Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos olet tuottaja niin rummuta ihmeessä somessa tai jossain muussa kanavassa että teiltä saa lihaa suoraan tilalta. Ihan varmasti tulee löytymään kysyntää. Vinkkinä voisin mainita että kokeile etsiä joku porukka joka ostaisi lehmän tai sonnin jo ennakkoon. Sitten jaat lihat erilaisiin osiin niin että vaikkapa 15 kilon kassissa on enin osa jauhelihaa ja sitten keittolihaa, paistia yms teuraspainon suhteessa. Näin siksi että kerrostalossa asuvilla ihmisillä ei välttämättä ole pakastintilaa kuin tälle määrälle.
Mutta ihan oikeasti, ne on pirun harvat kaupat joissa on vielä oikea lihatiski joista saa kunnollista tuoretta lihaa! Ja tämä on se ongelman ydin.

Onnistuukohan nykyään?

Ainakin vielä pari vuotta sitten tilanne oli se, että teurastuksen saa tehdä vain hyväksytyissä tiloissa. Tarkoittaa aika vitunmoisia kustannuksia, kun esim. vesihanan pitää toimia käsin koskematta. Yksi pienteurastamo meni tästä läheltä kiinni muutama vuosi sitten, kun tekivät remontin ja pian remontin jälkeen säädökset uusiutuivat, eikä tuotantotiloja ollut varaa rempata toista kertaa vähälle aikaa. Toinen teurastamo teki vaadittavan remontin, mutta hirvi/karhu/poro yms. harvinaisempi liha on sen verran kannattavampaa kuin possu, että muutos kannatti. Käytännössä kai nuo suoramyyntitilat toimittavat eläimet teurastamoon, jossa eläimet teurastetaan (ja yleensä paloitellaankin). Teurastamon palvelut ovatkin sitten sen verran arvokkaita, että ihan yhtä tai kahta eläintä ei kannata sinne kuskata. Lisäksi pienissä erissä on se ongelma, että teurastamo ei välttämättä edes ota niitä, eikä ainakaan keräile niitä, tämä tosin hieman harvinaisempien eläinten, kuten lampaan kohdalla. Paljon tosin riippuu siitä, missä tila sijaitsee.

Jos myyt elukan ulkopuoliselle, tällä tulee olla eläimenpitolupa, eli osoittaa paikka, jossa eläintä säilytetään, vaikka eläin tosiasiassa teurastettaisiinkin välittömästi luovutuksen jälkeen, luovuttavalla tilalla. Eläimen aiempi omistaja ei saa suorittaa teurastusta, vaan ainoastaan auttaa siinä. Lisäksi eläimen omistaja on vastuussa siitä, millaiseen tarkoituksen eläimen luovuttaa. Tämä oli tapetilla toistakymmentä vuotta sitten, kun maahan muuttaneet muslimit ostivat lampaita suoraan tiloilta ja suorittivat niille halal-teurastuksen perinteiseen tapaan, eli tainnuttamatta. Vaikkei se perinteiseen halal-teurastukseen kuulukaan, on se mahdollista suorittaa myös eläin tainnuttamalla.

Omaan käyttöön eläimen saa vielä tappaa itse, millaisessa paikassa haluaa, kunhan huolehtii siitä, ettei ympäristö pilaannu (teurasjäte) eivätkä sivulliset häiriinny (ei saa tappaa ja teurastaa esim. päiväkodin pihalla).
 
Omena ja muutkin hedelmät ovat siellä etelän maissa parempia siksi, että ne poimitaan kypsinä ja syödään. Meille tulee banaanilaiva satamaan ja nuo aplarinkäyrät on nyhdetty raakoina puista. Tukuillahan on hirmuiset kypsyttämöt pitkin etelärantaa.

Mutta seuratkaahan: Israelista tulee pirhanan hyviä kasviksia ja hedelmiä. Lajikkeet, laatu, kasvatustekniikka, todennäköisesti jouheva logistiikka jne. Mistään ei tasan tule niin hyviä appelsiineja kuin Israelista.

Miettikääs mansikkaa ja lakkaa. Kun teutaset suuhusi kypsän marjan suoraan kasvupaikalta niin taivaallehan ne maistuvat. Jos kynitään raakana ja laivataan Meksikoon, ei se ole ihan samanveroinen.....

Kypsyttääkö ne niitä edes enää? Ainakin tuntuu, että päärynät ja persikat ovat ostettaessa raakoja ja kypsyessään pilaantuvat, kun kuljetuksen kolhut alkavat vaivata. Banskut ovat ostettaessa vihreitä kuin Hassi, mutta eivät ihan yhtä arkoja kolhuille. Omput ja sitrukset ovat ihan jees.
 
Samaa mieltä omenoista. En ole tainnut vähintään pariin vuoteen syödä tuoretta tai maukasta omenaa. Niissä on milloin mitäkin sivumakuja. Vanha ikä, kasvinsuojeluaineet, säilytys, maaperä missä kasvanut... syitä voi vain arvailla.

Kurkut ovat toinen. Varmaan 3v mennyt ilman kurkkuja kun sain lopulta tarpeekseni niiden paskasta mausta, riippumatta oliko ulkomaista vai kotimaista, ja silminnähden riippumatta kasvattajasta. Seitsemäs kauhean makuinen kurkku peräjälkeen riitti mulle. Jälleen syitä voi vain arvailla. Lannoitus, EU-säädökset, kasvumultaan kussut kissa...

Kanaan en koske pitkällä tikullakaan enää. Tämä voi kuulostaa omituiselta mutta kanan syöminen saa minut vaivihkaa aggressiivisemmaksi ja kiristää pinnan usean tunnin ajaksi. Ei edes liika kahvi aiheuta samanlaista oloa. Tai minkään muun elukan liha.

Possunlihassa on joskus haissut suorastaan paska. On meinannut ykä lentää kinkkupakettia avatessa.

Hapankorppuja jos vedän yli 4kpl niin tuntuu vähän kuin pää räjähtäisi. Suolaako niissä on? Vähän samalta tuntuu mutta ei ihan...

Liekö ikä on tekijänä vaiko muuttunut ruoan koostumus vai mikä mutta ei mitään tälläistä parikymppisenä tuntenut minkään aterian jälkeen.

Että tälläistä korkealaatuista ruokaa Suomessa...

Espanjalaiset kurkut ovat aivan hirveitä. Tomaatit samoin. Kotimaiset ovat vain vähän parempia.

Muista tuontihedelmistä muistan, kun olin jonkin aikaa poikasena satamassa tukkurilla hanslankarina. Joskus lasti oli kastunut ja homeessa. Silloin tukkuri otti valokuvia ja repi rahat vakuutusyhtiöltä. Luultavasti myös siltä, joka lastin toi tai oli myynyt. Minkä jälkeen me heitimme pahimpia rypäleitä tai persikoita pois ja pesimme niitä ja noin 80% lastista lähti jakoon kohti suomalaista kuluttajaa.
 
Espanjalaiset kurkut ovat aivan hirveitä. Tomaatit samoin. Kotimaiset ovat vain vähän parempia.

Muista tuontihedelmistä muistan, kun olin jonkin aikaa poikasena satamassa tukkurilla hanslankarina. Joskus lasti oli kastunut ja homeessa. Silloin tukkuri otti valokuvia ja repi rahat vakuutusyhtiöltä. Luultavasti myös siltä, joka lastin toi tai oli myynyt. Minkä jälkeen me heitimme pahimpia rypäleitä tai persikoita pois ja pesimme niitä ja noin 80% lastista lähti jakoon kohti suomalaista kuluttajaa.

Ei taida onneksi enää onnistua tuollainen sumplaaminen. Olen joskus ollut tilaisuudessa seurata lähietäisyydeltä erästä elintarvejalostajaa, joka onneksi lopunviimein on jo entinen. Se oli pojat uskovitumatonta meininkiä ja jätän yksityiskohdat tietooni vain siksi, että yritys olisi helposti profiloitavissa. Annan kuitenkin yhden esimerkin:

raaka-aine-erä oli jumalattomassa jääköntissä ja kiire oli saada jalostuspuolelle kamaa. No. Jääköntti pantiin hallin betonilattialle ja sitä puhallettiin kahdella dieselkäyttöiseillä lämmittimellä, sulat osat aina lumilapiolla konttiin ja eikun jalostukseen.....sillä samalla betonilattialla sulatettiin autot, pestiin suurastiat, kävellä läppästiin kumpparit somasti hytkyen....kyseessä ei suinkaan ollut mikään satunnainen yritys vaan toisen sukupolven firma jo. Tekokeinot olivat jääneet noin -60-luvulle.
 
Jalkakytkin? Ei tuon luulisi olevan pahakaan rakentaa, jopa olemassaolevaan hanaan, ilman purkua. Ruuvi sinne, nivel tänne, tankoja, poljin lattialle.
Infrapunalla teettivät tuossa tapauksessa. En tiedä oliko ainut vaihtoehto mutta veikkaisin koska ei ollut ihan halpa. Hanojen vaihto tuli tarkastuksen jälkeen, ohjeistuksen mukaan.

Joka tapauksessa meni koko tila uusiksi mutta tässä tapauksessa se ei ollut ongelma koska toimintaa oli joka tapauksessa tarkoitus jatkaa. Siispä kaikki tehtiin säännösten mukaan.
 
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1732617220355399&id=1562821427334980

Aion esittää samanlaisen, kunhan puinnit on puitu:D
Haastellista sateiden välissä kahlomista nyt sadonkorjuu. Aikaiset ohrat ei idä vielä tähkässä, mutta muutaman sadepäivän jälkeen itää.
Sekin on tullut joskus nähdyksi, että pystyohrassa on uusia ituja tähkässä ja kohta ollaan samassa tilanteessa, jollei kelit ala korjaantua.
 
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1732617220355399&id=1562821427334980

Aion esittää samanlaisen, kunhan puinnit on puitu:D
Haastellista sateiden välissä kahlomista nyt sadonkorjuu. Aikaiset ohrat ei idä vielä tähkässä, mutta muutaman sadepäivän jälkeen itää.
Sekin on tullut joskus nähdyksi, että pystyohrassa on uusia ituja tähkässä ja kohta ollaan samassa tilanteessa, jollei kelit ala korjaantua.

Likomärkä tähkä ja hautova tyyni helle ja korkea yölämpötila......Usan keskilännen "varmat kuivat" ovat täällä Ruijantähden alla vain uni.
 
Lannoite haisee pahalle!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001245054.html
Totta kai ikävä homma, jos omalle kohdalle sattuu.

Ikäviä nämä kaikkien kannalta.

ILTA-SANOMIEN
tavoittama maanviljelijä kertoo levittäneensä pellolleen tunnetusta yrityksestä hankkimaansa kompostijätettä.
Suomeksi sanottuna asutuskeskusjätettä eli jäteveden puhdistamosta separoitua ihmispaskaa, joka on kompostoitu oljen kanssa kasoihin.
Nyt ilmeisesti kompostoituminen on ollut kesken tai kompostikasaa ei ole kunnolla hoidettu sekoittamalla. Anaerobinen käyminen aiheuttaa varsin hirveän lemun.

Sian lannassa on kanssa muhevat aromit, mutta en usko että tämä sitä oli.
Naudan kuivalanta ei erityisemmin haise, liete kyllä sen aikaa, kunnes se on mullattu.

Keväällä kun ajetaan lietettä ja se mullataan, paskan haju lakkaa, mutta tilalle tulee lämpimän mullan ja ''voiman'' haju.:)
Väkevä maan tuoksu, joka kertoo, että maa on valmis tuottamaan uutta satoa.
Ne, jotka näitä hommia ovat harrastaneet, tietää mistä minä tässä kirjoitan.
 
Ulkomailla olen ollut monessa maassa todella yllättynyt ruuan tasosta verrattuna suomalaiseen. Suomessa tahtoo olla, että joko maksat itsesi kipeäksi esim. oikein hyvästä laatulihasta tai syöt jotain bulkkipaskaa, joka on tuotu jostain tehtaasta ulkomailla. Eikä suoraan sanoen se "kotimaisuuskaan" ole itselle enää mikään itseisarvo...maksat enemmän huonommasta laadusta.

Syyllinen ei tietysti ole suurimmaksi osaksi tuottaja vaan kauppaketjut oman voiton maksimoinnissa.

Joo Suomessa harrastetaan aika paljon laadukkaan raaka-aineen muuttamista mauttomaksi mössöksi. Pätee eineksiin, marinadilihoihin jne. Tai marinadimössöt nyt ei ole alunperinkään yleensä laadukkaita. Marinointi on tapa hyödyntää huonolaatuinen liha. Valiolle on kyllä annettava tunnustus siitä että se ei kykene tekemään maidolle samaa mitä lihatalot lihalle. Valiolla nimittäin on ainakin mun mielestä hemmetin maukkaat tuotteet.

Mutta tähän kuvioon liittyy myös se, että Suomesta puuttuu tietynlainen ruokakulttuuri. Jotenkin täällä ei edelleenkään arvosteta hyvää ja hyvin valmistettua ruokaa. Onko siinä sitten kyse jostakin suomalaiskansallisesta arkipäiväisyyden ylikorostamisesta, joka on johtanut siirtymään perinteisestä kotiruuasta eineksiin. Toki telkkari on vuosikaudet syytänyt kaikenlaista kokkiohjelmaa ja kokkaaminen on nykyään trendikästäkin, mutta siinäkin on helposti semmoinen snobbailemisen maku. Semmoista mutkatonta maukkaan ruuan valmistamista ja sen arvostusta jotenkin kaipaisin. Enkä nyt tarkoita pelkästään ns. kotiruokaa. Ilokseni olen kyllä pannut merkille nuoren sukupolven parissa virinneen ruokainnostuksen joka on erittäin positiivinen juttu. Tosin tuttavapiiri koostuu nykyään paljolti maatalouden kanssa tekemisissä olevista, joten en tiedä voiko tuota innostusta yleistää muuhun väestöön.
 
Vantaan kaupungin toimintaa ja apulaiskaupunginjohtajan puoluekantaa voisi kommentoida kitkerin sanakääntein, mutta puhukoon artikkeli puolestaan:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1471833622867

Vantaa vie 300-vuotisen sukutilan – perikunnan mukaan vain rahan takia
Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä pitää perikunnan käsitystä maan arvosta ”vain väitteenä”.
KAUPUNKI 22.8.2016 13:50
Kimmo Oksanen

HELSINGIN SANOMAT


SIRPA RÄIHÄ / HS
1471833628811

Perikunnan edustaja Lauri Seppänen näytti Saraksen peltoja syyskuussa 2015.
KIVISTÖ

SUKUTILANSA menettävä perikunta arvostelee kovin sanoin Vantaan kaupunkia.

”Pakkolunastuksilla halutaan vain paikata kuntien taloutta”, Sarinin perikunnan edustaja Lauri Seppänen sanoo.

Ympäristöministeriö antoi viime viikolla Vantaalle luvan pakkolunastaa Saraksen tilan.

”Perikunta ei ole saanut edes ympäristöministeriön päätöstä tiedokseen, puhumattakaan päätöksen perusteluista”, Seppänen tuhahtaa.

SARININ perikunta omistaa Vantaan Kivistössä noin 43,4 hehtaarin laajuisen Saraksen tilan, joka on ollut saman suvun hallussa noin 300 vuotta. Vantaa puolestaan haki ja sai ympäristöministeriöltä viime viikolla luvan tilan pakkolunastukseen.


1471833633508

Perikunnan mukaan rakennusyhtiö SRV tarjosi sille alueesta aikanaan 10 miljoonaa euroa. Tarjous raukesi, kun Vantaan kaupunki ei luvannut kaavoittaa aluetta. Perikunta on arvioinut tilan hinnaksi reilu 11 miljoonaa euroa. Vantaa on puolestaan tarjonnut tilasta perikunnalle 2,4 miljoonaa euroa.

Lauri Seppäsen mukaan perikunta ei niele ympäristöministeriön pakkolunastuspäätöstä. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) on Seppäsen mukaan asettunut perikunnan puolelle kiistassa.

”Olen ollut yhteydessä myös pariin lakimieheen. Pohdimme valitusta asian menettelytavasta, joka mielestämme on virheellinen. Tarkoitus on pohtia, onko jo aiemmin ja alusta pitäen rikottu hyvää hallintomenettelyä”, Seppänen sanoo.

Hän viittaa myös korkeimman oikeuden (KKO) kielteiseen ennakkopäätökseen, kun Espoon kaupunki haki Vermon alueelta pakkolunastuslupaa. Samankaltaisesta tapauksesta on myös lainvoimainen päätös Vantaan maaoikeudesta, kun Vantaa koetti pakkolunastaa maata Kanniston alueelta.

”SE KYMMENEN miljoonan tarjous perustuu vain väitteeseen!” Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) kuittaa puheet SRV:n 10 miljoonan euron suuruisesta tarjouksesta Saraksen tilan maista.

Penttilän mukaan pakkolunastusmenettelyn hakuun johti se, että Vantaan kaupunki haluaa pitää alueensa kehityksen omaissa käsissään.

”Siinä oli kyseessä mittavan alueen kauppaneuvottelut. Tila oli menossa rakennuttajalle, jolloin kaupungilla olisi ollut pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa alueen kehittämiseen kuin silloin, kun maa on kaupungin hallinnassa”, Penttilä sanoo.

Vantaan kaupungin voimassa olevassa yleiskaavassa Saraksen tilan maat on merkitty pientaloalueeksi sekä suojaviheralueeksi ja virkistysalueeksi. Penttilän arvion mukaan mainittu 10 miljoonan euron tarjous todennäköisesti pohjautuu toisenlaiseen maankäytön visioon.

”Kun rakennuttaja omistaa maapohjan, sillä on sanansijaa kaavoitukseen. SRV oli kuvitellut saavansa siitä [Saraksen tilasta] jotakin muuta kuin pientaloaluetta.”

VANTAAN NYKYINEN maapoliittinen ohjelma on peräisin vuodelta 2012. Sen mukaan Vantaa muun muassa koettaa kasvattaa omistusosuuttaan tuolloisesta 30 prosentista kaupungin rajojen sisällä sijaitsevista maista 60 prosenttiin.

Kaupat pyritään saamaan tehtyä maanomistajien kanssa neuvottelemalla muun muassa hinnasta. Kaupunki voi myös käyttää etuosto-oikeuttaan. Jos kumpikaan tie ei johda kauppoihin, kunta voi hakea pakkolunastusoikeutta ympäristöministeriöstä.

Tämän luvan Vantaa nyt siis sai. Penttilän mukaan kaupunki pyytää nyt Maanmittauslaitoksen lunastustoimikuntaa määrittämään alueen arvon.
 
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1732617220355399&id=1562821427334980

Aion esittää samanlaisen, kunhan puinnit on puitu:D
Haastellista sateiden välissä kahlomista nyt sadonkorjuu. Aikaiset ohrat ei idä vielä tähkässä, mutta muutaman sadepäivän jälkeen itää.
Sekin on tullut joskus nähdyksi, että pystyohrassa on uusia ituja tähkässä ja kohta ollaan samassa tilanteessa, jollei kelit ala korjaantua.

Se on vissiin idässä satanut enemmän kuin laki sallii. Pohjanmaalla suorastaan tulvii taas. Ei se helppoa ole tänäkään syksynä kaikin paikoin tuo elonkorjuu. Täällä Hämeessä ja Lounaismaalla tilanne on kuitenkin aika hyvä vielä toistaiseksi. Satanut on kyllä mutta puituakin on saatu. Eilen ajelin Varsinaisessa Suomessa ja paljon oli puimureita pelloilla ja pölyäkin nousi joten ei ihan märkääkään voinut olla. Tähän aikaan vuodesta kasvusto kuitenkin kuivuu aika nopeasti sateen jälkeen jos vaan vähänkin tuulta on. Tänään on kyllä ollu järkyttävän märkä ja hautova ilmanala. Oikein semmoinen tähkäänidättäjän toivekeli. Onneks ei kevätvehnät ole täällä vielä ihan täystuleentuneita ainakaan suurimmalta osin. Ja kestäähän nuo nykylajikkeet keliä vähän eri tavalla kuin ennen. Mutta mielenkiintoisia aikoja eletään taas kerran.....
 
Ikäviä nämä kaikkien kannalta.

ILTA-SANOMIEN
tavoittama maanviljelijä kertoo levittäneensä pellolleen tunnetusta yrityksestä hankkimaansa kompostijätettä.
Suomeksi sanottuna asutuskeskusjätettä eli jäteveden puhdistamosta separoitua ihmispaskaa, joka on kompostoitu oljen kanssa kasoihin.
Nyt ilmeisesti kompostoituminen on ollut kesken tai kompostikasaa ei ole kunnolla hoidettu sekoittamalla. Anaerobinen käyminen aiheuttaa varsin hirveän lemun.

Sian lannassa on kanssa muhevat aromit, mutta en usko että tämä sitä oli.
Naudan kuivalanta ei erityisemmin haise, liete kyllä sen aikaa, kunnes se on mullattu.

Keväällä kun ajetaan lietettä ja se mullataan, paskan haju lakkaa, mutta tilalle tulee lämpimän mullan ja ''voiman'' haju.:)
Väkevä maan tuoksu, joka kertoo, että maa on valmis tuottamaan uutta satoa.
Ne, jotka näitä hommia ovat harrastaneet, tietää mistä minä tässä kirjoitan.

Muistan semmoisenkin ajan kun tuota puhdistamolietettä levitettiin " raakana " pellolle. Siinä oli melko järkky tuoksu. Myös teurastamolta ajettiin semmoista ns. mahalantaa raakana peltoon. Siinä oli pötsin sisältöä ja mitä lie suolenpätkiä ja sen haju oli kanssa melkoinen. Sittemmin näitten tuotteitten käyttö käsittelemättömänä kiellettiin ja puhdistamolietettä ei kait saanut jossain vaiheessa levittää pellolle missään muodossa. Nykyään täytyy vissiin vähintään kompostoida ja jos se kompostointi jotenkin epäonnistuu niin varmaan löyhkää kamalalta. Eikä se koskaan hajutonta se komposti ole. Parempi tapa hoitaa tuo ravinteiden kierrätys on tehdä lietteestä mädättämällä biokaasua ja siitä jäännöksestä sitten lannoitetta. Silloin saadaan bioenergiaa ja myös vähän fiksummassa ja hajuttomammassa muodossa olevaa lannoitetta. Sinänsä ihmispaskan sisältämien ravinteiden kierrättäminen takaisin peltoon on tulevaisuudessa välttämätöntä ja se saattaa olla jopa eräs ihmiskunnan ns. kohtalonkysymyksistä.
 
Vantaan kaupungin toimintaa ja apulaiskaupunginjohtajan puoluekantaa voisi kommentoida kitkerin sanakääntein, mutta puhukoon artikkeli puolestaan:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1471833622867
Nämä on joskus aika törkeitä. Tiedän tapauksen, jossa virkamies esitti kiinteistön pakkolunastusta hintaan alle 50 000. Ei toteutunut, ja yksityinen osti sen yli kymmenkertaisella hinnalla. Siis voiko oikeasti tuo lunastaja noin vain määrätä myös hinnan?
 
Tämä Hannu Penttilä onkin oikein suosikkini. Kun hän oli Helsingin kaavoitus- ja rakentamistoimen apulaiskaupunginjohtaja, hän oli virkamiehistä Pekka Korpisen jälkeen Malmin kentän alasajon puuhamies. Vai on miehen tehot jo huomattu Vantaallakin. Päästetään Penttilä peltojen kimppuun ja äkkiä ovat kulakit ilman laidunta...
 
Millähän hinnalla tämä on ostettu vai riittääkö tarjous josta ei voi kieltäytyä?
Uskokokoon kuka tahtoo että Venäjällä olisi metsänhoito paremmin järjestetty kuin länsimaissa, se olisikin sitten ainoa asia joka olisi siinä maassa kunnossa:cool:

WWF Kostamuksen 150-vuotiaan metsän avohakkuista: "Venäjän metsälaki osin ympäristön kannalta Suomea vahvempi"
Metsä16:10Maria Pohjala
Metsäluonto kärsii intensiivisistä hakkuista, WWF sanoo. Venäjällä luonnontilaista metsää on kuitenkin Suomea enemmän ja metsätalous ei ole samanlaista tehometsätaloutta, järjestö jatkaa.

SANNE KATAINEN
170181-jpg.jpg

Venäjällä suurin osa metsistä on päätehakkuukypsää tai taimikkoa. Harvennusmetsien määrä on kasvussa.
Helsinkiin rakennetun Löyly-saunan puut tuotiin Venäjän Kostamuksen 150-vuotiaista mäntymetsistä, joilla on FSC-sertifikaatti. MT vieraili (22.8.) Kostamuksen avohakkuualoilla, joista Suomeen tuotu FSC-puu on peräisin.

WWF:n mukaan FSC-sertifikaatti on takuu kestävästi tuotetusta puusta. Järjestön metsäasiantuntija Annukka Valkeapään mukaan joiltain osin Venäjän lainsäädäntö on ympäristön kannalta Suomea vahvempi.

"Esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet ovat kirjattu maan metsälakiin, jolloin niitä ei ole erikseen määritelty Venäjän FSC-standardissa", Valkeapää sanoo.



Ympäristöjärjestöt arvostelivat Kostamuksen metsien entisen omistajan Ikea Industryn hakkuita Kostamuksessa. Syynä tähän oli nimenomaan vanhojen metsien hakkaaminen.

Ikea menetti FSC-sertifikaatin väliaikaisesti. Yrityksen mukaan sertifikaatin menetys johtui henkilöstön puutteellisesta koulutuksesta.

Valkeapään mukaan vanhojen metsien hakkaaminen on harmillista paikasta riippumatta.

"Venäjällä puulle ei ole aiemmin löytynyt kysyntää eikä tehometsätaloutta ole harrastettu kuten Suomessa. Tämän takia puut ovat vanhoja", hän kertoo.

"Suomeen verrattuna Venäjällä on edelleen paljon luonnontilaista metsää."



Valkeapää vinkkaa metsänomistajille keväällä julkaistua metsänhoito-opasta, jonka avulla luonnonhoitoa voi vaalia metsiköstä riippumatta.

"Kannustan metsänomistajia sertifioimaan metsät FSC:llä, mutta kaikissa metsissä voi tehdä myös muita luontoa edistäviä toimenpiteitä. Tähän oppaamme antaa hyvät eväät", Valkeapää kertoo.

Valkeapää sanoo, että yhä useampien suomalaisten sahojen tulisi saada käyttöönsä FSC-sertifikaatti, koska sertifikaatille on kysyntää.

MTK:n selvityksen mukaan Venäjän FSC-kriteerit luonnonhoidolle jäävät osittain Suomen PEFC- ja FSC-standardia hatarammiksi ja epämääräisemmiksi.

"Venäjän FSC:ssä ei ole suojeluvelvoitetta toisin kuin Pohjoismaiden standardeissa", asiantuntija Pentti Linnamaa kertoo.

Valkeapään mukaan Suomen PEFC:ssä on ympäristön kannalta huomattavia puutteita.

"Säästöpuumäärät ovat minimaaliset ja vesistöjen suojavyöhykkeet kapeat", hän toteaa.

Lue myös:

Löyly-saunan puut tulivat 150-vuotiaista metsistä

Onko FSC:n pönkittäminen tärkeämpää kuin 150-vuotiaan metsän suojelu?
 
Back
Top