Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitään kokemuksia La Magdalena -merkkisistä nivelakseleista? Näyttäisi olevan Espanjassa tehtyjä.
Riippuu varmaan mitä sillä teet; meneekö paljon voimaa tai vääntöä läpi, tuleeko jyrkkiä kulmia esim hinattavissa vehkeissä tai nostolaitevehkeitä liian ylös nostaessa ja muistatko rasvata tarpeeksi. Merkkiä tuntematta väittäisin että jos on sopivan kokoinen käyttöönsä nähden niin varmaan ihan ok.
Edit Taitaa tuo Kjellman myydä ihan laatukamaa muutenkin kuten Jeantil-merkkisiä karjatalouskoneita
 
Katsomani akseli olisi tehonkestontaltaan riittävä (6-sarjaa). Tulee lumilinkoon ja traktorina superhyper Fordson Super Major. VOA:n mitattu huipputeho kait huimat 47,8 hv.
Yleensä lingon akselit on varustettu levykytkimellä tai vähintäänkin lingossa on murtopultti. Tämä estää akselin rikkoontumisen tilanteessa, jossa ajat esim. kiven sisään ja linko jumittuu täydestä pyörintänopeudesta. Tässä tilanteessa tuhoutuu yleensä toinen akselin ristikko, toki ristikko on kohtuullisen helppo uusia.

Akselin ristikoiden rasvaus hyvällä laakerirasvalla on tärkeää. Yksi rasvaus / talvi ei ole riittävä. Myös lumilingossa kaksi rasvattavaa laakeria, samalla vaivalla ne.

Yleensä ristikon tuhoutuessa (rasvauksen puute) laiska syyllinen katsoo peilistä.
 
Sivistä ihmistä kuvalla suurteholingosta🥰.




kunto1.jpg
 

Yara möi lannoitteita yhden päivän ja pisti myynnin taas säppiin. Mahdollisesti tästä seuraa jotain vähemmän fantastista Suomen elintarvikehuollolle.

En tarvinne muistuttaa, ketkä möi Kemira Agron norskeille.

Edit: mahdollisesti @Leaderwolf tietäisi tilanteesta jotain tarkempaa. Jos ehtii puintikiireiden välissä täällä edes käväisemään.

Olisiko jo aika hallituksenkin perehtyä tilanteeseen? Ei, niillä on paljon tärkeämpääkin tekemistä.
Tämä suomalaisen ravinnontuotannon olemus on itselleni, aivan riippumatta nyt lihaksi tulleesta Venäjän aggressioluonteen toteutumisesta johtumatta. Ollut jo pidempään, tietyllä tasolla omaan ideologiseen arvoketjuun sidottua. Osin poliittisen ennustettavuuden pidempiaikaiseen haasteisiin liittyneenä, osin ekologiaan.

2000-luvun alkupuolella, kiinnostuin. Aivan sattumavaraisen debattiketjun masinoimana, selvittelemään. Luomun olemusta. En nyt vuosiin ole ole tuohon paneutunut, mutta vahva olettamus on siihen. Että edelleen, mennään ulos rationaalisuudesta. Kohti hyviä tarinoita ja mainonnan mielikuvamyyttejä.

En tiedä onko parempaa kombinaatiota kokonaistaloudelliseen mittariin; satotaso-ympäristökuormitus-energiansaanti per tuotettu mittamäärä -hahmotukselle? Ehkä eniten parranpärinää ja kiistaa tuossa, tuottaa se. Miten ympäristökokonaiskuormituksen laskeminen suoritetaan (onko tässä esim. myös mukana laskennallinen energiansaantituotto alalle?).

Tälläisenä kaupunkilaispoikana joskus pohdin, onko kotimaisen ravinnontuotannon itseisarvoa (mikäli sen tällä tavoin hahmottaa) riittävällä tasolla markkinoitu. Mielestäni ei.

Agro tosiaan, liki sadan vuoden ikään ehti. Ennen poismyyntiä. Olisi saanut jäädä myymättä.
 
Täällä kirjoittelee useampikin, maataloudesta elantonsa saava ammattilainen ymmärtääkseni. Jos kuka, pohdintaa ja tilastoihin tehtyä arviota on tehnyt erilaisten tukimuotojen ohjautuvuudesta takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan suoraan on tehnyt. Linkkejä tuohon vastaanottaisin mielelläni, kiitos.

Tuossa ylläolevassa, erottelu EU:n kautta tulevaan ja suoraan suomalaisessa päätöksenteon alla olevassa todennäköisesti "vaikeahkoa" (ilman taloudellista toímeliaisuutta, ei ole tähän liittyvää tukimuotopolitiikkaa EU:n suunnasta).

Yritän tässä ymmärrystä rakennella, kokonaisuudesta tuotantoketjussa.
 
Tässä vielä - tosin kokonaiskuvan muodostamisessa mahdollisesti (tässä ei ainakaan erikseen eriteltynä, erinäisiä ei-suoraan kustannus-myyntihintojen erona olevaa tukimuotojen osaa?) tilasto. 2004-2020 ajalle.

Tuohan olisi itsessään, karmaisen tasaisella ja sijoitettua pääomaa syövällä tasolla olevaa? Miinusta per ka. tila. Vuosi toisensa perään. Tälläiselle perussijoittajalle osakkeiden kautta. Tuo enemmän kysymyksiä kuin vastauksia herättää.

 
Tälläisenä kaupunkilaispoikana joskus pohdin, onko kotimaisen ravinnontuotannon itseisarvoa (mikäli sen tällä tavoin hahmottaa) riittävällä tasolla markkinoitu. Mielestäni ei.

Agro tosiaan, liki sadan vuoden ikään ehti. Ennen poismyyntiä. Olisi saanut jäädä myymättä
Ilmeisesti, näin arvaan ettei juuresi ihan kaupunkilaispoika tasolla ole?

Ei sitä kotimaisuutta ruuantuotannossa tosiaan ole markkinoitu tai arvostettu tarpeeksi täällä. Kaippa siihen vaadittaisiin samanlainen kierre kuten nyt tähän aivan järjettömään energiasekoiluun, korkeaan sähkön hintaan.

Ja, Kemiraa ei olisi tosiaan saanut myydä, vähän samaa sarjaa Fortumin sekoilujen kanssa venäjällä/Uniper keissi.

Jos ja kun ne lannoitteiden hinnat olisi jokatapauksessa nousseet niin ehkäpä se korkea hinta olisi helpompi hyväksyä kun ne Kemiran tulot olisivat jääneet ihan omaan maahan.
 
Tässä nyt mieli suuntautuu mielikuvien luomisen merkityksellisyyteen tässä maailmanajassa. Riippumatta siitä, kuinka plus- tai miinusmerkkistä tuo rationaalisen toimimisen kannalta (aina) on. Kovin haastavaa tuosta kuitenkin pois olisi pyristellä.

Mielestäni kotimaisen ravinnontuotannon laatu, oli sitten kyse liha- tai muusta tuotannosta. Kovin heikosti mainonnassa esiin tulee. Laadullisen ja eettisen tuotannon suhteen, olemme ymmärtääkseni siellä ylimmässä desiilissä. Tätä olisi suotavaa laajasti esiin tuoda. Huonoina hyvinä esimerkkeinä tähän ulkomainen vs. kotimainen tuotanto, kosolti materiaalia euroopassa paljastuneista regulatioiden vastaisista räikeistä toiminnan väärinkäytöksistä kyllä löytyy. Erityisen tunteisiinvetoavasti (aiheellisestikin) lihakarjatuotannosta.
 
Ilmeisesti, näin arvaan ettei juuresi ihan kaupunkilaispoika tasolla ole?

Ei sitä kotimaisuutta ruuantuotannossa tosiaan ole markkinoitu tai arvostettu tarpeeksi täällä. Kaippa siihen vaadittaisiin samanlainen kierre kuten nyt tähän aivan järjettömään energiasekoiluun, korkeaan sähkön hintaan.

Ja, Kemiraa ei olisi tosiaan saanut myydä, vähän samaa sarjaa Fortumin sekoilujen kanssa venäjällä/Uniper keissi.

Jos ja kun ne lannoitteiden hinnat olisi jokatapauksessa nousseet niin ehkäpä se korkea hinta olisi helpompi hyväksyä kun ne Kemiran tulot olisivat jääneet ihan omaan maahan.
Kyllä minä olen Helsingissä syntynyt ja täällä ikäni asunut, edelleen. Tosin, varhaiseen teini-ikään saakka, Pohjois-Karjalassa tuli kaikki kesät vietettyä. Lehmän tunnistan, mutta muu vajaaksi jää. Maatalouteen liittyen.

Olemme ilmeisesti samanmielisiä, hyödyntämättä jättämisestä. Potentiaalista kotimaisessa, tarkasti reguloidussa ja valvotussa tuotannossa. Verrokkina vaikkapa nuo melko hurjat ja todennetut tapaukset muun euroopan (lihakarjan) tuotannosta.

Tuossa olisi mielestäni järkevää tietoisuuden ja oman tuotannon laatu-arvojen suhteen, markkinoinnin lisäämistä. Erityisesti tälläisten lihaa syövien heppujen osalta.
 
Back
Top