Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Ja keisari Augustukselta kävi käsky, että koko maailma on verollepantava....
Ikarus
Respected Leader
Yksi robotti lypsää 60-70 lehmää, kolme siis noin 200. Parsipaikka maksaa n. 8000 euroa, niin tuollakin tilalla on pankkiin ''asioita'' puoltoista milliä. Olisihan tuonkin 20k € mielellään käyttänyt vaikka lyhennyksiin ja korkoihin.
Mahdollista sekin, että koko tilan vuosikate ei ole tuota summaa suurempi.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Seuraava hallitus tekee sen mikäli on vasemmistovetoinen. Pelloille tulee verot. Ei riitä että uudesta navetata menee kiinteistöveroja 10000-200000 eur vuodessa. Järjetöntä.
Viime viikollakohan uutisoitiin että 2 miljardia ihmistä on tuontiruuan varassa (jos se piti paikkaansa). Suomalaisetkin halutaan entistä enemmän muiden tuottamaa ruokaa syömään?
Lisäksi tänne halutaan juuri vihreiden ja vasemmiston toimesta lisää asukkaita mitäs muuta kuin tuontiruokaa syömään. Tänne kuulemma mahtuu ja on tilaa.
Viimeksi muokattu:
turska
Kenraali
Niin näytti tekevän, vajaa 190€ tuli tänne lisää maksettavaa tästä omasta töllistä. PRKL.
miheikki
Greatest Leader
She is singing an ancient herding song of the Vikings, from mid Sweden and Norway, but I sense much older vibrations in the calling tones. See what happens to the cows as the singing calls.
Edit. Paremmat resoluutiot. Ja taustoitusta.
http://jonnajinton.se/
My name is Jonna Jinton, is 26 and lives in a small village in Västernorrland.
I'm from Gothenburg, but five years ago I decided to completely change my life. The apartment and city life was choking me. I did not want to study, I did it because I thought I "should" do it. I felt miserable and had an inexplicable urge for something completely different. Nature, tranquility, fresh air, meadows, lakes, sunsets. Silence. Peace of mind. I longed Grundtjärn, the small village of 100 mil north where we have throughout my childhood had a summer home.
So I decided to move. I left the apartment, school, and my life in Gothenburg and moved to the cottage in Grundtjärn, a village of 10 inhabitants. Completely unaware if I could do it or not. A whole new life took shape, hard up and downs. From a secure apartment to a wood cabin where the winter was my biggest challenge.
For five years I have lived here and I've never regretted it for a second. I feel free here. I have nature on your doorstep, the northern lights and stars on winter nights, flowers in the meadows. I have quality of life.
Today I live everything I love to do. I'm a photographer, artist and blogger!
Welcome to my world!
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Kuva pellon reunasta itäisessä Suomessa, tältä päivältä.
Joutuu toteamaan, että vuodet eikä säät ole veljeksiä. Harvoin täälläkään vappuna hiihtämään pystyy.
Vuosi sitten lannoitin nurmia muutaman päivän kuluttua. Nyt en taida.
Routaa ei juuri ole, joten lämmintä ja vesisadetta, niin lumet on pois hetkessä.
Tälläista säätä ei ole kuitenkaan luvassa. Päivällä muutama aste lämmintä, yöllä saman verran pakkasta.
Maanviljelijän ammatissa säistä stressaaminen on tarpeetonta ja turhaa. Kylvämme silloin kun luojamies sallii. Joskus käy niinkin, ettei salli.
Ei kuitenkaan olla vanhan Neukkulan systeemissä, jossa kylvöpäivät määrättiin viisivuotis suunnitelmassa eri alueille etukäteen ja näin tehtiin oli pelto kylvökunnossa tai ei. Hyvä tuohonkin (kuva) olis kauraa vetästä..
Tulos oli sitten sen mukainen.
Ikarus
Respected Leader
Maito- ja lihavero. Maan ja metsän kiinteistövero. (esityksiä uusiksi veroiksi, näitä jo heitellään.)
Siitä se lähtee.
Tänään perjantaina maa- ja metsätalousministeriksi nimitetty Jari Leppä (kesk.) otti heti tuoreeltaan kantaa vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivän Touko Aallon lihapuheisiin. Aalto on esittänyt, että lihalle pitäisi säätää lisävero.
Lihaveroa esitetään myös vihreiden puoluevaltuuskunnassa vuonna 2011 hyväksymässä ympäristöohjelmassa. Se on ollut esillä myös SDP:ssä puoluekokousaloitteissa, perusteena verolle oli siellä ilmasto.
Ministeri Leppä ei lämpene lihaverolle.
"En aio edistää sitä. Suomalainen tuotanto on kaikella tavalla vertailukelpoista koko maailmanluokan tuotantoon. Maailman parasta ruokaa, maailman turvallisinta ruokaa, se on aivan päivänselvä asia."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/tuore-ministeri-leppä-linjaa-ei-lihaverolle-1.187209
Kauppalehti, lukijan mielipide lihaverosta:
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=207018&tstart=200
''Vaikka aprillipäivä meni jo, uskomattoman hulluja uutisia pukkaa aina vain edelleenkin, ja ilmeisesti nämäkin hörhöt ovat aivan vakavissaan.
Kokolihaa syövien heteromiesten on syytä alkaa pikku hiljaa valmistautumaan pysyvään maisemanvaihdokseen, mikäli ei ole myös masokisti ja nauti elämästä suunnitteilla olevassa uudessa, uljaassa ituhippidiktatuurissa..''
Olen samaa mieltä. Kerralla yli 1000 km länteen.
Siitä se lähtee.
Tänään perjantaina maa- ja metsätalousministeriksi nimitetty Jari Leppä (kesk.) otti heti tuoreeltaan kantaa vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivän Touko Aallon lihapuheisiin. Aalto on esittänyt, että lihalle pitäisi säätää lisävero.
Lihaveroa esitetään myös vihreiden puoluevaltuuskunnassa vuonna 2011 hyväksymässä ympäristöohjelmassa. Se on ollut esillä myös SDP:ssä puoluekokousaloitteissa, perusteena verolle oli siellä ilmasto.
Ministeri Leppä ei lämpene lihaverolle.
"En aio edistää sitä. Suomalainen tuotanto on kaikella tavalla vertailukelpoista koko maailmanluokan tuotantoon. Maailman parasta ruokaa, maailman turvallisinta ruokaa, se on aivan päivänselvä asia."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/tuore-ministeri-leppä-linjaa-ei-lihaverolle-1.187209
Kauppalehti, lukijan mielipide lihaverosta:
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=207018&tstart=200
''Vaikka aprillipäivä meni jo, uskomattoman hulluja uutisia pukkaa aina vain edelleenkin, ja ilmeisesti nämäkin hörhöt ovat aivan vakavissaan.
Kokolihaa syövien heteromiesten on syytä alkaa pikku hiljaa valmistautumaan pysyvään maisemanvaihdokseen, mikäli ei ole myös masokisti ja nauti elämästä suunnitteilla olevassa uudessa, uljaassa ituhippidiktatuurissa..''
Olen samaa mieltä. Kerralla yli 1000 km länteen.
Oisko siinä niche-tuote hipsterien latte-kahviloille? 3€ litra.
miheikki
Greatest Leader
miheikki
Greatest Leader
Tällä viikolla kiertelin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen kauppojen leipähyllyillä. Emäntä oli ostanut Prismasta gluteenitonta leipää(http://www.porokylanleipomo.fi/fi/t.../tattarilimppu+400+g-6416192082078+fi-026-024) joka oli tehty tattarijauhoista (+peruna ja sidosaineena psyllium). Olen aina pitänyt tattaria jotenkin rättipäiden viljana, kunnes sivistin itseäni Wikissä. Psyllium ei myöskään ole mikään ihmeellinen kemikaali https://fi.wikipedia.org/wiki/Psyllium
Itse veikkaan gluteenittomuuden olevan myyntivaltti tulevaisuudessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tattari
Tattarilimppu on hieman kalliimpaa kuin tavan viljoista tehty leipä. Emäntä jo valisti, että jos alat taas kiskomaan leipää niin saat itse ostaa sen.
Itse veikkaan gluteenittomuuden olevan myyntivaltti tulevaisuudessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tattari
Tattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum) on tatarkasveihin (Polygonaceae) kuuluva kasvi, jonka siemeniä käytetään ruoaksi. Se lasketaan yleensä viljaksi, vaikka se ei ole muiden viljojen lailla heinäkasvi vaan kaksisirkkainen. Viljellyn tattarin kantamuoto oli ilmeisesti köynnöstävä kiertotatar (Fallopia convolvulus).
Sisällysluettelo
[1Käyttöhistoria
Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattarin sadonkorjuuta Jean-François Milletin maalauksessa.
Tattarin uskotaan olevan peräisin Mantšurian ja Siperian alueilta. Sen viljely aloitettiin Kiinassa viimeistään 1 000 vuotta eaa. mutta siemeniä on löydetty Japanista arkeologisilta kohteilta, jotka ovat peräisin jo ajalta 3 500–5 000 vuotta eaa. Kasvin viljely on näin todennäköisesti aloitettu jo paljon aikaisemmin.[1]
Suomeen tattari saapui ensimmäisenä viljelykasvina jo 5 300 vuotta eaa.[2] Muualle Eurooppaan tattari levisi vasta 1300-1400-lukujen aikana Turkin ja Venäjän kautta, tai legendojen mukaan palaavien ristiretkeläisten mukana Lähi-Idästä. Eurooppalaiset tunsivat kasvin sitkeänä viljelykasvina, joka kasvoi myös paikoilla joilla muut viljat eivät kasvaneet. Amerikan mantereelle tattarin toivat hollantilaiset 1600-luvulla. Tattarin maailmanlaajuinen viljely nousi huippuunsa 1800-luvulla, mutta se on vähentynyt siitä lähtien.[1]
Suomessa tattari oli yleinen viljelyskasvi 1700–1850, mutta myöhemmin sen viljely väheni ja loppui 1940-luvulle mennessä lähes kokonaan. 1990-luvulla tattarin viljely on Suomessa jälleen yleistynyt, koska tattari on gluteenitonta ja sopii siten keliaakikoille.[3]
Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkein paikka missä tattaria viljellään on Tiibet, tämä on myös yksi korkeimmalla sijaitsevista viljanviljelypaikoista.[4] Suurimmat tattarin tuottajat ovat Kiina, Venäjä, Ukraina, Ranska, Puola, Brasilia, Kazakstan, Japani ja Kanada [5].
Tattari menestyy hyvin köyhässä, jonkin verran happamassa maaperässä, mutta maan pitää olla hyvin salaojitettu ja kohtuullisen tuore. Liiat lannoitteet, erityisesti typpi, vähentävät suuresti satoa, sillä ne kukittavat kasvia liian pitkään. Tattari kasvaa ilman lannoitteita parhaiten maassa, jossa on runsaasti kaliumia, kuten rapakivigraniitin hajoamistuotteita. Kuumemmassa ilmastossa kylvön pitää ajoittua myöhään kasvukaudelle, jotta kukinta tapahtuisi viileässä säässä. Suomessa tattari kylvetään hallojen mentyä suunnilleen kesäkuun 5. päivän jälkeen. Tattaria voi myös käyttää vihreänä lannoitteena eroosion estämiseen tai villieläinten ruokkimiseen.
Tattarin typen tarve on pieni ja se kykenee irrottamaan sitoutunutta fosforia.[6]
Tattari ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattari on kukkivana viljelykasvina maiseman kaunistus ja arvokas meden ja elinmahdollisuuksien antaja vähenevälle pölyttäjien joukolle. Tattarin viljelyä voidaan pitää jopa ympäristötekona, sillä kasvi vaatii hyvin vähän tuotantopanoksia ja menestyy vähäravinteisilla mailla. Viljely ei lisää ravinnehuuhtoumariskiä, sillä tattarin typen tarve on pieni ja vähällä typellä kasvi saadaan myös paremmin kukkimaan ja tuottamaan pähkylöitä. Erikoista tattarissa on se, että juurieritteiden avulla kasvi irrottaa maahan sitoutunutta fosforia, ja siksi lannoitefosforin tarve on vähäinen. Ympäristöä rasittavia torjunta-aineita ei tattarille juurikaan ole kehitetty. Tattaria viljeltiin Suomessa vuonna 2006 runsaalla 600 hehtaarilla. Se on hämmästyttävän vähän, kun otetaan huomioon, miten monipuolinen viljelykasvi se on[5].
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soba-nuudeleita.
Tattarijauho valmistetaan tattarin siemenistä ja se on huomattavasti tummempaa kuin vehnäjauho, ja se tunnetaankin liioittelevasti Ranskassa nimellä ”blé noir” (’musta vehnä’). Nykyiset myllyt jauhavat myös vaaleaa tattarijauhoa. Kotioloissa tattarin kuorimiseen käytettiin Itä-Euroopassa erityisiä puisia, raudoitettuja käsikiviä. Japanissa tattarista tehdään nuudeleita (mm. soba). Koreassa tattaritärkkelyksestä tehdään hyytelöä nimeltä memilmuk.lähde?
Tattarilettuja, joita joskus nostatetaan hiivalla, syödään monissa maissa, ja ne tunnetaan blineinä Venäjällä, galetteina Ranskassa, boûketes’ina Valloniassa. Venäjällä tattarin voi sanoa olevan kansallisruokaa, ja eniten sitä käytetään pääruokien lisukkeena riisin tapaan.
Suomen perinteisillä tattarinviljelyalueilla maan kaakkoisosassa jauhosta on myös paistettu leipää, jota nimitetään tattarrieskaksi, aikoinaan Kannaksella myös tattarkollamoksi ja tattarkakkaraksi. Kyseessä on joko pelkästä tattarijauhosta tai myös niihin sekoitetusta ohra- tai ruisjauhosta ja nykyaikana myös vehnäjauhosta piimä-vesiseokseen tehty hiivaleipä. Nykyisessä Etelä-Karjalassa ja Kannaksella tällainen leipä oli aikoinaan arvostettua, ja sitä pidettiin herkullisena. Nykyisin tattaririeska on harvinaista.
Tattarista voi tehdä puuroa kattilassa keittämällä tai uunissa. Uunipuuroon laitetaan usein silavaa tai pekonia. Keitettyä tattaria voi myös tarjota lisukkeena riisin tapaan. Oluen panossa tattaria käytetään gluteenittoman oluen panemiseen. Tattaria voidaan käyttää ohran tavoin maltaiden tekoon.
Siementen lisäksi tattari on hyvä hunajakasvi, ja se tuottaa tummaa ja pehmeää hunajaa.[7] Suomessa tattari hyväksytään kesantokasviksi maisemapelloille ja riistapelloille.[8]
Tattarin terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tattari on ns. täydellinen proteiinilähde eli se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja.[9] MTT:n tattaritutkimuksessa 2007 todettiin, että ominaisuuksiltaan tattari voisi sopia myös korkeasta kolesterolista, liikapainosta ja diabeteksestä kärsiville, sillä tattarivalkuaisen on todettu vähentävän veren kolesterolia ja painoa. Tattarin pähkylän sisältämän valkuaisen ja hiilihydraatteihin kuuluvien D-chiro-inositolien on havaittu sulavan hitaasti. Tattarin dchiro-inositolit hidastavat glukoosin imeytymistä vereen ruokailun jälkeen, mikä on eduksi erityisesti hoidettaessa aikuistyypin diabetesta, jossa insuliinin sokeria säätelevä toiminta on heikentynyt [5].
Gluteenittomana[10] tattari sopii myös keliakiasta kärsiville. Keliakiadiagnoosien kasvu aiemman alidiagnosoinnin johdosta [11] on lisännyt myös tattarin käyttöä leivonnassa. Suomessa on jo useita pelkästään gluteenittomaan leivontaan erikoistuneita leipomoita, jotka valmistavat teollisessa määrin muun muassa tattarilimppuja ja tattaripiirakoita. Myös makaronia valmistetaan tattarista.
Tattariuunipuuro.
Toisin kuin siemenet, tattarin vihreät osat ovat myrkyllisiä ihmiselle. Idätyksen ystävät syövät nuoria tattarin ituja (noin 4-5 päivän kasvu) niiden hienon, pähkinäisen aromin ja suuren ravintoarvon tähden.
_-_Buckwheat_Harvest_-_Summer_-_WGA15694.jpg)
Tattarilimppu on hieman kalliimpaa kuin tavan viljoista tehty leipä. Emäntä jo valisti, että jos alat taas kiskomaan leipää niin saat itse ostaa sen.
Viimeksi muokattu:
Suomeen tattari saapui ensimmäisenä viljelykasvina jo 5 300 vuotta eaa.......
Yllätys, tuohon en ole törmännytkään. Noin kauan sitten jo? Mikähän viljelytekniikka olisi ollut käytössä? Ettei vain ole tattari kasvanut luomuna villinä jo tuolloin ja siitä jäänyt tutkijoille kerrostumaa pällisteltäväksi. Vähän silleen epäilen.
Yllätys, tuohon en ole törmännytkään. Noin kauan sitten jo? Mikähän viljelytekniikka olisi ollut käytössä? Ettei vain ole tattari kasvanut luomuna villinä jo tuolloin ja siitä jäänyt tutkijoille kerrostumaa pällisteltäväksi. Vähän silleen epäilen.
miheikki
Greatest Leader
Onhan saattanut kulkijan varpaanvälissä tänne alunperin kantautua. Mutta ruokakasvi viihtyy täällä ilman jalostamista se on se pointti.
Suomalaisten maidonsietämiseen täytynee löytyä joku varsin poikkitieteellinen selityksensä. Laktoosinsieto on melko reliikki ilmiö pallolla. Sille on oltava joku merkittävä selitys. Voisiko kyseessä olla joku pitkä veto historiassa, kun ollaan oltu keräilijä-metsästäjiä-alkeellista karjataloutta siinä ohessa - väkeä? Muistelen jonkun väittäneen, että kyyttörodun kanta on todella kaukana historiassa ja toiseksi vuohi on ollut ihmisen mukana todella kauan.
Istuin kerran eräissä historiaillatsuissa ja siellä eläköitynyt yo-opettaja kertoi epäilevänsä, että jääkauden jälkeen merkittävissä määrin Suomen alueella oli vuosituhansia erittäin edullinen ilmasto ja mielettömästi heinikkoa ja pusikkoa. Epäili, että vastasi nykyistä pohjoissaksalaista ilmastoa aina Oulun seuduille saakka. Heinikot ja pensaikot tarjosivat määrättömästi jänis-kaniini-jyrsijä-syötävää ja vesistöt kalaa liikkuville perhekunnille. Joiden mukana olisi sitten ollut jonkunlaisia "alkulehmiä" ja vuohia. Varsinainen suurriista olisi sitten ollut kausittaista herkkuva, jota olisi kokoonnuttu pyytämään useamman perhekunnan voimin.
Tuo teorianpoikanen voisi selittää laktoosinsietoakin?
Istuin kerran eräissä historiaillatsuissa ja siellä eläköitynyt yo-opettaja kertoi epäilevänsä, että jääkauden jälkeen merkittävissä määrin Suomen alueella oli vuosituhansia erittäin edullinen ilmasto ja mielettömästi heinikkoa ja pusikkoa. Epäili, että vastasi nykyistä pohjoissaksalaista ilmastoa aina Oulun seuduille saakka. Heinikot ja pensaikot tarjosivat määrättömästi jänis-kaniini-jyrsijä-syötävää ja vesistöt kalaa liikkuville perhekunnille. Joiden mukana olisi sitten ollut jonkunlaisia "alkulehmiä" ja vuohia. Varsinainen suurriista olisi sitten ollut kausittaista herkkuva, jota olisi kokoonnuttu pyytämään useamman perhekunnan voimin.
Tuo teorianpoikanen voisi selittää laktoosinsietoakin?
miheikki
Greatest Leader
Jostain muistan lukeneeni, että suomalaisten kyky juoda lehmänmaitoa on peräti kahden mutaation takana.
Tässä kuussa uutisoitiin.
Aiemmin olen lukenut, että maidon rasva estää siitä johtuvia haittavaikutuksia. Nykyään tarjoiltava rasvaton (homogenisoitu + A1 proteiini http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/alkuperaiskarjan-maito-on-terveellisempaa/) maito on siis oman käsityksen mukaan pahin maitovalmiste jota ihmisille syötetään.
Maidon juominen oli voittajasopeuma
klo 12:30 | 21.3.2014 http://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/maidon_juominen_oli_voittajasopeuma
Lypsyllä vuonna 1933 Pohjois-Alankomaissa. Kuva: Willem van de Poll -kokoelma, Alankomainen kansallisarkisto
Maidon käyttäminen aikuisiällä ei ole pelkästään luonnollista, vaan yksi merkittävimmistä evoluution saavutuksista.
Ylellä vaikuttaa olevan jotain hampaankolossa maitoa kohtaan. Heillä tuntuu olevan into liittää maitoon ties mitä salaliittoteoriaa. Eilen Kuningaskuluttaja jatkoi maidon parjaamista. Ohjelmassa Vegaaniliiton Johanna Kaipiainen kertoi, että: "Ihminen on ainoa laji, joka on keksinyt käyttää toisen lajin maitoa aikuisena. Jos tällainen idea esitettäisiin uutena tänä päivänä, sitä pidettäisiin täysin absurdina."
Humpuukia. Maito on ollut suomalaisille niin merkittävä, ja luonnollinen, ravinnon lähde, että vähintään liputuspäivä olisi paikallaan.
Kaipiainen oli siinä oikeassa, että mitkään muut nisäkkäät eivät voi käyttää maitoa hyödyksi aikuisena. Maidon käyttö vaatii aktiivista laktaasientsyymin tuotantoa ja tämä eläimillä - ja kahdella kolmanneksella ihmisistäkin - loppuu sukukypsyyden lähestyessä. Kysymys ei ole kuitenkaan keksimisestä, vaan geenien ja kulttuurin kauniista yhteisestä historiasta: noin 6500 vuotta sitten Unkarin aroilla tapahtui karjanpaimentajille mutaatio, joka oli muuttava maailmanhistoriaa. Mutaatio johti siihen, että sen kantajat pystyivät käyttämään maitoa hyödyksi aikuisenakin.
Se on vielä epäselvää, miksi tämä mutaatio oli niin tavattoman menestyksellinen. Joka tapauksessa maidonkäyttäjät saivat arviolta viidenneksen enemmän jälkeläisiä kuin ne, jotka eivät maitoa pystyneet hyödyntämään. Tämä on luultavasti suurin tunnettu valintaetu millään eläimellä koskaan, jonka mikään yksittäinen mutaatio on saanut aikaan. Tämä kyky yleistyi nopeasti ja niinpä laajalti Euroopassa, ja myös monilla alueilla Lähi-Idässä, Afrikassa ja Aasiassa, ihmiset pystyvät käyttämään aikuisiällä maitoa.
Vegaanit, salaliittoteoreetikot, laktoosi-intolerantit ja ne, jotka eivät maidon mausta pidä, voivat lohduttautua sillä, että nykyään ihminen voi saada tarvitsemansa kalsiumin ilman maitoakin, ja harvoin täällä kaloreistakaan on pulaa.
Tässä kuussa uutisoitiin.
Aiemmin olen lukenut, että maidon rasva estää siitä johtuvia haittavaikutuksia. Nykyään tarjoiltava rasvaton (homogenisoitu + A1 proteiini http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/alkuperaiskarjan-maito-on-terveellisempaa/) maito on siis oman käsityksen mukaan pahin maitovalmiste jota ihmisille syötetään.
En vaan voi kuvitella luopuvani ruisleivästä, ruiskuoreen leivotusta kukosta ja erityisesti sen perunaversiosta. Olen tavattoman perso lämpimälle perunakukolle. Ja ne viipaleet kun holvaa hyvästi rehellisellä voilla....kurauttaa kyitipojaksi tuopeittain kylmää piimää, voi rietas, elämänilo ja tulinen voima pusertuu verisuoniin jo ajatuksesta. Ihmiset ilot ovat lopun perin hyvin yksinkertaisia.
miheikki
Greatest Leader
Ymmärrän hyvin.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/19/eroon-vehnasta
Tupakista luopuminen oli paljon helpompaa kuin leivästä ja makaroonista, omalla kohalla.
Minä en piimästä välitä, mutta maitoa on saatava tölkillinen päivässä. Muuten pärjään vedellä mitä tulee juomiseen.