Suuri maatalouskeskustelu

[EK]

En tajua. Miksei koneet hajoa koskaan talvella, jolloin olisi aikaa rassata niitä?

Nyt meni pienemmästä traktorista voiman ulosotto just apulannan kylvöjen aikaan. Oli pakko laittaa apulannanlevitin isompaan traktoriin, jolla aluksi nosteltiin apulantasäkkejä ja sitten lappaa käsin lannat levittimeen. Onneksi oli viimeinen päivä, eikä levitettävää kuin 2x650 kg ja 2x500 kg.

Kirottu New Holland, joka rakentaa sähköllä kytkeytyvän ulosoton (ja kirottu "tietomies", jonka rakentama työvalo-systeemi poltti virtalukon, jolloin ulosoton lisäksi esim. tasauspyörästö tai pelkkä takaveto lakkasivat toimimasta). Onneksi virallinen huoltomies löytyi 130 km:n päästä.

Ja ei. En osaa, enkä halua rassata mitään mekaanista vehjettä, etenkään sähkövian vuoksi. Vaikka hätätilassa liljanvalkeat kätöseni mustaankin. Tuttavissa taitajia löytyisi, mutta minusta oikeista hommista pitää maksaa oikea palkka, eikä jatkuvasti viitsi kerjätä palveluksia. Ja vian aiheuttaja (vaimon veli) on n. 600 km:n päässä.

 

[Ikarus]

En tajua. Miksei koneet hajoa koskaan talvella, jolloin olisi aikaa rassata niitä?

Nyt meni pienemmästä traktorista voiman ulosotto just apulannan kylvöjen aikaan. Oli pakko laittaa apulannanlevitin isompaan traktoriin, jolla aluksi nosteltiin apulantasäkkejä ja sitten lappaa käsin lannat levittimeen. Onneksi oli viimeinen päivä, eikä levitettävää kuin 2x650 kg ja 2x500 kg.

Kirottu New Holland, joka rakentaa sähköllä kytkeytyvän ulosoton (ja kirottu "tietomies", jonka rakentama työvalo-systeemi poltti virtalukon, jolloin ulosoton lisäksi esim. tasauspyörästö tai pelkkä takaveto lakkasivat toimimasta). Onneksi virallinen huoltomies löytyi 130 km:n päästä.

Ja ei. En osaa, enkä halua rassata mitään mekaanista vehjettä, etenkään sähkövian vuoksi. Vaikka hätätilassa liljanvalkeat kätöseni mustaankin. Tuttavissa taitajia löytyisi, mutta minusta oikeista hommista pitää maksaa oikea palkka, eikä jatkuvasti viitsi kerjätä palveluksia. Ja vian aiheuttaja (vaimon veli) on n. 600 km:n päässä.

Tuota koneiden hajoamis alttiutta, olen ihmetellyt samaa.
Nykytraktorit on oikein mukavia ja hyviä ajaa, mutta sähkövian ilmaantuessa sille et itse osaa tehdä juuri mitään. Enintään vikakoodin voit huoltomiehelle kertoa jo puhelimessa etukäteen.

Hienompi homma, että levittämättä ei ollut vaikkkapa 30 tn lannoitetta.. Jos olisi ollut, jostain te sen toisen etukuormain traktorin olisitte kaivaneet.
Muistan ajan, jolloin lannoitteet tuli 50 kg:n irtosäkeissä. Noita kun päivän punnasi levittimeen, illalla kakku maistui.
Nuorten ja riskien miesten hommaa. Onneksi tekniikan kehitys on tätä punnertamista oleellisesti vähentänyt.

70-luvun alkupuolella menetelmä oli vielä tämä. 50 kg lannoitetta juuttisäkistä tehtyyn kopsaan ja ukko lähti kädet käyden kävelemään.
Vielä tuolloin lannoitemäärät oli pieniä / ha verrattuna nykytasoon, mutta kumminkin kovaa hommaa.
Nykyään nurmille laitellaan lannoitetta tyypillisesti noin 400 - 500 kg /ha kaksi kertaa satokaudella. Satotasot ovat 70-lukuun verrattuna aivan eri planeetalta.

 

[baikal]

”Jos esitys menisi tällaisenaan läpi, se olisi katastrofi Suomen bioenergialinjalle”, toimi-alapäällikkö Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä arvioi.

Tämä on mielenkiintoinen case, jossa Suomen tosioleva painoarvo "niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään" punnitaan de facto. Tehdyt panostukset eri aloilla ovat jo jonniinlaiset ja jos tämä toteutuu, niin on taatusti pientä suurempi pohdinnan paikka.

 

[JR49]

Tuota koneiden hajoamis alttiutta, olen ihmetellyt samaa.
Nykytraktorit on oikein mukavia ja hyviä ajaa, mutta sähkövian ilmaantuessa sille et itse osaa tehdä juuri mitään. Enintään vikakoodin voit huoltomiehelle kertoa jo puhelimessa etukäteen.

Hienompi homma, että levittämättä ei ollut vaikkkapa 30 tn lannoitetta.. Jos olisi ollut, jostain te sen toisen etukuormain traktorin olisitte kaivaneet.
Muistan ajan, jolloin lannoitteet tuli 50 kg:n irtosäkeissä. Noita kun päivän punnasi levittimeen, illalla kakku maistui.
Nuorten ja riskien miesten hommaa. Onneksi tekniikan kehitys on tätä punnertamista oleellisesti vähentänyt.

70-luvun alkupuolella menetelmä oli vielä tämä. 50 kg lannoitetta juuttisäkistä tehtyyn kopsaan ja ukko lähti kädet käyden kävelemään.
Vielä tuolloin lannoitemäärät oli pieniä / ha verrattuna nykytasoon, mutta kumminkin kovaa hommaa.
Nykyään nurmille laitellaan lannoitetta tyypillisesti noin 400 - 500 kg /ha kaksi kertaa satokaudella. Satotasot ovat 70-lukuun verrattuna aivan eri planeetalta.

Joo, muistan kun isä levitteli noinkin, ei kai ilennyt aina naapurilta lainata konetta. Meni 80-luvulle saakka, ennen kuin oman osti. Nykyään pölyttyy "varmuusvarastossa" saranissa.
Oli se aikaa. Pienviljelijä Savosta, niin isäni esitteli itsensä tuntemattomille, jos oli ottanut hapanta silloin harvoin kun otti.

 

[EK]

YLE:n juttu.
Viljelijöitä pidetään ruodussa pelolla, sillä työajasta suuri osa on pelkkää paperisotaa: "Kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa tämmöistä?"
Tiivistelmänä olennainen:

Valvontajärjestömä vaatisi 60 korjausta
Selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden valvontaa voitaisiin kehittää kehittämällä sähköistä asiointia, jolloin saatu tieto siirtyisi suoraan eri viranoimaisille.

Myös maaseutuhallintoa voitaisiin yksinkertaistaa niin, että kaikki maatalous- ja elintarviketuotantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitettäisiin maakunnassa samaan toimintokokonaisuuteen.

Selvittäjien mielestä Suomen tulisi myös ehdottaa EU:lle, että tulevaisuudessa hallinnollisella valvonnalla korvattaisiin nykyistä enemmän paikan päällä maatilalla tehtävää valvontaa.

Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen ovat tehneet Kirsi Henttu, Pia Lehmusvuori ja Timo Lehtiniemi.

Valvonta pitää olla ja tarkka ja tiukka, mutta joku järki voisi olla mukana. Myös jutussa mainittu mahdollisuus annettujen tietojen sisältämien virheiden korjaamiseen voisi olla ihan kiva.

Tai se, että jo sankavitun aikaan kaivettua kanavaa ei merkittäisi vuonna 2017 viljelemättömäksi (uudeksi) lohkoksi, jonka viljelemättä jättämisestä sanktioidaan viljelijää.

 

[Ikarus]

EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänesti hiilinieluista – “Me hävisimme”
Metsä19:25Maria Pohjala
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan ehdotuksessa metsien käyttöä verrataan viime vuosikymmenenä toteutuneeseen hakkuutasoon.

SAARA OLKKONEN

Metsien käyttöä verrataan ympäristövaliokunnassa vuosiin 2000–2012, mikä asettaisi rajoitteen suunnitelluille biotaloustavoitteille.

EU:n parlamentin ympäristövaliokunnassa tänään läpimenneessä linjauksessa hiilen sidonnalle esitetään tiukkaa vähimmäisvaatimusta. Sen alittaminen tekisi Suomen metsistä päästölähteen hiilinielun sijaan. Tämä uhkaisi myös Suomen suunnittelemia hakkuulisäyksiä.

"Me hävisimme", oli asiasta vastuussa oleva europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) ensimmäinen reaktio ympäristövaliokunnan tämänpäiväiseen äänestystulokseen. Suomen kannalta tärkein tulos, eli vertailuvuodet, joihin toteutuvia maankäytön nieluja ja päästöjä verrataan, hävittiin äänin 29–38.

"Tarkoitus on saada muita puolueita kanssani samaan rintamaan ennen täysistuntoa, koska ero äänissä oli niin pieni", Torvalds jatkaa.

Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tänään maankäyttöön, sen muutokseen ja metsiin (lulucf) liittyvästä ilmastopolitiikasta. Ympäristövaliokunta on maankäyttöä koskevissa ilmastopäätöksissä johtava valiokunta.

Suomen kannalta merkittävin tappio koski metsien käytön vertailutasoa vuosille 2020–2030. Ympäristövaliokunnan esityksessä metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000–2012 ja Euroopan komission esityksessä vertailuvuodet olivat 1990–2009. Torvaldsin mukaan katseen tulisi olla tulevissa hakkuumäärissä, eikä vanhoissa toteumissa.

Suomen kanta on, että vertailutaso sidottaisiin historian sijaan tulevaan metsän käyttöön ja kasvuun.

"Useat jäsenmaat eivät valitettavasti tiedä, mitä kestävä metsänhoito pitää sisällään", Torvalds sanoo.

Myös Hannu Takkula (kesk.) pitää äänestyksen tulosta harmillisena.

"Laskentaa ei tulisi missään tapauksessa sitoa menneisyyteen, sillä se asettaa jäsenmaat eriarvoiseen asemaan hiilinielujen vertailuissa", hän kommentoi.

Maatalous- ja teollisuusvaliokunta pääsivät aiemmin komission ehdotukseen tehtävistä muutoksista yksimielisyyteen, ja ne ovat samoilla linjoilla Suomen kanssa.

"Äänestystulos on osoitus siitä, ettei ympäristövaliokunnan enemmistö ymmärrä kestävän metsänhoidon periaatteita eikä myöskään kunnioita teollisuus- ja maatalousvaliokuntien lausuntoja", Takkula sanoo.

Asiasta äänestetään seuraavaksi täysistunnossa 12.9.2017.


MTK on erittäin pettynyt ympäristövaliokunnan valitsemaan linjaan.

"Linja ei tunnista kestävän metsätalouden kehitysdynamiikkaa ja on ristiriidassa useiden jäsenvaltioiden harjoittamien omien jo valittujen metsä- ja energiapolitiikkojen kanssa. "

Järjestön mielestä valiokuntien äänestystulokset eivät anna selkeää näkemystä siitä, miten Euroopan parlamentti haluaisi metsien ja puutuotteiden ilmastohyötyjä käsiteltävän.

MTK:n näkemyksen mukaan tämä kertoo kyvyttömyydestä nähdä metsien pitkäaikaiset ilmastohyödyt.

"Talouteen linjattomuus luo epävarmuutta ja heikentää biotalouden toimintaympäristöä", MTK tiedotti.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/eu-parlamentin-ympäristövaliokunta-äänesti-hiilinieluista-me-hävisimme-1.198040

Tästä olikin jo juttua ketjussa Eu - onko järkee vai ei.
Siitäpä voi jutun lukaisemalla jokainen tehdä omat johtopäätöksensä.

 

[Talvela]

Huvittavaa miten tulee kuin yllätyksenä mepeille että muu Eurooppa ei ymmärrä Suomen tarpeita.
Onko ensimmäinen kerta? Onko viimeinen?

Saatanan hyödylliset idiootit.

 

[Talvela]

YLE:n juttu.
Viljelijöitä pidetään ruodussa pelolla, sillä työajasta suuri osa on pelkkää paperisotaa: "Kuinka moni jaksaa tulevaisuudessa tämmöistä?"
Tiivistelmänä olennainen:

Valvonta pitää olla ja tarkka ja tiukka, mutta joku järki voisi olla mukana. Myös jutussa mainittu mahdollisuus annettujen tietojen sisältämien virheiden korjaamiseen voisi olla ihan kiva.

Tai se, että jo sankavitun aikaan kaivettua kanavaa ei merkittäisi vuonna 2017 viljelemättömäksi (uudeksi) lohkoksi, jonka viljelemättä jättämisestä sanktioidaan viljelijää.

Kolhoosin johtajat avautuvat, kyllä ne pian ruotuun laitetetaan uhkaamalla viran menetyksellä.

 

[Ikarus]

Kolhoosin johtajat avautuvat, kyllä ne pian ruotuun laitetetaan uhkaamalla viran menetyksellä.

Eiköhän lie nuo toimet jo aloitettu. -100 milj. euroa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...joa-harkitsemattomilla-päätöksillään-1.198086

 

[Vonka]

Yliopisto on laskenut, että nälänhätä Suomessa ei olisi mahdottomuus. Ilmastonmuutos voi aika nopeallakin aikavälillä muuttaa asioita niin, että vain omavaraisena voi saada viljaa. Maailmalla moni merkittävä tuotantoalue kärsii kuivuudesta ja tilanne vaikeutuu.

– Kapasiteetin ylös nostaminen vaatii aikaa ja rahaa eli se kun aletaan esimerkiksi hommaamaan maatalouskoneita ja pistämään peltoja takaisin viljelykuntoon sekä rakentamaan. Se on aina kalliimpi prosessi kuin että ylläpitäisimme nykyisin olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.

Jos kotimainen ruuantuotanto ajettaisiin alas, voisivat Hoppulan mukaan lähimmät isot ongelmat tulla jopa kymmenen vuoden päästä.

– Sieltä tulevat vastaan konkreettisesti sellaiset ongelmat kuten nälkä. Meidän on varauduttava siihen, että ruokaa ei yksinkertaisesti saa mistään. Tulevaisuudessa Suomi ei ole maa, joka ostaa muualta ruokaa, vaan olemme maa, joka myy ruokaa muualle.

https://yle.fi/uutiset/3-9720894

Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme

 

[Ikarus]

Yli neljännes kasvinviljelijöistä lopettaa vuoteen 2022 mennessä
Suurimmaksi tilan kehittämisen esteiksi kasvinviljelytiloilla koetaan tuotannon heikko kannattavuus, jonka kyselyssä mainitsi yli 60 prosenttia vastaajista. Tilanne on sama kotieläintiloilla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...öistä-lopettaa-vuoteen-2022-mennessä-1.166881

Eipä tämä hääviltä näytä. Kannattavuus on heikko kaikilla tuotantosuunnilla, viljelijät ikääntyy eikä jatkajia ole. Raskas byrokratia, jatkuva valvonta sekä kyttääminen. Siinäpä kannusteet tilanpidon jatkamiseksi. Pellot meiltä ei lopu, mutta viljelijät loppuu ja tämä on tosiasia.

Ikääntyvät viljelijät ajavat koneensa loppuun ja ei tuotantoa hetkessä siitä käyntiin polkaista, vaikka tilanne muuttuisi miksi.
Maanviljely ei ole rakettitiedettä, mutta sukupolvilta toisille tapahtunut hiljaisen tiedon siirto loppuu ja pystymetsästä reväistyt viljelijät maksaa oppirahansa.

Hyvää varautumista tutkijoiden ennustukseen voisi olla peltopläntin hommaaminen vaikka kesäpaikalle. 10 aaria eli 0,1 ha perunaa, perhe pysyy talven hengissä. Vaatimaton kalusto riittää. Reppuruisku, jolla rikat glyfosaatilla ennen viljelyn aloittamista. Puutarhajyrsin ja akka-aatra perunapenkkien tekemiseksi. Karjanlantaa jostain lannoitteeksi. Ja siemenperunat tietysti. Kellari. Jos maata on enemmän käytössä, syksyllä 0,5 ha ruista maahan ja seuraavana syksynä on leipätarpeetkin tiedossa. Pottumaan kupeeseen porkkanaa, avomaan kurkkua, punajuurta jne.

Kalaa järvestä, marjoja metsästä sekä joku hirvi nokilleen välillä, ei hätäpäivää.

Halllitus ei löytänyt vuonna 2016 50 milj.euroa maatalouden kriisipakettiin. Samaan aikaan löysi muutamia satoja miljoonia pakolaiskriisin hoitamiseen, siis lisärahoitusta entisten päällä.
Vaaliuurnilla tavataan.

 

[skärdis]

Yli neljännes kasvinviljelijöistä lopettaa vuoteen 2022 mennessä
Suurimmaksi tilan kehittämisen esteiksi kasvinviljelytiloilla koetaan tuotannon heikko kannattavuus, jonka kyselyssä mainitsi yli 60 prosenttia vastaajista. Tilanne on sama kotieläintiloilla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yli-neljännes-kasvinviljelijöistä-lopettaa-vuoteen-2022-mennessä-1.166881

Eipä tämä hääviltä näytä. Kannattavuus on heikko kaikilla tuotantosuunnilla, viljelijät ikääntyy eikä jatkajia ole. Raskas byrokratia, jatkuva valvonta sekä kyttääminen. Siinäpä kannusteet tilanpidon jatkamiseksi. Pellot meiltä ei lopu, mutta viljelijät loppuu ja tämä on tosiasia.

Eikö tilakoko ole kasvanut hurjasti ja tulee kasvamaan edelleen vähintään samaa tahtia?

Suomen maatalous jäi sotavuosien aikana rakennemuutoksessa jälkeen Ruotsiakin parilla - kolmella vuosikymmenelleä, joten takamatkaa riittää edelleen kurottavaksi. Jatkavat tilat ovatkin sitten jo melkoisen suuria eli ei tuotanto ole mihinkään romahtamassa - kai?

Halllitus ei löytänyt vuonna 2016 50 milj.euroa maatalouden kriisipakettiin. Samaan aikaan löysi muutamia satoja miljoonia pakolaiskriisin hoitamiseen, siis lisärahoitusta entisten päällä.
Vaaliuurnilla tavataan.

Eikö maidontuottajat kuitenkin pelanneet uhkapeliä Valiollaan ja Venäjän markkinoilla? Jos niiden varaan jotain on laskenut, niin ei se kyllä valtiovallan tehtävä ole siitä alhosta ketään pelastaa. Hyvinä aikoina voitot tietysti olivat omia ja seurausta maidontuottajien yliveroisten liikemieskykyjen käytöstä.. Edes korvaavia markkinoita ei ollut plakkarissa, koska mitäpä niillä.

Edes kepun äänestäjistä maataloustuottajat eivät ole niin suuri osa, että paljoa jaksaisi kiinnostaa. Puheissa ja juurien muisteloissa toki, mutta äänet lasketaan uurnilla.

 

[Ikarus]

Jatkavat tilat ovatkin sitten jo melkoisen suuria eli ei tuotanto ole mihinkään romahtamassa - kai?

Muistan lapsuudesta, kun tälläkin kylällä oli kymmeniä maitotiloja. Nyt yksi, joka miettii ankarasti, laajentaako vai ei.
Jos ei laajenna, 30 vuoden päästä kylän kaikki pellot, muutamia satoja hehtaareita, puskevat pusikkoa.
Kymmmenien kilometrien päästä viljelyn kustannukset nousevat sellaisiksi, että huonolla kannattavuudella sitä ei ole enää lainkaan jäljellä.

Venäjän vienti oli Valiolle riski, joka konkretisoitui. Tuotanto ja kulutus ovat nyt jokseenkin tasapainossa kotimarkkinoilla, tuottajahinta edelleenkin matala.
Tämä johtuu maassamme erittäin keskittyneestä kaupasta, joka voi täydellisesti sanella, minkä he ovat jalostajalle siitä maitopurkista tai juustopaketista valmiita maksamaan.

Kotimaisesta naudanlihasta on jo nyt niukkuutta ja tämä niukkuus tulee syvenemään. Johtuu lopettaneiden maitotilojen suuresta määrästä, vasikoita ei enää saada tarpeeksi.
Lihan tuottajahinta on vähän noussut, mutta samalla kohonnut vasikan hinta on pitänyt kannattavuuden lihantuotannosssa edelleenkin huonona.

Kotimaisen tuotannon kohtalon ratkaisee viime kädessä kuluttaja. Ei Eu tukineen eikä hallitus. Jos kuluttaja katsoo, että kotimainen on jollakin tapaa parempi, niin että siitä kotimaisesta esim. lihakilosta sen 50 senttiä enemmän voi maksaa, tuotanto säilyy sekä omavaraisuus maataloustuotteissa.
Jos kuluttaja ei näin asiaa nää, kannattaa sinunkin @skärdis ryhtyä katselemaan sitä pottumaa palstaa.

 

[skärdis]

Venäjän vienti oli Valiolle riski, joka konkretisoitui. Tuotanto ja kulutus ovat nyt jokseenkin tasapainossa kotimarkkinoilla, tuottajahinta edelleenkin matala.
Tämä johtuu maassamme erittäin keskittyneestä kaupasta, joka voi täydellisesti sanella, minkä he ovat jalostajalle siitä maitopurkista tai juustopaketista valmiita maksamaan..

Niinpä niin, vika on keskittyneessä kaupassa, eikä mitenkään keskittyneessä jalostuksessa?

Maidontuottajat omistavat osuuskuntapohjaien Valion, joten malkaa ei ehkä nähdä omasta silmästä. Mahdoton on ollut kitinä "ulkomaalaisista" kilpailijoista, kuten Ingmannista (nyk. osa Arlaa), Kaslinkistä, hämeenlinnalaisista ja suonenjokisista kapinallisista maito-osuuskunnista jne.

Onneksi sentään Kilpailuvirasto on pitänyt tuottajien ja kuluttajien puolta määräämällä ns. kivi-maidon toimitukset.

Kotimaisen tuotannon kohtalon ratkaisee viime kädessä kuluttaja. Ei Eu tukineen eikä hallitus. Jos kuluttaja katsoo, että kotimainen on jollakin tapaa parempi, niin että siitä kotimaisesta esim. lihakilosta sen 50 senttiä enemmän voi maksaa, tuotanto säilyy sekä omavaraisuus maataloustuotteissa. .

Asioin melko usein Stockmannin Herkussa ja siellä lihakin maksaa enemmän kuin Prismassa. Mahtaako se erotus kuitenkaan tuottajan taskuun mennä? Soppii eppäillä..

Jos kuluttaja ei näin asiaa nää, kannattaa sinunkin @skärdis ryhtyä katselemaan sitä pottumaa palstaa.

Meillä on pottumaa ollut aina.

 

[TBman]

Tuota koneiden hajoamis alttiutta, olen ihmetellyt samaa.
Nykytraktorit on oikein mukavia ja hyviä ajaa, mutta sähkövian ilmaantuessa sille et itse osaa tehdä juuri mitään. Enintään vikakoodin voit huoltomiehelle kertoa jo puhelimessa etukäteen.

Hienompi homma, että levittämättä ei ollut vaikkkapa 30 tn lannoitetta.. Jos olisi ollut, jostain te sen toisen etukuormain traktorin olisitte kaivaneet.
Muistan ajan, jolloin lannoitteet tuli 50 kg:n irtosäkeissä. Noita kun päivän punnasi levittimeen, illalla kakku maistui.
Nuorten ja riskien miesten hommaa. Onneksi tekniikan kehitys on tätä punnertamista oleellisesti vähentänyt.

70-luvun alkupuolella menetelmä oli vielä tämä. 50 kg lannoitetta juuttisäkistä tehtyyn kopsaan ja ukko lähti kädet käyden kävelemään.
Vielä tuolloin lannoitemäärät oli pieniä / ha verrattuna nykytasoon, mutta kumminkin kovaa hommaa.
Nykyään nurmille laitellaan lannoitetta tyypillisesti noin 400 - 500 kg /ha kaksi kertaa satokaudella. Satotasot ovat 70-lukuun verrattuna aivan eri planeetalta.

Joo, nuo 50 muovikuorisäkit oli muuten viheliäistä kampetta, jos yritti kantaa vaan 3 kpl kerralla, niin oli kuin saipuapaloja olisi yrittänyt viedä. Isäukko teki mulle "jäniksen" kun noita käytettiin ja tietenkin kantomatkaa hirveästi. Siihen kun 5-6 säkkiä laittoi, niin alkoi jalat pysyä maassa..

 

[EK]

Eikö tilakoko ole kasvanut hurjasti ja tulee kasvamaan edelleen vähintään samaa tahtia?

Suomen maatalous jäi sotavuosien aikana rakennemuutoksessa jälkeen Ruotsiakin parilla - kolmella vuosikymmenelleä, joten takamatkaa riittää edelleen kurottavaksi. Jatkavat tilat ovatkin sitten jo melkoisen suuria eli ei tuotanto ole mihinkään romahtamassa - kai?

Ei niin, että olisit väärässä, mutta mielestäni maatalouden ongelmat ovat jossain syvemmällä kuin pelkästään omissa kotikutoisissa ongelmissamme. Kansainvälisestikin viljelijät valittavat toiminnan kannattamattomuutta. Jenkkien valtavat tilat eivät välttämättä tarjoa viljelijöilleen kovin rapoista ansiotasoa, vaikka unohtaisimmekin joukosta vuokraviljelijät. Sekä USA:ssa että Ranskassa (nämä kaksi esimerkkiä tulivat mieleen) viljelijöiden itsemurhat ovat huomattavasti yleisempiä kuin muulla väestöllä. Eli siis tilojen määrä vähenee, mutta jatkavien tilojen koko kasvaa, mutta silti tilojen taloudelliset näkymät eivät tunnu paranevan.
Ja kiitos ei tähän sitä kommenttia "Naapurin isäntä osti uuden traktorin/Audin, niin tiloilla menee varmasti hyvin / on ne turvenuijat tyhmiä kun eivät pidä rahoistaan huolta".

 

[Ikarus]

Joo, nuo 50 muovikuorisäkit oli muuten viheliäistä kampetta, jos yritti kantaa vaan 3 kpl kerralla, niin oli kuin saipuapaloja olisi yrittänyt viedä. Isäukko teki mulle "jäniksen" kun noita käytettiin ja tietenkin kantomatkaa hirveästi. Siihen kun 5-6 säkkiä laittoi, niin alkoi jalat pysyä maassa..

Riski mies kantaa kyllä pari säkkiä eli 100 kg ja voi olla, että älyttömän voimakas kolmekin. Mutta 5-6 eli 250-300 kg kuullostaa kyllä jo julmetulta määrältä.

 

[baikal]

Oman ikäluokan farmareista hyvin moni on lopettelemassa hommiaan alalla. Ne, joilla on rutokseen velkaa eivät voi. Kenellä on löysää....tilakokojen kasvattaminen tuli tiensä päähän ihan vaan siksikin, että jaksamisen rajat on saavutettu inhimillisellä tasolla. Kannattavuus ei velkaantuneella tilalla riitä työllistämään apuvoimaa. Ei o helppo rasti ja kateeksi ei käy.

Kasvipuolella tilakokojen kasvattaminen ei korreloi suoraan siten, että se kasvattaisi samassa suhteessa tuotantoa per tonnit. Tuossa on yksi perunanviljelijä, joka kertoi taannoin, että parhaat pellot tuottavat sadon, loput tuottavat ööööö.....työtä ja kustannuksia. Moni kasvinviljelijä on jo saanut käyttöönsä kasvinviljelyyn parhaiten sopineet pinta-alat, lisää ei synny edes taikaseinistä eikä taivaasta putoa mehevää peltoa.

Ukraina oikein hoidettuna tuottaisi puolet Euroopan tarvitsemasta maatalousraaka-aineesta. Siksi, että maa suorastaan huutaa auraa ja siementä. No, Ukrainan myöhkeät maat on valjastettu nyt muuhun käyttöön. Maatalon pojan sielu itkee, kun katsoo kuvia Ukrainasta ja pohtii, miten helvetisti ne maat voisivatkaan kasvaa sapuskaa....mutta ei.

 

[Masi]

Kolmas nainen lauloi aikoinaan ettei tuuli tuo enää paskanhajua..on pellot pantu pakettiin tms, tuolloin vuosi oli 1992 ja edelleen yksi Suomirokin suosikkibiiseistäni.

Ei ole maatalous kuitenkaan loppunut Suomesta vuoden 1992 jälkeen eikä tule loppumaankaan, mikäli tukia maksetaan riittävästi, toiminta on riittävän kannattavaa tai elämä muuttuu sellaiseksi että vähemmälläkin pitää pärjätä. Minusta Suomen tulee tukea omavaraisuutta järkevässä mittakaavassa sisällyttäen siihen mahdollisuuden kasvattaa varsin nopeasti omaa tuotantoa, varsinkin huomioiden (mahdollisesti tavanmukaiset höpö-) puheet ruuan vähäisyydestä tulevaisuudessa, asia mikä voi olla totta pelkästään Afrikan väestönräjähdyksen ja luonnollisen ilmastonmuutoksen myötä.
En nyt osaa sanoa mikä tukien taso nykyään on, mutta valtion budjettiin suhteuttaen suurista rahoista silti on kyse, eräs tuttu suuremman luokan maanviljelijä jolla on myös karjaa näyttää pärjäävän varsin hyvin...Mittakaavataso tässäkin yrittämismuodossa on ymmärtääkseni muuttunut olennaiseksi, tosin tukien ohella edelleenkin maatalousyrittämistä tuetaan parillakin suurella erolla verrattuna muihin yrittäjiin, eläkemaksut ovat luokkaa puolet pienempiä, ja maataloudessa on mahdollista saada oikeasti lomittaja, etu josta kukaan muu yrittäjä ei voi edes uneksia.

Baikalin mainitsema Ukraina herättää juurikin ajatuksia asioiden järkeistämisestä, miksi ei tehtäisi asioita niissä paikoissa joissa se kannattaa ja jaettaisi sitten hyötyjä? Niinpä..

 

[TBman]

Riski mies kantaa kyllä pari säkkiä eli 100 kg ja voi olla, että älyttömän voimakas kolmekin. Mutta 5-6 eli 250-300 kg kuullostaa kyllä jo julmetulta määrältä.

Juu. Sylissä pystyy näppärästi sen 3 pussukka, jäniksellä kannetaan selässä, ikäänkuin reppu, mutta puusta tehty lava ja siinä on hyvät olkatuet. Tiiliä on kannettu jäniksellä rakennuksilla...
En ole enään siinä kunnossa, kuin nuorena, mutta kyllä vieläkin sen 200 kg vien kepeästi selässä.
Jänikseen nostetaan tavarat kyytiin, itse kantaja vain odottaa jotta kannettavat kamat on kyydissä..