Suuri maatalouskeskustelu

[Solombala]

Näinhän se menee että venäjällä ne todelliset metsät (vielä) ovat. Siis sellaiset oikeat aarnimetsät. Suomalaiset metsät nyt ovat lähinnä puuvartisia kasveja. Laadullisesti etupäässä täyttä p...aa.
No, sellunkeiton ehdoillahan suomen metsät ovat viime vuosikymmenet kasvatettukin joten siltä osin homman ymmärtää. Nyt kun sellunkeiton aika on ohi niin eipä jäänyt muuta jäljelle kuin surkeat rääseiköt jotka ovat oikeista metsistä kaukana. Olen jo pitkään ihmetellyt kuinka vuosi vuodelta päätehakkuut tehdään entistä nuoremmille puille. Ennen sanottiin taimikoiksi sellaisia metsiä joihin nykyään tehdään jo päätehakkuu.
Voin kyllä hyvin uskoa puusepänteollisuuden kiroilun kuinka vaikeaa on löytää riittävän hitaasti kasvanutta puuta. Itse olen jo aikoja sitten siirtynyt veneen teossa vaneriin kun ei vaan siks riitä kulkea metsissä niin paljon että löytyisi edes jokunen kelvollinen runko sahalle, Tuollaisen 22*100 laudan viisimetrisenä kun ottaa päistä kiinni niin hyvä ettei omasta painosta katkea keskeltä.
Toisaalta tänä päivänä on helppo löytää vanhoja metsiä kun yleensä viimeiset vanhat puut löytyvät hautausmailta ja ihmisten pihoilta.
Tässä voi hieman sarkastisesti ja kyllä surullisestikin todeta että upean Karjalan luonnon pelastus oli se että alue joutui ryssien haltuun. Tosin eiköhän nekin kohta tule perässä ja hoitele nekin metsät. Tulipahan ainakin pieni viive hommaan.

 

[Viljami]

Näinhän se menee että venäjällä ne todelliset metsät (vielä) ovat. Siis sellaiset oikeat aarnimetsät. Suomalaiset metsät nyt ovat lähinnä puuvartisia kasveja. Laadullisesti etupäässä täyttä p...aa.
No, sellunkeiton ehdoillahan suomen metsät ovat viime vuosikymmenet kasvatettukin joten siltä osin homman ymmärtää. Nyt kun sellunkeiton aika on ohi niin eipä jäänyt muuta jäljelle kuin surkeat rääseiköt jotka ovat oikeista metsistä kaukana. Olen jo pitkään ihmetellyt kuinka vuosi vuodelta päätehakkuut tehdään entistä nuoremmille puille. Ennen sanottiin taimikoiksi sellaisia metsiä joihin nykyään tehdään jo päätehakkuu.
Voin kyllä hyvin uskoa puusepänteollisuuden kiroilun kuinka vaikeaa on löytää riittävän hitaasti kasvanutta puuta. Itse olen jo aikoja sitten siirtynyt veneen teossa vaneriin kun ei vaan siks riitä kulkea metsissä niin paljon että löytyisi edes jokunen kelvollinen runko sahalle, Tuollaisen 22*100 laudan viisimetrisenä kun ottaa päistä kiinni niin hyvä ettei omasta painosta katkea keskeltä.
Toisaalta tänä päivänä on helppo löytää vanhoja metsiä kun yleensä viimeiset vanhat puut löytyvät hautausmailta ja ihmisten pihoilta.
Tässä voi hieman sarkastisesti ja kyllä surullisestikin todeta että upean Karjalan luonnon pelastus oli se että alue joutui ryssien haltuun. Tosin eiköhän nekin kohta tule perässä ja hoitele nekin metsät. Tulipahan ainakin pieni viive hommaan.

Ei niitä nyt ihan sellunkeiton ehdoilla kuitenkaan ole metsiä kasvatettu Suomessakaan. Sikäli tietysti että meneehän sahatukistakin puolet hakkeena sellunkeittoon. Ne huonolaatuiset rääseiköt syntyivät aikanaan kun viljeltiin mäntyä liian reheville kasvupaikoille ja toisaalta käytettiin perimältään kehnoa ainesta metsänviljelyssä. Eikä nekään rääseiköt monetkaan niin kamalia tänä päivänä ole. Luonto on hoitanut sekaan muita puulajeja ja motokuski poistanut huonoimmat yksilöt harvennuksessa. Nykyään tulee kamalia rääseiköitä kun jätetään taimikonhoito tekemättä ja suoritetaan pusikkoon energiaharvennus. Siinä usein puuston laatu jää kehnoksi. Yhteiskunta on jopa tukien muodossa kannustanut tekemään taimikonhoidon myöhässä tai korvaaman sen energiapuuharvennuksella.

Eikä se sellunkeitto nyt sentään ihan loppunut ole. Erikoissellujen tuotantoa viritellään jne. Monenlaista biotuotetta tehdään puusta nyt ja tulevaisuudessa. Ja kyllä sitä laadukasta mäntytyveä edelleen tulee sopivilta kasvupaikoilta. Joku aivan erikoislaadun raaka-aine, kuten vaikka soitinten rakentamiseen tarvittava puu voi olla nykyään harvinaislaatuisempaa. Metsät kyllä päätehakataan pienikokoisempina kuin ennen vanhaan,mutta ne ovat myös tasakokoisempia nykyään. Motteja tulee varmasti enemmän kuin ennen kun lähes kaikki hakattavat puut ovat sopivan kokoisia tukkirunkoja. Metsälaki toki mahdollistaa nykyään päätehakkuun vaikka kuinka pieneen puustoon eikä se nyt välttämättä ole kauhean järkevää. Joku voi rahapulassaan hakata nuoren metsän ja onhan se tavallaan tuhlausta. Kuitenkin kai ihmisen pitäisi saada itse päättää mitä omaisuudellaan tekee. Sikäli uusi laki on hyvä. Muutenkin on niin tapauskohtaista miten pitkällä kiertoajalla ja minkälaisilla käsittelyillä metsää kulloinkin kannattaa kasvattaa.

 

[Erkki]

Eikä se sellunkeitto nyt sentään ihan loppunut ole.

Toisin kuin paperilla, sellulla menee nykyään oikein hyvin. Uusia investointeja on käynnistynyt ja suunnitteilla eri puolilla Suomea.

 

[ResAu]

Millä mandaatilla mikään luonnonsuojelujärjestö on sanomaan mitään yksityisomisteisen metsän hakkuista?

Jos se pystyyn lahoavan metsän katselu on niin fantastista, niin mikä estää ostamasta omaa palstaa?

 

[Geronimo]

Näinhän se menee että venäjällä ne todelliset metsät (vielä) ovat. Siis sellaiset oikeat aarnimetsät. Suomalaiset metsät nyt ovat lähinnä puuvartisia kasveja. Laadullisesti etupäässä täyttä p...aa.
No, sellunkeiton ehdoillahan suomen metsät ovat viime vuosikymmenet kasvatettukin joten siltä osin homman ymmärtää. Nyt kun sellunkeiton aika on ohi niin eipä jäänyt muuta jäljelle kuin surkeat rääseiköt jotka ovat oikeista metsistä kaukana. Olen jo pitkään ihmetellyt kuinka vuosi vuodelta päätehakkuut tehdään entistä nuoremmille puille. Ennen sanottiin taimikoiksi sellaisia metsiä joihin nykyään tehdään jo päätehakkuu.
Voin kyllä hyvin uskoa puusepänteollisuuden kiroilun kuinka vaikeaa on löytää riittävän hitaasti kasvanutta puuta. Itse olen jo aikoja sitten siirtynyt veneen teossa vaneriin kun ei vaan siks riitä kulkea metsissä niin paljon että löytyisi edes jokunen kelvollinen runko sahalle, Tuollaisen 22*100 laudan viisimetrisenä kun ottaa päistä kiinni niin hyvä ettei omasta painosta katkea keskeltä.
Toisaalta tänä päivänä on helppo löytää vanhoja metsiä kun yleensä viimeiset vanhat puut löytyvät hautausmailta ja ihmisten pihoilta.
Tässä voi hieman sarkastisesti ja kyllä surullisestikin todeta että upean Karjalan luonnon pelastus oli se että alue joutui ryssien haltuun. Tosin eiköhän nekin kohta tule perässä ja hoitele nekin metsät. Tulipahan ainakin pieni viive hommaan.

Jutun pointti onkin se jos Venäjällä ei saada Pietarin paskavesiä eikä oikeastaan mitään saasteita tuli ne perseestä tai tehtaasta hoidettua kunnolla niin on melkoisen irvokasta väittää että vain Venäjällä on metsänhoito kunnossa.
Kyse onkin millä summalla tuo sertifiointi on tehty ja kenen taskuun rahat menevät? on nimittäin aivan turha väittää ettei Venäjällä voitelu toimi joko rahalla tai sitten sillä toisella velä tehokkaanmmalla keinolla.

 

[Viljami]

Jutun pointti onkin se jos Venäjällä ei saada Pietarin paskavesiä eikä oikeastaan mitään saasteita tuli ne perseestä tai tehtaasta hoidettua kunnolla niin on melkoisen irvokasta väittää että vain Venäjällä on metsänhoito kunnossa.
Kyse onkin millä summalla tuo sertifiointi on tehty ja kenen taskuun rahat menevät? on nimittäin aivan turha väittää ettei Venäjällä voitelu toimi joko rahalla tai sitten sillä toisella velä tehokkaanmmalla keinolla.

Juuri näin. Venäjällä on vanhaa metsää melko paljon vain siitä syystä että siellä on suuria alueita joita on ollut vaikea hyödyntää sijainnin ja huonojen tieyhteyksien takia. Kun ottaa huomioon yleisen suhtautumisen ympäristöasioihin kyseisessä maassa, on melko selvää ettei joku metsien suojelu voi olla heillä kovin korkealla prioriteettilistalla.

 

[Viljami]

Millä mandaatilla mikään luonnonsuojelujärjestö on sanomaan mitään yksityisomisteisen metsän hakkuista?

Jos se pystyyn lahoavan metsän katselu on niin fantastista, niin mikä estää ostamasta omaa palstaa?

Tuo on kieltämättä hyvä kysymys. Mitään juridista mandaattia ei tietenkään ole. Kovasti ovat kuitenkin ääntään kuuluville saaneet parin viime vuosikymmenen aikana. Liittyneekö tiettyjen tahojen valtaantuloon politiikassa, varmaankin. On toki muistettava että ennen vanhaan näistä asioista ei keskusteltu julkisuudessa juuri lainkaan. Eli on siinä varmaan ollut semmoista puhutaan nyt kun on puhumaan päästy-tyyppistä meininkiäkin mukana.

Noita palstoja ovat muuten ostaneet jonkin verran. Ainakin joku Pentti Linkolan perustama säätiö on olemassa ja se on metsiä ostellut.

 

[turska]

Sarjassa tyhmä kysymys mutta toimiiko tuo härpäke täysin yksinäisesti? Millä ilveellä nuo lypsävät "tatit" tms löytävät oikeille paikoilleen utareissa?

Ylistaron jättinavetassa lehmillä on oma karuselli

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/y...selli/AqKsz27J?ref=ampparit:5108&ext=ampparit

 

[Ikarus]

Sarjassa tyhmä kysymys mutta toimiiko tuo härpäke täysin yksinäisesti? Millä ilveellä nuo lypsävät "tatit" tms löytävät oikeille paikoilleen utareissa?

Ylistaron jättinavetassa lehmillä on oma karuselli

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/y...selli/AqKsz27J?ref=ampparit:5108&ext=ampparit

Lypsyrobotti tai lypsyrobotti karuselli toimii itsenäisesti, noin periaatteessa.
Erilaiset hälytykset eivät kuitenkaan ole mitenkään harvinaisia, jonkun on oltava lähtövalmiudessa selvittämään ongelmia 24/7.

Nännikupit (nännikumi ja nännikupin kuori) 4 kpl = lypsävät tatit. Vetimien sijainti eli vedinkoordinaatit ovat robotin muistissa ja lisäksi robotin merkistä riippuen, robotti käyttää laseria tai konenäköa vetimiten tarkan sijainnin havaitsemiseen.

 

[PSB 5500]

Sarjassa tyhmä kysymys mutta toimiiko tuo härpäke täysin yksinäisesti? Millä ilveellä nuo lypsävät "tatit" tms löytävät oikeille paikoilleen utareissa?

Ylistaron jättinavetassa lehmillä on oma karuselli

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/y...selli/AqKsz27J?ref=ampparit:5108&ext=ampparit

Lypsyrobotiksikin tuota kutsutaan, lehmällä on käsittääkseni kaulassaan joku tunniste mistä ko lehmä tunnistetaan jolloin tiedetään esim montako kertaa juuri kyseinen Mansikki on ollut lypsyllä ja paljonko se on lypsänyt maitoa. Kyseisen lehmän tietoihin on myös voitu ohjelmoida esim jonkun utareen poissa käytöstä olo yms jolloin sitä neljännestä ei lypsetä. Itse lypsimet kiinnittyvät alipaineella utareisiin ja ne ohjautuvat paikoilleen jonkun sensorin ohjaamana. (Ehkä laser joka mittailee niitä utareiden kohtia) lypsimet irtoavat myös automaattisesti kun maitovirtaus vähenee tarpeeksi.Ihmistä taidetaan tarvita vain valvomaan tuota toimintaa, lypsyrobotit toimivat 24/7 eli lehmät voivat käydä lupsyasemalla lypsyllä koska huvittaa. Automatisointi hoitaa myös ruokintaa lehmän 'henkilökohtaisten 'tietojen (esim tuotos) perusteella. Tässä tällainen lyhyt tietopaketti mitä itse aiheesta tiedän alaa sivusta seuranneena.

 

[Ikarus]

Ihmistä taidetaan tarvita vain valvomaan tuota toimintaa, lypsyrobotit toimivat 24/7 eli lehmät voivat käydä lupsyasemalla lypsyllä koska huvittaa.

Lypsytapahtumaan ei periaatteessa ihmistä tarvita, muutoin kuin häiriötilanteissa. 2,8 lypsykertaa vuorokaudessa lienee optimi. Jos joku lehmä ei syystä tai toisesta halua robotille mennä, ne on haettava sille lypsettäväksi. Ja selvitettävä syy, miksi lehmä ei liiku.

Hoidettavat ja vasta poikineet lypsetään usein hoitokarsinassa kannukoneella. Riskiä siihen, että robotti sotkee antibioottimaidon tilatankkiin ei haluta ottaa. Vahinko on kukkarolle kovin kallis ja siitä jää satavarmasti kiinni. Maitoauto ottaa näytteen jokaisen tilan maidosta jokaisella noutokerralla ja jos siilosta, mihin auto on purettu, löytyy antibioottia, tilanäytteet analysoidaan. Meijeri maksattaa siilon, missä maidot on, vahingon aiheuttaneella tilalla.
Heitän hatusta, että noin 10k€/vahinko.

Robotti antaa joustoa navettatöiden kellonaikoihin, mutta ei poista ihmistyön tarvetta. Sinne jää kovin monta muutakin hommaa, lypsy on yksi maitotilan navettatyö, ei suinkaan ainoa. Jos robotti laitetaan maitotilalle siksi, ettei tarvitsisi käydä navetalla kuin piipahtamassa, investointi on hukkaan heitetty.

 

[PSB 5500]

Lypsytapahtumaan ei periaatteessa ihmistä tarvita, muutoin kuin häiriötilanteissa. 2,8 lypsykertaa vuorokaudessa lienee optimi. Jos joku lehmä ei syystä tai toisesta halua robotille mennä, ne on haettava sille lypsettäväksi. Ja selvitettävä syy, miksi lehmä ei liiku.

Hoidettavat ja vasta poikineet lypsetään usein hoitokarsinassa kannukoneella. Riskiä siihen, että robotti sotkee antibioottimaidon tilatankkiin ei haluta ottaa. Vahinko on kukkarolle kovin kallis ja siitä jää satavarmasti kiinni. Maitoauto ottaa näytteen jokaisen tilan maidosta jokaisella noutokerralla ja jos siilosta, mihin auto on purettu, löytyy antibioottia, tilanäytteet analysoidaan. Meijeri maksattaa siilon, missä maidot on, vahingon aiheuttaneella tilalla.
Heitän hatusta, että noin 10k€/vahinko.

Robotti antaa joustoa navettatöiden kellonaikoihin, mutta ei poista ihmistyön tarvetta. Sinne jää kovin monta muutakin hommaa, lypsy on yksi maitotilan navettatyö, ei suinkaan ainoa. Jos robotti laitetaan maitotilalle siksi, ettei tarvitsisi käydä navetalla kuin piipahtamassa, investointi on hukkaan heitetty.

Juuri näin, ei robotti navetassakäyntiä maidontuottajalta lopeta. Itse lypsytapahtumaa se helpottaa, mutta seurantaa valvontaa ja päivystystä se ei poista. Kaikki muut eläintenhoitotyöt jäävät edelleen hoidettavaksi ja liki vanhan miljoonan lasku maksettavaksi/ robotti. Ja kaikenlainen häiriöaltius automaatiossa tuo oman lisänsä soppaan. Muistelen että yksi robotti riittää alle sadalle lehmälle, eli isommilla karjoilla on sitten oltava useampia robotteja että ei sitä yhdellä mahdottomia tehdä.

 

[Viljami]

Lypsytapahtumaan ei periaatteessa ihmistä tarvita, muutoin kuin häiriötilanteissa. 2,8 lypsykertaa vuorokaudessa lienee optimi. Jos joku lehmä ei syystä tai toisesta halua robotille mennä, ne on haettava sille lypsettäväksi. Ja selvitettävä syy, miksi lehmä ei liiku.

Hoidettavat ja vasta poikineet lypsetään usein hoitokarsinassa kannukoneella. Riskiä siihen, että robotti sotkee antibioottimaidon tilatankkiin ei haluta ottaa. Vahinko on kukkarolle kovin kallis ja siitä jää satavarmasti kiinni. Maitoauto ottaa näytteen jokaisen tilan maidosta jokaisella noutokerralla ja jos siilosta, mihin auto on purettu, löytyy antibioottia, tilanäytteet analysoidaan. Meijeri maksattaa siilon, missä maidot on, vahingon aiheuttaneella tilalla.
Heitän hatusta, että noin 10k€/vahinko.

Robotti antaa joustoa navettatöiden kellonaikoihin, mutta ei poista ihmistyön tarvetta. Sinne jää kovin monta muutakin hommaa, lypsy on yksi maitotilan navettatyö, ei suinkaan ainoa. Jos robotti laitetaan maitotilalle siksi, ettei tarvitsisi käydä navetalla kuin piipahtamassa, investointi on hukkaan heitetty.

Joo periaatteessa automaattilypsy mahdollistaa tavallaan "laadukkaamman" karjanhoidon koska jää enemmän aikaa tarkkailla eläinten käyttäytymistä,syöntiä ja terveydentilaa ja sen semmoista. Robotti myös kerää kaikenlaista kivaa informaatiota eläimistä ja sen tiedon perusteella voi isäntäväki tehdä omat ratkaisunsa. Se on tietysti tapauskohtaista kuinka tätä säästynyttä aikaa ja monipuolista informaatiota hyödynnetään. Kuten yllä todettiin voi automaattilypsyllä saada aikaan myös täydellisen katastrofin navetassa.

Tuo kuvassa oleva systeemi on oikeastaan vain automaattikiinnityksellä varustettu lypsyasema. Lehmät eivät käy siellä vapaasti omia aikojaan vaan ne ajetaan kokooma-alueelle kuten normaalistikin. Asemalla on koko ajan yksi työntekijä valvomassa ja hoitamassa lääkinnällisiä asioita yms. Ja täytyy kai tuossa vetimet putsata ihan ihmisvoimin jos en nyt ihan väärässä ole. Saatan toki ollakin. Viime syksynä kävin pikaisesti mulkaisemassa tuota laitosta kyllä,mutta en nyt niin tarkasti muista.

 

[Vonka]

Kyllä se tuottajan rooli on arkinen ja kova, byrokratiakin vaikuttaa hirmuiselta eikä siivu tuotteesta vaikuta hurjalta. Kauppa saa keskimäärin 52% lopullisesta hinnasta mutta moni muu sorkkii siinä matkalla vielä lisää siihen pottiin. Siltalan kustantamolta on juuri tullut tuore kirja, jossa taloustutkija kertoo, mistä ruoan hinta Suomessa tulee. Tuko ja Kesko ovat rakentaneet kuulemma aika himmelin.

Suomessa ruoka on noussut kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Mutta ei se tila siitä taida kostua liiemmin.

 

[Viljami]

Juuri näin, ei robotti navetassakäyntiä maidontuottajalta lopeta. Itse lypsytapahtumaa se helpottaa, mutta seurantaa valvontaa ja päivystystä se ei poista. Kaikki muut eläintenhoitotyöt jäävät edelleen hoidettavaksi ja liki vanhan miljoonan lasku maksettavaksi/ robotti. Ja kaikenlainen häiriöaltius automaatiossa tuo oman lisänsä soppaan. Muistelen että yksi robotti riittää alle sadalle lehmälle, eli isommilla karjoilla on sitten oltava useampia robotteja että ei sitä yhdellä mahdottomia tehdä.

Noin 70 lehmää per robotti karkeasti. Siis koko karja, ummessaolijat mukaanlukien.

 

[Ikarus]

Pohjanmaalla märkää, ei pellot pölise.. Onneksi sää vaikuttaisi nyt poutaantuvan.
Laatutappioita on jo tullut, toivotaan ettei tule lisää.

 

[baikal]

Isossa karjassa on aivan pirukseen "näkymätöntä" työtä. On sairaita, on kiimojen ja poikimisten vahtimista, laitevikoja ja helvetillinen paperishow. Sairaiden eläinten hoitaminen ei liene muuttunut vuosien myötä sekään halvemmaksi? Muistelen, että silloin kun itse touhusin maataloudessa, niin eläinlääkärikäynti nosti isäukon verenpainetta ainakin 20 yksikköä. Lekurin hinta ja lääkkeet, eikä mitään takeita siitä, että eläin paranee...tai jos paraneekin, niin tuottaako kunnolla? Ja sairauksia riitti. Oli poikimahalvauksia, oli syöntiongelmia, vedinten polkemisia, utaretulehduksia, jalkavaivoja, ei tultu kiimaan jne.jne. Liekö nykyään sitten näitä suhteessa vähemmän, en tiedä, mutta jos on samanlaista terveysshowta, niin ei tarvi miettiä, mihin käyttää vapaa-aikansa.

 

[baikal]

siihen pottiin. Siltalan kustantamolta on juuri tullut tuore kirja, jossa taloustutkija kertoo, mistä ruoan hinta Suomessa tulee. Tuko ja Kesko ovat rakentaneet kuulemma aika himmelin.

Suomessa ruoka on noussut kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Mutta ei se tila siitä taida kostua liiemmin.

Kyllä. Keskusliikkeet kastavat nokkaansa siinä välissä sellaisella riemulla, että kuluttaja-tuottaja-välinen hintasuhde on taatusti perseellään.

Tunnen erään lihanjalostajan "asioita" hiukan. Hän ostaa keski-euroopasta lihaa hinnan ja saatavuuden takia. Siis MV? Ja keski-euroopassa tuottajahinta lihalle on parempi kuin Suomessa. Kannattaa siis rahdata lihaa, joka on ostettu tuottajalta kalliimmalla Itävallasta tai Ranskasta. Eikä rahti ole suinkaan ilmainen. Miksi saatavuusongelma? Helppo vastata: tuottajahinta. Niin kepulisti on maataloustuotanto järjestetty, että järki loppuu ennenkuin siitä selvän saa.

Mitä tarkoittaa halpuuttaminen? Keskusliike ei suinkaan luovu omasta siivustaan ja kauppiaskin hyvin vähän. Joustava elementti on useimpien tuotteiden kohdalla raaka-aineen tuottaja ja jalostaja. Ja kuluttaja raapii nuppinsa kaljuksi, kun pohtii, miksi sama jukurttimuki maksaa ässässä 29 senttiä ja koossa 54 senttiä....viilitörppö ässässä näköjään 20 senttiä halvempi kuin koossa.

 

[Ikarus]

Isossa karjassa on aivan pirukseen "näkymätöntä" työtä. On sairaita, on kiimojen ja poikimisten vahtimista, laitevikoja ja helvetillinen paperishow. Sairaiden eläinten hoitaminen ei liene muuttunut vuosien myötä sekään halvemmaksi? Muistelen, että silloin kun itse touhusin maataloudessa, niin eläinlääkärikäynti nosti isäukon verenpainetta ainakin 20 yksikköä. Lekurin hinta ja lääkkeet, eikä mitään takeita siitä, että eläin paranee...tai jos paraneekin, niin tuottaako kunnolla? Ja sairauksia riitti. Oli poikimahalvauksia, oli syöntiongelmia, vedinten polkemisia, utaretulehduksia, jalkavaivoja, ei tultu kiimaan jne.jne. Liekö nykyään sitten näitä suhteessa vähemmän, en tiedä, mutta jos on samanlaista terveysshowta, niin ei tarvi miettiä, mihin käyttää vapaa-aikansa.

Eläinlääkäreillä on hyvät taksat. Kalsium pullo poikimahalvaukseen, jonka annossa menee 10 minuuttia, maksaa töineen 100 € + alv. Päivystysaikoihin eli illalla ja viikonloppuna 150 € + alv ja yöllä lähes 200 € + alv. Jos olette kiinnittäneet huomiota, ne ei vanhoilla romuautoilla ajele Ei noilla taksoilla ole tarvetta. Lääke ei maksa kymppiäkään, mutta matkat ja työ maksaa.

Jalostuksella on saatu vedinpolkemia vähennettyä, mutta kyllä niille kaikenlaista kremppaa tulee. Poikimavaikeutta kohtukierteineen, jouksutusmahan kiertymää, laidun- ja poikimahalvausta, jne.. jne..


Kun navetan edessä seisoo tuommonen, tietää että eläinlääkäri on paikalla.
Ne saa autonsa verottomina, jos autolla ei ajeta koskaan metriäkään siiviliajoa.
Verottaja kyttää asiaa tarkasti, niin tarkasti, ettei kaikki viitsi vaivaantua ja maksaa suosiolla autoveron.

 

[Bushmaster]

Katso liite: 11232

Pohjanmaalla märkää, ei pellot pölise.. Onneksi sää vaikuttaisi nyt poutaantuvan.
Laatutappioita on jo tullut, toivotaan ettei tule lisää.

ainakin meilläpäin on vasta hernettä pikkasen puitu ...kaikki viljat ovat vielä puimatta...