reippaasti. Ja hlökoht. omaisuus on se viimeinen tae sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai tuota kirjoittamaasi kukaan ole muuksi väittänytkään.

Sen kirjoitin - tai yritin kirjoittaa - että yrittäjän pitäisi aina pitää mielessään exit-suunnitelma eli missä vaiheessa kannattaa hallitusti lopettaa. Siis ennen kuin vouti vasaroineen sen tekee. Toisilla on takametsiä enemmän kuin toisilla, mutta kun ryhdytään miljoonabisnestä tekemään, niin isotkin metsät saa syötettyä toiminnan pyörittämiseen, jos se perustuu vain lujaan uskoon ja vetää vuodesta toiseen turskaa.
 
Raivattiin pari vuotta sitten peltosarkojen välistä puolisen hehtaaria jättömaata saroiksi. Vedettiin samalla pari salaojaa ja yhdistettiin sarkoja. Lopputulos? Pellon pinta-ala pieneni 0,3 hehtaaria. Sonta Siionihan kertoi siitä Turun seudun peltolohkosta, joka on vuoroin kasvanut ja kutistunut n. kymmenessä mittauksessa peräkkäin.
 
EK kirjoitti:
Raivattiin pari vuotta sitten peltosarkojen välistä puolisen hehtaaria jättömaata saroiksi. Vedettiin samalla pari salaojaa ja yhdistettiin sarkoja. Lopputulos? Pellon pinta-ala pieneni 0,3 hehtaaria. Sonta Siionihan kertoi siitä Turun seudun peltolohkosta, joka on vuoroin kasvanut ja kutistunut n. kymmenessä mittauksessa peräkkäin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Peltojen pinta-alojen jatkuva uudelleen digitointi on hyvä osoitus "hyvästä" hallinnosta. Joka ikinen kerta, kun pellot ovat tämän prosessin läpikäyneet, ovat pinta-alat muuttuneet puoleen tai toiseen, aivan uskomatonta hommaa. Pienimmän riesan tie on, kun hyväksyy digitoidun pinta-alan, vaikka kartasta näkisi, että pellon rajat ovat päin p..tä.. Mikäli ilmoitat isomman pinta-alan kuin digikartoissa on, olet varmistanut pääsyn peltoalavalvontaan.

Kaksi tarkastajaa saapuu tilalle. Käydään joka s..tanan paperi ja pykälä läpi, sekä mitataan vähintäänkin riitautettu peltolohko maastossa, kierrellään samalla otannan mukaan muitakin lohkoja läpi. Aikaa tärväytyy täysi työpäivä. Lisäbonuksena saat syksymmällä kirjeen, että sinut on valittu lannoitevalvontaan. Te-keskukseen lähetetään täytetyt lohkokortit sekä maanäytteiden tulokset. Siellä valvoja laskeskelee muutaman työpäivän, onko ympäristökorvauksen typpi ja fosfori rajoissa pysytty sekä fosforin tasausjaksoa noudatettu.

Tukia ei voida maksaa, ennenkuin valvonnan tulos on saatu. Todennäköisesti tukesi maksetaan myöhemmin kuin muille.

Byrokratia on aivan uskomatonta, sitä ei voi käsittää, ennen kuin sen itse kokee.

Eu:ssa on monta kertaa yritetty yksinkertaistaa tukihakua sekä keventää byrokratiaa. Tässä ei olla onnistuttu, joka ikinen uudistuskerta hommat ovat vaikeutuneet entisestään. Esimerkkinä viimeisin yritys 2015 alussa, jolloin tukia jälleen leikattiin ja keksittiin aivan uusia erilaisten lomakkeiden palautuspäiviä, kuten nyt tänä keväänä palautetava viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma. Jos et muista, seurauksena sanktio eli ympäristökorvauksen leikkaus. Myös ympäristökorvauksen nettitenttillä oli joku rajapäivämäärä, jota en nyt millään jaksa muistaa..
 
baikal kirjoitti:
Toivottavasti et ylläty, kun paljastan, että Usa se vasta sitä tukeekin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassa voin tuon vahvistaa, tosin nuo tuet ovat hieman eri nimisiä, mutta kyllä silläkin viljeliä on vaikeuksissa.
Ja tuosta muusta mitä kirjoitit olen kokolailla samaa mieltä.

Ja jos vielä laajentaa niin monella ulkomaisen siis ei Suomalaisen lihan ostajalla on kuva että Argentiinassa kasvatettu liha olisi ikäänkuin luomua se pitikin paikaansa vielä 70-80 luvulla mutta ei enään, Pampaksella ei enään karjalaumat vaella samaantapaan kuin silloin, sillä lihan kasvattaminen on nykyään myös siellä teollisuutta ja soija ja maissi valtaa peltoja sekä pampasta vauhdilla vauhdilla.
 
Terve @Ikarus , kysyn koska aidosti kiinnostaa ja olet selkeasti isantamiehia, miten EU:n CAP (Common Agricultural Policy) vaikuttaa teikalaiseen? Ja onko siina mielestasi mitaan jarkea, ja jos sita voisi muuttaa, miten? Tuntuu silta etta se suosii hyvin suuria viljely-yrityksia ja cooperatiiveja lahinna Ranskassa.
Hyvaa viikonloppua!
 
baikal kirjoitti:
Eräs valovoimaisimmista älynväläyksistä oli lannoitetuotannon lähes antaminen YARAlle. Saatana, arvatkaa paljonko se vaikutti lannoituskustannuksiin? Lannoitesäkin hinta turskahti kuin hiki Häkämiehen päässä. Mitä helvettiä. Yksityistettiin yksityistämiskiimassa toimiva ja hyvää perspektiiviä omaava yhtiö....norskeille. MV. Kustannukset maksaa viljelijä ja kuluttaja. Kuka hyötyi? YARA. MV.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minkä ihmeen takia yaran pitäisi myydä tuotteitaan suomalaisille viljelijöille alle markkinahintojen? Toisekseen, jos tiedät mistä vastaavia lannoitteita saa halvemmalla kuin yaralta niin pisneksen paikka; Siitä vaan maahantuontifirma pystyyn ja kultaa vuolemaan!

Toisekseen yara omistajana on suunnilleen parasta mitä Siilinjärven seutu voi kuvitella: Yhtiö on panostanut todella vahvasti tehtaan kehittämiseen ja se taas tuo paikkakunnalle varmoja ja turvallisia työpaikkoja, jotain semmoista mitä edellinen omistaja ei olisi varmasti pystynyt tarjoamaan. Ei varsinkaan jos vaatimuksena on lannoitteiden myynti polkuhintaan.
 
Ikarus kirjoitti:
Peltojen pinta-alojen jatkuva uudelleen digitointi on hyvä osoitus "hyvästä" hallinnosta. Joka ikinen kerta, kun pellot ovat tämän prosessin läpikäyneet, ovat pinta-alat muuttuneet puoleen tai toiseen, aivan uskomatonta hommaa. Pienimmän riesan tie on, kun hyväksyy digitoidun pinta-alan, vaikka kartasta näkisi, että pellon rajat ovat päin p..tä.. Mikäli ilmoitat isomman pinta-alan kuin digikartoissa on, olet varmistanut pääsyn peltoalavalvontaan.

Kaksi tarkastajaa saapuu tilalle. Käydään joka s..tanan paperi ja pykälä läpi, sekä mitataan vähintäänkin riitautettu peltolohko maastossa, kierrellään samalla otannan mukaan muitakin lohkoja läpi. Aikaa tärväytyy täysi työpäivä. Lisäbonuksena saat syksymmällä kirjeen, että sinut on valittu lannoitevalvontaan. Te-keskukseen lähetetään täytetyt lohkokortit sekä maanäytteiden tulokset. Siellä valvoja laskeskelee muutaman työpäivän, onko ympäristökorvauksen typpi ja fosfori rajoissa pysytty sekä fosforin tasausjaksoa noudatettu.

Tukia ei voida maksaa, ennenkuin valvonnan tulos on saatu. Todennäköisesti tukesi maksetaan myöhemmin kuin muille.

Byrokratia on aivan uskomatonta, sitä ei voi käsittää, ennen kuin sen itse kokee.

Eu:ssa on monta kertaa yritetty yksinkertaistaa tukihakua sekä keventää byrokratiaa. Tässä ei olla onnistuttu, joka ikinen uudistuskerta hommat ovat vaikeutuneet entisestään. Esimerkkinä viimeisin yritys 2015 alussa, jolloin tukia jälleen leikattiin ja keksittiin aivan uusia erilaisten lomakkeiden palautuspäiviä, kuten nyt tänä keväänä palautetava viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma. Jos et muista, seurauksena sanktio eli ympäristökorvauksen leikkaus. Myös ympäristökorvauksen nettitenttillä oli joku rajapäivämäärä, jota en nyt millään jaksa muistaa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Neuvostolitossa oli aikanaan talo jossa oli mailman kaikki tieto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gosplan
https://en.wikipedia.org/wiki/Gosplan

EU tuki viidakosta tulee tämä Gosplan mieleen sillä kun käsky annettiin Moskovasta kylväkää niin sillä ei ollut merkitystä oliko Karjalassa maassa lumi ja Ukrainassa pellot jo liian kuivia niin silloin kylvettiin juuri sitä minkä byrokraatti määräsi tehtäväksi, vaikka mieten pyrkii olemaan optimisti siitäkin huolimatta tästä EU tukiviidakosta ja sen valvonnasta tulee Neuvostoliittto mieleen sillä kumpiki systeemi on järkeä vailla.

Neuvostoliiton systeemistä sentään maatalouden osalta lännessä ihmeteltiin ettei sellainen voi yksinkertaisesti onnistua maatalouden kohdalla, niin on länessä EU`n toimesta tehty vieläkin hullumpi systeemi.
 
Geronimo kirjoitti:
Neuvostolitossa oli aikanaan talo jossa oli mailman kaikki tieto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gosplan
https://en.wikipedia.org/wiki/Gosplan

EU tuki viidakosta tulee tämä Gosplan mieleen sillä kun käsky annettiin Moskovasta kylväkää niin sillä ei ollut merkitystä oliko Karjalassa maassa lumi ja Ukrainassa pellot jo liian kuivia niin silloin kylvettiin juuri sitä minkä byrokraatti määräsi tehtäväksi, vaikka mieten pyrkii olemaan optimisti siitäkin huolimatta tästä EU tukiviidakosta ja sen valvonnasta tulee Neuvostoliittto mieleen sillä kumpiki systeemi on järkeä vailla.

Neuvostoliiton systeemistä sentään maatalouden osalta lännessä ihmeteltiin ettei sellainen voi yksinkertaisesti onnistua maatalouden kohdalla, niin on länessä EU`n toimesta tehty vieläkin hullumpi systeemi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi hämmästyttää, mutta maataloustukiaiset eivät ole EU:n keksintö ja niitä maksetaan kaikissa länsimaissa. Jopa vapauden tyyssijassa eli Amerikan Yhdysvalloissa.

YYA-ajan Suomessa maataloutta tuettiin erittäin voimakkaasti, mutta silloin ylituotannon voivuoret dumpattiin polkuhintaan ulkomaille. Samaan aikaan voi maksoi maltaita Väiskin K-marketissa. Suomessa voi oli niin kallista, että Haaparantaan tuli päivittäin lukematon määrä suomalaisia busseja voin ostoon!

Herra meitä varjelkoon tuollaiselta kotimaiselta onnelalta!
 
Fremen kirjoitti:
Terve @Ikarus , kysyn koska aidosti kiinnostaa ja olet selkeasti isantamiehia, miten EU:n CAP (Common Agricultural Policy) vaikuttaa teikalaiseen? Ja onko siina mielestasi mitaan jarkea, ja jos sita voisi muuttaa, miten? Tuntuu silta etta se suosii hyvin suuria viljely-yrityksia ja cooperatiiveja lahinna Ranskassa.
Hyvaa viikonloppua!
Klikkaa laajentaaksesi...

CAP:a on uudistettu ties kuinka monta kertaa. Tässä alla linkki uusinpaan uudistukseen. Olen niin byrokratian läpikyllästämä, että hirmuista kiinnostusta tuon uusimman läpikäymiseen ei ole ollut;) Täytyypä yrittää syventyä.

Vanhat jäsenmaat kuten Saksa, Ranska, Englanti jne. saivat aikanan neuvoteltua maatalouksilleen suotuisammat tukitasot EU:lta. Vaikka ne saavat parempien olosuhteiden ansiosta suurempia satoja kuin me , tuetaan EU:n varoista heidän maatalouttaan selvästi isommimilla hehtaarituilla kuin meillä.
Mitä myöhemmin EU:n ollaan liitytty, esim. Viro, Puola sitä kitsaammin EU:n varoista heidän maataloutta on tuettu. Kilpailu asema vanhoilla jäsenmailla on jo lähtökohtaisesti parempi korkeammilla tukitasoilla kuin meillä. Siihen kun lisätään Suomen lyhyt kasvukausi, niin tiukkaa kilpailussa pärjääminen on tehnyt ja tekee jatkossakin. Vaan parhaamme yritämme:)

Hyvää viikonloppua!

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf
 
Minuteman kirjoitti:
Minkä ihmeen takia yaran pitäisi myydä tuotteitaan suomalaisille viljelijöille alle markkinahintojen? Toisekseen, jos tiedät mistä vastaavia lannoitteita saa halvemmalla kuin yaralta niin pisneksen paikka; Siitä vaan maahantuontifirma pystyyn ja kultaa vuolemaan!
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota käsittämätöntä juttua olen ihmetellyt ääneen lannoitteiden hintoja taivasteleville viljelijöille.

Jos Yara kerran nosti hinnat ryöstöhinnoiksi, niin miksi Yaran markkinaosuus on edelleen niin mahtava? Eikö kannattaisi tuottaa lannoitteet vaikka Virosta tai Ruotsista? Eikö edes pohjalaiset talonpojat hae rekkakuormaa kerrallaan ja lähde kylille myymään? Aivan kuten kiersivät aikoinaan huonekalukauppiaina tai korpun myyjinä.

Ehkä Yaran lannoitteet ovat sittenkin vain markkinahintaisia. Muuta selitystä en keksi.
 
skärdis kirjoitti:
Tuota käsittämätöntä juttua olen ihmetellyt ääneen lannoitteiden hintoja taivasteleville viljelijöille.

Jos Yara kerran nosti hinnat ryöstöhinnoiksi, niin miksi Yaran markkinaosuus on edelleen niin mahtava? Eikö kannattaisi tuottaa lannoitteet vaikka Virosta tai Ruotsista? Eikö edes pohjalaiset talonpojat hae rekkakuormaa kerrallaan ja lähde kylille myymään? Aivan kuten kiersivät aikoinaan huonekalukauppiaina tai korpun myyjinä.

Ehkä Yaran lannoitteet ovat sittenkin vain markkinahintaisia. Muuta selitystä en keksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tuo tuonti nyt ihan yksinkertaista ole, tässä vähän esimakua ja Yara hallitsee markkinoita pohjoismaissa joten hinnoitteluvoimaa on

http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/myynti+ja+markkinointi/lannoitevalmisteet/usein+kysyttya/
 
skärdis kirjoitti:
Voi hämmästyttää, mutta maataloustukiaiset eivät ole EU:n keksintö ja niitä maksetaan kaikissa länsimaissa. Jopa vapauden tyyssijassa eli Amerikan Yhdysvalloissa.

YYA-ajan Suomessa maataloutta tuettiin erittäin voimakkaasti, mutta silloin ylituotannon voivuoret dumpattiin polkuhintaan ulkomaille. Samaan aikaan voi maksoi maltaita Väiskin K-marketissa. Suomessa voi oli niin kallista, että Haaparantaan tuli päivittäin lukematon määrä suomalaisia busseja voin ostoon!

Herra meitä varjelkoon tuollaiselta kotimaiselta onnelalta!
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomella oli jo silloin käytössä Itämerilisä jolla kansaisia kusetettiin jo silloin eikä se vieläkään ole loppunut.
 
Geronimo kirjoitti:
Ei tuo tuonti nyt ihan yksinkertaista ole, tässä vähän esimakua ja Yara hallitsee markkinoita pohjoismaissa joten hinnoitteluvoimaa on

http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/myynti+ja+markkinointi/lannoitevalmisteet/usein+kysyttya/
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli jos perustettaisiin joku maataloustuottajien lannoiteosuuskunta hakemaan maailmalta halvin tarjous laivalastilliselle guanoa niin yara iskisi heti pöytään halvemman tarjouksen?

Anteeksi tyhmyyteni mutta eikös tämä ole juuri sitä mitä haetaan?
 
http://maanpuolustus.net/threads/kärkipoliitikkojen-vahtimisketju.3851/page-131

Tuossa ketjussa on käyty hieman ajatusten vaihtoa Kemira GrowHowin myynnistä Yaralle.

Yaralla on johtava markkina asema ja muut , jotka tuo maahan esim. venäläisiä seuraavat Yaran hinnoittelua. Reilu kate kelpaa myös heille.

Viljelijät tuo lannoitteita itse laivalasteittain. Ongelma on rahtikustannus. Laivalla rahtaaminen maksaa, samoin isojen määrien rahtaaminen sisämaahan.
Käytännössä satamien läheisyydessä oleville maatiloille tämä on kannattavaa.

Tyypillinen keskikokoinen maatila käyttää yhden rekkakuorman, 40 tn, lannoitteita. Tämä kun vetäistään sisämaahan muutaman sata kilometriä, niin Yaran lannat saa samalla.

Suomen peltojen erityispiirrre on seleenin puute. Tämä on hoidettu lisäämällä seleeniä lannoitteisiin ja useimmista tuontilannoitteista seleenilisäys puuttuu.
Ihmiset ja eläimet tarvitsevat seleeniä, kasvi ei. Vuoden voit lannoittaa ilman seleeniä, sen jälkeen alkaa ongelmat karjassa. Pahimmillaan tämä johtaa eläimen kuolemaan.

Toinen juttu on laatu. Venäläisissä on suurempi raskasmetallipitoisuus. Osa venäläisistä on ns. blendejä eli jokainen ravinne on eri rakeessa ja näillä on erilainen tilavuuspaino sekä koko. Lannoitteet lajittuu ja levitettäessä pintaan keskipakolevittimellä kärjistäen voidaan ajetella, että fosfori on 2-5 m päässä, typpi 1-8 m, kalium 6-8 metrin päässä.. lisäksi venäisten lannoiterakeet ovat tavattoman kovia ja kuluttavat koneita.
 
Muutama lisäys vielä vertailuun suomi vs keski-Euroopan maat: täällä useiden viljelykasvien keskisadot kolmasosan-puolet pienempiä. Täällä peltolohkot pieniä ja hajallaan eli isoista koneista ei saada täyttä tehoa irti. Peltoja tarvii ojittaa runsaammin, puitu vilja tarvii kuivatuksen aina, muualla kuivatusta ei tarvita joka vuosi edes tehdä ja jos tarvii niin viljan puintikosteus on luonnostaan jo hyvin lähellä varastokosteutta eli viljaa ei tarvii kuivattaa vuorokausikaupalla. Kaikenlaiset etäisyydet yleensä täällä suurempia eli kuljetuskustannuksia syntyy. Myös kylmä talvi tekee omat vaatimuksensa koneille ja rakennuksille, kaksi viimeist tietysti koskee kaikkea toimintaa Suomessa. Näillä 'kilpailuvalteilla' on kyllä kätevää harjoittaa yhtenäistä maatalouspolitiikkaa EU:n kesken..
 
Edit, tämän piti olla myös vastaus @Minuteman kirjoitukseen jostakin säheltämissyistä se hävisi



Ikarus kirjoitti:
http://maanpuolustus.net/threads/kärkipoliitikkojen-vahtimisketju.3851/page-131

Tuossa ketjussa on käyty hieman ajatusten vaihtoa Kemira GrowHowin myynnistä Yaralle.

Yaralla on johtava markkina asema ja muut , jotka tuo maahan esim. venäläisiä seuraavat Yaran hinnoittelua. Reilu kate kelpaa myös heille.

Viljelijät tuo lannoitteita itse laivalasteittain. Ongelma on rahtikustannus. Laivalla rahtaaminen maksaa, samoin isojen määrien rahtaaminen sisämaahan.
Käytännössä satamien läheisyydessä oleville maatiloille tämä on kannattavaa.

Tyypillinen keskikokoinen maatila käyttää yhden rekkakuorman, 40 tn, lannoitteita. Tämä kun vetäistään sisämaahan muutaman sata kilometriä, niin Yaran lannat saa samalla.

Suomen peltojen erityispiirrre on seleenin puute. Tämä on hoidettu lisäämällä seleeniä lannoitteisiin ja useimmista tuontilannoitteista seleenilisäys puuttuu.
Ihmiset ja eläimet tarvitsevat seleeniä, kasvi ei. Vuoden voit lannoittaa ilman seleeniä, sen jälkeen alkaa ongelmat karjassa. Pahimmillaan tämä johtaa eläimen kuolemaan.

Toinen juttu on laatu. Venäläisissä on suurempi raskasmetallipitoisuus. Osa venäläisistä on ns. blendejä eli jokainen ravinne on eri rakeessa ja näillä on erilainen tilavuuspaino sekä koko. Lannoitteet lajittuu ja levitettäessä pintaan keskipakolevittimellä kärjistäen voidaan ajetella, että fosfori on 2-5 m päässä, typpi 1-8 m, kalium 6-8 metrin päässä.. lisäksi venäisten lannoiterakeet ovat tavattoman kovia ja kuluttavat koneita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suurin ongelma on myös ostajan volyymit kun ostat pieniä eriä mailman annoitemarkkinoilta et saa halvinta tarjousta .

Lisäksi täytyy otta huomioon että lannoitetehtaat myyvät tuotantonsa jo vuosi etukäteen ja monella on todella pitkiä toimitussopimuksia, joten pikku eriä taitaa olla turhaa kysellä, ainakaan halvalla.
 
Viimeksi muokattu:
Lannoite toimialan toimet ovat menossa tarkempaan syyniin. Ketään ei erikseen sormella osoiteta.

Isot yhdessä pienten lompakolla

PÄÄKIRJOITUS 9.3.2016, 00:00

Lannoitekaupassa "äärimmäisen keskittynyt" ala kerää ylisuuria voittoja.

Irlannin tuottajajärjestö IFA on pyytänyt EU:n komissiota tutkimaan mahdollista hintakartellia unionin lannoitemarkkinoilla (MT 7.3.). IFA näkee selvän yhteyden toimialan keskittymisen ja lannoitteiden hintojen nousun välillä. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tukee IFA:n aloitetta ja arvioi, että "äärimmäisen keskittynyt" ala kerää ylisuuria voittoja.

Kartelli on rosvomainen temppu, jossa muutama iso toimija täyttää lompakkoaan heikompien rahoilla. Viljelijöiden heikko asema markkinoilla tunnustetaan yleisesti. Sen vahvistaminen markkinayhteistyöllä törmää silti toistuvasti kilpailusääntöihin. Jääkö kilpailuviranomaisilta samalla oleellinen huomaamatta? Komission on syytä tutkia huolella, onko IFA:n väitteissä perää.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...kset/isot-yhdessä-pienten-lompakolla-1.140347
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top