Suuri maatalouskeskustelu

[StmSvejk]

Vaistomainen omavaraisuus, jota tuetaan maataloustukirahoilla ostettuja huoltovarmuutta kohottavia palveluja. Ei maha mittään, mutta nyt on sanottava jessus. Tarkoittaako tuo nyt väinämöiskielellä sitä, että ostetaan ruokaa maailmanmarkkinoilta jemmaan vs. oma tuotanto? Markkinaliberalismi on kyllä , anteeksi vain, näin sivusta katsoen aivan samaa kuin joku uskonto.

Pistin muutamaa sivua aikaisemmin tähän ketjuun ajatuksia siitä, millainen olisi nimenmaisesti huoltovarmuuden tarpeisiin suunniteltu maatalous. Se olisi hyvin erilainen kuin nykyään. Esimerkiksi maidontuotantoa tulisi tukea vain sen verran mitä kasvuikäinen väestö tarvitsee, kaiken viljelyn pitäisi olla luomua, kalastusreservi pitäisi olla olemassa, varastointi- ja tukkujärjestelmä pitäisi olla hajautetumpi ym. Nykyisellä eläinproteiini- ja energiaintensiivisellä maataloudella ei nähdäkseni ole tekemistä huoltovarmuuden kanssa. Ideana olisi tavallaan, että huoltovarmuudella tuetaan mahdollisimman vähällä energiaintensiivisyydellä pitkänkin kriisin ajalle kotimainen ravinto. Luksus hankitaan rauhan aikanakin ulkomailta jos ei liiketoimintana menesty.

Millainen olisi sinun mielestäsi nimenomaisesti huoltovarmuutta ajatellen järjestetty maatalous?

 

[baikal]

Pistin muutamaa sivua aikaisemmin tähän ketjuun ajatuksia siitä, millainen olisi nimenmaisesti huoltovarmuuden tarpeisiin suunniteltu maatalous. Se olisi hyvin erilainen kuin nykyään. Esimerkiksi maidontuotantoa tulisi tukea vain sen verran mitä kasvuikäinen väestö tarvitsee, kaiken viljelyn pitäisi olla luomua, kalastusreservi pitäisi olla olemassa, varastointi- ja tukkujärjestelmä pitäisi olla hajautetumpi ym. Nykyisellä eläinproteiini- ja energiaintensiivisellä maataloudella ei nähdäkseni ole tekemistä huoltovarmuuden kanssa. Ideana olisi tavallaan, että huoltovarmuudella tuetaan mahdollisimman vähällä energiaintensiivisyydellä pitkänkin kriisin ajalle kotimainen ravinto. Luksus hankitaan rauhan aikanakin ulkomailta jos ei liiketoimintana menesty.

Millainen olisi sinun mielestäsi nimenomaisesti huoltovarmuutta ajatellen järjestetty maatalous?

Lähellä nykyistä. Jos maatalous ajetaan ns. alas, jätetään siitä noin puolet tähteeksi, niin se tarkoittaa sitä, että puolet pelloista ovat joko kesannolla tai niillä tehdään muuta. Ja jos tuleekin tarve polkaista ravinnontuotanto käyntiin satasella, niin nuo pellot eivät suinkaan hallinnollisella käskyllä ymmärrä ryhtyä pukkaamaan elintarpeita. Entäs karjan lisääminen? Hallinnollisella määräyksellä lehmä ei pysty tuplaamaan maidontuotantoa, eikä se uutta lehmää pysty luomaan heti. Jne.

Pitkässä kriisissä JOUTUISIMME JO NYKYISISSÄ OLOISSA tilanteeseen, jossa monista asioista ja tuotteista tulisi säännösteltyjä. Kriisiajan roiskeläppäpitsa ei kuule ole kummoinen lettu ja sen täytteet eivät ole välimerelliset. Valikoima olisi kuule hyvin nihkeä ja useimmat peruselintarpeetkin olisivat ainakin osittain ja ajoittain säännösteltyjä. Ohra- ja kaurasatojen päätyminen puurokattilaan muuttaa lehmien, sonnien ja sikojen tuotannon aivan toisenlaiseksi. Rypsi, rapsi ja soijakin jäisi karjalta veks. Arvaapa millaisten tuotantolukujen kanssa sitten farmari kohottelisi henkseleitään? Ja paljonko kauppojen hyllyille sitä voita ja talkkunaa riittäisikään?

Parasta huoltovarmuutta on oma perustuotanto. Sitä voidaan täydentää soveltuvin osin kaupallisilla tempuilla ja varastoimalla kriittisimpiä hyödykkeitä.

Entäs jos kriisi onkin globaali, esim. pirullinen sääilmiö tyrkkää maataloustuotannon kriisiin pariksi vuodeksi? Mistä silloin otetaan kumppanuusohjelmilla ja "maataloustukirahoilla" purtavaa katajaiselle kansalle? Kun muutkin huokaavat puutteessa...keneltä ostat.....vai otatko? Maataloutta voi kohdata joku muukin kriisi kuin vain panssarilauttojen ryydittämä aasialaisinvaasio.

Eräässä seminaarissa kuultua: jos esim. Usa menettäisi keski-lännen satonsa kerran, yhden kerran, maailma ajautuisi ruokakriisiin. Se ei tarkoita sitä, että ruoka loppuisi kokonaan vaan sitä, että hinnat nousisivat kattoon. Voiko näin tapahtua? Mikä on tapahtunut ennen, voi tapahtua uudestaan. Tästä kuriositeettina eräs venäläiskirjoittaja totesi: jos ensi-isku kylmän sodan aikaan olisi onnistunutkin, se olisi tarkoittanut neuvostoliittolaisten kuolemista nälkään. Koska keski-lännen vilja-alueet olivat maalitettuja alueita usalaisten ydinasetukikohtien vuoksi. Ja neukkula oli vehnän, maissin jne. osalta pitkälle Usa-riippuvainen.

 

[StmSvejk]

Lähellä nykyistä. Jos maatalous ajetaan ns. alas, jätetään siitä noin puolet tähteeksi, niin se tarkoittaa sitä, että puolet pelloista ovat joko kesannolla tai niillä tehdään muuta. Ja jos tuleekin tarve polkaista ravinnontuotanto käyntiin satasella, niin nuo pellot eivät suinkaan hallinnollisella käskyllä ymmärrä ryhtyä pukkaamaan elintarpeita. Entäs karjan lisääminen? Hallinnollisella määräyksellä lehmä ei pysty tuplaamaan maidontuotantoa, eikä se uutta lehmää pysty luomaan heti. Jne.

Pitkässä kriisissä JOUTUISIMME JO NYKYISISSÄ OLOISSA tilanteeseen, jossa monista asioista ja tuotteista tulisi säännösteltyjä. Kriisiajan roiskeläppäpitsa ei kuule ole kummoinen lettu ja sen täytteet eivät ole välimerelliset. Valikoima olisi kuule hyvin nihkeä ja useimmat peruselintarpeetkin olisivat ainakin osittain ja ajoittain säännösteltyjä. Ohra- ja kaurasatojen päätyminen puurokattilaan muuttaa lehmien, sonnien ja sikojen tuotannon aivan toisenlaiseksi. Rypsi, rapsi ja soijakin jäisi karjalta veks. Arvaapa millaisten tuotantolukujen kanssa sitten farmari kohottelisi henkseleitään? Ja paljonko kauppojen hyllyille sitä voita ja talkkunaa riittäisikään?

Parasta huoltovarmuutta on oma perustuotanto. Sitä voidaan täydentää soveltuvin osin kaupallisilla tempuilla ja varastoimalla kriittisimpiä hyödykkeitä.

Entäs jos kriisi onkin globaali, esim. pirullinen sääilmiö tyrkkää maataloustuotannon kriisiin pariksi vuodeksi? Mistä silloin otetaan kumppanuusohjelmilla ja "maataloustukirahoilla" purtavaa katajaiselle kansalle? Kun muutkin huokaavat puutteessa...keneltä ostat.....vai otatko? Maataloutta voi kohdata joku muukin kriisi kuin vain panssarilauttojen ryydittämä aasialaisinvaasio.

Olen kanssasi paljolti samaa mieltä, mutta nimenomaisesti tuon pitkän ajan huoltovarmuuden vuoksi maataloustuen painopiste on ihan väärä. Pitäisi varautua pitkäkestoihin kriiseihin varastoimalla rehua, viljaa jne. riittävän pitkäksi aikaa (2-3v) jotta kotimainen tuotanto saadaan laajennettua. Peltojen pitäisi olla kesannolla tai luomuviljeltyinä jotta maaperä on mahdollisimman hyvässä iskussa laajennettua tuotantoa varten. Laajennettuun tuotantoon pitäisi olla varautumisjärjestelyt siinä missä kenttäarmeijan liikekannallepanollekin.

Nythän pitkäaikaisen kriisin tullessa maataloustuotanto romahtaisi polttoaineen ja lannoitteiden puutteessa. Robottinavetat jäisivät tyhjilleen kun energiansaanti hankaloituu, logistiikka ei toimi ja taitaisi rehunsaanissakin olla puutteita. Pitkäaikaisen kriisin aikana lihankulutuksen pitäisi olla minimissä, kotimaisen kalan elintarvikekulutusta (ei suinkaan viljelykalojen) pitäisi nostaa ja maitotuotteiden olla kasvuikäisille sekä luksusta. Nykyään tuemme luksusmaataloutta kriisimaatalouden sijaan.

 

[baikal]

Olen kanssasi paljolti samaa mieltä, mutta nimenomaisesti tuon pitkän ajan huoltovarmuuden vuoksi maataloustuen painopiste on ihan väärä. Pitäisi varautua pitkäkestoihin kriiseihin varastoimalla rehua, viljaa jne. riittävän pitkäksi aikaa (2-3v) jotta kotimainen tuotanto saadaan laajennettua. Peltojen pitäisi olla kesannolla tai luomuviljeltyinä jotta maaperä on mahdollisimman hyvässä iskussa laajennettua tuotantoa varten. Laajennettuun tuotantoon pitäisi olla varautumisjärjestelyt siinä missä kenttäarmeijan liikekannallepanollekin.

Nythän pitkäaikaisen kriisin tullessa maataloustuotanto romahtaisi polttoaineen ja lannoitteiden puutteessa. Robottinavetat jäisivät tyhjilleen kun energiansaanti hankaloituu, logistiikka ei toimi ja taitaisi rehunsaanissakin olla puutteita. Pitkäaikaisen kriisin aikana lihankulutuksen pitäisi olla minimissä, kotimaisen kalan elintarvikekulutusta (ei suinkaan viljelykalojen) pitäisi nostaa ja maitotuotteiden olla kasvuikäisille sekä luksusta. Nykyään tuemme luksusmaataloutta kriisimaatalouden sijaan.

Pitäisi varastoida. Katso kuitenkin miten varastointi on kehittynyt.

 

[Ikarus]

kaiken viljelyn pitäisi olla luomua, kalastusreservi pitäisi olla olemassa, varastointi- ja tukkujärjestelmä pitäisi olla hajautetumpi ym.

Luomua, miksi? Tietysti jos lannoitteita ja torjunta-aineita ei saada, tähän on pakko mennä.
Jos meillä siirryttäisiin koko maassa tulevana kasvukautena luomuun ja mistään ei elintarvikkeita lisää saataisi, olisi välitön vyönkiristys edessä.

Luomuviljely onnistuu kohtuullisesti tiloilla, joilla on omaa karjanlantaa käytössä tai sitä jostakin lähietäisyydeltä saavat. Ilman karjanlannan käyttöä viljely on tehotonta. Otan esimerkiksi viljan. Luomussa ohrasta saattaa karjanlannan käytön avulla noin 2000-2500 kg/ha satoa saada. Jos sitä ei ole käytössä, edellisenä vuotena jollakin typen kerääjäkasvilla sinne on pitänyt typpeä saada eli joku puna-apilakasvusto kesantona ja se syksyllä kynnetty maahan. Pelto ei tuottanut yhtään mitään syönti kelpoista edellisenä vuotena.

Kalastusreservi? Ammatti kalastajia ei sisämaassa juurikaan enää ole. No, laitetaan kaikki joutojätkät nuotan vetoon ja pilkille talvella, pois ei ole tulemista, ennen kuin 10 kg / hlö on kasassa? Kaikki keinot on todellisessa hädässä käytettävä, mutta ei tällä koko kansaa elätetä. Rikkanahan se on tietysti rokassa.
Roskakalaa vesistöissä kyllä löytyy, mutta kalastettua se pitäisi sieltä jollakin opilla saada ja siitä hyötykäyttöön. Ehkäpä tässä on mietinnän paikka.

Varastointi on nykytilanteessa vielä hyvin hajautettu. Maatilat varastoi. Useimmilta löytyy tälläkin hetkellä kymmeniä tonneja leivontalaatuista ensiluokkaista viljaa, varasto myydään tyhjäksi vasta ennen uutta puinti kautta. Perunatiloilla on isot varastot. Navetta ja sikala on tuoreliha varasto.

Tilanne, jossa meillä on ympäri maata peltoja viljelyssä sekä osaavia viljelijöitä niitä viljelemässä on parasta varautumista kriiseihin. Jos maatalous ajetaan alas, pellot on otettavissa uudelleen viljelyyn, mutta kuka ja millä ammattitaidolla sekä kalustolla niitä viljelee? Tätä on yritetty itänaapurissakin vaan kun homma ei lähde väkisin eikä käskemällä.

 

[StmSvejk]

Luomua, miksi? Tietysti jos lannoitteita ja torjunta-aineita ei saada, tähän on pakko mennä. Jos meillä siirryttäisiin koko maassa tulevana kasvukautena luomuun ja mistään ei elintarvikkeita lisää saataisi, olisi välitön vyönkiristys edessä.

Tarkoitan että rauhan aikana pitäisi tukea vain luomuviljelyä tai peltojen kesannointia jonka avulla maaperä ei köyhdy. Kriisiajalle sitten varastointiin lannoitteita ja torjuntaaineita. En siis maatalosalaa tunne, nämä ovat amatöörin mielipiteitä minkä myönnän suoraan.

Kalastusreservi? Ammatti kalastajia ei sisämaassa juurikaan enää ole. No, laitetaan kaikki joutojätkät nuotan vetoon ja pilkille talvella, pois ei ole tulemista, ennen kuin 10 kg / hlö on kasassa? Kaikki keinot on todellisessa hädässä käytettävä, mutta ei tällä koko kansaa elätetä. Rikkanahan se on tietysti rokassa. Roskakalaa vesistöissä kyllä löytyy, mutta kalastettua se pitäisi sieltä jollakin opilla saada ja siitä hyötykäyttöön. Ehkäpä tässä on mietinnän paikka.

2013 kalan kulutus per henki oli 15kg/henki, eli noin 82,5 miljoonaa kiloa vuodessa (fileepaino). Samaan aikaan kotimainen ammattikalastus merillä ja järvillä oli yhteensä 142,566 miljoonaa kiloa. Tämä siis ra-tilanteessa jossa tulee huolehtia kalakannoista, ollaan altistuttu ulkomaiselle kilpailulel ja sisävesien ammattikalastusta ei juuri ole.

Varastointi on nykytilanteessa vielä hyvin hajautettu. Maatilat varastoi. Useimmilta löytyy tälläkin hetkellä kymmeniä tonneja leivontalaatuista ensiluokkaista viljaa, varasto myydään tyhjäksi vasta ennen uutta puinti kautta. Perunatiloilla on isot varastot. Navetta ja sikala on tuoreliha varasto.

Tukkuvarastot keskittyvät ja ovat jo yksin tämän vuoksi haavoittuvia.

Tilanne, jossa meillä on ympäri maata peltoja viljelyssä sekä osaavia viljelijöitä niitä viljelemässä on parasta varautumista kriiseihin. Jos maatalous ajetaan alas, pellot on otettavissa uudelleen viljelyyn, mutta kuka ja millä ammattitaidolla sekä kalustolla niitä viljelee? Tätä on yritetty itänaapurissakin vaan kun homma ei lähde väkisin eikä käskemällä.

Näin varmasti on, mutta nähdäkseni nimenomaisesti huoltovarmuutta silmällä pitäen painopisteen pitäisi olla kasvien viljelyssä. Ihannetilanteessa maanviljelijällä pitäisi olla varautumistehtävä, ts. tuotannon laajentamissuunnitelma ja tähän kalusto- ja henkilöstövaraukset.

Mutta myönnän auliisti, koska huoltovarmuutta ei oteta tosissaan on nähdäkseni maataloustukien maksaminen pienimmän riesan tie jotta saamme edes jonkinlaista huoltovarmuusvarastointia ja kriisiajan varautumista aikaiseksi.

 

[roopeluhtala]

Pistin muutamaa sivua aikaisemmin tähän ketjuun ajatuksia siitä, millainen olisi nimenmaisesti huoltovarmuuden tarpeisiin suunniteltu maatalous. Se olisi hyvin erilainen kuin nykyään. Esimerkiksi maidontuotantoa tulisi tukea vain sen verran mitä kasvuikäinen väestö tarvitsee, kaiken viljelyn pitäisi olla luomua, kalastusreservi pitäisi olla olemassa, varastointi- ja tukkujärjestelmä pitäisi olla hajautetumpi ym. Nykyisellä eläinproteiini- ja energiaintensiivisellä maataloudella ei nähdäkseni ole tekemistä huoltovarmuuden kanssa. Ideana olisi tavallaan, että huoltovarmuudella tuetaan mahdollisimman vähällä energiaintensiivisyydellä pitkänkin kriisin ajalle kotimainen ravinto. Luksus hankitaan rauhan aikanakin ulkomailta jos ei liiketoimintana menesty.

Tässä oli hyviä pointteja. Ihan ensimmäiseksi tulisi tehdä suunnitelma kansallisten maataloustukien lakkauttamiseksi siirtymäajalla, ja samaan aikaan alettaisiin nostaa huoltovarmuuteen käytettäviä määrärahoja. Määrärahoilla ostettaisiin huoltovarmuutta kohottavia palveluja, kuten esim. varastointia, kustannustehokkaimmalta tarjoajalta. Huoltovarmuuden suunnittelukunta arvioisi kuinka paljon mikäkin palvelu tuottaa huoltovarmuutta. Tästä suunnittelukunnasta tulisi jättää pois kaikki puolueelliset tahot, mukaanlukien MTK. Riippumattomilta asiantuntijoilta tulisi säännöllisesti tilata raportti Suomen huoltovarmuuden tasosta, jotta huoltovarmuuden suunnittelukunnan työn onnistumista voitaisiin arvioida.

 

[Ikarus]

Ihannetilanteessa maanviljelijällä pitäisi olla varautumistehtävä, ts. tuotannon laajentamissuunnitelma ja tähän kalusto- ja henkilöstövaraukset.

Aikaisimmin osaa pinta-alasta tuli pitää pakkokesannolla. Osa pitää edelleenkin vapaaehtoisesti kauimmaisia ja pienimpiä lohkojaan kesantona, mikä järkevää onkin. Nämä on otettavissa milloin vain tehokkaaseen viljelyyn. Otetaan reilu peruskalkitus pohjalle ja ruis halme työntää tähkää pää punaisena.
Tiettyä helposti käyttöön otettavaa lisäreserviä peltojen suhteen löytyy kyllä, viime vuonna kesantoala oli 258.000 ha.

http://www.vyr.fi/document/1/97/a53...ossa_oleva_maatalousmaa_2015_ennakkotieto.pdf

 

[Viljami]

Tukia on kyllä vähennetty viime vuosina huomattavasti: http://www.agri-pulse.com/Global-farm-subsidies-decline-but-still-high-Worldwatch-says-03122014.asp

"The top 21 food producing countries in the world were supported by an estimated $486 billion in agriculture subsidies in 2012, according to a new report. Though that number may seem high, agriculture subsidies are actually in decline: governments spent 19 percent of the total worldwide value of agriculture produced on subsidies that year, down from 32 percent in 2001."

Minkä tahansa vääryyden korjaaminen nopeasti on vaikeaa, jos vääryydestä hyötyy joku eturyhmä. Maataloustuista hyötyvät lähinnä viljelysmaan omistajat, jotka ovat varakkaita ja heillä on myös poliittista vaikutusvaltaa.

On totta että maataloustuet hyödyttävät maanomistajia jotka Suomessa ovat usein eläkeläisiä. Nämä eläkeläiset ovat sitten huomanneet että kappas kun peltomaasta on monilla alueilla kilpailua niin vuokraamalla pellot kovalla vuokralla laajentumishaluiselle viljelijälle voikin saada ihan kivasti kahvirahaa. Vuokraviljelyynhän tilakoon kasvu Suomessa useimmiten on perustunut. Monin paikoin viljelijät maksavat peltohehtaarilta saamansa tuet kokonaan ulos vuokrana. Eihän tämmöisessä viljelyssä sitten enää ole mitään taloudellista mieltä. Pitäisi kertakaikkiaan saada aikaan jonkinlainen järki tähän ylikuumentuneeseen tilanteeseen ja yhteistuumin päättää että hulluimpien vuokrien ja hehtaarihintojen alueella kukaan ei muutamaan vuoteen tarjoaisi järjettömiä hintoja pellosta. Luulisi hintatason siten asettuvan vähän maltillisemmaksi. Utopiaa toki, aina joku kiimoissaan tekee sen hullun tarjouksen. Ja on siinä sitten semmoinenkin riski että jos normiviljelijät eivät tee kovia tarjouksia niin aina löytyy joku "rahamies" joka ostaa sijoitus tai harrastusmielessä maat pois. Joka tapauksessa tilanne on absurdi kun parhaan tuoton omistamalleen maalle saa vuokraamalla sen pois. Siitä olen Roopen kanssa eri mieltä että maanomistajat olisivat varakkaita. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta esim. nämä vuokranantajat ovat ihan tavallisia eläkeläisiä yms. Eikä sillä peltojen ulosvuokraamisellakaan yleensä kuitenkaan rikastu koska vuokrattavat tilat ovat aika pieniä.

 

[Viljami]

Tarkoitan että rauhan aikana pitäisi tukea vain luomuviljelyä tai peltojen kesannointia jonka avulla maaperä ei köyhdy. Kriisiajalle sitten varastointiin lannoitteita ja torjuntaaineita. En siis maatalosalaa tunne, nämä ovat amatöörin mielipiteitä minkä myönnän suoraan.

Ei maaperä tavanomaisessa viljelyssäkään automaattisesti köyhdy. Asiallisesti hoidettu tavanomainen viljely päinvastoin parantaa maan multavuutta ja rakennetta aivan kuten oikein tehty luomuviljelykin. Vastaavasti taas huolimaton luomuviljely voi köyhdyttää maata siinä missä huolimaton tavanomainenkin. Kesannoinni tukeminen taas on vähän niin ja näin. Parhaassa kriisiajan valmiudessa viljelysmaa säilyy siten että sitä viljellään hyvin. Toki tällä hetkellä kesannoidaan paljon erilaisina viherkesantoina ja luonnonhoitopeltoina koska niiden kannattavuus on tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä.

 

[Ikarus]

Toinen tulonsiirto eläkeläisille oli maidon kiintiöjärjestelmän aikana maitokiintiöiden osto.
Jokaisella tilalla oli tietty parsipaikkoihin perustuva maidontuotanto oikeus. Parinkymmenen lehmän tilalla se saattoi olla 100.000-140.000 litraa.

Laajentavalla maitotilalla piti olla tuotanto-oikeutta parsipaikkaa kohti muistini mukaan noin 6400 litraa. Jos sitä ei ollut tarpeeksi, maitokiintiötä jouduttiin ostamaan lopettaneilta tiloilta lisää, muuten laajennusinvestointiin ei saanut rahoitusta.

1 robotin tilalla piti maitokiintiötä ennen investointia hankittuna noin 400.000-450.000 litraa. Jos omaa entistä oli 150.000 litraa, ostamaan jouduttiin 300.000 litraa. Ja kun kysyntää tuotanto-oikeudelle oli, hinta oli varsin suolainen, pahimmillaan lienee liikuttu tasossa 30-40 senttiä litra.
Hups, meni 120k€ jo ennen investointia... Investoineiden velkaisuutta ei tarvitse ihmetellä.

Hinnat kyllä ajan kanssa tuosta huipusta laski ja Te-keskuksiltakin saattoi kiintiötä hakea kansallisesta varannosta, mutta kyllä siinä euro poikineen poltettiin.

Nyt 1.4.15 kiintiöt poistettiin ja voidaan ajatella tämän rahan menneen kuin kankkulan kaivoon.

 

[PSB 5500]

Luomua, miksi? Tietysti jos lannoitteita ja torjunta-aineita ei saada, tähän on pakko mennä.
Jos meillä siirryttäisiin koko maassa tulevana kasvukautena luomuun ja mistään ei elintarvikkeita lisää saataisi, olisi välitön vyönkiristys edessä.

Luomuviljely onnistuu kohtuullisesti tiloilla, joilla on omaa karjanlantaa käytössä tai sitä jostakin lähietäisyydeltä saavat. Ilman karjanlannan käyttöä viljely on tehotonta. Otan esimerkiksi viljan. Luomussa ohrasta saattaa karjanlannan käytön avulla noin 2000-2500 kg/ha satoa saada. Jos sitä ei ole käytössä, edellisenä vuotena jollakin typen kerääjäkasvilla sinne on pitänyt typpeä saada eli joku puna-apilakasvusto kesantona ja se syksyllä kynnetty maahan. Pelto ei tuottanut yhtään mitään syönti kelpoista edellisenä vuotena.

Kalastusreservi? Ammatti kalastajia ei sisämaassa juurikaan enää ole. No, laitetaan kaikki joutojätkät nuotan vetoon ja pilkille talvella, pois ei ole tulemista, ennen kuin 10 kg / hlö on kasassa? Kaikki keinot on todellisessa hädässä käytettävä, mutta ei tällä koko kansaa elätetä. Rikkanahan se on tietysti rokassa.
Roskakalaa vesistöissä kyllä löytyy, mutta kalastettua se pitäisi sieltä jollakin opilla saada ja siitä hyötykäyttöön. Ehkäpä tässä on mietinnän paikka.

Varastointi on nykytilanteessa vielä hyvin hajautettu. Maatilat varastoi. Useimmilta löytyy tälläkin hetkellä kymmeniä tonneja leivontalaatuista ensiluokkaista viljaa, varasto myydään tyhjäksi vasta ennen uutta puinti kautta. Perunatiloilla on isot varastot. Navetta ja sikala on tuoreliha varasto.

Tilanne, jossa meillä on ympäri maata peltoja viljelyssä sekä osaavia viljelijöitä niitä viljelemässä on parasta varautumista kriiseihin. Jos maatalous ajetaan alas, pellot on otettavissa uudelleen viljelyyn, mutta kuka ja millä ammattitaidolla sekä kalustolla niitä viljelee? Tätä on yritetty itänaapurissakin vaan kun homma ei lähde väkisin eikä käskemällä.

Se maatalous on siitä paskamainen tuotannonala että se ei käy kuin Uuno Turhapurolta biljardin peluu: kerran on sitä nähnyt teeveestä ja kerran nähnyt kun Härski pelaa ja heti onnistuu. Eli kun oikea osaaminen häviää niin sen takaisin saaminen on aika pitkä ja kivinen tie. Tietysti kenestä tahansa voi kouluttaa maanviljelijän kun vain aikaa ja rahaa riittää, mutta voisin väittää että sellainen joka on niitä hommia seurannut ja tehnytkin ihan natiaisesta saakka on jo lähdössä aika hyvällä etumatkalla. Kun oppilasmateriaali on sellaista että lähetään siitä että kone jossa isot pyörät takana ja pienet edessä on traktori ja isot pyörät edessä ja pienet takana on puimuri.. Niin näitten kanssa kun lähdetään vaikka vain kyntämään niin siinä vaiheessa kun on vasta ne kyntöaurat saatu traktorin perään niin opettaja voi olla jo valmis suljetulle osastolle. Ja kynnetty ei ole vielä yhtään, joka sekin on oma taiteenlajinsa ja vaatii aika paljon opetusta ja asiaan vihkiytymistä. Se on muutakin kuin eestaas ajelua pellolla ja mustaa tulee.. Vastaavia opeteltava asioita on maataloudessa aika paljon, monet näistä on opittu vuosikymmenten aikana osin kantapään kautta. Eli tilanne jossa iso osa maajusseista on lopettanut viljelyt ja vaihtanut alaa urbanisoitunut muutama vuosi aikaisemmin, niin luulen että saadaan sitä maailmanmarkkinahintaista ruokaa syödä ihan maailman tappiin asti.
Toinen asia joka ihmetyttää on ajatus että pellot pysyy kunnossa jos ei viljellä: ei ne pysy, kesannointi hidastaa kehitystä mutta ei pysäytä sitä. Eli maa köyhtyy ja pusikoituu ja ojat tukkeutuu. Toisaalta pääseehän sitten raivaamaan niitä kun huonot ajat koittaa.. Ja se luomu vaatii toimiakseen karjan: ilman karjaa luomuviljely on tuhoontuomittua.

 

[Viljami]

Se maatalous on siitä paskamainen tuotannonala että se ei käy kuin Uuno Turhapurolta biljardin peluu: kerran on sitä nähnyt teeveestä ja kerran nähnyt kun Härski pelaa ja heti onnistuu. Eli kun oikea osaaminen häviää niin sen takaisin saaminen on aika pitkä ja kivinen tie. Tietysti kenestä tahansa voi kouluttaa maanviljelijän kun vain aikaa ja rahaa riittää, mutta voisin väittää että sellainen joka on niitä hommia seurannut ja tehnytkin ihan natiaisesta saakka on jo lähdössä aika hyvällä etumatkalla. Kun oppilasmateriaali on sellaista että lähetään siitä että kone jossa isot pyörät takana ja pienet edessä on traktori ja isot pyörät edessä ja pienet takana on puimuri.. Niin näitten kanssa kun lähdetään vaikka vain kyntämään niin siinä vaiheessa kun on vasta ne kyntöaurat saatu traktorin perään niin opettaja voi olla jo valmis suljetulle osastolle. Ja kynnetty ei ole vielä yhtään, joka sekin on oma taiteenlajinsa ja vaatii aika paljon opetusta ja asiaan vihkiytymistä. Se on muutakin kuin eestaas ajelua pellolla ja mustaa tulee.. Vastaavia opeteltava asioita on maataloudessa aika paljon, monet näistä on opittu vuosikymmenten aikana osin kantapään kautta. Eli tilanne jossa iso osa maajusseista on lopettanut viljelyt ja vaihtanut alaa urbanisoitunut muutama vuosi aikaisemmin, niin luulen että saadaan sitä maailmanmarkkinahintaista ruokaa syödä ihan maailman tappiin asti.
Toinen asia joka ihmetyttää on ajatus että pellot pysyy kunnossa jos ei viljellä: ei ne pysy, kesannointi hidastaa kehitystä mutta ei pysäytä sitä. Eli maa köyhtyy ja pusikoituu ja ojat tukkeutuu. Toisaalta pääseehän sitten raivaamaan niitä kun huonot ajat koittaa.. Ja se luomu vaatii toimiakseen karjan: ilman karjaa luomuviljely on tuhoontuomittua.

Olen nähnyt hyvin toimivaa karjatonta luomuviljelyä. Siis sillä tavalla toimivaa että viljakasvustot ovat olleet parempia kuin keskimäärin tavanomaisessa. Mutta ongelmanahan siinä on se että karjaton luomu on tavattoman tehotonta maankäyttöä. Puolet pelloista on typensitojakasveilla joiden satoa ei hyödynnetä mitenkään. Eli oikeassa olet siinä että järkevä luomu tarvitsee karjaa, jos ei omaa niin ainakin yhteistyökumppanin jolta saa lantaa ja joka hyödyntää sen apilanurmen omalle karjalleen. On myös täysin mahdollista että pidemmällä tähtäimellä karjaton luomu köyhdyttää maata koska eihän ilman lantaa peltoon saa oikein muuta kuin typpeä. Mistä sinne fosfori ja kali tulee, ei mistään. Onhan toki luomuhyväksyttyjä fosforilannoitteita olemassa tietysti, mutta ovat kai tällä hetkellä pirun kalliita.

Ylipäätään koko luomu on jotenkin vähän, en tiedä miten sen korrektisti sanoisi.....Ilman muuta luomussa on paljon hyviä metodeja joita soisi käytettävän kaikessa viljelyssä, mutta se "virallinen" luomu on niin rajoittavaa kun mitään kemiallisia panoksia ei saa käyttää missään tilanteessa. Fiksua viljelyä on sellainen missä minimoidaan keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö ja huolehditaan viljelykierrosta ja maan kunnosta jne. Se on ekologisesti ja ekonomisesti järkevää. Luomu taas johtaa helposti tehottomuuteen ja on myös kansantaloudellisesti vielä tavanomaistakin kalliimpaa koska tuki on korkeampi. Lisäksi luomu edellyttää helposti rajua maanmuokkausta ja sitä kautta kovaa fossiilisten polttoaineiden kulutusta, joka sekin on jotenkin ristiriidassa ekologisuuden kanssa. Ymmärrän toki että luomu on brändi joka edellyttää tiukkoja ehtoja ja jäljitettävyyttä, mutta mielestäni sillä ei oikeasti saavuteta mitään sellaista elintarvikkeiden puhtauteen tai ekologisuuteen liittyvää hyötyä jota ei saavutettaisi fiksulla tavanomaisella viljelyllä.

 

[roopeluhtala]

Nyt tuli niin osuva teksti Libera-säätiöltä, että täytyy jakaa täälläkin: http://www.libera.fi/blogi/lahtisiko-jeesus-traktorimarssille/

--

Kirkko julkaisi taannoisen traktorimarssin yhteydessä maataloustuottajia koskevan kannanoton. Kannanotto vaikuttaa omituiselta, suorastaan epäkristilliseltä.

Kannanotossa todetaan, että maataloustuottajilla on kristillisessä etiikassa “erityistehtävä”, koska “he varjelevat yhteistä puutarhaamme”. Tämän vuoksi Suomen ja Euroopan unionin tulee huolehtia siitä, että “maatalouden tuet ovat riittävät”. Kirkon mukaan maataloustukiaisten maksaminen näyttää siis olevan kristillinen velvollisuus. Maataloustuottajilla on pyhä oikeus harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa, koska he ovat kristikunnan puutarhureita.

Ajatus vaikuttaa entisestä kirkon jäsenestä erikoiselta. Luulin, että kristillinen etiikka velvoittaa auttamaan köyhiä ja heikkoja. Maataloustuet sen sijaan tarkoittavat sitä, että julkiset varat käytetään köyhien auttamisen sijasta kannattamattoman liiketoiminnan pönkittämiseen.

Maataloustukia maksetaan yhden arvion mukaan Suomessa vuosittain 2,7 miljardia. Kuten aiemmassa blogikirjoituksessa totesin, tällä summalla voitaisiin korottaa jokaisen köyhimpään 10 %:iin kuuluvan suomalaisen perheen elintasoa 50 %. Aivan totta: tukirahoilla voitaisiin antaa kullekin Suomen köyhimmistä perheistä puolet lisää tuloja joka vuosi. Suomalaista köyhyyttä voitaisiin siis vähentää todella merkittävästi maataloustukiin käytetyillä rahoilla.

Kristillisen etiikan mukaan kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä. Lähimmäisyys ei katso maiden rajoja. Entä jos maataloustuet käytettäisiin kirkon kehitysyhteistyöhön? Yksi merkittävistä Kirkon ulkomaanavun kohteista on Eritrea. Suomen maataloustukiin käytetyillä varoilla jokaisen 6 miljoonan eritrealaisen elintasoa voitaisiin nostaa 80 % .

Kirkko siis käytännössä vaatii kannanotossaan, että 600 vuoden yhteisvastuukeräysten tuottoa vastaava summa pitää käyttää tukiaisiin, sen sijaan että niillä autettaisiin köyhiä Suomessa tai maailmalla.

Kirkko ei jätä köyhien rokottamista tukiaisten pyhittämiseen. Kannanotossa vaaditaan julkista ruoan hintoihin puuttumista. Oletettavasti tällä tarkoitetaan hintojen nostamista julkisten toimenpiteiden avulla. Ruoan hintojen nostaminen olisi kuitenkin myrkkyä pienituloisille. Mitä köyhempi perhe, sen suurempi nimittäin on ruokamenojen osuus kulutuksesta.

Pienituloisia kotitalouksia on Suomessa paljon, maataloustuottajia vähän. Ruoan hinnan nostaminen on siis politiikkaa, joka iskee suureen joukkoon pienituloisia suomalaisia ja hyödyttää pientä vähemmistöä. Ruoan hinnan nostaminen vaikuttaa aivan yhtä epäkristilliseltä kuin tukiaisten maksaminenkin.

Eurooppalaisen maataloustuki- ja tullipolitiikan seuraukset kehitysmaissa ovat myös tunnetusti hyvin kielteisiä. Kotimaisten tuottajien suojelu tapahtuu kehitysmaiden viljelijöiden kustannuksella. Paitsi että kehitysmaiden tuottajat ovat suomalaisia paljon köyhempiä, he lienevät aivan yhtä lailla yhteisen puutarhamme varjelijoita. Mutta kirkko ei tunnu olevan huolissaan näiden köyhien lähimmäisten hyvinvoinnista.

Kirkon ajama politiikka tarkoittaa sitä, että julkiset varat käytetään köyhien auttamisen sijasta tukiaisiin, että suomalaisia köyhiä rangaistaan korkeilla ruoan hinnoilla ja että kehitysmaiden viljelijät pidetään köyhinä.

Järjestelmän korvaaminen markkinataloudella kuulostaisi paljon kristillisemmältä. Se johtaisi köyhien perheiden pienempään ruokalaskuun, ihmisten tasavertaisempaan kohteluun, tukivarojen vapautumiseen parempaan käyttöön ja kehitysmaiden asukkaiden elämän parantumiseen.

Seurauksena olisi varmaankin maataloustuotannon vähentyminen Suomessa. Mutta tämä on aivan luonnollista kansainvälistä työnjakoa. Suomessa ei kannata tuottaa kaikkea. Sen sijaan kannattaa erikoistua sellaiseen toimintaan, joka täällä on ilmasto- ja muut olosuhteet huomioonottaen järkevää. Maatalouden alueellinen tuottavuusvaihtelu oli tuttua jo Jeesukselle, joka hyödynsi sitä kuuluisassa kylväjävertauksessaan.

Ainakin maallikosta kirkon maatalouspoliittista kannanottoa on hyvin vaikea perustella kristillisillä arvoilla. Suopea tulkinta sekoilulle on se, että piispat ovat tempautuneet mukaan traktorimarssin herättämään yleiseen maataloushurmokseen. Siihen samaan, joka saa poliitikot puoluekantaan katsomatta itkemään tai valokuvauttamaan itsensä traktorin kyydissä. Synkempi tulkinta on se, että kirkkokin on omaksunut täydellisesti suomalaisen eturyhmäpolitiikan tympeän ajattelutavan.

 

[StmSvejk]

Seurauksena olisi varmaankin maataloustuotannon vähentyminen Suomessa. Mutta tämä on aivan luonnollista kansainvälistä työnjakoa. Suomessa ei kannata tuottaa kaikkea. Sen sijaan kannattaa erikoistua sellaiseen toimintaan, joka täällä on ilmasto- ja muut olosuhteet huomioonottaen järkevää. Maatalouden alueellinen tuottavuusvaihtelu oli tuttua jo Jeesukselle, joka hyödynsi sitä kuuluisassa kylväjävertauksessaan.

Liberalta puuttuu kuitenkin täysin turvallisuusnäkökulma. Mielestäni kotimaisen maatalouden nykytuessa on ongelmia, mutta jos vaihtoehtona on alasajo markkinafundamentalismin hengessä niin valitsen epätäydellisen järjestelmän.

Viime aikojen tietojen mukaan helmikuu on ollut lämpimin koskaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa mahdollisen turvallisuusuhan lähivuosikymmenille johon on pakko varautua ylläpitämällä ylimitoitettua kotimaista ravinnontuotantoa vaikka se maksaisi. Samalla kannattaa pohtia myös aluepolitiikan merkitystä, aika monessa skenaariossa vaikkapa Helsinki tai Oulu eivät olekaan sattuneesta syystä kovin houkuttelevia asuinpaikkoja.

 

[PSB 5500]

Täydellisessä maailmassa jokainen maa tekisi /tuottaisi sitä juuri itselleen soveltuvinta artikkelia ja kaikki kävisivät kauppaa keskenään reilun kaupan hengessä. Ikävää vaan että maailma ei ole täydellinen eikä reilukaan. Edes meille suomalaisille. Kaikkien on vaan yritettävä joissain kohtuuden rajoissa tuottaa vähän kaikkea. Kannatti tai ei. Suomen luonto on vain järjestänyt asiat niin että isossa osassa maatamme ei kasva kuin koivikko ja vitutus ilman suuria panostuksia.. Joskus muistan lukeneeni jonkunlaisen laskelman että jos kaikki tarvitsemamme ruoka tuotaisiin ulkoa niin se maksaisi x miljardia euroa. Kysymys perään: mistä velkainen maa repisi ne rahat ja joka vuosi ja miltä vaihtotaseemme näyttäisi silloin? Entä mitä ne työttömät tekisivät jotka nyt työskentelevät elintarvikesektorilla?

 

[roopeluhtala]

Joskus muistan lukeneeni jonkunlaisen laskelman että jos kaikki tarvitsemamme ruoka tuotaisiin ulkoa niin se maksaisi x miljardia euroa. Kysymys perään: mistä velkainen maa repisi ne rahat ja joka vuosi ja miltä vaihtotaseemme näyttäisi silloin? Entä mitä ne työttömät tekisivät jotka nyt työskentelevät elintarvikesektorilla?

Maatalouden tuottavuus on Suomessa matala. Mitä enemmän Suomessa harjoitetaan matalan tuottavuuden elinkeinoja, sitä lähempänä Suomen elintaso on sellaisen (kehitys)maan elintasoa, missä matalan tuottavuuden elinkeinot, kuten maatalous ja tekstiiliteollisuus, ovat yleisiä.

Matalan tuottavuuden aloilta työttömiksi jääneet ihmiset yleensä työllistyvät tuottavammille aloille, jolloin kokonaistuottavuus ja hyvinvointi nousevat.

 

[PSB 5500]

Maatalouden tuottavuus on Suomessa matala. Mitä enemmän Suomessa harjoitetaan matalan tuottavuuden elinkeinoja, sitä lähempänä Suomen elintaso on sellaisen (kehitys)maan elintasoa, missä matalan tuottavuuden elinkeinot, kuten maatalous ja tekstiiliteollisuus, ovat yleisiä.

Matalan tuottavuuden aloilta työttömiksi jääneet ihmiset yleensä työllistyvät tuottavammille aloille, jolloin kokonaistuottavuus ja hyvinvointi nousevat.

Mitä mahtavat olla ne korkean tuottavuuden alat nyky Suomessa joka työllistäisi maataloudesta ja siihen liittyvistä muista ammateista vapautuvat ihmiset jos maatalous täältä loppuisi? Entä miksi se samainen korkean tuottavuuden ala ei työllistä nykyistä työttömien armeijaa, joka nykyisin ei tuota käsittääkseni mitään? Mitä tavaraa myymällä ulkomaille saisimme tuloja ruokalaskun maksamiseen tilanteessa jossa kaikki ostettaisiin niiltä maailmanmarkkinoilta päivän hintaan?

 

[Viljami]

Maatalouden tuottavuus on Suomessa matala. Mitä enemmän Suomessa harjoitetaan matalan tuottavuuden elinkeinoja, sitä lähempänä Suomen elintaso on sellaisen (kehitys)maan elintasoa, missä matalan tuottavuuden elinkeinot, kuten maatalous ja tekstiiliteollisuus, ovat yleisiä.

Matalan tuottavuuden aloilta työttömiksi jääneet ihmiset yleensä työllistyvät tuottavammille aloille, jolloin kokonaistuottavuus ja hyvinvointi nousevat.

Noissa maissa missä maatalous ja tekstiiliteollisuus ovat merkittäviä elinkeinoja se maatalous on kuitenkin yleensä aika lailla eri tasolla teknologisesti kuin meillä täällä Suomessa. Kehitysmaissa maataloutta harjoitetaan paljolti kuokkaa muokkausvälineenä ja jotain nelijalkaista vetojuhtana käyttäen. Pois lukien tietysti suurtilat jotka taas sitten tuottavat maailmanmarkkinoille tuotteitaan ja ovat usein ulkomaisessa omistuksessa. Myös se tekstiiliteollisuus saattaa olla aika erilaista verrattuna siihen mitä Suomessa joskus oli. "Hikipaja" on varmaankin käsitteenä tuttu. Suomalainen maatalous nyt kuitenkin muodostaa ympärilleen klusterin josta kyllä löytyy sitä tuottavuuttakin. Ainakin maatalouskauppa ja koneenvalmistus tuottanevat jonkin verran. Sitten on kaikenlaista kehittämistoimintaa ja kasvinjalostusta sun muuta jossa on pelissä ihan korkeaakin osaamista. Valitettavasti se maataloustuotanto itsessään on matalan tuottavuuden toimintaa mutta poikii ympärilleen kaikenlaista muuta mukavaa. Tekstiiliteollisuus Suomesta aikanaan loppuikin. Sen jälkeen kehittyi maahan korkean teknologian teollisuutta joka toimi talouden veturina kunnes sekin sitten suurelta osin romahti. En tosin tiedä miten moni tekstiiliteollisuudessa työskennellyt työllistyi vaikkapa Nokialle. Vähän erilaisia hommia kuitenkin kun ovat. Saattoi toki työllistyäkin, näppäriä naisia kait työskentelee paljon kummallakin alalla.

 

[roopeluhtala]

Mitä mahtavat olla ne korkean tuottavuuden alat nyky Suomessa joka työllistäisi maataloudesta ja siihen liittyvistä muista ammateista vapautuvat ihmiset jos maatalous täältä loppuisi?

Lähes kaikken alojen tuottavuus on korkeampi kuin maatalouden.

Entä miksi se samainen korkean tuottavuuden ala ei työllistä nykyistä työttömien armeijaa, joka nykyisin ei tuota käsittääkseni mitään?

Mm. seuraavista syistä:
- Työttömien tuottavuus on yleensä matala. Jos heidän tuottavuutensa olisi korkea, heidät olisi yleensä jo palkattu.
- Korkea työn verotus aiheuttaa työttömyyttä, sillä se laskee suomalaisen työn kilpailukykyä. Työn verotus on korkea, koska rahaa tuhlataan mm. maataloustukiin.
- Suomessa on jäykät työmarkkinat, työllistäminen ja irtisanominen on säänneltyä, ja tämä aiheuttaa työttömyyttä.

Mitä tavaraa myymällä ulkomaille saisimme tuloja ruokalaskun maksamiseen tilanteessa jossa kaikki ostettaisiin niiltä maailmanmarkkinoilta päivän hintaan?

Ei kaikkea tarvitse ostaa maailmanmarkkinoilta päivän hintaan, vaan suomalaiset voivat tukien lakkauttamisen jälkeen edelleen ostaa kotimaisia tuotteita, kunhan maksavat niistä tuotantokustannuksia vastaavan hinnan.

Uuden-Seelannin kokemuksia tukien poistamisesta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/from_our_own_correspondent/3747430.stm