Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tää on kanssa semmonen ikuisuuskysymys tää konemerkkien keskinäinen paremmuus. Ite taas tiedän yhden Metsäliiton alueyrittäjän joka siirtyi aikanaan Ponsse-kalustosta Jontikoihin ja varmaan olisi valmis allekirjoittamaan ton pokasaha/husku rinnastuksen mutta toisinpäin. Ei näitä aina sivusta katsoen pysty näitten sankareitten aivoituksia ymmärtämään. Ihminen tykästyy johonkin ja johonkin toiseen ei. Ja näihin on vaikuttanut aina välillä kaiken maailman markkinointijututkin aika paljon, jotain konetta on myyty vähän aikaa muita halvemmalla ja saatu vähän markkinaosuutta lisää jne. Mutta jokseenkin kaikilla markkinoilla olevilla merkeillä olen puuta nähnyt hakattavan varsin reipasta tahtia. Jos tahdin kanssa on ollut ongelmia niin syypää on yleensä ollut kuskin penkillä tai sitten kohde on vaan ollut erityisen hankala työskentelyn kannalta. Mutta jos nyt näin asiaa sivusta mutta läheltä seuranneena pitäisi valita minkä merkkisen moton haluaisin(jos jostain kumman syystä semmoisen haluaisin), niin kyllä se valinta varmaan osuisi punakoneeseen eli Komatsuun. Perusteluna lähinnä koneen perusrakenne joka tekee siitä erittäin hyvin harvennukseen sopivan ja samalla painoonsa nähden hyvin vakaan. Lisäpisteitä tulee hyvästä ergonomiasta ja kehittyneestä hydrauliikasta.

Joo, on meilläkin "kommari" ollut kerran, mutta ei tule toiste. Luulen, että kun kuitenkin on ollut metsäkoneet jo vuodesta-60 perheessä, niin sitten on tultu johonkin merkkiin, niin paikallinen huoltokin sitten tietysti sitä eniten myytävää merkkiä huoltaa..
Komatsu kaatui onnettoman myyjään ja huoltoon, joka oli puhelimenpäässä aina, ei koskaan siellä, missä punakone makasi halvautuneena...
Sama pätee noihin puskukoneisiin... ei ole muita puskukoneita, kuin pilleri... nyt on 2kpl 6 ja yksi 8 joka on jo vanha, mutta "voimasana" edelleen....
 
Joo, on meilläkin "kommari" ollut kerran, mutta ei tule toiste. Luulen, että kun kuitenkin on ollut metsäkoneet jo vuodesta-60 perheessä, niin sitten on tultu johonkin merkkiin, niin paikallinen huoltokin sitten tietysti sitä eniten myytävää merkkiä huoltaa..
Komatsu kaatui onnettoman myyjään ja huoltoon, joka oli puhelimenpäässä aina, ei koskaan siellä, missä punakone makasi halvautuneena...
Sama pätee noihin puskukoneisiin... ei ole muita puskukoneita, kuin pilleri... nyt on 2kpl 6 ja yksi 8 joka on jo vanha, mutta "voimasana" edelleen....
Joo huoltohan on noissa ensiarvoisen tärkeä asia. Mitä vakiintuneempi merkki sen paremmin tietysti huolto yleensä toimii. Noilla ns. pikkumerkeillä huollon heikko kattavuus on varmaan yksi syy miksi ne eivät yleisty,luulisin ainakin. Komatsu nyt ei ole pikkumerkki ja harmillista tietysti jos huolto on noin tökkinyt. Vaikkapa Rottnekin saattaisi olla kiinnostava kone,mutta harva varmaan uskaltaa ostaa kun kantaa ei täällä ole. Aikanaanhan kävi vähän huonosti niille jotka ostivat niitä Caterpillarin nimellä myytyjä,oliko nyt Skogsjan alunperin se kone. Maahantuonti loppui ja koneen arvo vaihtokoneena ei vissiin ollut sitten kummoinen. Nythän niitä on taas saatavana EcoLog nimisenä ymmärtääkseni. Mutta tämä vaan niinkuin esimerkkinä siitä että uusi tulokas markkinoilla on tietysti vähän riskialttiimpi hankinta yrittäjälle.
 
Joo huoltohan on noissa ensiarvoisen tärkeä asia. Mitä vakiintuneempi merkki sen paremmin tietysti huolto yleensä toimii. Noilla ns. pikkumerkeillä huollon heikko kattavuus on varmaan yksi syy miksi ne eivät yleisty,luulisin ainakin. Komatsu nyt ei ole pikkumerkki ja harmillista tietysti jos huolto on noin tökkinyt. Vaikkapa Rottnekin saattaisi olla kiinnostava kone,mutta harva varmaan uskaltaa ostaa kun kantaa ei täällä ole. Aikanaanhan kävi vähän huonosti niille jotka ostivat niitä Caterpillarin nimellä myytyjä,oliko nyt Skogsjan alunperin se kone. Maahantuonti loppui ja koneen arvo vaihtokoneena ei vissiin ollut sitten kummoinen. Nythän niitä on taas saatavana EcoLog nimisenä ymmärtääkseni. Mutta tämä vaan niinkuin esimerkkinä siitä että uusi tulokas markkinoilla on tietysti vähän riskialttiimpi hankinta yrittäjälle.

Näin on, sitten jotkut koneyrittäjät voinevat ottaa tietoisen riskin noiden pikkumerkkien kanssa, kun ei sellainen maksa likikään niin paljoa, kuin vaikkapa se vieremän käkikello, mutta voi olla oikeasti ihan ok kone.

Myös skandinaavinen tapa tehdä työtä koneella metsässä on mielestäni uniikki. Kun käy vaikka oikeassa tukkisavotassa Kanadan ja USA.n rajaseudulla, niin ei meidän tavalla tehdä siellä muuta, kuin tulipuut porukalle...
 
^Noista Komatsun metsäkoneista. Niillä on suomalaiset sukujuuret. Komatsu osti vuonna 2004 Valmetin metsäkone tuotannon.
Ne Valmetin harvesterit ovat hyvän harvennuskoneen maineessa vielä tänäkin päivänä. Tuskin se Komatsuna on huonompaan suuntaan mennyt.
Nosturi ei ole näkökentässä edessä, vaan ohjaamon sivulla. Onhan vastaavia jo nyt muillakin merkeillä.

Hyvät huoltopalvelut noissa laitteissa ovat ensiarvoisen tärkeät. Se monesti ratkaisee, millä merkillä ajetaan. Kaikilla puu kaatuu.


Edit: Jos jotakin puunkorjuun teknologia muualla kiinnostaa, niin tv:stä tulee tuo sarja.
Osittainen ne korjaa samoilla menetelmillä, eli moto ja ajokone, osittain ei.
Kaatokasauskone, juontokone ja karsintakone. Ajavat osan pitkinä runkoina.
Kuormat on isoja eikä työaika lainsäädäntöä taida siellä olla, päivät on pitkiä.
Ja vaikuttaa siltä, ettei niillä painorajoituksiakaan kuormissa ole, välillä he vetää kahta puolikasta samalla nupilla, aikamoinen juna.

Metsät ovat järeydeltään kuten meilllä, mutta hoitamattomia rääseiköitä ja puun laatu ei vaikuta hyvältä.
Sahalle lähtee lahopökkelöt ja mutkaiset tyvet sulassa sovussa paremman tavaran kanssa.

Jossain päin Usa:ta tai Kanadaa on ''vähän'' isompia puita. Niidenkin korjuusta tuli joku sarja tässä taannoin.
Korjuu on huimaa. Metsuri lähtee kiipeämään runkoa pitkien karsien samalla. Korkealla sahataan latvaosa irti ensin.
Runko huojahtaa rajusti kun latvus lähtee.:confused:

No sitten temmotaan puun juurella 2-3 metriä pitkällä laipalla varustetu Sthil tulille. Vaikeissa maastoissa helikopterikorjuu.
Puu sahataan lähes poikki, keskelle pitopuu. Iso Chinook tulee kouran kanssa ja nytkäyttää rungon irti ja lennättää sen tien varteen. On ''pikkusen'' kalliimpaa hommaa tuo Chinookilla pöllin lennättäminen, mutta onhan niissä rungoissa puutakin rajusti.

Jenkkimetsurit TV 5
su 29.01. klo 13:50 - 14:40


Kausi 1, osa 3. Pyörremyrsky horisontissa. Pyörremyrsky iskee. Ylikuormitetun rekan lasti kaatuu ja tukkii tien Kanadaan. Työt keskeytyvät koko päiväksi. Sarjassa seurataan Pelletierin perheen ison metsänhakkuuyrityksen töitä ja koettelemuksia. (American Loggers, tosi-tv, USA, 2009)
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on naapurissa yksi kovan sarjan metsuri. Sahasi parhaina aikoina 4000 m3 vuodessa moottorisahalla. Nyt jo eläkeukko, mutta vielä sillä saha käsissä pysyy.
Joskus 70- tai 80- luvulla Saksaan puunkorjuuseen. Pari suomalaista kaveria.

Paikalliset metsänhoitajat oli ensimmäisenä päivänä naureskelleet vaan oli hymy hyytynyt, kun pojat pisti sahat tulille.
Ei ollut viikonloppuna ilmaisesta konjakista pulaa. Olivat sanoneet, että 2 suomalaista metsuria sahaa saman kuin 20 saksalaista.:)

Kaveri sanoi, että palvelu siellä pelasi. Kun bensa loppui, ojennettiin valmiiksi viilattu jo käynnissä oleva tankattu toinen saha käteen, senkun antoi soitella.
 
Meillä on naapurissa yksi kovan sarjan metsuri. Sahasi parhaina aikoina 4000 m3 vuodessa moottorisahalla. Nyt jo eläkeukko, mutta vielä sillä saha käsissä pysyy.
Joskus 70- tai 80- luvulla Saksaan puunkorjuuseen. Pari suomalaista kaveria.

Paikalliset metsänhoitajat oli ensimmäisenä päivänä naureskelleet vaan oli hymy hyytynyt, kun pojat pisti sahat tulille.
Ei ollut viikonloppuna ilmaisesta konjakista pulaa. Olivat sanoneet, että 2 suomalaista metsuria sahaa saman kuin 20 saksalaista.:)

Kaveri sanoi, että palvelu siellä pelasi. Kun bensa loppui, ojennettiin valmiiksi viilattu jo käynnissä oleva tankattu toinen saha käteen, senkun antoi soitella.

Tuo pitää paikkansa. Äitini kotikunnailla on nytkin serkulla 8 kundin porukka töissä... suomalaisia arvostetaan siellä todella Korkealle!
 
^Noista Komatsun metsäkoneista. Niillä on suomalaiset sukujuuret. Komatsu osti vuonna 2004 Valmetin metsäkone tuotannon.
Ne Valmetin harvesterit ovat hyvän harvennuskoneen maineessa vielä tänäkin päivänä. Tuskin se Komatsuna on huonompaan suuntaan mennyt.
Nosturi ei ole näkökentässä edessä, vaan ohjaamon sivulla. Onhan vastaavia jo nyt muillakin merkeillä.

Hyvät huoltopalvelut noissa laitteissa ovat ensiarvoisen tärkeät. Se monesti ratkaisee, millä merkillä ajetaan. Kaikilla puu kaatuu.


Edit: Jos jotakin puunkorjuun teknologia muualla kiinnostaa, niin tv:stä tulee tuo sarja.
Osittainen ne korjaa samoilla menetelmillä, eli moto ja ajokone, osittain ei.
Kaatokasauskone, juontokone ja karsintakone. Ajavat osan pitkinä runkoina.
Kuormat on isoja eikä työaika lainsäädäntöä taida siellä olla, päivät on pitkiä.
Ja vaikuttaa siltä, ettei niillä painorajoituksiakaan kuormissa ole, välillä he vetää kahta puolikasta samalla nupilla, aikamoinen juna.

Metsät ovat järeydeltään kuten meilllä, mutta hoitamattomia rääseiköitä ja puun laatu ei vaikuta hyvältä.
Sahalle lähtee lahopökkelöt ja mutkaiset tyvet sulassa sovussa paremman tavaran kanssa.

Jossain päin Usa:ta tai Kanadaa on ''vähän'' isompia puita. Niidenkin korjuusta tuli joku sarja tässä taannoin.
Korjuu on huimaa. Metsuri lähtee kiipeämään runkoa pitkien karsien samalla. Korkealla sahataan latvaosa irti ensin.
Runko huojahtaa rajusti kun latvus lähtee.:confused:

No sitten temmotaan puun juurella 2-3 metriä pitkällä laipalla varustetu Sthil tulille. Vaikeissa maastoissa helikopterikorjuu.
Puu sahataan lähes poikki, keskelle pitopuu. Iso Chinook tulee kouran kanssa ja nytkäyttää rungon irti ja lennättää sen tien varteen. On ''pikkusen'' kalliimpaa hommaa tuo Chinookilla pöllin lennättäminen, mutta onhan niissä rungoissa puutakin rajusti.

Jenkkimetsurit TV 5
su 29.01. klo 13:50 - 14:40


Kausi 1, osa 3. Pyörremyrsky horisontissa. Pyörremyrsky iskee. Ylikuormitetun rekan lasti kaatuu ja tukkii tien Kanadaan. Työt keskeytyvät koko päiväksi. Sarjassa seurataan Pelletierin perheen ison metsänhakkuuyrityksen töitä ja koettelemuksia. (American Loggers, tosi-tv, USA, 2009)

Me käytiin "opintomatkalla" Amerikassa ja kanadassa isäni ja serkusten kanssa ekakerran -90 ja -92 sitten käytiin eteläameriikassa katsomassa kun eräs suomalainen metsäyhtiö viljelee metsää ja korjuuprosessi on jatkuvaa 2000 ja 2004 olimme siellä. Sitten tutustuttiin miten venäläiset korjaa etelässä pölkkyä... pohjoisessa onkin ollut Venäjällä koneita töissä jo neuvostoliiton ajalta asti...
Mahtavinta hommaa on kyllä nuo oregonin ja Kanadan työmaat, kun puu on oikeasti valtavaa.
Mutta hurjasti ne yhtiöt siellä koneisiin investoivat ja isoja firmoja on. Eräälläkin oli yli 200 juontokonetta ja puoliperävaunuyhdistelmiä pitkästi toistasataa.... hurjaa hommaa.
 
En tykkää kalan mausta, mutta kalamurekepihvi esim. hauesta on kyllä maistunut. Nyhtökauraan en koske tikullakaan. Kaurapuuroa lusikoin säännöllisesti.

RUOKAVALINNAT

Raili Leino

Nyhtökaura saa kilpailijan – tämä ympäristöherkku putsaa Itämerta
kala.jpg

kala, siika, särki
Särki ja lahna tulevat keväällä ruokakauppoihin uusina kuluttajatuotteina.

Itämeren suojeluun omistautunut John Nurmisen säätiö odottaa villikalasta valmistetuista kalamurekepihveistä uutta nyhtökauraa eli ympäristötietoisten kuluttajien herkutteluhittiä.

Särkeä on tähän mennessä myyty kaupoissa lähinnä säilykkeinä.

Kalamurekepihvejä on syötetty laitosruokailijoille jo parin vuoden ajan Turussa ja Helsingissä – hyvällä menestyksellä, vakuuttaa John Nurmisen säätiön projektipäällikkö Miina Mäki.

”Särki on sikahyvää. Koululaiset ovat aika lahjomattomia.”

Mäen mukaan kuluttaja voi parantaa Itämeren tilaa eniten syömällä paljon särkeä, lahnaa ja silakkaa. Kalan mukana poistuu merestä merkittävä määrä ravinteita.

”Kalastus on kustannustehokas keino puhdistaa merta.”

Kilo silakkaa kompensoi
Vuonna 2016 säätiön hankkeessa mukana olleet 12 kalastajaa rohmusivat merestä 150 tonnia lahnaa ja särkeä, jotka sisälsivät yhteensä 1,2 tonnia fosforia.

Kalat pyydetään rysällä, josta isot petokalat kuten kuhat ja hauet palautetaan mereen.

Kalojen alkujalostuksen tekee turkulainen Kala-apu Oy, joka on korvannut saaliilla tuontiseitä. Kalamassan ovat edelleen jalostaneet murekepihveiksi Kalaliike S. Wallin sekä Lagerblad Foods.

Kalastajia on opastettu ja valvottu, ja heille on maksettu pieni fosforinpoistopalkkio. Tavoite kuitenkin on tehdä toiminnasta puhtaan kaupallista.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että keskimäärin suomalainen aiheuttaa jätevesien kautta 50 gramman fosforipäästöt mereen. Määrän voi kompensoida syömällä vuoden aikana 12 kiloa Itämeren villikalaa: silakkaa, särkeä ja lahnaa.

Määrää voi verrata vaikka siihen, että suomalaiset syövät makeisia vuodessa keskimäärin 13 kiloa.

Dioksiinin vuoksi silakkaa ei Knuuttilan mukaan kannata karttaa.

”Alle 17-senttisissä silakoissa sitä ei ole. Yli 17-senttisiäkin voisi turvallisesti syödä 4 – 8 kertaa nykyistä enemmän.”

Silakkaa kalastetaan Suomessa 26 kiloa henkilöä kohti vuodessa, mutta ihmisten suihin siitä päätyy vain 300 grammaa. Valtaosan syövät turkiseläimet.
 
http://www.metsaan.fi/

Kaikille metsänomistajille ilmainen palvelu. Kirjaudutaan pankkitunnuksilla.
Kuviot, puustot, mahdolliset hakkuut ja hoitotyöt. Myös metsän käyttöilmoitukset viranomaiselle ja kemera-tuki hakemus menee palvelun kautta sähköisesti.

Muutamia (ammattilaiselta kuultuja) perustotuuksia metsän hoidosta (tai hoitamattomuudesta).
Päätehakkuussa hyvin hoideltusta metsästä saa jäämään 40 euroa/motti. Hoitamattomasta energiapuu metsiköstä 4 euroa motti.
Hoitamatta jätetyn ''energiapuu''- metsikön päätehakkuun tulot menevät kokonaisuudessaan metsän uudistamiseen. Tulos on puhdas nolla.

Jos jollain on metsäpalsta, jonka omistamisen järkevyyttä on pohtimassa, varteenotettava vaihtoehto on palstan myynti maapohjineen.
Puusto ratkaisee hinnan. Tällä hetkellä näissä kaupoissa n. 30 euroa/kuutio. Jos palstalla on puuta 3000 kuutiota, sen myyntihinta 90.000 euroa ja kaupaksi kuulemma menevät, siis metsä pystyssä maapohjineen.
 
Viimeksi muokattu:
Palvaajayrittäjä: "Jos saunapalvi kielletään Suomi 100 -vuotta kampanjan aikana, niin morjens"
Talous10:36Aimo Vainio
Savusauna ei taivu EU:n sääntöihin palvauspaikkana. Haminalaisella palvaajalla pelissä on perheen elinkeino.

SANNE KATAINEN
239807-jpg.jpg

Suurin osa Mika Nopasen yrityksen tuotteista myydään omassa kaupassa. "Asiakkaat ovat meidän puolella", Nopanen sanoo
"Palviliha on kansanperinnettä, kyllä tässä pitää järki löytyä. Asiakkaat ovat valmiita nousemaan barrikadeille”, haminalainen palvaajayrittäjä Mika Nopanen toteaa saunapalvilihaa uhkaavasta uutisesta.

MT kertoi tänään, että savusaunassa palvattu liha kielletään syksyllä, ellei Suomi hae sille poikkeuslupaa. Syyskuussa voimaan astuvat Euroopan unionin uudet pah-päästöjen rajat, eikä perinteisellä menetelmällä valmistettu palviliha mahdu niihin.

Maa- ja metsätalousministeriö on nihkeä hakemaan poikkeusta, sillä pah-yhdisteiden terveyshaitta on kiistaton.



Nopasen Takaladon liha ja kala palvaa lihaa perinteisellä tavalla kaksi kertaa viikossa.

”Palvaamme possua, hevosta, riistaa ja nautaa yhteensä satoja kiloja viikossa. Lisäksi palvaamme noin sata kokonaista sikaa vuodessa”, Nopanen kertoo.

Kaikki loppuu, jos savusaunassa palvaaminen kielletään. Tähän saakka poikkeuslupa EU:sta on tullut. Se on ollut väliaikainen, mutta nyt tarvittaisiin pysyvä lupa.

”Savustamisen ympärillä yrityksen maine pyörii. Perheen elinkeino tässä on kyseessä. Kaikki ovat yrityksessä töissä, ja lisäksi on pari ulkopuolista työntekijää”, Nopanen sanoo.

Savulla palvaaminen on hidasta käsityötä. Miedolla lämmöllä liha kypsyy 30–35 tunnissa.

”Silloin harmaalepän aromi tarttuu. Leppää menee 50 mottia vuodessa. Itse hakataan puut”, Nopanen kertoo.



Tosin nykyaikainen savusauna on tehty betonista ja tiilistä, sillä hirrestä ei saa enää tehdä tuotantolaitoksia. Periaate on kuitenkin sama vanha.

Sähköuunissa palvausaika olisi noin kymmenen tuntia.

”Jos palvaisimme sähköllä, olisi tuote sama kuin suurilla yrityksillä. Ei me hinnalla voida kilpailla, vaan laatu on ainoa etu isoja vastaan.”

Sähköuuni sitä paitsi voisi maksaa satoja tuhansia euroja.

Nopasen toiminta on hyvin paikallista. Liha tulee läheltä ja tuotteet myydään omassa myymälässä sekä lähiseudun kaupoissa.

Tieto pah-yhdisteiden rajoista saavutti Nopasen vasta viime viikolla.

”Ei kukaan ole palvikinkkuun kuollut. Eikö enää saa syödä mitään, mikä on tekemisissä tulen kanssa?"

Takaladon liha ja kala keskittyy nykyään vain lihaan, vaikka kala on säilynyt yrityksen nimessä.

”Vaan onko sekään enää järkevää. Jos tämä Suomi 100 -vuotta kampanjan aikana kielletään, niin morjens”, Nopanen manaa.


Lue lisää:

Savusaunassa palvattu liha kielletään syksyllä - Suomi nihkeä hakemaan poikkeusta EU:sta

MTK aikoo puolustaa saunapalvilihaa

Kauppias Kaulanen suivaantui saunapalvauskiellosta: "Älyttömin tekosyy, minkä olen kuullut"

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...vuotta-kampanjan-aikana-niin-morjens-1.179069

Uskoakseni aivan julmetusta pah-yhdiste myrkystä ei ole kysymys.:) Elämällä on tapana joskus päättyä, söit palvikinkkua tai olit syömättä.
Norminpurkutalkoot? Kielletään kaikki.
 
”Jos palvaisimme sähköllä, olisi tuote sama kuin suurilla yrityksillä. Ei me hinnalla voida kilpailla, vaan laatu on ainoa etu isoja vastaan.”

Jospa Jalo tarkoitus onkin tappaa pienet toimijat sukupuuttoon? Aika monessa tapahtumassa tämä on ollut selvästi SE juttu. Luodaan painetta pienille yrityksille, jotta suuret saavat arvoisensa aseman markkinoilla.

Näinköhän jokaisessa EUvaltiossa lyödään puumerkki paperiin, eppäillä soppii. Palvaaminen ei ole mikään uniikki suomalainen juttu, kyllä tulella palvaaminen osataan muuallakin.
 
"Palviliha on kansanperinnettä, kyllä tässä pitää järki löytyä. Asiakkaat ovat valmiita nousemaan barrikadeille”, haminalainen palvaajayrittäjä Mika Nopanen toteaa saunapalvilihaa uhkaavasta uutisesta.
Nopasen Takaladon liha ja kala palvaa lihaa perinteisellä tavalla kaksi kertaa viikossa.

Nii-in. Tälläkin istumalla minulta löytyy jääkaapista Takaladon palvikassleria. Olisi mahdottoman ikävä jos sitä ei enää saisi.
 
Nii-in. Tälläkin istumalla minulta löytyy jääkaapista Takaladon palvikassleria. Olisi mahdottoman ikävä jos sitä ei enää saisi.
Meillä pyritään ostamaan suoraan tilalta lihatuotteita, sekä jauhot ja sensellaiset... Mutta näin maaseudulla tämä lienee aika normaalia... perunat tulee omasta maasta ja naapurista olen ostanut pottuja myös, niin saa eri lajiketta pöytään... kaupungissa asuvan voi vaikuttaa kulutustottumuksillaan suomalaisen tuotteen kysyntään... Arvostan kotimaista ponnistelua ja kotimaisten tuotteiden käyttöä.
 
Parempaa maitoa tuottavaa suomenkarjaa tilalle. :)

AFP: Turkki karkottaa hollantilaiset lehmätkin
Politiikka18:02Kimmo Lundén http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/afp-turkki-karkottaa-hollantilaiset-lehmätkin-1.182085
Diplomaattinen kriisi kärjistyy –Turkin lihantuottajayhdistys on määrännyt 40-päisen karjan karkotettavaksi.



250939-jpg.jpg

Täysikasvuinen holsteinfriisiläinen lehmä painaa noin 580 kiloa.
Turkin ja Alankomaiden välinen diplomaattinen kriisi kärjistyi. Uutistoimisto AFP:n raportin mukaan Turkin lihankasvattajien yhdistys on määrännyt holstein-rotuun kuuluvia lehmiä karkotettavaksi Turkista.

Symbolisena eleenä yhdistys on jo lähettänyt ensimmäisen 40-päisen karjan takaisin Hollantiin.

AFP:n uutisen mukaan yhdistyksen puheenjohtaja Bulent Tunc kertoo, että Turkissa ei kaivata hollantilaisia eläintuotteita eikä liioin eläimiä.

"Turkilla on omat laadukkaat lehmärotunsa."

Holsteinilaiset ovat korkeatuottoisia lypsylehmiä, joita on ympäri maailmaa - tosin Suomessa ayrshire on edelleen niukasti suosituin lypsykarjarotu.

Turkki ja Alankomaat ovat olleet diplomaattisessa sanasodassa sen jälkeen, kun Alankomaat esti turkkilaisten ministerien kampanjoinnin maassaan asuvien turkkilaisten keskuudessa.

Turkki järjestää kansanäänestyksen presidentin valtaoikeuksien laajentamisesta. Valtaa pyritään keskittämään edelleen presidentti Recep Tayyip Erdoganille.

AFP:n uutinen (englanniksi)

Maitoväittämiä

http://maanpuolustus.net/threads/suuri-maatalouskeskustelu.4332/page-6#post-224213
 
Elkää kertoku kellekkään. Mutta minä olen useamman vuoden käyttänyt kahviloita hyväkseni kerman lotraamisella. Pistän siis kolmasosan kahvia kuppiin ja kaksi kolmasosaa kermaa. On hyvää, ravitsevaa ja luultavasti tappiolista yritykselle, mut nami nami.
 
"54 000 litraa maitoa pitää lypsää vuodessa kaupungille”, yli sata kuntaa korotti kiinteistöveroa

Lenne Isoaho
Kokkolan Ullavasta pitää maatalousrakennusten verotaakkaa kohtuuttomana.

Isoahon tytär ja veljen perhe pyörittävät maatilayhtymää Ullavassa. Kolmen lypsyrobotin navetasta pitää maksaa kiinteistöveroa 18 450 euroa vuodessa.

”Verolle ei saada mitään vastinetta, navetta seisoo valtion tien varressa. 54 000 litraa maitoa pitää lypsää vuodessa kaupungille”, Isoaho laskee.

Melkoisen kovaa kenttäkeittoa tuo vajaan parinkymmenen tonnin kiinteistövero nykyisillä aivan onnettomilla maatalouden tuotoilla.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-sata-kuntaa-korotti-kiinteistöveroa-1.185403
 
Back
Top