Terrorismitutkija pitää Helsingin suurmoskeijan rahoitusta turvallisuusriskinä: "Ilmaisia lounaita ei olekaan"
Lähestyvät kunnallisvaalit nostattanevat keskustelua Helsinkiin kaavaillusta moskeija- ja kulttuurikeskushankkeesta. Suurmoskeijahankkeen maksajaksi on suostunut Bahrainin kuningaskunta, pieni saarivaltio Arabian niemimaalla. Terrorismitutkija Olli Ruohomäki uskoo, että rahoituksen kautta myös radikaali ajattelu voisi lisääntyä Suomessa.
Helsingin Hanasaaren ja Sörnäisten rantatien välinen aluetta täplittävät vielä parkkipaikat. Alue olisi kuitenkin todennäköisin sijoituspaikka 18 000 neliömetriä kattavalle moskeija-monitoimikeskuskompleksille, jos sille kevään loppupuolella näytetään vihreää valoa kiinteisövirastossa.
Pormestariehdokkaista kokoomuksen Jan Vapaavuori ilmoitti, ettei kannata suurmoskeijahanketta sen mittakaavassa.
– Meidän pitää hakea tasapainoisia ratkaisuja, jotka ovat oikeassa mittakaavassa. En kannata myöskään Eiffel-tornin rakentamista Helsinkiin, Vapaavuori sanoo MTV:lle.
Sen sijaan Anni Sinnemäki (vihr.) kertoi Ilta-Sanomien vaalitentissä varovaisesti kannattavansa moskeijaa sanoen, että sellainen "voidaan rakentaa".
Rahoitus huolettaa Suomessa
Moskeijan ja monitoimikeskuksen hintalapuksi on arvioitu noin 140 miljoonaa euroa. Rahoituksen koordinaattoriksi on lupautunut Bahrainin kuningaskunta, pieni saarivaltio Arabian niemimaalla. Sisäministeriössä on nyt huoli siitä, että rahat tulevat yhteiskunnasta, joka eroaa Suomesta huomattavasti.
– Miten se sitten vaikuttaa sen moskeijan toimintaan? Millaista oppia siellä julistetaan ja millä tavalla kannustetaan osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen pohtii avoinna olevia kysymyksiä.
Tärkeä turvallisuuspoliittinen kysymys on myös se, miksi Bahrain auttaisi Helsingin moskeijahankketta keräämään yli sadan miljoonan euron varat.
– Saksan tiedustelupalvelu kirjoitti hiljattain raportin, jossa todettiin yhteys ääri-islamistisen ajattelun ja Arabian niemimaalta lähtöisin olevan rahoituksen välillä, sanoo ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.
Bahrain vain silmänlumetta?
Muun muassa terrorismia ja radikalisoitumista tutkinut Ruohomäki löytää monia varoittavia esimerkkejä Euroopasta. Hän uskoo, että Bahrain esitetään hankkeen koordinaattorina, koska sen maine on varsin hyvä. Tutkijan mukaan se on kuitenkin ympäröivän alueen tiukassa ohjauksessa, Ruohomäki kertoo.
– Bahrain toimisi tässä koordinaattorina tai jopa bulvaanina ja varsinainen rahoitus tulisi sitten yksityisiltä tahoilta Saudi-Arabiasta, Kuwaitista ja Qatarista. Siihen sekoittunee jonkin verran virallista rahaa ja tämä kanavoitaisiin Suomeen säätiö-menettelyn kautta.
– Ei ole olemassa mitään ilmaista lounasta. Ilman muuta rahoituksella on tarkoitus ostaa vaikutusvaltaa ja vaikuttaa islamistiseen ajatteluun myös Suomessa, Ruohomäki lisää.
Asia tiedostetaan myös sisäministeriössä, joka hankkeen edetessä laatisi turvallisuusraportin. Ministeriölle on tärkeää tietää, miten rahoitus ja poliittinen ohjailu voidaan erottaa toisistaan.
– Me tiedämme kansainvälisistä kokemuksista, että hyvin usein rahoittajan ajatusmaailma heijastuu siihen, millä tavalla toimitaan. Onko tarkoitus rakentaa selkeä palomuuri toiminnan ja rahoituksen väliin, joka estäisi sen, ettei rahoittaja pystyisi vaikuttamaan toimintaan? Tämä on yksi kysymys, johon olemme yrittäneet saada vastausta, sisäministeriön Mankkinen sanoo.
Moskeijaa ajava säätiö torjuu väitteet
Moskeija- ja monitoimikeskushanketta varten perustetun Oasis-säätiön projektikoordinaattori Pia Jardi ei itsekään usko ilmaisiin lounaisiin, mutta alleviivaa, että rahalla ei myydä Suomen muslimiyhteisön itsemääräämisoikeutta moskeijan toiminnasta.
– Meillä on itsenäinen määräysoikeus kaikesta, miten me toimitaan. Mutta tottakai, Bahrainin kuningaskunta saa mainetta ja kunniaa siitä, että ovat rakentaneet moskeijan Suomeen. Se on islamin mukaan ikuisesti elävä hyväntekeväisyyskohde.
Jardi myös korostaa, ettei Helsingin suurmoskeijahanketta voi kytkeä varoittaviin esimerkkeihin, joita Euroopasta on saatu.
– [Näissä Euroopan moskeijoissa] rahoittajina on ehkä harvemmin valtiot. Yleensä rahoittajina ovat olleet uskonnolliset yhteisöt Saudi-Arabiasta tai muualta, jotka määrittävätkin rahoittamaansa toimintaa. Mutta meillä on ihan selkeästi näin, että tällä hetkellä sitä koordinoi Bahrainin valtio, ja rahaan pitää sisältyä se, ettei sillä ole mitään määräysvaltaa toimintaan. Muussa tapauksessa ei oteta rahaa ja jos se ei onnistu, niin ei rakenneta moskeijaa. Näin se vain menee, Jardi sanoo.
"Ainoa keino saada moskeija Helsinkiin"
Jardin mukaan kiistanalainen rahoitus on toistaiseksi ainoa keino saada moskeija ja monitoimikeskus Helsinkiin. Jardi sanoo, että valtiolta tai suomalaiselta yrityselämältä on turha odottaa apuja rahoituksessa. Apua ei voida odottaa myöskään Euroopan muslimiyhteisöiltä, joissa rahat ovat tiukassa.
– Jo pelkästään puolet pienempi moskeija maksaisi meidän arviomme mukaan 10 miljoonaa euroa. Suomalaisen muslimiyhteisön on hankala saada kuukauden vuokrat kerättyä. Niinpä kymmenen miljoonan kerääminen ei näytä kovin todennäköiseltä.
Jardi muistuttaa, että suomalaisen muslimiyhteisö koostuu suurelta osin pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Niinpä Suomesta puuttuvat Jardin mukaan rikkaat muslimiyrittäjät, jotka voisivat tukea hanketta.
