Suuri Suomalainen Liikeennekeskustelu

No ainakin minun -52 syntynyt veljeni on sanonut että autokoulussa opetettiin ajamaan juuri siinä keskiviivan tuntumassa ja sitä oppia hän myös tarkasti nykyäänkin noudattaa.

Tästä on juteltukkin kun peräkkäin ollaan ajettu että miksi näin, silloin on kuulemma enemmän reaktioaikaa jos jotain oikealta tulee yllättäen eteen.

Itse tottunut ajamaan lähes reunaviivaa hipoen paitsi pimeässä.
Minulle taas opetettiin että ajetaan lähempänä sitä oikeaa reunaa, koska näin sanoo lakikin. Sittemmin kuullu paljon tästä keskemmällä ajamisesta. Noh, itse ajan keskellä kaistaa ja jos on kovin urille kulunutta, niin ajan pikkuisen sivussa urasta. Oikeaa puolta taas välttelen, koska siellä on monesti routavaurioita ja se jättää vähemmän liikkumatilaa - voisi väistää ainoastaan vasemmalle. Toki nyt viime aikoina routavauriot ovat olleet kovasti vasemmalla puolen, mutta onpahan kaksi väistösuuntaa valittavana. Yhden vanteen ja renkaan jo moiseen menettänyt, kun routavaurio yhdistyi terävään asfaltin leikkuuraunaan vesilammikon naamioimana. Noh, se oli niitä aivan ensimmäisiä tuhansia kilometreja ajokortin saamisesta.

Toki nykyään, kun on yleistynyt älyvapaat fillaroijat, niin niitä saattaa yhtäkkiä tavata siellä, missä niitä ei odottaisi, joten keskemmällä ajaminen antaa tilaa väistää niitäkin. Hyvä pyörätie toisella puolen tietä ei tietystikään kelpaa, koska he kuvittelevat, että heillä on oikeus ja koska on oikeus niin pitäähän sitä, vaikka se olisi kokonaisarvion perusteella turvatonta ko. tiealueella.
 
"Toki nykyään, kun on yleistynyt älyvapaat fillaroijat"

Näitähän löytyy vaikka se pyörätie olisi ihan vieressä.

Keväisin olen antanut armoa näille kun pyöräteillä on vielä hiekoitus sepelit mutta kesällä soi torvi mulla jos näin taphtuu.
 
"Toki nykyään, kun on yleistynyt älyvapaat fillaroijat"

Näitähän löytyy vaikka se pyörätie olisi ihan vieressä.

Keväisin olen antanut armoa näille kun pyöräteillä on vielä hiekoitus sepelit mutta kesällä soi torvi mulla jos näin taphtuu.
Minä teen joskus tätä syntiä (että poljen ajoradalla) keväisin kun/jos pyörätie on peitetty usean senttimetrin syvyydelta pehmeää mössöä ja ajorata paljas asvaltti.
 
No ainakin minun -52 syntynyt veljeni on sanonut että autokoulussa opetettiin ajamaan juuri siinä keskiviivan tuntumassa ja sitä oppia hän myös tarkasti nykyäänkin noudattaa.

Tästä on juteltukkin kun peräkkäin ollaan ajettu että miksi näin, silloin on kuulemma enemmän reaktioaikaa jos jotain oikealta tulee yllättäen eteen.

Itse tottunut ajamaan lähes reunaviivaa hipoen paitsi pimeässä.
Itsekkin nuolen lähempänä keskiviivaa ympäri suomea n.70000km. / vuosi.
 
Keskellä tietä, lähempänä keskiviivaa, urien ulkopuolella on vastaavasti sileetä, ja muutama millisekunti aikaa enemmän reagoida... Näin minusta. Olisko rattimies Kankkusellakin jokin kommentti tästä...
 
Keskellä tietä, lähempänä keskiviivaa, urien ulkopuolella on vastaavasti sileetä, ja muutama millisekunti aikaa enemmän reagoida... Näin minusta. Olisko rattimies Kankkusellakin jokin kommentti tästä...
Joo onhan se noinkin, taitaa suurin osa noin ajaakkin lähellä keskiviivaa tai keskellä sitä ajokaistaa mistä päästään oman ajotapani puolustamiseen. Jonossa ainakin kun sieltä reunalta( edessä ajavat siinä lähes keskiviivalla) näkee paremmin edessäpäin tapahtuvat tilanteet ennakkoon jos jotain sattuu.
No nää on näitä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, en omalta osaltani hiosta, enkä turhaan häikäise, vaan en tykkää oikeaa reunaa ajaa, jotenkin vaistomaisesti.
 
Toki nykyään, kun on yleistynyt älyvapaat fillaroijat, niin niitä saattaa yhtäkkiä tavata siellä, missä niitä ei odottaisi, joten keskemmällä ajaminen antaa tilaa väistää niitäkin. Hyvä pyörätie toisella puolen tietä ei tietystikään kelpaa, koska he kuvittelevat, että heillä on oikeus ja koska on oikeus niin pitäähän sitä, vaikka se olisi kokonaisarvion perusteella turvatonta ko. tiealueella.
Taajama-alueella turvallisinta on yleensä ajaa polkupyörällä ajoradalla ja kadun oikeaa laitaa. Jalankulkijoiden seassa pyöräily altistaa risteysonnettomuuksille, kun jalankulkijoiden seasta tulevaa pyöräilijää on vaikea muiden huomata. Näin on varsinkin siinä tapauksessa, jos jalankulkijoiden seassa pyöräily tarkoittaa sitä, että ajetaan kadun vasenta laitaa. Vilkkaammilla alueilla on myös iso riski, että jalankulkijoiden seassa pyöräilevä törmää jalankulkijoihin jotka tekevät ennalta-arvaamattomia liikkeitä.

Se on myös liikenneympäristön kannalta loogisempaa jos ajoneuvolla ajetaan lähtökohtaisesti joka paikassa ajoradalla. Nykyisin Suomessa kyltitys on monesti sellaista, että noin joka toisella kadunpätkällä polkupyörät on ohjattu jalankulkijoiden joukkoon ja joka toisella taas ajoradalle, mikä on melkoisen sekavaa ja vähentää sääntöjen kunnioitusta.
 
Meillä on melko kattava kevytliikenneverkko.

page_14.jpg
 
Taajama-alueella turvallisinta on yleensä ajaa polkupyörällä ajoradalla ja kadun oikeaa laitaa. Jalankulkijoiden seassa pyöräily altistaa risteysonnettomuuksille, kun jalankulkijoiden seasta tulevaa pyöräilijää on vaikea muiden huomata. Näin on varsinkin siinä tapauksessa, jos jalankulkijoiden seassa pyöräily tarkoittaa sitä, että ajetaan kadun vasenta laitaa. Vilkkaammilla alueilla on myös iso riski, että jalankulkijoiden seassa pyöräilevä törmää jalankulkijoihin jotka tekevät ennalta-arvaamattomia liikkeitä.

Se on myös liikenneympäristön kannalta loogisempaa jos ajoneuvolla ajetaan lähtökohtaisesti joka paikassa ajoradalla. Nykyisin Suomessa kyltitys on monesti sellaista, että noin joka toisella kadunpätkällä polkupyörät on ohjattu jalankulkijoiden joukkoon ja joka toisella taas ajoradalle, mikä on melkoisen sekavaa ja vähentää sääntöjen kunnioitusta.
Nämä ovat taas näitä asioita, joita on 0,2%:ssa väyliä ja kohtia, eli eivät muodosta minkäänlaista sääntöä, jonka perusteella pitäisi aina suorittaa tällä tavoin. Oikeudessa asti jo todettiin edellisen lain aikaan, että pientareella tulee ajaa, eikä "oletetut" ongelmat oikeuta jatkuvaa ajamista ajotiellä, minkä lisäksi pyörän leveyskään ei oikeuta ajamaan ajotiellä. Ja nykylain kohdalla taas jos kummallakin puolen menee pyörätie, niin ei ole mitään poikkeuspykälää ajotiellä ajamiseksi; mukaanlukien kiertoliittymät. Jalankukijat puolestaan eivät missään vaiheessa ole peruste ajaa ajotiellä, vaan ne ovat peruste noudattaa varovaisuutta ja tilannenopeutta. Nykyinen laki vieläpä edellyttää ajoneuvon kuljettajien (siis ml. pyöräilijät) ennakoimaan tienkäyttäjän poikkeamiset laista.
 
Nämä ovat taas näitä asioita, joita on 0,2%:ssa väyliä ja kohtia, eli eivät muodosta minkäänlaista sääntöä, jonka perusteella pitäisi aina suorittaa tällä tavoin. Oikeudessa asti jo todettiin edellisen lain aikaan, että pientareella tulee ajaa, eikä "oletetut" ongelmat oikeuta jatkuvaa ajamista ajotiellä, minkä lisäksi pyörän leveyskään ei oikeuta ajamaan ajotiellä. Ja nykylain kohdalla taas jos kummallakin puolen menee pyörätie, niin ei ole mitään poikkeuspykälää ajotiellä ajamiseksi; mukaanlukien kiertoliittymät. Jalankukijat puolestaan eivät missään vaiheessa ole peruste ajaa ajotiellä, vaan ne ovat peruste noudattaa varovaisuutta ja tilannenopeutta. Nykyinen laki vieläpä edellyttää ajoneuvon kuljettajien (siis ml. pyöräilijät) ennakoimaan tienkäyttäjän poikkeamiset laista.
Uudessa laissa on lievennetty pyörätien käyttöpakkoa niin, että pyörätien käyttö ei entistä useammin ole pakollista jos pyörätie on vain ajoradan vasemmalla puolella. Lisäksi sekä ajoneuvot että jalankulkijat saavat liikkua eri osalla tietä kuin mikä niiden lainmukainen paikka jos siihen on pakottava syy. Syy voi olla vaikkapa se, että jossain on liikaa lunta tai liian liukas jää jotta siellä pystyisi realistisesti liikkumaan.

Nähdäkseni pyörätien käyttöpakko tulisi Suomessa poistaa kokonaan, samalla tavoin kuin Norjassa on asian laita. Olisi siis vain vapaaehtoisia pyöräteitä samaan tapaan kuin miten pyöräkaistat ovat vapaaehtoisia.
 
Meillä on melko kattava kevytliikenneverkko.
Kokkolassakin joskus pyöräilleenä sanoisin, että tuollainen verkko pyöräteitä on enemmän ongelma kuin etu. Kun pyörätie tehdään siten, että jalankulkijoille tarkoitetun väylän päähän asennetaan kyltti joka sallii väylän käytön myös polkupyörille, niin se on toki halpaa ja laaja verkosto syntyy nopeasti. Mutta liikenneturvallisuutta tai pyöräilyn sujuvuutta se ei useimmissa tapauksissa paranna, vaan enemmänkin päinvastoin.

Ulkomailla suosituissa pyöräilykaupungeissa pyöräteitä on aika vähän, lähinnä niitä on maanteiden ja vilkkaimpien katujen varsilla. Esimerkiksi Kööpenhaminassa pyöräteitä on yhteensä vain noin 400 km, siinä missä niitä Kokkolassa on noin 200 km. Tämä johtuu toisaalta siitä, että pyöräilyn rooli nähdään erilaisena ja toisaalta siitä, että nimenomaan pyöräilijöiden lähtökohdasta toteutetut ja jalankulusta erotetut pyörätiet ovat melko kalliita.
 
Ööh...minä en koe minkäänlaista onglemaa täällä. En tiedä/ymmärrä mistä puhut. Minun pyöräily sujuu kyllä paremmin pitkin kevyenliikenteenväyliä kuin jos pitäisi ajorataa pitkin polkea. Pääsee nopeammin kaupungin halki, asun nimittäin yhdessä päässä ja työpaikka toisessa päässä ja pitää läpäistä koko keskusta lännestä itään ja päinvastoin.
 
Uudessa laissa on lievennetty pyörätien käyttöpakkoa niin, että pyörätien käyttö ei entistä useammin ole pakollista jos pyörätie on vain ajoradan vasemmalla puolella. Lisäksi sekä ajoneuvot että jalankulkijat saavat liikkua eri osalla tietä kuin mikä niiden lainmukainen paikka jos siihen on pakottava syy. Syy voi olla vaikkapa se, että jossain on liikaa lunta tai liian liukas jää jotta siellä pystyisi realistisesti liikkumaan.

Nähdäkseni pyörätien käyttöpakko tulisi Suomessa poistaa kokonaan, samalla tavoin kuin Norjassa on asian laita. Olisi siis vain vapaaehtoisia pyöräteitä samaan tapaan kuin miten pyöräkaistat ovat vapaaehtoisia.
Siinä on se turvallisuusaspekti edelleen, minkä useimmat ns. käyttäjistä ohittavat, kun menevät ajotielle pyöräilemään. Turvallisuuden osalta ei myöskään täsmennetä, kenen turvallisuus on kyseessä, vaan kyse on yleisemmästä käsitteestä, mutta pyöräilijät useimmiten liittävät tämän omaan kokemukseensa itselähtöisesti ja useasti myös itsekkäistä syistä. Jalankulkijat puolestaan eivät tähän liity millään tasolla.

Nähdäkseni lakia olisi noudetettava sellaisena kuin se on. Uusi TLL tuli vasta ja siinä ei katsottu tällaista etua tarpeelliseksi. Kuitenkin monet pyöräilijät näkivät siitä ainoastaan uudet oikeudet, mutta eivät uusia vastuita. Mikäli pyöräilyinfrastukruuriin käytetään varoja, niin tulisi sitä myös hyödyntää, eikä jättää käyttämättä. Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja ja ajoneuvolla ei ole lähtökohtaista oikeutta voida ajaa täyttä nopeutta kaikissa tilanteissa ja kaikkialla. Mitään oikeutta ei pidä olla yhdellä henkilöllä hidastuttaa saatikka vaarantaa muiden kulkua.
 
Ööh...minä en koe minkäänlaista onglemaa täällä. En tiedä/ymmärrä mistä puhut. Minun pyöräily sujuu kyllä paremmin pitkin kevyenliikenteenväyliä kuin jos pitäisi ajorataa pitkin polkea. Pääsee nopeammin kaupungin halki, asun nimittäin yhdessä päässä ja työpaikka toisessa päässä ja pitää läpäistä koko keskusta lännestä itään ja päinvastoin.
Nimenomaan keskustassa (mutta monessa paikassa muuallakin) niitä yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä pitkin ajaessa joutuu menemään aika hitaasti jos meinaa turvallisesti liikkua. Tämä siitä johtuen, ette ne väylät ovat aika kapeita, monissa risteyksissä on talon nurkka tai aita aivan väylässä kiinni (eli ei näe sivulta tulijoita) ja välillä on niitäkin paikkoja missä liiketilojen ovet aukeavat suoraan väylälle. Ajoradalla (tai erillisillä pyöräteillä jos sellaisia olisi) voi ajaa kovempaa koska väylä on leveämpi, näkemäalueet risteyksissä ovat paremmat, ei ole jalankulkijoita tiellä ja yleensä tien pintakin on tasaisempi, eli ei ole reunakiviä, laattoja jne.
 
Siinä on se turvallisuusaspekti edelleen, minkä useimmat ns. käyttäjistä ohittavat, kun menevät ajotielle pyöräilemään. Turvallisuuden osalta ei myöskään täsmennetä, kenen turvallisuus on kyseessä, vaan kyse on yleisemmästä käsitteestä, mutta pyöräilijät useimmiten liittävät tämän omaan kokemukseensa itselähtöisesti ja useasti myös itsekkäistä syistä. Jalankulkijat puolestaan eivät tähän liity millään tasolla.
Turvallisuusaspekti nimenomaan useimmissa tapauksissa puoltaa ajoradalla ajamista sen sijaan, että ajettaisiin pyörätiellä jalankulkijoiden seassa. Poikkeuksena tähän ovat esim. paikat missä pyörätie on leveä ja samaan aikaan ajoradalla on paljon autoliikennettä ja/tai autojen nopeus on suuri. Tässä asiassa on kyseessä ennen kaikkea pyöräilijöiden itsensä turvallisuus (koska lähes aina auton ja pyörän törmätessä pyöräilijään sattuu pahemmin), mutta myös jalankulkijoiden ja autoilijoiden turvallisuus.
Nähdäkseni lakia olisi noudetettava sellaisena kuin se on. Uusi TLL tuli vasta ja siinä ei katsottu tällaista etua tarpeelliseksi. Kuitenkin monet pyöräilijät näkivät siitä ainoastaan uudet oikeudet, mutta eivät uusia vastuita.
Lakia on toki noudatettava, vaikkakin nykytilanteessa se toteutuu hyvin heikosti. Erinäisissä paikoissa lähes 100% pyöräilijöistä ajaa eri kohdassa kuin missä laki sallisi.
Mikäli pyöräilyinfrastukruuriin käytetään varoja, niin tulisi sitä myös hyödyntää, eikä jättää käyttämättä.
Aika usein ne käytetyt varat ovat yhtä kuin liikennemerkin hinta, eikä pyörätiellä ja jalkakäytävällä silloin ole muuta fyysistä eroa kuin se liikennemerkki.
Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja ja ajoneuvolla ei ole lähtökohtaista oikeutta voida ajaa täyttä nopeutta kaikissa tilanteissa ja kaikkialla. Mitään oikeutta ei pidä olla yhdellä henkilöllä hidastuttaa saatikka vaarantaa muiden kulkua.
Ajoneuvojen lähtökohtainen paikka tiellä on ajoradalla, ja normaalitapauksessa ajoneuvon kuljettajan tulisi voida olettaa, että ajorata on hänelle sallittu ajopaikka. Kyse ei ole myöskään siitä, että tulisi voida ajaa täyttä nopeutta joka paikassa. Vaan kyse on siitä, että ajorata saattaa turvallisesti mahdollistaa esimerkiksi 30 km/h -nopeuden siinä missä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä saattaa mahdollistaa esimerkiksi vain 10 km/h -nopeuden. Tämä on ongelma niiden pyöräilijöiden kannalta jotka haluaisivat ajaa kovempaa kuin se 10 km/h, ja samalla se asettaa pyöräilijät melko epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa muihin ajoneuvoihin.

Hidastuttamisesta ei myöskään ole kyse, koska ajoradoilla muutenkin liikkuu eri nopeuksilla kulkevia ajoneuvoja eikä suinkaan vain autoja ja moottoripyöriä.
 
Back
Top