SUURI RESERVILÄISKESKUSTELU

Olen kuullut sanottavan, että Suomi olisi ollut suorastaan sotilaallinen suurvalta toisen maailmansodan päätyttyä. Ajanmukainen aseistus ja puolimiljoonaa ukkoa käsittävä, sotakokemusta omaava armeija. Yksilötasolla rankat sotakokemukset varmasti vie taistelukykyä, mutta miten kokonaisuuden kannalta? Taistelut luovat kokeneita johtajia ja avaintaistelijoita. Oliko Suomen kenttäarmeija taistelukykyisempi muutama kuukausi taistelujen päätyttyä 1944, vai ennen taisteluita. Vaikka tappioita tuli runsaasti.

Nykyinen ulkomaantoiminta tuskin tuo ihmeellistä uutta. Pitäisi vaihtaa puolta ja taistella välillä alivoimaisen puolella. Sieltä sitä kokemusta saa, jos selviää hengissä.
 
Sotaväsymyksen piinaama väki, jonka usko liittolaisiin oli jo karahtanut kiville, ei olisi kestänyt enää yhtään Stalinin moukaria hajoamatta. Siinä missä voidaan ylistää taitoa ja kokemusta, joka oli saatu äärimmäisin kovin hinnoin, pitää riiputtaa mukana tosiasia, että kaikilla tasoilla vallitsi sotaväsymys. Lisäksi pitkä asemasota oli luonut käytäntöjä, joiden purkaminen osoittautui erittäin hitaaksi ja vaikeaksi...osoitus sotaväsymyksestä mielestäni.

Suhteellisesti ottaen NL-punakone vahvistui sodan aikana reilusti enemmän kuin suomiarmi. Suomiarmy osoittautui aika hitaaksi uudistumaan verrattuna ns. Liittoutuneisiin. Syitä on tietysti monia, mm. taloudelliset, mutta kyllä pohjalta löytyy ihan asenteisiin ja ajatuksiin liittyviäkin asioita.

Miheikin väittämä voi olla tottakin, ei minulla ole mitään todistetta muustakaan, mutta itse katson asiaa toisin. Suomiarmia ei pidä verrata itsensä kanssa vuosien jatkumossa vaan sitä pitää verrata silloisiin vihollisiin. Sama se on nytkin: jos sanomme, että "puolustusvoimamme on vahvempi kuin koskaan"....se ei välttämättä tarkoita yhtään mitään. Se voi vertailussa muiden kanssa silti olla vain taantunut lafka. En väitä, että näin on, mutta "itseensä vertaaminen" ei ole oikea tapa näitäkään asioita pohtia ja akkiloida.

Otetaan urheiluesimerkki: meillä on suopotkupallojoukkue, joka on tosi hyvä. Me pelataan kaksinkertaista sarjaa, johon osallistuu 20 joukkuetta, kaikillla on kivaa ja mielestämme ollaan maailman parhaita. Sitten urheiluministeri pistää matkarahaa tilille ja sanoo, että osallistukaas skotlantilaiseen suopotkupalloturnaukseen.....kuka tietää kuinka käy?
 
Tuo suomalainen laatukeskustelu perustuu ajatukseen, että Ruotsin armeija on tasolla 1809 ja Venäjän 1944.

Ymmärrän kyllä, että aukkoja pitää selittää umpeen laatua korostamalla, mutta kun kaikki sitä tekevät kaanonissa, se synnyttää hupaisan tunteen.

 
Last edited by a moderator:
Tarjoan @baikal ille mahdollisuuden tässä itse aloittamassaan loistavasti otsikoidussa ketjussa tuoda nyt esiin oman näkemyksensä siitä millaiseksi tämän päivän tilanteessa ressujen kouluttaminen tulisi järjestää.
Toivon että tämä "kaikkien reserviläiskeskustelujen äiti" -keskustelu kasvaa otsikkonsa mukaisiin mittoihin. Aloituksesta on kulunut 7 vuotta ja moni asia muuttunut. Jokirannan jorinatkaan ei pahemmin aihetta häiritse jos aloittaa pohdinnan tästä, tänään 2017.

alkusanat:
Mitä pitäisi tehdä niille toimintakykyisille, halukkaille ja kehittyvillekin reserviläisille, joille ei ole sodan ajan tehtävää osoitettuna? Omasta mielestäni on suhteellisen nopeasti epäterveeseen tilanteeseen johtavaa, jos tämän henkilöryhmän osuus kasvaa
Minusta Puolustusvoimien tulisi pystyä tässä tilanteessa löytämään sieltä reserviläisten joukosta ne motivoituneimmat, kyvykkäimmät ja sopivimmat. Olisi todella surkea suoritus, jos valintakriteerinä käytetään sosilaaliturvatunnuksen sitä kohtaa, joka ilmaisee ko. henkilön iän.


.
 
Oletteko kuulleet vitsin taloustieteen professorista joka meni kertausharjoituksiin?
Hänet laitettiin soppatykille talousmieheksi.

Se oli hauska vitsi 2000-luvun alkuun asti, minä olin silloin töissä Nokia Networksilla tietoturvatestaajana. Aamupäivät hyökättiin omia testijärjestelmiä vastaan, iltapäivät metsästettiin hakkereita Italialaisten ja Saudi-Arabialaisten matkapuhelinoperaattorien verkoista. Yksi meidän testiporukasta astui lykkäysten jälkeen palvelukseen, eli puolustusvoimat sai alokkaaksi kaverin joka oli verkkosodankäynnin ammattilainen. Pidimme työpaikan puolesta huolta että asia tiedettiin joukko-osastossa jonne hän meni. Niinkuin fiksuimmat teistä arvaavatkin niin mies palveli aikansa täyteen komppanian kirjurina, mites meni noin niinkuin omasta mielestä?

PV perusti oman kybeyksikkönsä 2015, siihen mennessä yksityinen puoli oli käynyt täysimittaista verkkosotaa melkein 20 vuotta eli aina siitä asti kun Kiinalaiset ottivat verkkovakoilun painopistealueekseen.

Eikä tämä ole kiusallinen yksittäistapaus. Minä sain pitkään päänsärkyä miettiessäni että miksi, kunnes asia viimein selvisi, osin reserviläiskirjeen jälkimainingeissa. Puolustusvoimilta puuttuu työkalut joilla se voisi hyödyntää reservin osaamista, koska koko järjestelmä on tsaarinaikuinen. Alunperin kutsuntoihin tuleva kaveri oli luultavasti jo koulunsa käynyt ja ollut viimeiset 5 vuotta töissä tukkijätkänä tai rakennuksella. Ylioppilaat voitiin luku- ja kirjoitustaitoisina laittaa reservin upseerikoulutukseen. Reserviläistä seurattiin asuinpaikan suhteen väestötietorekisteristä ja palvelutietojen suhteen kantakortti-järjestelmällä, jossa pahviseen arkistokuoreen kerätään PV:n tuottama henkilötieto.

Systeemi ei ole sanottavasti kehittynyt, nyt käydään keskustelua siitä pitäisikö kantakorteista fyysisenä dokumenttina luopua kokonaan, osa henkilöstöstä on sitä mieltä ettei pidä muuttaa systeemiä joka "toimii". Kaatakaa konjakki ja miettikää asiaa hetki. PV:llä on tiedossa reserviläisen osoite, ammatti, housujen koko, eikä mitään keinoa ottaa vastaan tietoa muusta, jos otatte konjakin kertahuikalla niin en ihmettele yhtään. Voitte käydä MPK:n kursseja maailman tappiin, jos tiedot niistä eivät valu kantakorttiin, ne eivät vaikuta sijoitettavuuteen. Voitte olla alanne paras asiantuntija maailmassa ja vaikka PV:llä olisi sille selvä tarve ja tilaus, vaarana on joutua sopatykille talousmieheksi.

Miten ihmeessä PV hyödyntää reservin osaamista jos sillä ei ole hartmainta hajua siitä mitä reservi osaa eikä mitään keinoa ottaa selville?
 
Voitte olla alanne paras asiantuntija maailmassa ja vaikka PV:llä olisi sille selvä tarve ja tilaus, vaarana on joutua sopatykille talousmieheksi.

Joskus miettinyt samaa ja siksihän on jälkisijoittaminen käytössä. Itsekkin olen tämän uhriksi joutunut... :rolleyes:

Toisaalta myös, PV on isäntä talossa ja määrää rengin paikan. Tämä voi tietysti kiukuttaa ja harmistuttaa kovasti akateemikoita, kun ei pääsekkään omaa erikoisalaansa edustavaan tehtävään ja asemaan, vaikka on tiettyyn prestiisiin ja auktoriteettiasemaan tottunut siviilissä.

Jos "isoon pilliin puhalletaan" niin lopputulos on kenttäarmeijassa varmasti melko duunarimainen. Siellä tarvitaan niitä jatkosijoitettuja suurtalouskokkeja, automekaanikkoja, sähköasentajia, kaivinkonemiehiä, sairaanhoitajia ja talonrakentajia enemmän kun taloustieteen professoreita tai pohjoismaisesta kirjallisuudesta väitelleitä filosofian tohtoreita. Taloustieteen professoreille löytyy ehkä muutama jatkosijoituspaikka, sairaanhoitajille ja raskaskoneasentajille ehkä tuhansia.

Miksi sille taloustieteen professorille pitäisi automaattisesti löytää joku parempi ja mukavampi homma kun talousmiehen tehtävä soppatykillä? Eikö ole arvolle sopivaa? Henkilökohtaisesti arvostan tehtäviensä tasalla olevaa, komppaniaansa ruokkivaa osaavaa soppatykillä huhkivaa talousmiestä enemmän, kun jotain tyhjänpanttina pyörivää supaukkoa vaikka professori olisikin.

PS. Muutenkin talous- ja muonitustehtävät ovat epäoikeudenmukaisesti aivan liian aliarvostettuja meidän järjestelmässä ja tämä näkyy tässä ns "hyvässä vitsissä".
 
Oletteko kuulleet vitsin taloustieteen professorista joka meni kertausharjoituksiin?
Hänet laitettiin soppatykille talousmieheksi.

Se oli hauska vitsi 2000-luvun alkuun asti, minä olin silloin töissä Nokia Networksilla tietoturvatestaajana. Aamupäivät hyökättiin omia testijärjestelmiä vastaan, iltapäivät metsästettiin hakkereita Italialaisten ja Saudi-Arabialaisten matkapuhelinoperaattorien verkoista. Yksi meidän testiporukasta astui lykkäysten jälkeen palvelukseen, eli puolustusvoimat sai alokkaaksi kaverin joka oli verkkosodankäynnin ammattilainen. Pidimme työpaikan puolesta huolta että asia tiedettiin joukko-osastossa jonne hän meni. Niinkuin fiksuimmat teistä arvaavatkin niin mies palveli aikansa täyteen komppanian kirjurina, mites meni noin niinkuin omasta mielestä?

PV perusti oman kybeyksikkönsä 2015, siihen mennessä yksityinen puoli oli käynyt täysimittaista verkkosotaa melkein 20 vuotta eli aina siitä asti kun Kiinalaiset ottivat verkkovakoilun painopistealueekseen.

Eikä tämä ole kiusallinen yksittäistapaus. Minä sain pitkään päänsärkyä miettiessäni että miksi, kunnes asia viimein selvisi, osin reserviläiskirjeen jälkimainingeissa. Puolustusvoimilta puuttuu työkalut joilla se voisi hyödyntää reservin osaamista, koska koko järjestelmä on tsaarinaikuinen. Alunperin kutsuntoihin tuleva kaveri oli luultavasti jo koulunsa käynyt ja ollut viimeiset 5 vuotta töissä tukkijätkänä tai rakennuksella. Ylioppilaat voitiin luku- ja kirjoitustaitoisina laittaa reservin upseerikoulutukseen. Reserviläistä seurattiin asuinpaikan suhteen väestötietorekisteristä ja palvelutietojen suhteen kantakortti-järjestelmällä, jossa pahviseen arkistokuoreen kerätään PV:n tuottama henkilötieto.

Systeemi ei ole sanottavasti kehittynyt, nyt käydään keskustelua siitä pitäisikö kantakorteista fyysisenä dokumenttina luopua kokonaan, osa henkilöstöstä on sitä mieltä ettei pidä muuttaa systeemiä joka "toimii". Kaatakaa konjakki ja miettikää asiaa hetki. PV:llä on tiedossa reserviläisen osoite, ammatti, housujen koko, eikä mitään keinoa ottaa vastaan tietoa muusta, jos otatte konjakin kertahuikalla niin en ihmettele yhtään. Voitte käydä MPK:n kursseja maailman tappiin, jos tiedot niistä eivät valu kantakorttiin, ne eivät vaikuta sijoitettavuuteen. Voitte olla alanne paras asiantuntija maailmassa ja vaikka PV:llä olisi sille selvä tarve ja tilaus, vaarana on joutua sopatykille talousmieheksi.

Miten ihmeessä PV hyödyntää reservin osaamista jos sillä ei ole hartmainta hajua siitä mitä reservi osaa eikä mitään keinoa ottaa selville?

No, omassa kutsussani harjoituksiin oli ainakin uusi, päivittynyt ammattini jota en olllut PV:lle missään muotoa päivittänyt, eli jostakin he asioita selvittävät. Siitä voi sitten laittaa foliohatut päähän, että miten he asioita selvittävät :D
 
Miten ihmeessä PV hyödyntää reservin osaamista jos sillä ei ole hartmainta hajua siitä mitä reservi osaa eikä mitään keinoa ottaa selville?
Vaikuttaa tosiaan siltä että lippu-lappu pelissä PV onnistuu niiden kohdalla jotka ovat varusmiespalveluksensa jälkeen sijoitettuina, mutta kun sijoitus loppuu, tyypit häviävät.
Kehitettävää tosiaan olisi siinä, että erityisesti sijoittamattomasta reservistä olisi hyvää taito-tietoa säilöttynä joka tyypistä.

Muussa yhteydessä esittämäni Res.Kirje 2 osoitettuna sijoittamattomalle reserville olisi varsin toimiva menetelmä sen mittaamiseksi kuinka paljon vapaaehtoista intoa porukassa on ja sen selvittämiseksi, mitkä ovat reserviläisen kyvyt tällä hetkellä heidän ammattiensa kautta.
Jos PV penkoo reserviläiset vielä piirun tarkemmin, niin sellaisesta lähtee aika napakka viesti myös ympäristöön ja pelkästään vahvistaa maanpuolustuksen kuvaa Suomesta. Kannattaa pohtia ja on halpaa toimintaa.


.
 
Jos "isoon pilliin puhalletaan" niin lopputulos on kenttäarmeijassa varmasti melko duunarimainen.

Riippuu mistä roikkuu, monesti asiantuntijat on VAP:etettu. Jos eivät ole niin onko radioinsinöörin, kryptoanalyytikon tai vaikka data-minerin paikka soppatykillä?

No, omassa kutsussani harjoituksiin oli ainakin uusi, päivittynyt ammattini jota en olllut PV:lle missään muotoa päivittänyt, eli jostakin he asioita selvittävät. Siitä voi sitten laittaa foliohatut päähän, että miten he asioita selvittävät

Kutsun ammatti tulee väestötietojärjestelmästä eikä PV:lle tehty muutos päivity sinne.
 
Riippuu mistä roikkuu, monesti asiantuntijat on VAP:etettu. Jos eivät ole niin onko radioinsinöörin, kryptoanalyytikon tai vaikka data-minerin paikka soppatykillä?

Voi ollakkin, jos osaamiselle ei ole käyttöä tai se on vanhenunut ja mies on koulutettu talousmieheksi PV:n toimesta vm-aikana. Pitääkö jokaiselle harvinaisen ammatin omaavalle kehittää erikseen hänen egoaan hivelevä erikoistehtävä vaikka osaamiselle ei olisi käyttöä?
 
Pitääkö jokaiselle harvinaisen ammatin omaavalle kehittää erikseen hänen egoaan hivelevä erikoistehtävä vaikka osaamiselle ei olisi käyttöä?

En nyt oikein seuraa ajatuksenjuoksuasi, onko se tosiaan PV:lle ainoa mahdollisuus hyödyntää reservistä löytyvää osaamista?
 
En nyt oikein seuraa ajatuksenjuoksuasi, onko se tosiaan PV:lle ainoa mahdollisuus hyödyntää reservistä löytyvää osaamista?

Esimerkiksi näin. Luvut hatusta vedettyjä. Jos PV tarvitsee SA-tehtäviin 100 datamineria ja tarjolla on reservissä 1000, niin PV ottaa sen 100 parasta datamineria SA-tehtäviin ja 900 menee sitten niihin muihin SA-tehtäviin joihin heidät on vm-palveluksessa koulutettu ja sijoitettu. Tai jatkavat VAP:ttuina siviilisektorilla. Tai odottavat sijoittamattomina palvelukseenastumiskäskyä. Näin yksinkertaista ajatuksenjuoksua.

Jos tarve on vain SA-sijoitusta 100 dataminerille niin ei PV keksi tyhjästä 900 lisäpaikkaa että kaikilla dataminereilla olisi "kivaa ja mielekästä" tehtävää joka vastaisi siviiliosaamista. Sijoitustarve tulee PV:ltä, ei siitä että reserviläisillä olisi kivaa ja mieluisia SA-palvelustehtäviä.
 
Pitääkö jokaiselle harvinaisen ammatin omaavalle kehittää erikseen hänen egoaan hivelevä erikoistehtävä vaikka osaamiselle ei olisi käyttöä?
Yleisesti olemme muussa keskustelussa todenneet että PV tekee päätökset, valinnat ja johtaa. Se tarkoittaa samalla että PV katsoo ketä tarvitaan ja ressulla on vaan velvollisuus pitää tietonsa ajantasalla.
Tarvetta ei siis keksitä vaan se on tai syntyy muilla perusteilla.

Yristysten toimintaan varattujen henkilöiden osalla huomautan että yritykset ovat näitä varauksia tehneet myös senkin takia jotta henkilön x ei tarttis mennä kertauksiin. Tällaisia asioita on ensin soviteltu firmojen sisällä ja sen jälkeen esitetty keksittyinä perusteluina PV:lle. Noin se menee ihan oikeesti. Myös tähän sumplimiseenkin soisin puututtavan.


.
 
Esimerkiksi näin. Luvut hatusta vedettyjä. Jos PV tarvitsee SA-tehtäviin 100 datamineria ja tarjolla on reservissä 1000, niin PV ottaa sen 100 datamineria SA-tehtäviin ja 900 menee sitten niihin muihin SA-tehtäviin joihin heidät on vm-palveluksessa koulutettu ja sijoitettu. Tai jatkavat VAP:ttuina siviilisektorilla. Tai odottavat sijoittamattomina palvelukseenastumiskäskyä. Näin yksinkertaista ajatuksenjuoksua.

Tämä ei olekaan se ongelma. Ongelma se että nykysysteemissä PV:llä ei ole keinoja tunnistaa reservissä tarjolla olevaa datamineria.
 
Riippuu mistä roikkuu, monesti asiantuntijat on VAP:etettu. Jos eivät ole niin onko radioinsinöörin, kryptoanalyytikon tai vaikka data-minerin paikka soppatykillä?



Kutsun ammatti tulee väestötietojärjestelmästä eikä PV:lle tehty muutos päivity sinne.
Riippuu mistä roikkuu, monesti asiantuntijat on VAP:etettu. Jos eivät ole niin onko radioinsinöörin, kryptoanalyytikon tai vaikka data-minerin paikka soppatykillä?



Kutsun ammatti tulee väestötietojärjestelmästä eikä PV:lle tehty muutos päivity sinne.


on myös laitettu käteen lappu johon piti kirjata koulutus/työkokemus jne. Sitä en sitten tiedä mihin aikovat käyttää :D
 
mies palveli aikansa täyteen komppanian kirjurina, mites meni noin niinkuin omasta mielestä?

Aivan uniikki tapaus tämä ei ole. Onneksi käsittääkseni nykyään kohtaavat nämä jutut paremmin....tai sitten ei. Vm-peruskoulutus on tietty ihan asiaa jokaiselle, olipa sitten pappi tai lukkari tai it-hemmo. Mutta siitä eteenpäin....
 
Eikö ole arvolle sopivaa?

Mun "siviiliarvolle" sopiva homma olisi komppanian päällikkö tai pataljoonan esikunnassa. Koska oikealta arvoltani olen kessu, halukas ja kyvykäs raadollisempiin tehtäviin, niin sellaisessa olen. Jatkosijoitus olisi hyvä tehdä halukkuuden ja osaamisen pohjalta, ei stetson-menetelmällä. Esim. oma ensimmäinen jatkosijoitus oli PsPr:n a-tarvikejoukkueen johtaja. Luonnollinen jatkumo panssarijääkäriryhmän johtajalle, jolla oli ekonomin paperit ja 1 kurssi logistiikkaa käytynä. Osasin siis laskea laatikoita ja piilottaa kymmeniä kuorma-autoja vastuualueelle. Tätä kertausharjoitettiin 5 päivää.
Mutta siihen valmistauduin, sitä harjoittelin itsenäisesti. Jerry-taitoja ylläpidin myös itsenäisesti.

2. Kohdistettu ressukirje olisi poikaa. Siinä ei vain ilmoiteta, vaan myös kysytään, ja ohjataan toimintaan.
 
Oletteko kuulleet vitsin taloustieteen professorista joka meni kertausharjoituksiin?
Hänet laitettiin soppatykille talousmieheksi.

Se oli hauska vitsi 2000-luvun alkuun asti, minä olin silloin töissä Nokia Networksilla tietoturvatestaajana. Aamupäivät hyökättiin omia testijärjestelmiä vastaan, iltapäivät metsästettiin hakkereita Italialaisten ja Saudi-Arabialaisten matkapuhelinoperaattorien verkoista. Yksi meidän testiporukasta astui lykkäysten jälkeen palvelukseen, eli puolustusvoimat sai alokkaaksi kaverin joka oli verkkosodankäynnin ammattilainen. Pidimme työpaikan puolesta huolta että asia tiedettiin joukko-osastossa jonne hän meni. Niinkuin fiksuimmat teistä arvaavatkin niin mies palveli aikansa täyteen komppanian kirjurina, mites meni noin niinkuin omasta mielestä?

PV perusti oman kybeyksikkönsä 2015, siihen mennessä yksityinen puoli oli käynyt täysimittaista verkkosotaa melkein 20 vuotta eli aina siitä asti kun Kiinalaiset ottivat verkkovakoilun painopistealueekseen.

Eikä tämä ole kiusallinen yksittäistapaus. Minä sain pitkään päänsärkyä miettiessäni että miksi, kunnes asia viimein selvisi, osin reserviläiskirjeen jälkimainingeissa. Puolustusvoimilta puuttuu työkalut joilla se voisi hyödyntää reservin osaamista, koska koko järjestelmä on tsaarinaikuinen. Alunperin kutsuntoihin tuleva kaveri oli luultavasti jo koulunsa käynyt ja ollut viimeiset 5 vuotta töissä tukkijätkänä tai rakennuksella. Ylioppilaat voitiin luku- ja kirjoitustaitoisina laittaa reservin upseerikoulutukseen. Reserviläistä seurattiin asuinpaikan suhteen väestötietorekisteristä ja palvelutietojen suhteen kantakortti-järjestelmällä, jossa pahviseen arkistokuoreen kerätään PV:n tuottama henkilötieto.

Systeemi ei ole sanottavasti kehittynyt, nyt käydään keskustelua siitä pitäisikö kantakorteista fyysisenä dokumenttina luopua kokonaan, osa henkilöstöstä on sitä mieltä ettei pidä muuttaa systeemiä joka "toimii". Kaatakaa konjakki ja miettikää asiaa hetki. PV:llä on tiedossa reserviläisen osoite, ammatti, housujen koko, eikä mitään keinoa ottaa vastaan tietoa muusta, jos otatte konjakin kertahuikalla niin en ihmettele yhtään. Voitte käydä MPK:n kursseja maailman tappiin, jos tiedot niistä eivät valu kantakorttiin, ne eivät vaikuta sijoitettavuuteen. Voitte olla alanne paras asiantuntija maailmassa ja vaikka PV:llä olisi sille selvä tarve ja tilaus, vaarana on joutua sopatykille talousmieheksi.

Miten ihmeessä PV hyödyntää reservin osaamista jos sillä ei ole hartmainta hajua siitä mitä reservi osaa eikä mitään keinoa ottaa selville?
Samaa asiaa olen viime viikot pähkäillyt siviilipuolella. Kompetenssi kartoitukseen en ole löytänyt toimivia työkaluja, jotka toimisivat "avoimessa verkostoissa". Suuremmilla yrityksillä lienee oman henkilöstönsä kyvykkyydet kartalla mutta ei ulkopuolisesta tarjonnasta? Pitänee speksailla oma näkemys ja hakea ratkaisut. Onko jollain tuntumaa tähän asiaan?

Edit: törmäsin tähän problematiikkaa koheesiotutkimuksissani, kun pitää koostaa moniosaajista virtuaalisia tiimejä.
 
Viimeksi muokattu:
Luonnollinen jatkumo panssarijääkäriryhmän johtajalle, jolla oli ekonomin paperit ja 1 kurssi logistiikkaa käytynä. Osasin siis laskea laatikoita ja piilottaa kymmeniä kuorma-autoja vastuualueelle.
Mulla on jalkaväkijoukkueen varajohtajan paperit ja aikanaan saatu kessun natsat. Logistiikan ammattia +20 vuotta. Nykymaailmassa olisin ihan ok vaikka rivimiehenä siltavahdissa tai risteysvalvonnassa tai autonkuljettajana. Mun mielestäni jokaisen sijoittamattoman rooli tulee arvioida sen mukaisesti miten vanhentuneita osaamiset ovat ja ressujen tulee tällainen arvonalennuskin hyväksyä. Okei, ollaan taas teoreettisella pohjalla, mutta liittyy silti tuohin "saavutettujen etujen" kiinnipitämiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top