Suuri maatalouskeskustelu

Kanadassahan on melkoisia vaikeuksia jatkuvasti karhujen kanssa, jotka tulevat penkomaan ihmisten roskiksia. Käsittääkseni susista on vähemmän vaivaa, mutta Kanadassahan susilla on paljon asumatonta aluetta temmeltää. Tietysti karhuilla myös, mutta roskalaatikon tyhjentäminen on karhulle helppoa toisin kuin sudelle.
 
Noista koirasusista. Monet susien elämään perehtyneethän ovat sitä mieltä että valtaosa Suomen susista on koirasusia. Kyllähän ne varmasti risteytyy ja ainakin Venäjän puolella on tarhattukin jotakin sekasikiöitä ja oli kai Suomessakin joku koirasusien kasvattaja. Tästä taas päästään siihen että mitkä on suomalaisia ja mitkä venäläisiä susia. Eihän ne rajoja tunne joten mitenkä määritellään Suomen susikannan suuruus. On se vähän hassua jos meidän täytyy ottaa joku erityisvastuu susista vaan sen takia että ollaan kenties ainoa EU-maa jossa susia tällä tavalla esiintyy. Vaikka tuossa vieressä riittää lääniä Uralin taakse asti susien temmeltää. Ja jos ne sudet on vielä suurelta osin koirasusia. No sittenhän se oikea susi on tietysti ihan oikeasti uhanalainen.

Ja nuo aitaamishommat on tosiaan aika työläitä ja kalliita. Eikä se oikein toimiva ratkaisu ole sekään että lopetetaan karjatalous susialueilta. Niillä susialueilla kun ei oikein muut tuotantosuunnat kuin tuo märehtijöiden kasvattaminen ole välttämättä kovin järkeviä johtuen luonnonolosuhteista ja sijainnin aiheuttamista logistisista haasteista. Toki lypsykarjan laidunnus tulevaisuudessa varmasti vähenee ja asia helpottuu siltä osin. Muutenkin lampurit on se porukka joka eniten kusessa petojen kanssa on. Ja se ylämaalainen on muuten aika pentele puolustautumaan. Ne menee vasikoitten ympärille rinkiin eikä siitä sarvirivistöstä tule kyllä susikaan ihan äkkiä läpi.
 
Hups.

Sattuiko Ylen kyyhkysjahti-videolla nolo moka? Riistakeskus: Ammuttu lintu on rauhoitettu

”Siinä on yksi helvetin pieni poikanen.”
Sepelkyyhkyjahti ei alkanut kuin Strömsössä Kymenlaaksossa 10. elokuuta.

Yleisradion Kotkan toimitus oli lähtenyt seuraamaan, kuinkaAntti Muikku ampui sepelkyyhkyjä Valkealan Selänpäässä.

Yle julkaisi jahtivideon Facebook-sivuillaan. Pienellä viipeellä videosta heräsi sunnuntai-iltana suuri hämmennys, joka jatkuu.

Videolla esitellään jahdin saalista, kahta sepelkyyhkyä ja kolmatta, aivan erinäköistä kyyhkyä, joka Muikun mukaan on nuori sepelkyyhky, mutta monien muiden, niin lintuharrastajien kuin esimerkiksi Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikön Klaus Ekmanin mukaan ilmiselvä uuttukyyhky.

Uuttukyyhky on rahoitettu laji.

Ympäristöministeriö on määritellyt uuttukyyhkyn arvoksi 589 euroa. Se on korvaussumma, jonka uuttukyyhkyn ampuja joutuu valtiolle korvaamaan – muiden oikeudellisten seuraamusten lisäksi.

Kyyhkynmetsästäjä Antti Muikku, mitä kyyhkyjä ne videolla ovat?

– Sepelkyyhkyjä ne on kaikki. Siinä on yksi helvetin pieni poikanen. Se on näitä nuoria lintuja.

Oikeassa reunassa se pienempi?

– Joo. Se on näitä myöhäisempiä poikasia, kevään poikasia.

Sepelkyyhkyn poikanen?

– Niitä on nyt liikenteessä jonkin verran.

Oletko ampunut samanlaisia aiemmin?

– Olen, niitä tulee joka vuosi.

Onko sinulla kokemusta uuttukyyhkystä?

– Erittäin vähän. Parikymmentä vuotta olen täällä pyörinyt ja kaksi kertaa nähnyt.

Mistä tunnet uuttukyyhkyn?

– Ulkonäössä on ero.

Miten se eroaa?

– Väritys. Ja nämä kaikki sepelkyyhkyt, mitä on ammuttu, ammuttiin puusta, yhtään ei ammuttu lennosta.

Miten väritys eroaa?

– Se on hiton hankala alkaa kuvata. Sepelkyyhky on juuri tämä harmaa ja sillä on kranssi. Tuo koko hämää monia. Tämä kesä on sinänsä ollut suotuisa poikastuotantoon ja tällä hetkelläkin on olemassa poikasia ja vielä pienempiäkin on.

Löytyykö uuttukyyhkylle mitään konkreettista tuntomerkkiä?

– En sano satavarmasti. Se on varmaan katsottava googlen kuvahausta.

Sitä ei voi käyttää metsällä?

– Ei, ei.

Pitäisi tietää etukäteen?

– Kaikki on tunnettava ennen laukaisua. Ja tämänkin tunsin. Se tuli vielä kuuseen istumaan ja katselin sitä. Eikä tällä ole pulujakaan näkynyt, ollaan se verran korvessa. Sepelkyyhkyt on ainoita, mitä meillä on.

Jos kevennyksenä sanoisin, että olet ampunut kaikki uuttukyyhkyt sieltä?

– En ole!


SUOMEN Riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekmanin mukaan videolla olevan linnun tunnistaa helposti uuttukyyhkyksi jo pelkän töpäkän muodon ja pienen koon perusteella.

Sepelkyyhkyt ovat hujoppimaisempia eikä nuori sepelkyyhky ole olennaisesti, näin paljon, pienempi kuin vanha.

– Ja se kropan muoto on täsmälleen sama nuorella ja vanhalla sepelkyyhkyllä.

Parhaana tuntomerkkinä Ekman pitää sepelkyyhkyn siiven valkoista väriä, myös nuorella, jolta puuttuu valkoinen kaulasepel.

Ekman ei usko, että Muikun selänpääläinen kyyhkyoppi on laajemmassa käytössä ja että merkittäviä määriä uuttukyyhkyjä tulee sen vuoksi ammutuiksi nuorina sepelkyyhkyinä.

– En ole tällaistä selitystä kuullut pitkään aikaan, voi sanoa koskaan.

Ylen Facebook-sivujen keskustelussa lintuharrastajat ovat huomauttaneet, että kyseessä ei myöskään ole uuttukyyhkyn muotoinen ja kokoinen kesykyyhky eli pulu, jolla on aina valkoiset siivenaluset ja yläperä, oli värimuoto muuten mikä hyvänsä.


SELÄNPÄÄN tapaus muistuttaa Ylen Strömsö-sarjan sorsajahtia vuonna 2013, jossa päähenkilö esitteli halkovajassaan roikkuvaa sorsasaalista. Katsojat tunnistivat porukasta rauhoitetun, harvinaisen harmaasorsan.

Strömsö-mies piti tiukasti kiinni lajinmäärityksestään (sinisorsa) vielä käräjäoikeudessakin, joka kuitenkin tuomitsi 20 päiväsakkoa ja linnun arvon, 752 euroa, korvattavaksi valtiolle.

Rikosilmoituksen teki ohjelman katsoja.
Tuomas Manninen

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001240434.html?ref=rss
 
Pihtiputaalaisyritys tuo kuluttajille uuden lähiruoan verkkokaupan
Palvelu esitellään ensimmäistä kertaa tällä viikolla lähiruokatapahtumassa Helsingissä.

Pihtiputaalaisen LähiPro Oy:n lanseeraama, verkossa toimiva uusi lähiruoan suoramyyntipalvelu Ruokaa Suomesta esittäytyy tällä viikolla ensimmäistä kertaa kuluttajille. Palvelu on esillä Helsingin Rautatientorilla järjestettävässä Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.–20.8.

Ruokaa Suomesta -palvelun ideana on koota laajalti lähiruoan tuottajia yhdelle verkkoalustalle ja tarjota näin kuluttajille mahdollisuus ostaa lähiruokaa helposti verkosta. Toimijoiden mukaan palvelu on otettu tuottajien keskuudessa vastaan innostuneesti.

– Tavoitteena on tehdä merkittävä muutos lähiruoan myyntiin, kertoo lähiruokatapahtuman pääjärjestäjiin kuuluva Maa- ja Metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK.

MTK:n omistama mediayhtiö Viestilehdet Oy on mukana rahoittamassa verkkopalvelua.

Heidi Pitkänen
http://www.ksml.fi/talous/Pihtiputa.../818483?pwbi=4061af91f08f9a8fb9f4455651299e89
 
Hups.

Sattuiko Ylen kyyhkysjahti-videolla nolo moka? Riistakeskus: Ammuttu lintu on rauhoitettu
Miten pirussa on mahdollista pudottaa puusta paikallaan oleva uuttukyyhky?
Olen jo vuosia puhunut että metsästystutkinto on aivan liian idioottihelppo. Muistelin että joitakin vuosia sitten jopa puhuttiin siitä että tutkinnon suorittamista pitäisi helpottaa koska se voi olla liian vaikea joillekin.
Se on jo nyt varsinkin lintujen tunnistamisen osalta tehty aivan liian helpoksi joten ei tästä voi rimaa mielestäni enään madaltaa.
Kohtahan alkaa taas se aika jolloin nuotiopiirin äänekkäimmät änkyräkepuliinit alkaa taas vaatimaan laulujoutsenta metsästyksen piiriin kun se on jo aiheuttanut metsähanhen kannan jyrkän vähenemisen.
Totuushan tässä asiassa on se että sinne ne syksyisin metsähanhet ovat jääneet pohjanmaan pelloille ammuttavaksi kun ei olla saatu aikaiseksi edes kiintiötä tuohon hommaan. No porukat tosin maksavat lyhytnäköisyydestään hintaan edelleen jatkuvalla metsähanhen rauhoituksella.
 
Miten pirussa on mahdollista pudottaa puusta paikallaan oleva uuttukyyhky?
Olen jo vuosia puhunut että metsästystutkinto on aivan liian idioottihelppo. Muistelin että joitakin vuosia sitten jopa puhuttiin siitä että tutkinnon suorittamista pitäisi helpottaa koska se voi olla liian vaikea joillekin.
Se on jo nyt varsinkin lintujen tunnistamisen osalta tehty aivan liian helpoksi joten ei tästä voi rimaa mielestäni enään madaltaa.
Kohtahan alkaa taas se aika jolloin nuotiopiirin äänekkäimmät änkyräkepuliinit alkaa taas vaatimaan laulujoutsenta metsästyksen piiriin kun se on jo aiheuttanut metsähanhen kannan jyrkän vähenemisen.
Totuushan tässä asiassa on se että sinne ne syksyisin metsähanhet ovat jääneet pohjanmaan pelloille ammuttavaksi kun ei olla saatu aikaiseksi edes kiintiötä tuohon hommaan. No porukat tosin maksavat lyhytnäköisyydestään hintaan edelleen jatkuvalla metsähanhen rauhoituksella.
Ei jumalauta jos ei sepelkyyhkyä ja uuttukyyhkyä erota toisistaan (helppoa!) niin pitäisi ammunnan jäädä siihen paperin puhkomiseen...ovat sen verran erinäköisiä lintuja, lisäksi toinen on yleinen ja toista ei näe juuri koskaan. VMP.
 
sepelkyyhky_metsastajan_opas.gif

Sepelkyyhky.

Uuttukyyhky,+Stock+Dove,+Columba+oenas+AT+007.JPG

Alempi uuttukyyhky, ylempi sepelkyyhky. Onhan niillä selkeä kokoero sekä ero värityksessä.

Uuttukyyhky muistuttaa kesykyyhkyä, mutta siltä puuttuu valkoinen yläperä. Kaulan sivulla on metallinkiiltävä läiskä, joka koiraalla on kirkkaampi. Siipien yläpinnalla erottuu harmaa laikku tummasta reunuksesta.
Pituus 31–34 cm, siipien kärkiväli 67 cm, paino 250–300 grammaa.


Sepelkyyhky:
Pituus noin 43 cm ja paino 500 grammaa.
Sepelkyyhkyn väri on sinertävän harmaa ja sillä on siivissä valkea poikkijuova. Kaula on pitkä ja sen ympärillä on vaalea kaulus, sepel. Pyrstö on pitkä. Sepelkyyhky on selvästi isompi kuin pulu eli kesykyyhky. Sukupuolet ovat saman väriset. Nuori lintu saa valkoisen kaulasepelen syksyllä, muutaman kuukauden ikäisenä.

Erottaa ne helposti, jos ei ole aivan puusilmä.
 
No porukat tosin maksavat lyhytnäköisyydestään hintaan edelleen jatkuvalla metsähanhen rauhoituksella.

Jaa. Kuhmolainen ja ristijärveläinen pari hania syksyssä ampuva joutomieshän se taas on pilaamassa riistakantoja. Käy malliksi katsomassa, mitä tapahtuu metsähanin talvehtimisalueilla.....takaan, että aivot valaistuvat. Olin -90-alussa pariin kertaan Tanskan salmissa jne. ja kyllä se pani suhteet kohilleen.

Vesilintujen osalta rajattomasti ihaillut ja rakastetut eteläiset unioniveljet tekevät sellaista jälkeä linturiistan kanssa telutessaan, että eipä sitä äkkinäinen usko. Riistakeskus tietää tasan asian, mutta eipä auta kuin lallattaa säveltä, joka ei vaan loukkaa vahingossakaan eteläisiä veljiämme.....

Olen varsin malliksi itsekin syyllistynyt metsähanhijahtiin ja takaan, että ei niitä ammuta lappamalla Suomen soilta. Mutta tsekkaapa asiaa reilusti etelämpää niiden lepo-ruokailualueilla......puhutaan kokonaan toisen mittaluokan asioista.

Jos laulujoutsen tulee metsästettävien otusten listoille, vannon sen, että poltan julkisesti metsästyskortin ja kasan Metsästäjälehtiä siinä ohessa. Se on kuitenkin suomalaisten pyhä lintu ja pelastettu jo kertaalleen sukupuuton kynsistä. Siitä käsi silloisille puuhamiehille.
 
Jaa. Kuhmolainen ja ristijärveläinen pari hania syksyssä ampuva joutomieshän se taas on pilaamassa riistakantoja. Käy malliksi katsomassa, mitä tapahtuu metsähanin talvehtimisalueilla.....takaan, että aivot valaistuvat. Olin -90-alussa pariin kertaan Tanskan salmissa jne. ja kyllä se pani suhteet kohilleen.

Vesilintujen osalta rajattomasti ihaillut ja rakastetut eteläiset unioniveljet tekevät sellaista jälkeä linturiistan kanssa telutessaan, että eipä sitä äkkinäinen usko. Riistakeskus tietää tasan asian, mutta eipä auta kuin lallattaa säveltä, joka ei vaan loukkaa vahingossakaan eteläisiä veljiämme.....

Olen varsin malliksi itsekin syyllistynyt metsähanhijahtiin ja takaan, että ei niitä ammuta lappamalla Suomen soilta. Mutta tsekkaapa asiaa reilusti etelämpää niiden lepo-ruokailualueilla......puhutaan kokonaan toisen mittaluokan asioista.

Jos laulujoutsen tulee metsästettävien otusten listoille, vannon sen, että poltan julkisesti metsästyskortin ja kasan Metsästäjälehtiä siinä ohessa. Se on kuitenkin suomalaisten pyhä lintu ja pelastettu jo kertaalleen sukupuuton kynsistä. Siitä käsi silloisille puuhamiehille.

Tuo nyt on sellaista puppua että ei kannata uskoa itsekään. Luehan viestini tarkemmin ja huomaa että sanoin että pohjanmaan pelloille ne hanhet on ammuttu. Ei pohjoisen eikä itäsuomen soille. Niiltä rimmiltä ei koskaan ampumalla metsähanhien kantaa heilauteta suuntaan eikä toiseen.
Vaan menehän katselemaan vaikkapa tuosta Oulun tasalta alaspäin peltolakeuksia.
Kyllä siellä aivan varmasti ne hanhet on aiemmin lahdattu.
Onneksi nyt on aletaan saattamaan näissä vaarantuneissa lajeissa asioita kohdalleen myös Euroopan tasolla. Tästä kuuluu kiitos vain ja ainoastaan EU:lle.
Positiivisena uutisena on mainittava että meidän perällekin on ilmaantunut ensimmäinen pesivä metsähanhipari vuosikymmeniin joka sai jopa neljä lentokykyistä poikasta aikaiseksi. Jostain syystä tämä sattui toisena vuotena siitä kun metsähanhella on täysrauhoitus päällä. Huolestuneena olen tosin tämän lajin kohdalta kevätmuutolla yksilömäärien laskun. Toivottavasti käänne parempaan tapahtuu kuitenkin.
 
Onkin mielenkiintoista, miten pääkaupunkiseudulla aletaan suhtautua villieläimen muodostamaan turvallisuusuhkaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081522127941_uu.shtml

Henkilöautoilija törmäsi 80 kilon villisikaan Vantaalla - auto hinauskuntoon

Maanantai 15.8.2016 klo 20.22



Autoon törmännyt villisika oli noin 80-kiloinen. (MARTTI PALOKAS)
Henkilöautoilija törmäsi villisikaan Vantaan Kuninkaanmäellä, Lahdenväylällä sunnuntaina kello 23.25.

Poliisin mukaan henkilöauto vaurioitui törmäyksen vuoksi täysin keulastaan. Villisika menehtyi törmäyksen voimasta.

Vantaan Riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilö Martti Palokaskertoo, että kyseessä oli kolmas auton alle jäänyt villisika samassa kohdassa vuoden aikana.

- Tuossa paikassa on kyllä jotain.

Palokkaan mukaan törmäyksessä kuollut sika oli noin puolitoistavuotinen uros. Se kulki toisen villisian kanssa, joka väisti auton.

- Kyse oli aika kookkaasta uroksesta. 80 kiloa oli suurinpiirtein elopaino.

Henkilöauto meni Palokkaan mukaan törmäyksestä hinauskuntoon. Henkilöauton kuljettaja selvisi vammoitta.

Havaintoja tullut

Palokkaan mukaan villisikoja on havaittu Vantaalla kiihtyvään tahtiin.

- Havaintoja on alkanut tulla. Sipoon alueella on jo pysyvä kanta, meillä Vantaalla villisikoja on siellä täällä. Jokunen on saatu riistakameraan, ne käyvät ruokintapaikalla ja havaintoja on tullut.

Villisiat näyttävät liikkuvan porukoissa.

- Metsästäjän kannalta kyseessä on uusi riistaeläin ja se on ihan mielenkiintoista, Palokas sanoo.

KATI PEHKONEN
[email protected]
 
Väittäisin että villisika tulee saamaan yleisen hyväksynnän jos se tulee menestymään pääkaupunkiseudulla. Tätähän kuvastaa jo riistanhoitoyhdistyksen kaverin maininta että "metsästäjän kannalta kyseessä on uusi riistaeläin ja se on ihan mielenkiintoista".
Tässä siis toimii mallikkaasti tuo suomen luonnossa esiintyvien lajien jako hyviin ja pahoihin.
Hyviä lajeja ovat kaikki ne jotka tarjoavat ajanvietettä jahdin muodossa. Tyyppiesimerkkinä vaikkapa hirvi, valkohäntäpeura ja kanalinnut. Huonoja ja halveksittavia lajeja ovat kaikki ne lajit jotka jollain tapaa käyttävät ravinnokseen näitä "hyviä lajeja". Ne kategorioidaan välittömästi tuhottaviin lajeihin koska ne kilpailevat riistasta ihmisen ajanvietteen kanssa samoista lajeista. Näitä kaikin tavoin hävitettäviä alkuperäislajeja suomesta nyt mainittakoon vaikkapa kettu, mäyrä ja näätä. Tämän lisäksi tulevat vielä ne lajit jotka ovat erityisen hävityksen listalla ja joiden salametsästykselle annetaan jopa hiljainen hyväksyntä alan piireissä. Näistä suurpedoista mainittakoon karhun lisäksi erityisesti susi jonka kohtaloksi on koitunut metsästyksessä käytettävien koirien popsiminen sekä kenneltyön häiritseminen.
Näihin kultaisiin jakohin perustuen tullaan villisika kategorioimaan hyviin eläimiin ja todennäköisesti jahtiporukat tulevat tekemään kaikkensa sen eteen että tähän lajiin tullaan suhtautumaan positiivisesti myös suuren yleisön joukossa.
 
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201...an-poyristyttavan-huonoihin-tuottajahintoihin
MTK: Suomalainen joutuu tyytymään ”pöyristyttävän huonoihin tuottajahintoihin”
Jaa artikkeli:

us2.jpg

Uusi Suomi
Luotu:
15.8.2016 10:20
  • Kuva: EPA / All Over Press

    Ruista saatiin tänä vuonna kylvöön hieman vähemmän vaikean ja sateisen syksyn takia ja talvituhoja syntyi jonkin verran, MTK kertoo. Ohrasta ja kaurasta odotetaan suurempaa satoa kuin edellisellä satokaudella.

Kotimaa
|
Maanviljely
Suomen viljelijän taloudellinen ahdinko on syvenemässä, vaikka viljasadosta ennustetaan normaalia, kertoo Maataloustuottajien keskusliitto MTK.

MTK:n mukaan suomalainen tuottaja joutuu tyytymään ”pöyristyttävän huonoihin, Euroopan alimpiin tuottajahintoihin”.

– Viljamarkkinoille tarvitaan lisää vastuullisia ostajia, jotka investoivat pitkäjänteiseen viljelijäyhteistyöhön, tuottavuuden kehittämiseen ja kestävän hintatason ylläpitämiseen. Viljan kasvava vienti on tehokas keino markkinoiden vakauttamiseksi, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.

MTK:n mukaan viljojen hintanoteeraukset eivät kata tuotantokustannuksia edes suurilla tiloilla.

– Tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden, hinnat ovat vuosien varrella nousseet kohtuuttomasti. Viljelijöiden on jatkuvasti investoitava muun muassa maan kasvukuntoon ja uuteen teknologiaan. Tällä hetkellä tämä kehittämistyö uhkaa hiipua, MTK kertoo.

Marttila kertoi Uuden Suomen haastattelussa jo neljä vuotta sitten, että Suomen viljelijät ovat niin vakavassa kriisissä, että lopettamispäätöksiä tulee viikoittain.

Viime aikoina olen miettinyt että eikö maanviljelijöiden kannattaisi alkaa jo muodostamaan kartelleja. Eli ensin luovutaan lannoitteista ja muista kalliista aineista. Tehdään pesäero valtioon ja valtion tukiin, ja luodaan maatilalle omavaraisuus. Kuinka paljon vähemmän lannoittamaton pelto tuottaa satoa? 50%? Silti monisatakertaisesti enemmän kuin mitä tilan jengi voisi koskaan syödä. Sato vaihdetaan toisten maan- ja kasviviljelijöiden kesken, jotta saadaan ylläpidettyä ruokavalion monimuotoisuutta. Tutkitaan etukäteen vaihtoehdot luonnollisesti tuotetuille torjunta-aineille. Ylimääräinen sato vaihdettaisiin toisiin kulutustuotteisiin puhtaasti vaihtokauppaperiaatteella. Vaarin sydänlääkkeiden saatavuus tosin kannattaa varmistaa ennen moista separatismivetoa. Sikäli kun valtion ruokavarastot ehtyisivät tai ruoan hinnat nousisivat, maanomistajan päivät lyhenisivät kun väkeä lappaisi maatilalle A) tekemään työtä ruokapalkalla ja B) puolustamaan tilaa aseellisesti sitten kun pellon tuotantokyvyn rajat on saavutettu. C-tapaus saattaisi olla lääketehtaan tai apteekin työntekijä, joka taskuttaa maatilan vaarin sydänlääkettä gramman sieltä ja toisen täältä. Samaan aikaan lannoitetehtaan johtoportaan perhe alkaa jo näkemään nälkää (tai muuten kyrpiintymään kalliiseen tai huonolaatuiseen tuontiruokaan), jolloin hekin alkavat miettimään pitäisikö sitä lannoitetta alkaa vaihtamaan maanviljelijälle esim. 100kg per yhtä ruisleipäkiloa kohti, jos vain maanomistaja suuressa armossaan sen sallisi...

Ja Valiolle, Keskoille ynnämuille ei myydä jyvääkään ennen kuin omistajat ovat langanlaihoja ja puutostautien partaalla.
 
Tuo nyt on sellaista puppua että ei kannata uskoa itsekään. Luehan viestini tarkemmin ja huomaa että sanoin että pohjanmaan pelloille ne hanhet on ammuttu. Ei pohjoisen eikä itäsuomen soille. Niiltä rimmiltä ei koskaan ampumalla metsähanhien kantaa heilauteta suuntaan eikä toiseen.

Taas törmäämme tässä harhaan. Metsähanhia Suomen alueella pesii lähteestä ja kertojasta riippuen 2500-3500 yksilöä. Pohjois-Venäjällä lähteestä ja kertojasta riippuen 500-800 tuhatta. Huomaatko, missä metsähanhilajin RATKAISUTAISTELUALUE SIJAITSEE? Siellä villillä pohojammaalla teurastetaan silmittömästi hanhia. :rolleyes: Nuo lakeudet ovat pohjois-Venäjältä muuttavan hanhiarmeijan lepo-ruokapaikkoja. Jälleen lähteestä riippuen Suomen ylittää 30-60 tuhatta hania per syksy. Venäjällä kanta on nouseva, Suomessa se on laskeva tai pysyy ehkä noin suunnilleen paikoillaan. Missä mielestäsi tapahtuu se lajin olemassaolon ja lkm:n todellisen ratkaisu?

Joillain tahoilla on haluttu esittää, että Suomen laji on "pikkasen poikkeava" pohjois-Venäjän lajista. Minusta se on silkkaa hevosen ihtiään. En jaksa millään uskoa, että valtakunnanraja määrittäisi sentään lajeja.....

Mikä erottaa pohjois-Venäjän ja Suomen pesintäalueena, toisessa kanta kasvaa, toisessa taantuu? Yksi vähäpätöinen seikka lienee alueen koko, jossa on hiukan eroa. Suomen harjoittama soiden ojitus on varmasti yksi syy. Soiden muuttuminen on muuttanut hanhien elinolosuhteita. Petoja ja kilpailijoita, metsästäjiä ja rankkoja olosuhteita, niitä piisaa myös pohjois-Venäjällä.

Siinä olen samaa mieltä, että jos Suomen alueella kanta taantuu, myös metsästykseen on puututtava. Lintujen suojelussa on aina huomioitava kuitenkin se, että niillä on siivet ja jos vaikka kannantuottoalueella niitä suojellaankin, niin talvehtimisalueella voi kyyti olla silti kylmää.

Vielä kerran siis pojat: Suomessa hanhia 2500. Pohjois-Venäjällä jopa 800 tuhatta. Näin hieman kärjistäen.
 
Nalle paremmille mettätysmaille...

Asikkalassa lopetettu karhu oli 2,5-vuotias – oli menettänyt ihmisarkuutensa
Julkaistu: 16.8. 11:43

Päijät-Hämeen Asikkalassa viime lauantaina lopetettu karhu oli asiantuntijoiden mukaan 2,5-vuotias uroskarhu, kertoo poliisi.
Karhusta tuli useita havaintoja edellisviikonloppuna ja viime viikolla. Havaintoja tehtiin muun muassa Lahdessa, Vierumäen taajamassa ja Asikkalassa.

Poliisin mukaan karhu oli käyttäytymisensä perusteella menettänyt lajityypillisen ihmisarkuutensa, sillä se hakeutui useasti ihmisten läheisyyteen. Se muun muassa lähestyi mökin pihassa puita pilkkomassa ollutta ihmistä.

Lauantaina karhu havaittiin Vääksyn taajamassa kolistelemassa omakotitalon kompostoria ja useilla eri asuntoalueilla.

Poliisi ja riistamiehet jäljittivät keskustan tuntumassa liikkunutta karhua useita tunteja ennen kuin se lopetettiin. Karhua yritettiin ensin häätää paineilma-aseella.
STT
 
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201...an-poyristyttavan-huonoihin-tuottajahintoihin


Viime aikoina olen miettinyt että eikö maanviljelijöiden kannattaisi alkaa jo muodostamaan kartelleja. Eli ensin luovutaan lannoitteista ja muista kalliista aineista. Tehdään pesäero valtioon ja valtion tukiin, ja luodaan maatilalle omavaraisuus. Kuinka paljon vähemmän lannoittamaton pelto tuottaa satoa? 50%? Silti monisatakertaisesti enemmän kuin mitä tilan jengi voisi koskaan syödä. Sato vaihdetaan toisten maan- ja kasviviljelijöiden kesken, jotta saadaan ylläpidettyä ruokavalion monimuotoisuutta. Tutkitaan etukäteen vaihtoehdot luonnollisesti tuotetuille torjunta-aineille. Ylimääräinen sato vaihdettaisiin toisiin kulutustuotteisiin puhtaasti vaihtokauppaperiaatteella. Vaarin sydänlääkkeiden saatavuus tosin kannattaa varmistaa ennen moista separatismivetoa. Sikäli kun valtion ruokavarastot ehtyisivät tai ruoan hinnat nousisivat, maanomistajan päivät lyhenisivät kun väkeä lappaisi maatilalle A) tekemään työtä ruokapalkalla ja B) puolustamaan tilaa aseellisesti sitten kun pellon tuotantokyvyn rajat on saavutettu. C-tapaus saattaisi olla lääketehtaan tai apteekin työntekijä, joka taskuttaa maatilan vaarin sydänlääkettä gramman sieltä ja toisen täältä. Samaan aikaan lannoitetehtaan johtoportaan perhe alkaa jo näkemään nälkää (tai muuten kyrpiintymään kalliiseen tai huonolaatuiseen tuontiruokaan), jolloin hekin alkavat miettimään pitäisikö sitä lannoitetta alkaa vaihtamaan maanviljelijälle esim. 100kg per yhtä ruisleipäkiloa kohti, jos vain maanomistaja suuressa armossaan sen sallisi...

Ja Valiolle, Keskoille ynnämuille ei myydä jyvääkään ennen kuin omistajat ovat langanlaihoja ja puutostautien partaalla.

Kyllä tässä ovat kaikki konstit tarpeen. Jalostajien sopimukset kauppojen kanssa ovat taas syksyllä katkolla.
Kuulin puskaradiosta, että kaupat ovat vaatimassa taas -10-15%:n hinnan alennusta ennestäänkin surkeisin jalostajien hintoihin.
No mitä tämä merkitsee tuottajahintoihin. Eipä mitään hyvää.

Tuottajahinnat ei nouse, ennen kuin konsultti nimeltä nälkä alkaa uhata tavallista kuluttajaa.
Oma tuotanto lopetaan, koska se ei kannata. Alasajo on nyt meillä menossa ja jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.
Maailmalla isoilla tuotantoalueilla sattuu säähäiriö tai muu mullistus, siinäpä sitä ollaan.
Tuotantoa ei ajetakaan hetkessä ylös, eläimet ja kalusto myyty, tuotantorakennukset rapistuneet, ammattitaitoiset viljelijät ikääntyneitä.
Lähinnä rollaattori kunnossa.

Tuottajahinnat nousee kuin hissi. Mutta tyhjästä on paha nyhjästä, ainakaan nopeasti, kiristellään vöitä ja kasvatetaan kaneja.
Kalastus, marjastus, sienestys ja muut reippaat ulkoilma harrasteet nousevat arvoon arvaamattomaan. Pahoin pelkään, että enää siinä vaiheessa on vara hirviäkään susille syöttää.
 
Joillain tahoilla on haluttu esittää, että Suomen laji on "pikkasen poikkeava" pohjois-Venäjän lajista. Minusta se on silkkaa hevosen ihtiään. En jaksa millään uskoa, että valtakunnanraja määrittäisi sentään lajeja.....

Hiukan kuin valkoselkätikka, liito-orava ja sirkuksesta karannut siperiantiikeri. Kaikkien pääasiallinen esiintymisalue on jossakin muualla kuin Suomen valtakunnan rajojen sisällä.
 
Tämmöiseen törmäsin.
Missähän lehdessä tämä on ollut?
 
Taas törmäämme tässä harhaan. Metsähanhia Suomen alueella pesii lähteestä ja kertojasta riippuen 2500-3500 yksilöä. Pohjois-Venäjällä lähteestä ja kertojasta riippuen 500-800 tuhatta. Huomaatko, missä metsähanhilajin RATKAISUTAISTELUALUE SIJAITSEE? Siellä villillä pohojammaalla teurastetaan silmittömästi hanhia. :rolleyes: Nuo lakeudet ovat pohjois-Venäjältä muuttavan hanhiarmeijan lepo-ruokapaikkoja. Jälleen lähteestä riippuen Suomen ylittää 30-60 tuhatta hania per syksy. Venäjällä kanta on nouseva, Suomessa se on laskeva tai pysyy ehkä noin suunnilleen paikoillaan. Missä mielestäsi tapahtuu se lajin olemassaolon ja lkm:n todellisen ratkaisu?

Joillain tahoilla on haluttu esittää, että Suomen laji on "pikkasen poikkeava" pohjois-Venäjän lajista. Minusta se on silkkaa hevosen ihtiään. En jaksa millään uskoa, että valtakunnanraja määrittäisi sentään lajeja.....

Mikä erottaa pohjois-Venäjän ja Suomen pesintäalueena, toisessa kanta kasvaa, toisessa taantuu? Yksi vähäpätöinen seikka lienee alueen koko, jossa on hiukan eroa. Suomen harjoittama soiden ojitus on varmasti yksi syy. Soiden muuttuminen on muuttanut hanhien elinolosuhteita. Petoja ja kilpailijoita, metsästäjiä ja rankkoja olosuhteita, niitä piisaa myös pohjois-Venäjällä.

Siinä olen samaa mieltä, että jos Suomen alueella kanta taantuu, myös metsästykseen on puututtava. Lintujen suojelussa on aina huomioitava kuitenkin se, että niillä on siivet ja jos vaikka kannantuottoalueella niitä suojellaankin, niin talvehtimisalueella voi kyyti olla silti kylmää.

Vielä kerran siis pojat: Suomessa hanhia 2500. Pohjois-Venäjällä jopa 800 tuhatta. Näin hieman kärjistäen.

Korjataanpa taas pikkaisen harhojasi. Pidän pienen tiivistelmän metsähanhen liikehdinnästä suomen ylitse. Kuten hyvin tiedät niin metsähanhet muuttavat pohjoiseen, joissa pesimäalueet ovat, kahta reittiä. Suurin yksilömäärältään ja kaikkein parhaiten tunnettu kulkee suomen eteläosien läpi. Varsinkin kaakonkulma jota on varsinainen "nelostie". Kaakkois-suomesta, kahta puolta rajaa tuulista riippuen, menee keväällä ja syksyisin päämuutto pohjoiseen. Toinen, vähemmän tunnettu reitti menee suomen länsirannikkoa pitkin. Tämä läntinen reitti on melkoisen tuttu tuonne Liminganlahdelle asti. Viimeisten tietojen mukaan näyttää siltä että linnut suuntaavat Liminganlahti-Kempele maastosta viimeisen tankkauksen tehtyään viimeiselle pyrähdykselle pesimäpaikoilleen Rovaniemen itäpuolelta ja heti sen jälkeen jakautuvat viuhkamaisesti suoraan pesimäsoilleen. Hyvin pieniä määriä kulkee myös näiden kahden reitin ulkopuolella.
Nyt tässä vaiheessa voidaan jo puhua kahdesta eri alalajin metsähanhesta. Taigametsähanhi on nimenomaisesti varsinkin suomessa pesivä alalaji jonka pystyy tunnistamaan tundrametsähanhesta. Nämä taigametsähanhet lähtevät normaalisti paluumuutolle syksyisin pikkaisen aikaisemmin koska pesimäolosuhteet eivät ole aivan niin arktiset kuin venäjän aivan pohjoisosissa. Tietenkään näiden taigametsähanhien pesimäalueiden rajat eivät tarkalleen noudata valtakunnanrajoja. Nämä taigametsähanhet, jotka siis suurimmalta osin pesivät suomen alueilla (ja suomen lähialueilla) muuttavat nimenomaisesti suomen ylitse paluumuutollaan. Venäjällä pesivät yksilöt taas palaavat selkeästi enemmin suomen itärajaa pitkin tai suoem itäpuolelta venäjän kautta (tietenkin) yhdessä arktisten hanhien kanssa.
Ja tässä se ongelma juuri onkin. Tässä kohtaa siellä pohjanmaan peltolakeuksilla se lahti yleensä käsistä lähtee kun tuo hanhen paluumuuttokin on melkoisen pitkä koska ei ole enään kiirettä pesimäalueille ja pohjanmaan peltoaukeilla on aivan erinomaiset mahdollisuudet hanhilla syksyllä tankkailla jolloin ne ovat helppoa saalista. Näin tämä käsittämätön lahti-into on juuri keskittynyt tuohon nimenomaan suomessa pesivään kantaan.
Se haluaako uskoa tutkijoiden määrittämiin alalajeihin riippuu kuulijasta. Joskushan on uskottu että maapallo on litteä. Ikävää on se että jostain kumman syystä suomessa esiintyvät lajit on lahdattu niin vähiin että ainoastaan venäjälle on ulkoistettu ydinreviirit. Toivottavasti puolustusvoimien kohtalo ei tule noudattamaan samaa linjaa...
Mainittakoon mielenkiinnosta että 2000-luvulla on havaittu taigametsähanhen tärkeimpien talvehtimisalueiden sijaitsevan Etelä-Ruotsissa. Aiemmin taigametsähanhet siirtyivät talven kiristyessä Tanskaan ja Saksaan mutta 2000-luvulla hanhet eivät ole muuttaneet Ruotsia etelämmäksi ilmeisesti talvien lauhtumisten ja vähälumisuuden vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201...an-poyristyttavan-huonoihin-tuottajahintoihin


Viime aikoina olen miettinyt että eikö maanviljelijöiden kannattaisi alkaa jo muodostamaan kartelleja. Eli ensin luovutaan lannoitteista ja muista kalliista aineista. Tehdään pesäero valtioon ja valtion tukiin, ja luodaan maatilalle omavaraisuus. Kuinka paljon vähemmän lannoittamaton pelto tuottaa satoa? 50%? Silti monisatakertaisesti enemmän kuin mitä tilan jengi voisi koskaan syödä. Sato vaihdetaan toisten maan- ja kasviviljelijöiden kesken, jotta saadaan ylläpidettyä ruokavalion monimuotoisuutta. Tutkitaan etukäteen vaihtoehdot luonnollisesti tuotetuille torjunta-aineille. Ylimääräinen sato vaihdettaisiin toisiin kulutustuotteisiin puhtaasti vaihtokauppaperiaatteella. Vaarin sydänlääkkeiden saatavuus tosin kannattaa varmistaa ennen moista separatismivetoa. Sikäli kun valtion ruokavarastot ehtyisivät tai ruoan hinnat nousisivat, maanomistajan päivät lyhenisivät kun väkeä lappaisi maatilalle A) tekemään työtä ruokapalkalla ja B) puolustamaan tilaa aseellisesti sitten kun pellon tuotantokyvyn rajat on saavutettu. C-tapaus saattaisi olla lääketehtaan tai apteekin työntekijä, joka taskuttaa maatilan vaarin sydänlääkettä gramman sieltä ja toisen täältä. Samaan aikaan lannoitetehtaan johtoportaan perhe alkaa jo näkemään nälkää (tai muuten kyrpiintymään kalliiseen tai huonolaatuiseen tuontiruokaan), jolloin hekin alkavat miettimään pitäisikö sitä lannoitetta alkaa vaihtamaan maanviljelijälle esim. 100kg per yhtä ruisleipäkiloa kohti, jos vain maanomistaja suuressa armossaan sen sallisi...

Ja Valiolle, Keskoille ynnämuille ei myydä jyvääkään ennen kuin omistajat ovat langanlaihoja ja puutostautien partaalla.

Se voi tuo tuesta luopuminenkin olla yhtäkkiä aika haasteellista. Tukiin kun niveltyy tämä koko meidän oma ja EU:n maataloushallinto kaikkine kivoine kommervenkkeineen. Tukia jos et hae niin pelto menettää sitten tukikelpoisuutensa jatkossakin ja se vaikuttaa taas maan arvoon jne. Myös kyttäys eli valvonta käy tuolloin mahdottomaksi. Ja jos me se pelto jätetään vaan pelkästään lannoittamatta ja muuten viljellään niinkuin ennenkin niin kyllä sitä satoa saattaa tulla ennemminkin 90% vähemmän noin äkkiseltään. Riippuu toki pellosta. Lannan ja typensitojien kanssa sitten tietysti ihan eri juttu.

Mutta sinänsä toki ihan hyvää spekulaatiota ja välillä on hyvä miettiä tämmöisiä äärijuttuja. Ongelmathan on edelleen ne samat jotka tälläkin foorumilla on moneen kertaan esille tuotu. Kyse on pelikavereiden suhteettoman vahvasta markkina-asemasta tuottajiin nähden. Se mahdollistaa sanelupolitiikan ja siitä ei mitään hyvää seuraa. Myös huonolla liikkeenjohdolla esim. lihatalojen tapauksessa on oma roolinsa. Mokailtu on ja jonkun täytyy tappiot kustantaa. En kuitenkaan näe mitään omavaraistalouden kaltaista tilannetta toivottavana. Toki siihen pakon edessä voidaan joutua, mutta tosiasiassa suurin osa ihmisistä ei halua sellaista elämää jossa kaikki aika menee perustarpeiden saavuttamiseen ja elintaso jää hyvin matalaksi. Joku vitsiniekka tietysti toteaa tähän, että sitähän se viljelijän elämä nytkin jo on. Mutta mielestäni todellisuus on kuitenkin hieman toinen. Ilman muuta on tiloja joilla eletään kädestä suuhun ja se jos mikä on kammottava tilanne. Kuitenkin edelleen osalla tiloista tehdään tulosta ja elintaso on ihan hyvä. Kyllä maatalouden tulevaisuudessakin täytyy olla yrittäjävetoista ja liiketalouden lainalaisuuksista oppinsa ammentavaa. Kuitenkin tätä pelikentän todellisuutta täytyisi saada muutettua jotenkin niin, että viljelijä ei jäisi ihan niin avuttomaan rooliin tässä elintarvikeketjussa. Miten se sitten tehdään onkin jo kokonaan toinen juttu. Iät ja ajat näitä jorinoita on käyty eikä mitään viisasten kiveä oikein ole asiassa löytynyt. Itse olen seurannut kohtalaisen läheltä viljamarkkinoiden myllerryksiä vuosien varrella ja täytyy sanoa, että ehkä hieman yllättäen kasvinviljelypuolen tilanne näyttää kuitenkin jotenkin valoisammalta kuin kotieläinpuolella. Vaikka vilja on periaatteessa halpaa bulkkia, on sillä sektorilla kuitenkin viljelijän mahdollista vaikuttaa tuotteestaan saamaansa hintaan enemmän kuin elukkapuolella, jossa käytännössä ostaja sanelee hinnan. Viljan ostajia on kuitenkin Suomessa aika monta ja hinnoissa on ainakin pientä eroa toimijoiden välillä. Mutta ennen kaikkea myyntiajankohta vaikuttaa joskus kohtalaisen paljon. Lisäksi hintoja voi kiinnittää etukäteen jne. Kasvinviljelyssä tuottaja ei ole ihan samalla tavalla isojen toimijoiden armoilla kuin kotieläintaloudessa. Ammattitaitoa tarvitaan tuotannon lisäksi myös myynnissä. No tämä nyt meni taas tähän viljahorinaan, mutta ei sille tunnu mitään voivan, se aina lipsahtaa...
 
.
Tuotantoa ei ajetakaan hetkessä ylös, eläimet ja kalusto myyty, tuotantorakennukset rapistuneet, ammattitaitoiset viljelijät ikääntyneitä.

Tehokas ja ihmisiä oikeasti ruokkiva maatalous on todella helppo ajaa alas. Sen nostaminen ylös on hiukka haasteellinen rasti. Oikeastaan voidaan sanoa, että tehomaatalous on onnistuttu polkemaan käyntiin vain harvoissa paikoissa ja aikaa on mennyt mieluummin kymmeniä kuin yksittäisiä vuosia.
 
Back
Top