Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Myrkytysmahdollisuus on se yksi syy. Sienillä ei voi mahaansa täyttää ilman ikäviä sivuoireita. Harvan vatsa kestää monipäiväiset sienikestit.
Kun metsästäjä-keräilijät aloittivat siirtymän maatalouden harjoittajiksi, se tarkoitti myös paikalleen asettumista. Todella pitkän siirtymäkauden aikana oli kuitenkin tyypillistä, että entinen elinkeino raahautui mukana voimakkaasti. Suuria ongelmia aiheutui silloin, kun entinen elinkeino oli jo pantu pakettiin ja maatalous kohtasi merkittäviä ongelmia...samaan aikaan väestö oli kasvanut yleensä jo paljon vrt. aikaan entiseen. Suomessa tiettävästi 1690-luvun kuolonvuodet edustavat juuri tätä murrosta.
Ihmisessä on tänään vielä paljon metsästäjäkeräilijää. Joidenkin väitteiden mukaan ihmiselle parasta olisi vieläkin mets.ker. elämänrytmi. 4-6 tuntia aktiivista fyysistä toimintaa ja sitten ajanviettoa ja lepoa. Ihminen on kuulemma kuin tehty tuota rytmiä silmälläpitäen.
Yllätys oli ammoin erään tutkijan kertoma, että tyypillinen mets.ker.mies oli noin 180 senttiä pitkä ja painoi noin 60 kiloa. Helposti voisi ajatella, että keräily ei tuottaisi kasvuun tarpeellisia aineita tarpeeksi. Mutta suosiollisella alueella se tuotti ja tuottaa. Liha, kala, keräilyproteiini, pähkinät, marjat, mukulat ja juuret, marjat ja hedelmät.
Eri tietojen mukaan Suomen maatalous on ajettu
alas viimeksi 850-luvulla. Syynä tulivuorenpurkaus, jonka takia pari kesää jäi väliin...se on tarkoittanut sitä, että siemenkin on syöty. Väestökato on ollut varmasti melkoinen. Parhaiten ovat selvinneet merenrannikon asukkaat ja paimentolaiset. Ja hekin huonosti. Neuvoisin tutkijoita aloittamaan Suomen väestöhistoriantutkimuksen tuon ajan jäljiltä....epäilen, että suomenniemi oli noiden vuosien jälkeen melko kolkkoa ja tyhjää seutua.
Varsinainen yltäkylläisyys on loppujen lopuksi uusi juttu. Pari kolme länsimaalaista sukupolvea on siitä nauttinut, ei yltäkylläisyys ole vieläkään tavoittanut kuin osan ihmispopulaatiosta. Edelleen on mahdollista, että joku pirullinen tulivuorenrökäle purkautuu ja heittää ilmaston perseilleen moneksi vuodeksi. Meillä ei ole hätää, käydään vaan kaupasta ruokaa.....
Kohta on 7 mrd ihmistä pallolla ja ravinnontuottamisen systeemi on äärimmilleen viritetty. Voi siunatut, jos joku ilmiö heittää pari kesää väliin pitkin maapalloa......ei tarvi etsiä Linkolan teesejä, ne löytyvät tuolloin etsimättäkin.
Ihmisessä on tänään vielä paljon metsästäjäkeräilijää. Joidenkin väitteiden mukaan ihmiselle parasta olisi vieläkin mets.ker. elämänrytmi. 4-6 tuntia aktiivista fyysistä toimintaa ja sitten ajanviettoa ja lepoa. Ihminen on kuulemma kuin tehty tuota rytmiä silmälläpitäen.
Yllätys oli ammoin erään tutkijan kertoma, että tyypillinen mets.ker.mies oli noin 180 senttiä pitkä ja painoi noin 60 kiloa. Helposti voisi ajatella, että keräily ei tuottaisi kasvuun tarpeellisia aineita tarpeeksi. Mutta suosiollisella alueella se tuotti ja tuottaa. Liha, kala, keräilyproteiini, pähkinät, marjat, mukulat ja juuret, marjat ja hedelmät.
Eri tietojen mukaan Suomen maatalous on ajettu
alas viimeksi 850-luvulla. Syynä tulivuorenpurkaus, jonka takia pari kesää jäi väliin...se on tarkoittanut sitä, että siemenkin on syöty. Väestökato on ollut varmasti melkoinen. Parhaiten ovat selvinneet merenrannikon asukkaat ja paimentolaiset. Ja hekin huonosti. Neuvoisin tutkijoita aloittamaan Suomen väestöhistoriantutkimuksen tuon ajan jäljiltä....epäilen, että suomenniemi oli noiden vuosien jälkeen melko kolkkoa ja tyhjää seutua. Varsinainen yltäkylläisyys on loppujen lopuksi uusi juttu. Pari kolme länsimaalaista sukupolvea on siitä nauttinut, ei yltäkylläisyys ole vieläkään tavoittanut kuin osan ihmispopulaatiosta. Edelleen on mahdollista, että joku pirullinen tulivuorenrökäle purkautuu ja heittää ilmaston perseilleen moneksi vuodeksi. Meillä ei ole hätää, käydään vaan kaupasta ruokaa.....
Kohta on 7 mrd ihmistä pallolla ja ravinnontuottamisen systeemi on äärimmilleen viritetty. Voi siunatut, jos joku ilmiö heittää pari kesää väliin pitkin maapalloa......ei tarvi etsiä Linkolan teesejä, ne löytyvät tuolloin etsimättäkin.
Kun metsästäjä-keräilijät aloittivat siirtymän maatalouden harjoittajiksi, se tarkoitti myös paikalleen asettumista. Todella pitkän siirtymäkauden aikana oli kuitenkin tyypillistä, että entinen elinkeino raahautui mukana voimakkaasti. Suuria ongelmia aiheutui silloin, kun entinen elinkeino oli jo pantu pakettiin ja maatalous kohtasi merkittäviä ongelmia...samaan aikaan väestö oli kasvanut yleensä jo paljon vrt. aikaan entiseen. Suomessa tiettävästi 1690-luvun kuolonvuodet edustavat juuri tätä murrosta.
Ihmisessä on tänään vielä paljon metsästäjäkeräilijää. Joidenkin väitteiden mukaan ihmiselle parasta olisi vieläkin mets.ker. elämänrytmi. 4-6 tuntia aktiivista fyysistä toimintaa ja sitten ajanviettoa ja lepoa. Ihminen on kuulemma kuin tehty tuota rytmiä silmälläpitäen.
Yllätys oli ammoin erään tutkijan kertoma, että tyypillinen mets.ker.mies oli noin 180 senttiä pitkä ja painoi noin 60 kiloa. Helposti voisi ajatella, että keräily ei tuottaisi kasvuun tarpeellisia aineita tarpeeksi. Mutta suosiollisella alueella se tuotti ja tuottaa. Liha, kala, keräilyproteiini, pähkinät, marjat, mukulat ja juuret, marjat ja hedelmät.
Eri tietojen mukaan Suomen maatalous on ajettu
Varsinainen yltäkylläisyys on loppujen lopuksi uusi juttu. Pari kolme länsimaalaista sukupolvea on siitä nauttinut, ei yltäkylläisyys ole vieläkään tavoittanut kuin osan ihmispopulaatiosta. Edelleen on mahdollista, että joku pirullinen tulivuorenrökäle purkautuu ja heittää ilmaston perseilleen moneksi vuodeksi. Meillä ei ole hätää, käydään vaan kaupasta ruokaa.....
Kohta on 7 mrd ihmistä pallolla ja ravinnontuottamisen systeemi on äärimmilleen viritetty. Voi siunatut, jos joku ilmiö heittää pari kesää väliin pitkin maapalloa......ei tarvi etsiä Linkolan teesejä, ne löytyvät tuolloin etsimättäkin.
Suomessa metsästäminen ja keräileminen on Suomessa jo pitkään ollut sivutoimista, päätoimisia metsästäjä-keräilijöitä täällä ei ole ollut sitten kivikauden ja heistä emme paljon tiedä.
Tuo on totta että yksi tulivuoren purkaus voi tappaa suurimman osan maailman väestöistä.
Siksi en ymmärrä miksi ydintalvea varten rakennettu valmiusvarastointi ajettiin alas Neuvostoliiton hajottua.
Diamondille on tullut tiukka kilpailija (joka tosin Diamondin arvon tunnustaa) Israelista Yuval Noah Harari teoksellaan Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Diamond on hyvä, mutta Harari on ehkä vähän mukavampi lukea. Molemmilla on pieniä horjahteluja yksityiskohdissa, mutta se on ymmärrettävää, kun tiivistetään koko ihmiskunnan historia yhteen kirjaan, eikä kummankaan tapauksessa ole kyse mistään olennaisesta. Hararin teoksessa mielenkiintoinen (ketjun aiheeseen liittyen) on tulkinta, että metsästäjä-keräilijän elämä on parempaa kuin maanviljelijän. Vähemmän työtä, enemmän vapaa-aikaa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Venäjällä ne vetää sellaisia sieniä suurena herkkuna jota Suomalainen opas pitää vähän vaarallisena, on se perhana kumma kun myrkyt ei vaikuta siellä??#### tarkemmin ajateltuna kun katselee tapahtumia rajantakana niin taitaa kyllä vaikuttaa, ainakin yhdellä pikkumiehelä on tainnut sienimuhennos sekoittaa muutakin kuin mahan
Sen lisäksi että ruokavalio muuttui yksipuolisemmaksi, ja työpäivät pitemmiksi, maanviljely/karjanhoito altisti ihmiset tarttuville kotieläinperäisille taudeille. Joiden kanssa on sitten saatu painia aikalailla.
Kielitieteessä kielien leviämiseen tai niiden käyttöönottoon liittyy ajatus prestiisikielestä; kun kaksi yhteisöä joilla on eri toimeentulomalli kohtaavat / ovat vuorovaikutussuhteessa, tapahtuu näiden käyttämissä kielissä muutoksia. Kilpailukykyisempi "luovuttaa" toiselle sanoja(joita nämä puhujat siis ottavat käyttöön) ja toisaalta kilpailukykyisempään kieleen pesiytyy tätä toista puhuvien kielenvaihtajien mukanaan tuomia "virheitä". Tyypillisesti tietenkin koko kieli saattaa vaihtua.
Niinpä se että täällä vain ollaan ja puhutaan suomea (toki olemme ottaneet vastaan paljon sanastoa), viittaa siihen että paikallinen toimeentulomalli on ollut niin kilpailukykyinen ympärillään oleviin haastajiin verrattuna että kieli on pysynyt ja kukoistaa edelleen.
Kun metsästäjä-keräilijät aloittivat siirtymän maatalouden harjoittajiksi, se tarkoitti myös paikalleen asettumista. Todella pitkän siirtymäkauden aikana oli kuitenkin tyypillistä, että entinen elinkeino raahautui mukana voimakkaasti. Suuria ongelmia aiheutui silloin, kun entinen elinkeino oli jo pantu pakettiin ja maatalous kohtasi merkittäviä ongelmia...samaan aikaan väestö oli kasvanut yleensä jo paljon vrt. aikaan entiseen. Suomessa tiettävästi 1690-luvun kuolonvuodet edustavat juuri tätä murrosta.
Ihmisessä on tänään vielä paljon metsästäjäkeräilijää. Joidenkin väitteiden mukaan ihmiselle parasta olisi vieläkin mets.ker. elämänrytmi. 4-6 tuntia aktiivista fyysistä toimintaa ja sitten ajanviettoa ja lepoa. Ihminen on kuulemma kuin tehty tuota rytmiä silmälläpitäen.
Yllätys oli ammoin erään tutkijan kertoma, että tyypillinen mets.ker.mies oli noin 180 senttiä pitkä ja painoi noin 60 kiloa. Helposti voisi ajatella, että keräily ei tuottaisi kasvuun tarpeellisia aineita tarpeeksi. Mutta suosiollisella alueella se tuotti ja tuottaa. Liha, kala, keräilyproteiini, pähkinät, marjat, mukulat ja juuret, marjat ja hedelmät.
Eri tietojen mukaan Suomen maatalous on ajettu
Varsinainen yltäkylläisyys on loppujen lopuksi uusi juttu. Pari kolme länsimaalaista sukupolvea on siitä nauttinut, ei yltäkylläisyys ole vieläkään tavoittanut kuin osan ihmispopulaatiosta. Edelleen on mahdollista, että joku pirullinen tulivuorenrökäle purkautuu ja heittää ilmaston perseilleen moneksi vuodeksi. Meillä ei ole hätää, käydään vaan kaupasta ruokaa.....
Kohta on 7 mrd ihmistä pallolla ja ravinnontuottamisen systeemi on äärimmilleen viritetty. Voi siunatut, jos joku ilmiö heittää pari kesää väliin pitkin maapalloa......ei tarvi etsiä Linkolan teesejä, ne löytyvät tuolloin etsimättäkin.
Tuo 4-6 tuntia fyysistä työtä ja sitten muita aktiviteetteja tuntuis kyllä olevan aika passeli. Jos miettii vaikka raivaussahahommia metässä niin kyllä se tuohon haarukkaan menee mitä siellä yleensä touhuta jaksaa. Tai mikä hyvänsä muukin reipastahtinen ulkoilmatyö.
Vähän provosoivaa juttua taitaa heittää Israelin mies,mutta kyllä hän siinä oikeassa on että entisaikain maataloustyö on ollut aivan järkyttävän raskasta eikä se elämä välttämättä ole ollut sen herkumpaa kuin keräilykulttuurissakaan. Toki maanviljely sitten on mahdollistanut modernin kulttuurin kehittymisen kuten jo aiemmin todettiin. Nykyäänhän on taas teknologian suomien mahdollisuuksien ansiosta mahdollista elää periaatteessa asettumatta juurikaan paikoilleen ja silti varsin hyvällä elintasolla ja modernisti. Kaikille se ei tietenkään ole mahdollista,mutta kyllä monet ovat työnsä puolesta niin mobiileja että voidaan puhua jo eräänlaisesta modernista vaelluskulttuurista. Toki teknologia mahdollistaa myös täysin päinvastaisen lähestymistavan eli asettumisen johonkin periferiaan tekemään etätyötä.
Suomen kieli on levinnyt koko Suomeen vasta rautakaudella, Suomenlahden eteläpuolelta, sitä ennen Suomessa puhuttiin saamea ja germaania.
Suomessa on ollut sellaisia määriä kansainväliseen vientiin soveltuvia artikkeleita ja se on vetänyt tänne eri ryhmiä.
Itämerensuomen prestiisi muhin nähden liittyy nykyisten tietojen valossa metallienkäsittelyyn ja itään vievien kauppareittien hallintaan pohjoisessa, Suomenlahden ympärillä ja Balttiassa.
Onko tämä siis Ante Aikiota; kuinka laajasti tuo on hyväksytty ja tutkittu ? Mitä germaania täällä puhuttiin(ja mistä on muuten päätelty että puhuivat germaania)? Saame lienee kuitenkin suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli myös tässä valossa, vanhan käsityksen mukaan itämerensuomea, mutta sitten tämä on ilmeisesti todettu virheelliseksi. Kieli siis lienee ollut jokin varhaiskantasaame.
Asia olisi viehättävä, jos näihin ei aina sotkeutuisi nykyaika ja poliittiset ambitiot. Kieli, kansa, valtio, maa, jne. ovat asioita jotka liittyvät toisiinsa mutta eivät suinkaan ole sama asia. Joitakin vuosia sitten ainakaan arkeologit eivät olleet löytäneet saamelaiskulttuuriin viittaavia löytöjä Kemijoki-linjaa etelämpää. Sen sijaan eteläisistä löydöistä on voitu muodostaa melko yhtenäinen kulttuurilinja joka ylettyy historiallisen ajan alkuun. Tokin tämä voi olla vanhaa tietoa, viittaan lähinnä Matti Huurteen 9000-vuotta Suomen esihistoriaa teokseen. Siis .. uudempi tutkimustieto on kyllä tervetullutta, onko tilanne muuttunut?
Tuo prestiisi kyllä kieltämättä käy (maallikon) järkeen.
Aikio itse on kirjoittanut germaanin, saamen ja suomen varhaisista kontakteista, Häkkinen, Kallio ja Heikkilä nyt ainakin tulee mieleen jotka tuon esittämäni ovat jo todenneet.
Mitään kielellistä jatkuvuutta suomessa ei ole itämerensuomella, saamekin saapui pronssikaudella ja sekin liittyynee metalliin ja kauppaan.
Geneettisesti meissä luonnollisesti on jatkuvuutta mutta hyvin pieni osa siitä Suomen alueelta, suurin osa siitäkin on kieltä itämerensuomeen vaihtaneilta balteilta ja germaaneilta.
Saameilla voisi teoriassa olla eniten paleoliittisia geenejä mutta auki on paljonko ja paljonko meillä puolestaan on saamelaisia geenejä.
Valter Lang Virosta linkitti juurikin tämän pronssikauden lopun ja rautakauden alun itäisen kulttuurin leviämistä nykyisen Latvian ja Viron alueelle juurikin uralilaisten saaapumiseen.
Siitä expansio Suomeen ja Ruotsiin, viimeksi vihjaili jo että olisi muinaista DNA:ta jolla nämä voitaisiin kytkeä nykyisiin suomalaisiin.
Tuossa Aikion vanha paperi, 2006 vuodelta.
Kantagermaani ja kantasuomi ovat olleet kontaktissa alusta asti, ne käytännössä syntyvät samassa paikassa joka on jossain pohjoisella Itämerellä, alueista vängätään parhaillaan.
On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory
http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf
Kantagermaani ja kantasuomi ovat olleet kontaktissa alusta asti, ne käytännössä syntyvät samassa paikassa joka on jossain pohjoisella Itämerellä, alueista vängätään parhaillaan.
On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory
http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf
Ainakin itselle "työpaikka" on se, missä sattuu olemaan ja on nettiyhteys. Muutenkin duuni on sellaista, jossa käytännössä vain lasketaan bittejä netin avaruuteen... Yksityisyrittäjänä asia on tietysti helpompaa.
@EK Pitääpä lukea Hararin kirja, jostain syystä ei ole sattunut silmiin vaikka Diamondin kirjat ovt hyvinkin tuttuja.
Geronimo
Ylipäällikkö
EU onni jatkuu ja kehittyy seuravaksi kun metsävaratietojen avaaminen aloitetaan niin pääsemme näkemään uuden hölmöyden seuraukset.
EU:n kemeravaatimuksella karut seuraukset: Metsureilta loppuvat työt, maksuja odoteltu jopa vuosi
Metsä05:00Hanna Lensu
Metsänhoitoyhdistykset antoivat MT:n kyselyssä ankaraa palautetta EU:n vaatimien muutosten aiheuttamista ongelmista.
SAMI KARPPINEN
Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan alueella suurin osa syksyn metsänhoitotöistä jää tekemättä, yhdistyksestä arvioidaan.
Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisiin tukiin liittyvät ongelmat ovat tuoneet karut seuraukset metsänhoitotöihin, selviää MT:n lähettämästä kyselystä metsänhoitoyhdistyksille.
Kemeran pulmat kärjistyivät, kun lakia muutettiin viime kesänä EU:n vaatimusten mukaiseksi ja hakubyrokratia lisääntyi roimasti ennakkoilmoitusten vuoksi. Toukokuussa osa tuista jouduttiin asettamaan hakukieltoon.
”Metsänhoidon edistämiseen tehty kemera on nyt töiden tekemisen kannalta pahin jarru”, tiivistää Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlmanhakusulun aiheuttaman tilanteen.
Keski-Pohjanmaalla toimivan Keskipohjan yhdistyksen alueella suurin osa tämän syksyn metsänhoitotöistä jää tekemättä, arvioi yhdistyksen metsäasiantuntija Johanna Perkkalainen. Valtaosa metsänomistajista odottaa, että hakusulku päättyisi.
”Palkkatyönä tehtävissä hankkeissa kemeratuella on niin merkittävä vaikutus hankkeen kustannuksiin, että vain ani harva metsänomistaja teettää taimikonhoitotöitä tai nuoren metsän kunnostuksia ilman varmuutta kemeratuesta”, hän toteaa.
”Kaikki isot hankkeet on lykätty toteutettavaksi vasta vuodelle 2017”, kerrotaan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Sekava tilanne uusine sääntöineen ja hakusulkuineen on heijastunut väistämättä metsäalan työllisyystilanteeseen. Esimerkiksi Keskipohjan alueella osa metsureista on jo lomautettu ja jos hakusulku jatkuu, lähes kaikilta metsureilta loppuvat syksyn mittaan työt.
Useista yhdistyksistä kerrotaan, ettei töitä riitä koko syksylle kemeran ongelmien vuoksi.
Metsänomistajia on hämmentänyt se, että tehdyistä hankkeista saatavat maksut ovat viivästyneet käsittelyruuhkan vuoksi.
Pohjois-Karjalan yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen kertoo, että jotkut metsänomistajat ovat jo epäilleet, ettei yhdistys ole edes lähettänyt kemerahakemusta Metsäkeskukseen, kun rahoja ei ole kuulunut.
”Maksujen viivästyminen jopa vuodella närkästyttää”, hän kertoo.
EU:n kemeravaatimuksella karut seuraukset: Metsureilta loppuvat työt, maksuja odoteltu jopa vuosi
Metsä05:00Hanna Lensu
Metsänhoitoyhdistykset antoivat MT:n kyselyssä ankaraa palautetta EU:n vaatimien muutosten aiheuttamista ongelmista.
SAMI KARPPINEN
Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan alueella suurin osa syksyn metsänhoitotöistä jää tekemättä, yhdistyksestä arvioidaan.
Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisiin tukiin liittyvät ongelmat ovat tuoneet karut seuraukset metsänhoitotöihin, selviää MT:n lähettämästä kyselystä metsänhoitoyhdistyksille.
Kemeran pulmat kärjistyivät, kun lakia muutettiin viime kesänä EU:n vaatimusten mukaiseksi ja hakubyrokratia lisääntyi roimasti ennakkoilmoitusten vuoksi. Toukokuussa osa tuista jouduttiin asettamaan hakukieltoon.
”Metsänhoidon edistämiseen tehty kemera on nyt töiden tekemisen kannalta pahin jarru”, tiivistää Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlmanhakusulun aiheuttaman tilanteen.
Keski-Pohjanmaalla toimivan Keskipohjan yhdistyksen alueella suurin osa tämän syksyn metsänhoitotöistä jää tekemättä, arvioi yhdistyksen metsäasiantuntija Johanna Perkkalainen. Valtaosa metsänomistajista odottaa, että hakusulku päättyisi.
”Palkkatyönä tehtävissä hankkeissa kemeratuella on niin merkittävä vaikutus hankkeen kustannuksiin, että vain ani harva metsänomistaja teettää taimikonhoitotöitä tai nuoren metsän kunnostuksia ilman varmuutta kemeratuesta”, hän toteaa.
”Kaikki isot hankkeet on lykätty toteutettavaksi vasta vuodelle 2017”, kerrotaan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Sekava tilanne uusine sääntöineen ja hakusulkuineen on heijastunut väistämättä metsäalan työllisyystilanteeseen. Esimerkiksi Keskipohjan alueella osa metsureista on jo lomautettu ja jos hakusulku jatkuu, lähes kaikilta metsureilta loppuvat syksyn mittaan työt.
Useista yhdistyksistä kerrotaan, ettei töitä riitä koko syksylle kemeran ongelmien vuoksi.
Metsänomistajia on hämmentänyt se, että tehdyistä hankkeista saatavat maksut ovat viivästyneet käsittelyruuhkan vuoksi.
Pohjois-Karjalan yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen kertoo, että jotkut metsänomistajat ovat jo epäilleet, ettei yhdistys ole edes lähettänyt kemerahakemusta Metsäkeskukseen, kun rahoja ei ole kuulunut.
”Maksujen viivästyminen jopa vuodella närkästyttää”, hän kertoo.
Ikarus
Respected Leader
Kemeraan budjetoidut varat ovat laskeneet viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2016 budjettiin on varattuna Kemera-tukeen yhteensä 65 miljoonaan euroa. Vuonna 2011 tuet olivat 95 miljoonaa euroa.
Tukiin budjetoiden euromääräisen summan vähentymisen lisäksi Kemera-tukien nettovaikutusta on laskenut tukien muuttuminen verollisiksi. Tuet olivat 01.01.2012 asti verovapaata tuloa, nykyään tuista pitää maksaa pääomatuloveroa 30 – 33 prosenttia. Kemera-tuet ovat laskeneet verot huomoon ottaen alle puoleen viidessä vuodessa.
Tukien puolittuminen tapahtui ilman sen suurempaa meteliä. Metsänomistajat ovat kantaneet osaansa suuremman osan valtion menojen sopeuttamisesta. Edunvalvonta on nukkunut ja kiitosta ei ole kuulunut.
http://www.puuntuottaja.com/kemera-lain-tuettavat-tyolajit-ja-tukien-hakeminen-vuodet-2015-2020/
Rahan puutteeseen yhdistetynä byrokratian lisäys.. lopputulos on tässä.
Hyvää uudessa Kemera-laissa: taimikon varhaisperkaus on tuettu työ, aikaisemmin ei ollut.
Tukiin budjetoiden euromääräisen summan vähentymisen lisäksi Kemera-tukien nettovaikutusta on laskenut tukien muuttuminen verollisiksi. Tuet olivat 01.01.2012 asti verovapaata tuloa, nykyään tuista pitää maksaa pääomatuloveroa 30 – 33 prosenttia. Kemera-tuet ovat laskeneet verot huomoon ottaen alle puoleen viidessä vuodessa.
Tukien puolittuminen tapahtui ilman sen suurempaa meteliä. Metsänomistajat ovat kantaneet osaansa suuremman osan valtion menojen sopeuttamisesta. Edunvalvonta on nukkunut ja kiitosta ei ole kuulunut.
http://www.puuntuottaja.com/kemera-lain-tuettavat-tyolajit-ja-tukien-hakeminen-vuodet-2015-2020/
Rahan puutteeseen yhdistetynä byrokratian lisäys.. lopputulos on tässä.
Hyvää uudessa Kemera-laissa: taimikon varhaisperkaus on tuettu työ, aikaisemmin ei ollut.
Geronimo
Ylipäällikkö
Lisää tätä niin alkaa valitus ruuan hinnasta loppumaan ja Suomi possu ja maito on niin pirun halpaa vaikka hinta olisi viisikertainen, siis tuottajahinta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...lmenkympin-kilohinta-säilyketölkissä-1.160621
Uutuustuote kosiskelee proteiini-intoilijoita: Espanjalaiskanalle kolmenkympin kilohinta säilyketölkissä
Ruoka20:06Riitta Mustonen
Uuden kanatuotteen rakenne muistuttaa tonnikalaa. Lejos kosiskelee maahantuonnillaan erityisesti niitä, jotka haluavat nopeasti proteiinipitoista syötävää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...lmenkympin-kilohinta-säilyketölkissä-1.160621
Uutuustuote kosiskelee proteiini-intoilijoita: Espanjalaiskanalle kolmenkympin kilohinta säilyketölkissä
Ruoka20:06Riitta Mustonen
Uuden kanatuotteen rakenne muistuttaa tonnikalaa. Lejos kosiskelee maahantuonnillaan erityisesti niitä, jotka haluavat nopeasti proteiinipitoista syötävää.
Geronimo
Ylipäällikkö
Minä taas olen sitä mieltä että pihvi pihvinä ja kana kanana sekä kaikki sellaisessa muodossa jota on mahdollisimman vähän käsitelty, toki jokainen saa syödä ihan mitä haluaa.
