Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

En ole mikään asiantuntija mutta kun verrataan Uuden -Seelannin ja Suomen maataloutta keskenään pitää muistaa että tuolla pienellä saarivaltiolla on harvinaisen hedelmällinen maaperä ja ilmasto olosuhteet ja Suomi on mailman pohjoisin maatalousmaa jossa maaperä on karua ja ilmasto kylmä, jos tuollaisia haaveiluja mitä täällä kirjoitellaan olisi Suomalaisten esi-isät harrastaneet ei täällä olisi mitän muuta väestöä kuin keräilijä metsästäjät.
 
@Ikarus kehoitti tarkkailemaan valintoja kun kyse on kotimaisuudesta, otin neuvosta vaarin ja kyllä tutustuminen kannattaa jatkossa saa "Hese" jäädä väliin ja moni muukin jonka teot on toisia kuin puheet.

Kotimaisuutta tuettava myös teoilla

LUKIJALTA 18.3.2016, 00:00
Tekstin koko: A A A

Kuluttaja ei tarvitse Hesburgeria, mutta Hesburger joka päivä kuluttajaa.

Valistuneen kuluttajan näkökulmasta pidän Hesburgerin omistajan harjoittamaa liiketoimintamallia hyvin arveluttavana ja kummallisena, varsinkin kun sitä tarkastelee hieman laajemmin.

Ensinnäkin yritys on tehnyt liiketoimintaa ja kerännyt voittonsa pääosin suomalaisen kansanterveyden kustannuksella.

Tanskan kieltäessä trans-rasvat, näkyi kielto parantuneena kansanterveytenä muun muassa sydän- ja verisuonitautien tilastoissa. Saati, jos arvioidaan pikaruokaketjujen tarjoamien ruokien ravintokoostumusta ja sen vaikutusta tasapainoiseen ravitsemukseen ja terveyteen.

Toinen merkittävä näkökulma on suomaisuus. Hesburger on korostanut mainonnassaan jo pitkään kotimaisuutta, sitä kuitenkaan sen suurimmin toteuttamatta. En tiedä, miksi pitää ratsastaa väärän miehen hevosella vain tuottaakseen mielikuvia moraalisista valinnoista.

Sama koskee myös työntekoa ja työntekijöiden asemaa yrityksessä. Jos omistaja haluaa Suomeen 45 tunnin työviikkoja ja itse tarjoaa pääosin osa-aikaisuutta, on sanoilla ja teoilla merkittävä ero.

Jatkokeskustelussa ketjun omistaja on huolestunut yhteiskunnasta muiden osalta, mutta ei ole valmis kuitenkaan omassa yrityksessään ajatustaan toteuttamaan – kummallista filosofiaa ja ylimielistä asettumasta muiden yläpuolelle.

Nyky-yhteiskunnassa on tullut vallalle tapa selittää tekoja tai tekemättömiä asioita pitkin sanakääntein, aina itselleen parhaiten sekä osoittamalla syyllinen ongelmiin jostain muualta.

Näin tässäkin tapauksessa. Suomalainen yhteiskunnan ja sen tulevaisuuden kannalta meillä ei ole varaa välistävetoihin tai välistä vetäjiin.

Kuluttajat eivät tarvitse Hesburgeria, mutta Heikki Salmela tarvitsee aina ja joka hetki kuluttajia. Tästä syytä jokaisen kuluttajan on syytä pohtia arvojaan tehdessään ostovalintojaan.

Itse suosin lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, joko itse kasvatettua tai lähiruokaringeistä ostettua. Teen mieluimmin hyvistä ja laadukkaista raaka-aineista ruuan itse taidolla ja maulla – niin myös burgerit ja ranskanperunat majoneeseineen kaikkineen.

Tästä syystä voin yöni nukkua levollisemmin, kun tiedän tukeneeni suomalaista maanviljelyä, työtä ja tulevaisuutta, eikä minulla ole viimeisellä matkalla vastassa Pyhää Pietaria, jonka edessä teennäisesti hymyillen yritän asiani parhaiten selittää itselleni.



PASI SALMI
Turku
 
Tämähän on mielenkiintoinen lehti tämä Maaseudun Tulevaisuus, keskustelu täällä sai minutkin tutustumaan tähän ja jos jättää tuon "Kepu hössötyksen" pois ja lukee vain asiasisältöä niin täältähän löytää myös metsästäjä asiaa ja ennenkaikkea asiaa myös maatalouden ahdingosta.
Saattepa nähdä että muutamanvuoden päästä Suomessakin on Tanskanmallin mukanen viranomaisten suorittama tuholaistorjunta kun löytyy jäämiä tuolaismyrkyistä tai asiasta tehdään EU asetus sekä tulee EU rotta tarkastaja sekä EU rotta tuholaistorjuja ja Suomalainen viljelijä maksaa lystin, tai sitten kaikki maksaa lisää veroja todennäköisesti molemmat maksaa ja rotat senkun lisääntyy kun niden vyöryä ei voi pysäyttää kun EU ei ole antanut Direktiiviä mutta EU tarkastaja määrää sanktioita.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/b-viranomaisen-epäilys-suomessa-jyrsijämyrkkyjä-käytetään-rajoitusten-vastaisesti-b-1.140496

Viranomaisen epäilys: Suomessa jyrsijämyrkkyjä käytetään rajoitusten vastaisesti

YMPÄRISTÖ 10.3.2016, 12:44
Tekstin koko: A A A
106136-jpg.jpg

RIITTA MUSTONEN
Yksityiset ihmiset saavat torjua hiiriä sisätiloissa ja rottia rakennuksissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Myrkkysyötit tulee aina olla lukituissa syöttilaatikoissa. Tämän hiiren päivät päättyivät perinteiseen loukkuun.

Suomalaisissa petoeläimissä on jyrsijämyrkkyjä useammin kuin Keski-Euroopassa tai Espanjassa.

Suomessa tehdyssä tutkimuksessa lähes 90 prosenttia jyrsijöistä tai niiden raatoja syövistä eläimistä oli altistunut jyrsijämyrkkyjen sisältämille tehoaineille.

Viranomaiset eivät osaa vastata mistä myrkkylöydösten paljous johtuu. "Tutkimustulos oli meille yllätys", sanoo ylitarkastaja Sanna KoivistoTurvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Koiviston mukaan jyrsijämyrkkyjen löytyminen herättää epäilyksen, noudatetaanko jyrsijämyrkyille asetettuja rajoituksia tai ovatko nykyiset rajoitukset riittäviä.

"Muissa Pohjoismaissa jyrsijämyrkkyjen kuluttajakäyttöä rajoitetaan enemmän kuin meillä. Esimerkiksi Tanskassa viranomaiset hoitavat rottien torjunnan."

Myrkkyjen tehoaineita löytyi suhteessa enemmän suomalaiseläimistä kuin lajiserkuistaan Keski-Euroopassa ja Espanjassa.

Tukes on yhdessä Turun yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen kanssa tutkinut jyrsijämyrkkyjä 136 nisäkkäästä ja linnusta. 119 näytteestä löydettiin joko yhtä tai useampaa jyrsijämyrkyissä käytettävää tehoainetta.

Suomessa suurimmassa osassa tutkituista nisäkkäistä ja linnuista havaitut jyrsijämyrkkypitoisuudet olivat pieniä. 12,5 prosentissa tutkituista eläimistä pitoisuudet olivat kuitenkin niin suuria, että jyrsijämyrkyt ovat mahdollisesti vaikuttaneet haitallisesti eläimiin.

Jyrsijämyrkyt vaikuttavat viiveellä. Jyrsijät kuolevat vasta noin viikon kuluttua siitä, kun ne ovat syöneet tappavan annoksen. Ne voivat aluksi liikkua normaalisti ja olla petojen saalistettavissa.



SARI PENTTINEN
 
Viimeinen niitti Eu-maatalouden arkkuun taitaa tulla tästä.
Jos Eu kieltää glyfosaatin ja muualla sitä ei kielletä, saavat maat joissa glyfosaattia saa käyttää jatkossakin kilpailuedun, joka tiputtaa Euroopan unionin viljelijät kuin eno veneestä..

Otan esimerkkinä suorakylvön. Menetelmä, jossa muokkaamattomaan maahan kylvetään vaikkapa viljaa. Polttoaineen ja työn säästö on valtava. Ympäristön kannalta parempi, ei eroosioita eikä maahiukkasiin sitoutunut fosfori niin helposti pääse kevättulvienkaan aikaan vesistöihin. Menetelmä vaatii kuitenkin pienen noin 1,5 l/ha glyfosaatti käsittelyn joko edellisenä syksynä tai keväällä ennen kylvöä. Jos glyfosaatti kielletään, tämä koko ajan yleistynyt kylvömenelmä on käytännössä tuhoon tuomittu.

Pelloilla joudutaan palaamaan raskaisiin maanmuokkaus menelmiin, kyntö syksyllä ja kylvömuokkaus keväällä, moreenimailla lisäbonuksena kivien keräys ennen kylvöä. Voin sanoa moreenimaat tuntevana, että niitä riittää ja riittää, vuodesta toiseen, ehtymätön luonnonvara. Polttoaineen kulutus kolminkertaistuu, samoin kulut.

No, jenkkipojat vetäsee preerialla glyfosaatin ja kylvävät suoraan.. Kukapa saa edullisemmin tuotettua viljatonnin?
Jenkkilässä on alueita, joissa suorakylvö on eroosion takia ainoa vaihtoehto, muuten tuulet vie viljelysmaan muokkauskerroksen. Lisäksi menetelmä säästää vähäsateisilla alueilla kallisarvoista maan kevätkosteutta. Meillähän tämä vähäsateisuus ei ole se ensimmäinen ongelma, pikemminkin päinvastoin.


Glyfosaatin hyväksyminen jälleen tauolle


MAATALOUS 8.3.2016, 17:07

105535-jpg.jpg

KARI SALONEN

Euroopan komissio esitti glyfosaatin sallimista jatkossakin. Ehdotus ei saanut taakseen jäsenmaiden enemmistöä.

Kasvinsuojeluaineiden tehoaineena käytetyn glyfosaatin uudelleen hyväksymistä käsiteltiin tänään Brysselissä pidetyssä kasvinsuojeluaineita koskevassa komission pysyvässä komiteassa. Euroopan komissio esitti, että glyfosaatti olisi edelleen sallittu tehoaine. Jäsenvaltioiden ja komission välisissä keskusteluissa komission hyväksymisehdotus ei saanut taakseen jäsenmaiden määräenemmistöä, minkä vuoksi asia jätettiin pöydälle.

Glyfosaatin käytön riskejä on arvioitu EU:ssa tämän ja viime vuoden aikana. Arvioinnin yhteydessä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut, että joissain glyfosaattivalmisteissa esiintyvä niin sanottu POEA- apuaine, on glyfosaattia huomattavasti myrkyllisempi.

"Jäsenmaat päättävät valmisteiden hyväksymisestä. Poliittinen paine löytää kaikkia miellyttävä ratkaisu on tällä hetkellä vaikeaa. Nyt tavoitteena on, että asiasta äänestettäisiin toukokuussa", Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila kertoo.

Glyfosaatin hyväksyminen on tällä hetkellä voimassa 30.6.2016 saakka. Tukes vastaa kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä Suomen markkinoille.

TUURE KIVIRANTA

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaatin-hyväksyminen-jälleen-tauolle-1.140353
 
Näettekö muuten maahan tulevat pakolaiset yhtenä keinona maataloutemme "pelastamiseksi"? Kuten varmasti tiedätte, esimerkiksi Somaliassa maatalous on keskeinen elinkeino. Ehkä tämän takia Sipilä houkutteli Suomeen tp-hakijoita?

En varsinaisesti usko että maatalous voisi olla Suomen kaltaisessa pohjoisessa ja rikkaassa valtiossa keskeisen elinkeino (kuten esimerkiksi Afrikassa se monesti on), mutta kerta hallitus halua tehdä Suomesta agraariyhteiskunnan mallia Somalia, niin yritetään parhaamme.
 
MV on oikeesti on menossa...?


Saksan ruokaministeri huolissaan: Porsas uhkaa hävitä ruokalistoilta uskonnollisista syistä

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/porsas_saksa_maatalous-48434

Saksan maatalousministeri vaatii julkisia laitoksia pitämään sianlihan ruokalistoillaan.

Saksan ruoka- ja maatalousministeri Christian Schmidt kehottaa julkisia laitoksia kuten kouluja pitämään porsaan yhä ruokalistoilla. Schmidt kuuluu liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolueeseen.

Schmidt toteaa Funken haastattelussa olevansa huolissaan porsaanlihan asemasta. Syyt ovat uskonnollisia. Sekä islam että juutalaisuus kieltävät sianlihan syömisen.

”Odotan, että kasvava monikulttuurisuus johtaa laajempaan tarjontaan eikä pienempään”, Schmidt sanoo Weltin mukaan.

”Kaikilla on oikeus syödä sitä, mitä he haluavat. Kompromissi ei voi olla, että kaikki syövät salaatinlehtiä”, Schmidt toteaa.

CDU on kampanjoinut voimakkaasti sianlihan puolesta. Puolueen parlamenttiryhmän johtaja Daniel Günther kritisoi helmikuun lopulla voimakkaasti monien koulujen, lastentarhojen ja muiden laitosten ruokaloiden päätöstä poistaa porsas listoiltaan uskonnollisista syistä.

“Vähemmistöjen suojeleminen – myös uskonnollisista syistä – ei saa tarkoittaa sitä, että enemmistö äänestetään nurin”, Günther totesi.

Hänen mielestään suvaitsevaisuus tarkoittaa myös ”muiden ruokakulttuurien ja elämäntyylien arvostamista”.

Güntherin mukaan sianlihan syönti kuuluu saksalaiseen kulttuuriin.

”Ketään ei pitäisi pakottaa siihen, mutta emme myöskään halua, että enemmistön on pidättäydyttävä siitä”, Günther totesi Lübecker Nachrichteninhaastattelussa.

Etenkin maanviljelysvoittoisen Schleswig-Holsteinin alueella näkynyt CDU-kampanja sianlihan puolesta on joutunut Saksan sosiaalisessa mediassa pilkan kohteeksi.
 
MV on oikeesti on menossa...?


Saksan ruokaministeri huolissaan: Porsas uhkaa hävitä ruokalistoilta uskonnollisista syistä

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/porsas_saksa_maatalous-48434

Saksan maatalousministeri vaatii julkisia laitoksia pitämään sianlihan ruokalistoillaan.

Saksan ruoka- ja maatalousministeri Christian Schmidt kehottaa julkisia laitoksia kuten kouluja pitämään porsaan yhä ruokalistoilla. Schmidt kuuluu liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolueeseen.

Schmidt toteaa Funken haastattelussa olevansa huolissaan porsaanlihan asemasta. Syyt ovat uskonnollisia. Sekä islam että juutalaisuus kieltävät sianlihan syömisen.

”Odotan, että kasvava monikulttuurisuus johtaa laajempaan tarjontaan eikä pienempään”, Schmidt sanoo Weltin mukaan.

”Kaikilla on oikeus syödä sitä, mitä he haluavat. Kompromissi ei voi olla, että kaikki syövät salaatinlehtiä”, Schmidt toteaa.

CDU on kampanjoinut voimakkaasti sianlihan puolesta. Puolueen parlamenttiryhmän johtaja Daniel Günther kritisoi helmikuun lopulla voimakkaasti monien koulujen, lastentarhojen ja muiden laitosten ruokaloiden päätöstä poistaa porsas listoiltaan uskonnollisista syistä.

“Vähemmistöjen suojeleminen – myös uskonnollisista syistä – ei saa tarkoittaa sitä, että enemmistö äänestetään nurin”, Günther totesi.

Hänen mielestään suvaitsevaisuus tarkoittaa myös ”muiden ruokakulttuurien ja elämäntyylien arvostamista”.

Güntherin mukaan sianlihan syönti kuuluu saksalaiseen kulttuuriin.

”Ketään ei pitäisi pakottaa siihen, mutta emme myöskään halua, että enemmistön on pidättäydyttävä siitä”, Günther totesi Lübecker Nachrichteninhaastattelussa.

Etenkin maanviljelysvoittoisen Schleswig-Holsteinin alueella näkynyt CDU-kampanja sianlihan puolesta on joutunut Saksan sosiaalisessa mediassa pilkan kohteeksi.

Possu on ihan hyvää varsinkin kun se ei ole Tanskalaista atibiootti possua vaan ihan rehellistä sikaa juuri sellaista jota Suomen eläinsuojeliat yritävät valheellisilla kuvauskamppaniolla saada kieltolistoille.
 
Onko tälle ongelmalle löytynyt edes vähän helpotusta vai tehdäänkö kevätkylvöt yhtä ankeissa tunnelmissa kuin viimeksi?
http://www.savonsanomat.fi/talous/Maatilojen-kassakriisi-kärjistyy-syksyllä/535611

Velkojen maksuohjelmien lykkäyksissä näkyy jo 20 prosentin kasvu

Maatilojen kassakriisi kärjistyy syksyllä - "Maksulaput kasaantuvat pöydälle"

No jotain pientä apua on tullut ja tulossa, mutta ei näillä velkaisten tilojen tilannetta vakauteta.
Maitotilat saavat maatalouden kriisitukea 10 miljoonaa, sikatilat 4 sekä tuotantosuunnasta riippumatta kaikkein velkaisimmat ja investoineet tilat 15 miljoonaa euroa. Tilaa kohti summat eivät nouse suuriksi.

Maidolle on maksettu kriisitukena 1,45 senttiä litra. Summa on symboolinen, mitään käytännön merkitystä sillä ei ole.

Näkymät ovat tiloilla viimevuotistakin synkemmät.
Kevättyöt lähenee, lannoitteet ja siemenet on monella (velkaisilla tiloilla) ostamatta. Kassa on tyhjä.
Maatalouskauppojen ostotilit jo limiitillä samoin visa, pankista lainan saanti voi olla haastellista.

Viime vuoden tukien loppuosa eli noin 10 % edelleenkin maksamatta. Mavi myöhästytti tämän vuoden tukien hakuaikaa 15.6 asti.
Viime vuonna tukihakemukset tehtiin huhtikuussa. Epäilen, että kaikki mahdolliset resurssit on kohdistettu siihen, että viime vuoden tukien loppuosat saataisiin maksuun. Kun tukihaku alkaa, hakuohjelmisto tökkii satavarmasti, merkillisen hienoa mavin toiminta on ollut kautta historian.
Silti en silti kaada kaikkea mavin niskaan. Eu:n tukijärjestelmä on niin monimutkainen, että ohjelmistomuutosten laatiminen on taatusti haastellinen tehtävä. Sähköisesti nämä tukihakemukset on jo monta vuotta tehty, toki paperilomakkeetkin voi haluttaessa jättää.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...ukea-maidolle-sioille-ja-velkaisille-1.130774
 
Toisaalta olisi voitu tässä kohtaa kehittää systeemi, jossa olisi maksettu arviokönttänä takaisinperintämahdollisuuksilla ja mahdolliset lisämaksut toisessa vaihtoehdossa. Siihen ei olisi mikään kaatunut ja se olisi ollut melkoinen helpotus akuutimpaan hätään monella. Mutta silloin ei olisi byrokratia toteutunut, joka tässä kin tapauksessa lienee se pääasia. Joku puskuri tähän olisi pitänyt luoda jo ajat sitten, jota käyttämällä saajapuoli ei olisi jatkuvasti maha kuralla odottamassa, mitenköhän tänä vuonna tuet juoksee.

Lujaa investoineet ovat kyllä nyt luvalla sanoen kusessa. Monen onni on se, että pankit eivät halua ryhtyä realisoimaan omaisuuksia.

Saateri, että ottaa pannuun sekin, ettei tukisysteemistä ole luotu kaikenkaikkiaan sellaista, että se suosisi TUOTTAJIA. Pelkän maanomistamisen tukeminen on kyllä ihan itsestään perkeleestä. Vanhojen eurooppalaisten ökysukujen maanomistamista ja hevosten hoitamista tuetaan sellaisella volyymilla, että ei uskoisi. Ei tarvitse paljon mielikuvitella, ketkä ovat olleet lobbaamassa nykysysteemiä. Välttämättömät tukiorgaanit on kyllä saatava nimenomaan TUOTANNON tukemiseen, eikä feodaalileikkeihin.

Maanomistamisen tukeminen on johtanut myös siihen, että peltomaan hinta on järjetön, eihän siinä ole enää mitään järkeä ollut pitkään aikaan, että näitäkin kivikoita ja savikoita ei saa tuotantoon millään järjellisellä rahalla.

En ole viljelijä, mutta näen läheltä alaa jatkuvasti.
 
En ole mikään asiantuntija mutta kun verrataan Uuden -Seelannin ja Suomen maataloutta keskenään pitää muistaa että tuolla pienellä saarivaltiolla on harvinaisen hedelmällinen maaperä ja ilmasto olosuhteet ja Suomi on mailman pohjoisin maatalousmaa jossa maaperä on karua ja ilmasto kylmä, jos tuollaisia haaveiluja mitä täällä kirjoitellaan olisi Suomalaisten esi-isät harrastaneet ei täällä olisi mitän muuta väestöä kuin keräilijä metsästäjät.

Pitää paikkansa, mutta on siellä riesansakin, kuten kasvitaudit ja tuholaiset, eläinsairaudet jne. joista meillä ei nähdä edes pahaa unta. Saarivaltiossa aloitettiin matokuuri - 80-luvulla, koko yhteiskunta myltättiin uuteen asentoon. Maatalous kukoistaa siksi, että teollisuus pystyi kehittämään sellaisia jalosteita ja vientituotteita, joista meillä ei nähdä edes hyvää unta. Meillä on tyydytty aina viemään voita ja talkkunaa, kun olisi pitänyt kehittää korkeamman jalostustason tuotteita. Saarivaltio on myös käyttänyt hyväkseen Aasian markkinat kympillä. Ei keskellä valtamerta uiva saariryhmä ole voinut kuvitella, että sinne asiakseen tullaan tekemään kauppaa voilla ja lampaanvillalla, kyllä he ovat joutuneet ihan itse luomaan Asiansa kuntoon.
 
No jotain pientä apua on tullut ja tulossa, mutta ei näillä velkaisten tilojen tilannetta vakauteta.
Maitotilat saavat maatalouden kriisitukea 10 miljoonaa, sikatilat 4 sekä tuotantosuunnasta riippumatta kaikkein velkaisimmat ja investoineet tilat 15 miljoonaa euroa. Tilaa kohti summat eivät nouse suuriksi.

Maidolle on maksettu kriisitukena 1,45 senttiä litra. Summa on symboolinen, mitään käytännön merkitystä sillä ei ole.

Näkymät ovat tiloilla viimevuotistakin synkemmät.
Kevättyöt lähenee, lannoitteet ja siemenet on monella (velkaisilla tiloilla) ostamatta. Kassa on tyhjä.
Maatalouskauppojen ostotilit jo limiitillä samoin visa, pankista lainan saanti voi olla haastellista.

Viime vuoden tukien loppuosa eli noin 10 % edelleenkin maksamatta. Mavi myöhästytti tämän vuoden tukien hakuaikaa 15.6 asti.
Viime vuonna tukihakemukset tehtiin huhtikuussa. Epäilen, että kaikki mahdolliset resurssit on kohdistettu siihen, että viime vuoden tukien loppuosat saataisiin maksuun. Kun tukihaku alkaa, hakuohjelmisto tökkii satavarmasti, merkillisen hienoa mavin toiminta on ollut kautta historian.
Silti en silti kaada kaikkea mavin niskaan. Eu:n tukijärjestelmä on niin monimutkainen, että ohjelmistomuutosten laatiminen on taatusti haastellinen tehtävä. Sähköisesti nämä tukihakemukset on jo monta vuotta tehty, toki paperilomakkeetkin voi haluttaessa jättää.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...ukea-maidolle-sioille-ja-velkaisille-1.130774

Luulisi Valtion ja EU`n pyrkivän saamaan edes tuon tukihaun ja maksatuksen kuntoon kun ovat pyrokratian itse kehittäneet, ei sitä maanviljeliät ole kehittäneet saati pyytäneet.
 
Luulisi Valtion ja EU`n pyrkivän saamaan edes tuon tukihaun ja maksatuksen kuntoon kun ovat pyrokratian itse kehittäneet, ei sitä maanviljeliät ole kehittäneet saati pyytäneet.

Ilman kristallipalloakin pystyn sanomaan mihin tämän vuoden myöhästetty tukihaku tulee johtamaan:
Tuki ei voida maksaa, ennen kuin valvonnat on tehty. Eu määräys, osa kaukovalvontana satelliitilla, osa tilavalvontana maastossa.
Aloitetaan valvonnat 15.6 jälkeen, käytännössä joskus heinäkuun alussa.
Niitä ei saada tehtyä ajoissa ja tämän vuoden ensimmäisiä maksatuksia saadaan odotella marras-joulukuulle.

Mitäpä tämä sitten aiheuttaa ennestäänkin kassakriisissä rimpuileville maatiloille?

Tämä yhä syvenevä itseään ruokkiva byrokratia on itsestään perkeleestä.
 
Ilman kristallipalloakin pystyn sanomaan mihin tämän vuoden myöhästetty tukihaku tulee johtamaan:
Tuki ei voida maksaa, ennen kuin valvonnat on tehty. Eu määräys, osa kaukovalvontana satelliitilla, osa tilavalvontana maastossa.
Aloitetaan valvonnat 15.6 jälkeen, käytännössä joskus heinäkuun alussa.
Niitä ei saada tehtyä ajoissa ja tämän vuoden ensimmäisiä maksatuksia saadaan odotella marras-joulukuulle.

Mitäpä tämä sitten aiheuttaa ennestäänkin kassakriisissä rimpuileville maatiloille?

Tämä yhä syvenevä itseään ruokkiva byrokratia on itsestään perkeleestä.

Uskomatonta shittiä koko EU:n täysin turha byro jonka "epistolaa" Suomi lukee ja noudattaa kuin "piru raamattua"...(kukaan muu ei tunne maanpäällä epistolaa niin hyvin kuin piru itse) :confused:
 
Ilman kristallipalloakin pystyn sanomaan mihin tämän vuoden myöhästetty tukihaku tulee johtamaan:
Tuki ei voida maksaa, ennen kuin valvonnat on tehty. Eu määräys, osa kaukovalvontana satelliitilla, osa tilavalvontana maastossa.
Aloitetaan valvonnat 15.6 jälkeen, käytännössä joskus heinäkuun alussa.
Niitä ei saada tehtyä ajoissa ja tämän vuoden ensimmäisiä maksatuksia saadaan odotella marras-joulukuulle.

Mitäpä tämä sitten aiheuttaa ennestäänkin kassakriisissä rimpuileville maatiloille?

Tämä yhä syvenevä itseään ruokkiva byrokratia on itsestään perkeleestä.

Ennakkoköntät kehiin, ei tämä varmasti tule "valmiiksi" tänä, eikä ensi vuonna. Joku pienikin tekijä voi laukaista rahoittajissa tietyn realisoimiskiiman ja sitten kyllä tulee rumaa jälkeä.

Mutta tällä tavoin niitä kansoja hallitaan. Pidetään nyöri tarpeeksi tiukalla, jotta ei tule kiusausta irtiottoihin.....
 
Muistan sellaistakin kuulleeni että siksi valvotaan suomalaisia niin tarkasti tässä maataloustukiasiassa että pitää löytyä niitä virheitä ja väärinkäytöksiä kun niitä löytyy muualtakin. Vaan jos suomalaiset ei rehellisinä luterilaisina aivan niin valtavasti kusetakkaan maksajaa? Mutta valvoa pitää ja työllistää valtavaa virkamiesten armeijaa joka vie ison osan maatalousbudjetista. Eli jos itse käyn vieraissa vakituisesti tai hakkaan muijaa& mukuloita niin totta helkutissa kaikki naapuritkin niin tekee,lienee logiikkana tässä..
 
Ennakkoköntät kehiin, ei tämä varmasti tule "valmiiksi" tänä, eikä ensi vuonna. Joku pienikin tekijä voi laukaista rahoittajissa tietyn realisoimiskiiman ja sitten kyllä tulee rumaa jälkeä.

Mutta tällä tavoin niitä kansoja hallitaan. Pidetään nyöri tarpeeksi tiukalla, jotta ei tule kiusausta irtiottoihin.....

Miksi muuten ei voida maksaa förskottia kun syy maksujen myöhästymiseen ei ole viljelijässä ja jos virheitä tulee voidaanhan rahat vaatia takaisin.

Moni kassakriisi helpottuisi kummasti jos rahat tulisi ajallaan eikä tarvitsisi maksaa pankeille luottojen järjestelyistä palkkioita eikä perintäkuluja eikä viivästyskorkoa.

Ihmettelen mikä on syynä jos tämä ei onnistu, onhan lait ja direktiivitkin mahdollista muuttaa?
 
Miksi muuten ei voida maksaa förskottia kun syy maksujen myöhästymiseen ei ole viljelijässä ja jos virheitä tulee voidaanhan rahat vaatia takaisin.

Moni kassakriisi helpottuisi kummasti jos rahat tulisi ajallaan eikä tarvitsisi maksaa pankeille luottojen järjestelyistä palkkioita eikä perintäkuluja eikä viivästyskorkoa.

Ihmettelen mikä on syynä jos tämä ei onnistu, onhan lait ja direktiivitkin mahdollista muuttaa?

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiens...a-ja-metsätalousvaliokunta/Sivut/default.aspx

Tuosta kyselyä maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenille. Ja euroedustajille. Kieltämättä @baikal in ehdotuksessa förskotista olisi tässä tilanteessa erittäin paljon järkeä. Pistän oman alueen maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenelle asiasta kyselyn.
 
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/maa-ja-metsätalousvaliokunta/Sivut/default.aspx

Tuosta kyselyä maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenille. Ja euroedustajille. Kieltämättä @baikal in ehdotuksessa förskotista olisi tässä tilanteessa erittäin paljon järkeä. Pistän oman alueen maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenelle asiasta kyselyn.

Vaikka tämä ei minun tiliä lihota niin pistän korteni kekoon ja lähetän huomenissa kyselyjä.
 
Back
Top