Meillä oli 360 ja oli siinä sentään hydraulitoiminen variaattori. Volvo 830:ssä oli mekaaninen vipu ja kyllähän se habaa kasvatti.
Ei ollut kuulonsuojaimia ja jatkuva jatkuva tinnitus on niin kova, ettei arkielämässä eikä pyhänäkään niin kovaa melua ole, etteikö se sen yli kuuluisi. Ei se haittaa kun ei sitä mieti
Oliko Volvossa kone kuskin korvan vieressä parkumassa?
Sampo 360 on tuttu kapistus. Puntikoneisto teholtaan vielä niin tehoton, että vähänkään kosteassa viljassa piti ajaa todella hitaasti, muutoin tuli iso puintitappio, seulasto ei kyennyt selvittämään. Jyviä tuli seulaston yli. Sampo 500 oli jo puintikoneistoltaan tehokkaampi.
Olen ihmetellyt noita 70-luvun Valmet-kuskeja, että he ylipäänsä kuulee enää mitään. Perän korvia raastava jollotus peltikopissa, voe veljet, sitä kun 12 h päivässä kuunteli, illalla korvat soi. (Valmet 500 esim.) Emännän palautekin meni iltaisin kehuina.
Hirvittävä melultaan oli myös puimureista pikku Massikka. Volkkarin bensakone rääkyi kuskin korvan vieressä täysillä.
Uudemmat Valmetit esim. 502 olikin sitten ohjaamomelultaan hiljaisia ja ergonomialtaan maailman ehdotonta huippua.
Kolä Compi, olihan melkoinen kapistus sekin.
Pöydän kevennys ei ehken ollut parasta mahdollista tasoa, kun pöytä tökkäsi kiveen se nosti kiven ylös kuin aura.
Eli näkyvyys ei ollut JF:ssä pöydälle häävi. Mutta asian kanssa tuli jotenkin toimeen.
Itse en mäkimailla puintia sokkona edes yrittäisi. Pitää nähdä, miten terä leikkaa, mitä mahdollisia esteitä on edessä, mikä on syöttöruuville tulevan massan tasaisuus, säätää sopiva laonnnostokelan korkeus ja pitää leikkuukorkeus sopivana. Ajonopes kasvuston mukaisesti, tyypillisesti 4- 8 km/h, jolla 2000- sarjan Sampolla ottaa irti jyviä 6.5 tn/h. (Normaalista hyvästä kasvustosta.) Lakoviljat on sitten asia erikseen. Mutta pieneen lakoplänttiin ei tarvitse yleensä edes hiljentää vauhtia. Pöytää ja laonnostokelaa alemmaksi ja antaa mennä.
Mutta jos edessä on hehtaareittain tasaiseksi jyräytynyttä märkää lakoa, alkaa kuskin kuin kuskin hymy muuttua väkinäiseksi yllättävällä nopeudella. Ja kasvusto on pakko saada puiduksi. Siihen päälle runsaasti juolavehnää niin alkaa olla puimaton paikka.
Ketkä on puimuria ajaneet, tietää miten fantastisesti puinti kosteassa juolavehnikössä sujuu. Jos glyfosaatti kielletään, ollaan viljan todella suurien sadonkorjuuvaikeuksien äärellä muutamassa vuodessa. (No, jospa tuo ei vaikuttaisi negatiivisesti tuottajahintaan, kuluttajahintaan se tulee varmuudella vaikuttamaan sitä nostavasti.)
Tästä on ketjussa keskusteltu. Jos käytännön viljelystä mitään ymmärtämättä ja jollain ''mahdollisesti ruiskuttajalle syöpää ehkä aiheuttava'' perusteella se kielletään kiellon kustannusvaikutuksia lainkaan mieltämättä, hyvällä tiellä ollaan.
Pitämällä välillä vuosi avokesantoa juolavehnän kanssa pärjää. Mitenkä tehokasta pellon käyttöä se on ja minkälaiset ympäristövaikutukset sillä on runsaine fosforin pintavaluntoineen, sitäkin voisi ennen glyfosaatin kieltämistä edes hetkisen mietiskellä.