Syvän asevaikutuksen maalit ATACMS & JASSM

ATACMS pitäisi käyttää siltojen, varikoiden ja vastaavien tuhoamiseen. JASSMit ovat ihan johonkin muuhun tehtäväkään, kuten vaikkapa kirurgiseen iskuun vihollisen ilmapuolustuksen kriittiseen kohtaan ennen laajamittaista vasta/ilmahyökkäystä.
 
Aivan yksinkertainen kysymys: mikä on tuo JASSM:in teho? eli millaisia kohteita se pystyy tuhoamaan? esim. kuinka suuren rakennuksen kivijalkaan?
Ei taida suurta tuhoa lentokentälle tehdä?
 
ATACMS pitäisi käyttää siltojen, varikoiden ja vastaavien tuhoamiseen. JASSMit ovat ihan johonkin muuhun tehtäväkään, kuten vaikkapa kirurgiseen iskuun vihollisen ilmapuolustuksen kriittiseen kohtaan ennen laajamittaista vasta/ilmahyökkäystä.

Miksi ne pitäisi erotella tuolla tavalla? Rajoitetaan vaan ihteämme turhaan.
 
Kannattaa myös muistaa ja miettiä niinkuin vastustaja.
Vastustajalla on välineistöä mikä pystyy torjumaan ohjuksia ja se välineistö sijoitetaan selviin paikkoihkn mihin suomi iskisi.

Jokatapauksessa en uhraisi noita vähiä siltoihin ellei aikavoiton saaminen olisi elintärkeää.
Tutka, ratayhtedet, dataverkkojen solmukohdat, kasarmit, satamat, joukkojen kokoamis alueet,lentokentät

Ratayhteyksiin vain silloin jos siellä on esim ratapihalla useampi juna varttumassa purkua.
Lentokenttä olisi mehevä maali mutta tod.näk vihollinen oottaakin että iskemme sinne ekassa aallossa
Datayhteyksien katkaisulla saa jo v.mäiset oltavat.
Tutkat tietysti, kasarmi alueet niin ja näin kannattaako, satamia on vaikea siirtää muualle mutta siellä on myös suojaus mutta jos pari pääsee läpi haittaa ne jo kaikkea, isot sähkömuuntamot

Nyt pitää muistaa, että noilla iskuilla on isompikin merkitys.

Esim. sillan hajottamisella on enemmänkin merkitystä, kuin vain sen ajan joka menee rakentaa uusi silta. Ponttoonisillan kapasiteetti on aina matalampi, kuin normaalin maantiesillan, puhumattakaan rautatiesillasta. Jos esim. hajotetaan kaikki viipurin sillat, niin toki siellä on muitakin siltoja, joiden kautta voidaan kiertää, mutta koskapa yksi niistä silloista oli rautatiesilta, niin voit olla varma, että yhtään junalastillista ei pureta viipurin pohjoispuolella ja ne KA:t pitää saada joen yli tai ympäri. Ja koska tuon seurauksena menisi Viipurin liikenne totaalisen sekaisin, niin se luultavasti myös estäisi viipurin aseman käytön mihinkään. Ja kaiken tuon jälkeen ruvetaan miettimään, että mitä muuta ilkeää voidaan keksiä tuon sekamelskan hyödyntämiseksi.

Mitä taas tulee junien määrään, niin enemmän olisin kiinnostunut niiden lastista. Satamat pitkälti sama. Toisaalta, muutama ohjus noihin voisi vakuuttaa vihollisen pitämään ne puolustukset siellä, eikä siirtämään niitä muualle.

Kasarmit sinällään ovat aika vähäarvoisia maaleja, mutta jos siellä on miehitys läsnä ja tiedetään vaikka missä suuri osa heitä on tiettyyn aikaan, niin saattaisi olla mahdollista tuottaa merkittäviä tappioita viholliselle. Esim. varuskunnan ruokala ruoka-aikaan...

Ja jos ei pitäydytä vain sotilaskohteissa, niin kaikki mikä vain oli kallista, niin se voidaan rikkoa.
 
Olet kyllä aivan oikeassa
 
70 kpl Jassm? Kyllä ne säästettäisiin varmaankin siihen meikäläisten ratkaisevaan vastaiskuun. Suurin osa kerralla!
Se olisi sitten varmaankin hieman tilannekohtaista mihin maalitettaisiin. Ei ainakiin minnekään Venäjän öljynjalostamoihin, tai Pietarin sähköntuotantoon:eek:
Asevarikot? Tuskin:D
 
Yksi huomio, jonka haluan tehdä, on aseiden taistelukärjet. ATACMS ja JASSM eivät kumpikaan ole aluevaikutukseen optimoituja (ts. tytärammuskärkisiä) minun käsitykseni mukaan, vaan meille kaavaillut versiot ovat pikemminkin pistemaaleja vastaan tarkoitetulla kärjellä varustettuja. Näin ollen jättäisin erilaiset satamat ja ratapihat vähemmälle huomiolle, koska muutaman kontillisen tai junavaunullisen poistaminen vihollisen vahvuuksista ei auta vielä kovin paljoa.

Satamien ja ratapihojen maalittaminen tarkoituksena materiaalin tuhoaminen käy järkeen lähinnä silloin, jos olemme varmoja, että siellä on 3 divisioonan tuliannokset ratapihalla, ja koko roska saadaan räjähtämään yhdellä/muutamalla täsmäaseella. Epäilen kuitenkin, että junien täsmällinen sisältö voisi jäädä meille mysteeriksi. Tietysti polttoaineen, ruoan ja lääkintätarvikkeidenkin tuhoaminen auttaa, mutta se on IMHO toissijaista. Sitä paitsi, jos ratapiha on täynnä tuollaista sekalaista materiaalia, niin mistään massatuhosta yhden täsmäaseen avulla ei ole varmuutta.

Näin ollen jäljelle jää erilainen (puoli)kiinteä infrastruktuuri, kuten sillat, tutkat, esikunnat, kasarmit, lentokonesuojat, öljynjalostamot ja sähkönjakelun solmukohdat (muuntajat). @SJ :ltä hyvä ehdotus tuo muonituskeskus! 500 kilogramman taistelukärki (JASSM) tekee jo pelkällä painevaikutuksella melkoista jälkeä rakennukselle, jos nyt ei ihan messuhallista puhuta. Aika herkullinen ajatus, että ammumme yhden ohjuksen johonkin muonituskeskukseen tai kasarmiin ja aiheutamme +100 miehen tappiot... :cool: (70*100=7000)
 
Yksi huomio, jonka haluan tehdä, on aseiden taistelukärjet. ATACMS ja JASSM eivät kumpikaan ole aluevaikutukseen optimoituja (ts. tytärammuskärkisiä) minun käsitykseni mukaan, vaan meille kaavaillut versiot ovat pikemminkin pistemaaleja vastaan tarkoitetulla kärjellä varustettuja. Näin ollen jättäisin erilaiset satamat ja ratapihat vähemmälle huomiolle, koska muutaman kontillisen tai junavaunullisen poistaminen vihollisen vahvuuksista ei auta vielä kovin paljoa.

Satamien ja ratapihojen maalittaminen tarkoituksena materiaalin tuhoaminen käy järkeen lähinnä silloin, jos olemme varmoja, että siellä on 3 divisioonan tuliannokset ratapihalla, ja koko roska saadaan räjähtämään yhdellä/muutamalla täsmäaseella. Epäilen kuitenkin, että junien täsmällinen sisältö voisi jäädä meille mysteeriksi. Tietysti polttoaineen, ruoan ja lääkintätarvikkeidenkin tuhoaminen auttaa, mutta se on IMHO toissijaista. Sitä paitsi, jos ratapiha on täynnä tuollaista sekalaista materiaalia, niin mistään massatuhosta yhden täsmäaseen avulla ei ole varmuutta.

Näin ollen jäljelle jää erilainen (puoli)kiinteä infrastruktuuri, kuten sillat, tutkat, esikunnat, kasarmit, lentokonesuojat, öljynjalostamot ja sähkönjakelun solmukohdat (muuntajat). @SJ :ltä hyvä ehdotus tuo muonituskeskus! 500 kilogramman taistelukärki (JASSM) tekee jo pelkällä painevaikutuksella melkoista jälkeä rakennukselle, jos nyt ei ihan messuhallista puhuta. Aika herkullinen ajatus, että ammumme yhden ohjuksen johonkin muonituskeskukseen tai kasarmiin ja aiheutamme +100 miehen tappiot... :cool: (70*100=7000)

Aamen.
 
Eikö Atacms luovuttu erinäisistä syistä? Eihän siis kannata näiden maalituksista spekuloida?
 
Eikö Atacms luovuttu erinäisistä syistä? Eihän siis kannata näiden maalituksista spekuloida?

Miksi pitäisi harjoittaa itsesensuuria? Sitä paitsi aiheen otsikossa on mainittu sekä ATACMS että JASSM. Lisäksi on mahdollista, että raskaalle raketinheittimelle hankitaan ennen pitkää jokin täsmäampumatarvike, esimerkiksi juuri ATACMS. Miksi emme siis spekuloisi niiden käytöstä?
 
Nostetaanpa sitten esille vielä yksi ase, sitäkin voi pitää syvänä asevaikutuksena:

Ground Launched Small Diameter Bomb


Tällaiselle aseelle voi löytää jossakin määrin samoja maaleja kuin noille kahdelle muullekin. Yksi keskeinen ero on kuitenkin taistelukärjen keveys: 93 kg (vrt. JASSM 450 kg ja ATACMS 230 kg). Tuo 93 kg kuulostaa ainakin omaan korvaani suhteellisen pieneltä määrältä.

Aseen hyvä puoli on sitten se, että se on halpa, mutta kantamaa on silti tuplasti enemmän kuin GMLRS-raketeilla. Wikipedian mukaan itse Small Diameter Bomb maksaa 40 000 dollaria, ja vaikka siihen lisättäisiin GLSDB:n kehittämiskulut ja "kantoraketti", niin puhuttaneen enintään n. 100 000 dollarista. ATACMS lienee noin kymmenen kertaa kalliimpi, joten siihen nähden on kyse todella edullisesta aseesta.

Itse ajattelisin, että GLSDB on hintansa ansiosta erinomainen ase, jolla vaikuttaa enemmän erilaisiin epävarmoihin ja vähemmän arvokkaisiin maaleihin (huoltokeskukset, ratapihat, lentotukikohdat ja lentokonesuojat ym.:t) ja nopeasti korjattavaan infrastruktuuriin (esim. junarata - jos yksi SDB riittää pysäyttämään junaliikenteen tunniksi tietyllä radalla, niin ratayhteyden halvaannuttaminen vuorokaudeksi maksaa kaksi ja puoli miljoonaa euroa). Se, mihin GLSDB ei sitten pysty, on suurempien ja järeämpien rakennusten ja siltojen tuhoaminen. Olenko pahasti hakoteillä?
 
Nostetaanpa sitten esille vielä yksi ase, sitäkin voi pitää syvänä asevaikutuksena:

Ground Launched Small Diameter Bomb


Tällaiselle aseelle voi löytää jossakin määrin samoja maaleja kuin noille kahdelle muullekin. Yksi keskeinen ero on kuitenkin taistelukärjen keveys: 93 kg (vrt. JASSM 450 kg ja ATACMS 230 kg). Tuo 93 kg kuulostaa ainakin omaan korvaani suhteellisen pieneltä määrältä.

Aseen hyvä puoli on sitten se, että se on halpa, mutta kantamaa on silti tuplasti enemmän kuin GMLRS-raketeilla. Wikipedian mukaan itse Small Diameter Bomb maksaa 40 000 dollaria, ja vaikka siihen lisättäisiin GLSDB:n kehittämiskulut ja "kantoraketti", niin puhuttaneen enintään n. 100 000 dollarista. ATACMS lienee noin kymmenen kertaa kalliimpi, joten siihen nähden on kyse todella edullisesta aseesta.

Itse ajattelisin, että GLSDB on hintansa ansiosta erinomainen ase, jolla vaikuttaa enemmän erilaisiin epävarmoihin ja vähemmän arvokkaisiin maaleihin (huoltokeskukset, ratapihat, lentotukikohdat ja lentokonesuojat ym.:t) ja nopeasti korjattavaan infrastruktuuriin (esim. junarata - jos yksi SDB riittää pysäyttämään junaliikenteen tunniksi tietyllä radalla, niin ratayhteyden halvaannuttaminen vuorokaudeksi maksaa kaksi ja puoli miljoonaa euroa). Se, mihin GLSDB ei sitten pysty, on suurempien ja järeämpien rakennusten ja siltojen tuhoaminen. Olenko pahasti hakoteillä?

ATACMS on 700000€ ja kuuden pakka GMLRS on 625000€.

EDIT. ATACMS hinta on tuo kun ostaa >70 kerrallaan, muuten hinta on kaksinkertainen.
 
Viimeksi muokattu:
Itse epäilisin, että ne kiinteitä maaleja, joiden koordinaatit on helppo tsekata jo rauhan aikana. Esimerkiksi lähetetään kymmenkunta ohjusta Koiviston öljysataman laitureihin ja öljyvarastoihin, parikymmentä aamutaan Murmanskin laivastotukikohtiin. Parikymmentä Kannaksella olevaan ilmavoimien tukikohtaan ja parikymmentä ihan piruuttaan Pietarin ympäristön muuntamoihin, siltoihin ja muihin infrakohteisiin. Ei se Venäjä tuohon tietysti kaadu, mutta jonkinasteista vitutusta saanee aikaan.

Tuo öljysatamaan ampuminen olisi kyllä kaikkien aivopierujen äiti. Sataman toiminta ei juuri häiriintyisi mutta naapuri voisi alkaa vaikka pumpata raakaöljyä Suomenlahteen ja välittää kansainvälistä televisokuvaa jossa venäläiset sotilaat pyyteettömästi auttaivat öljyn tahrimia viattomia luontokappaleita suomalaisten sikanatsifasistien ympäristöterroristisen iskun jäljiltä. Samalla useampikin jonkinlaista apua siihen saakka antanut ulkovalta vetäytyisi ja saartaisi Suomen vastuuttoman sodankäyntitavan takia. Et kai tosissasi kuvittele että voisimme häiritä suurvallan toimintaa jotain öljysataman laituria pommittamalla? Ammuttaisiinko mieluummin kohdetta jossa saadaan omalta kannalta positiivinen vaikutus? Kaikkinainen huoltoyhteyksien ja muiden selustatoimintojen häirintä on ainakin hyvä vaihtoehto.
 
Tuo öljysatamaan ampuminen olisi kyllä kaikkien aivopierujen äiti. Sataman toiminta ei juuri häiriintyisi mutta naapuri voisi alkaa vaikka pumpata raakaöljyä Suomenlahteen ja välittää kansainvälistä televisokuvaa jossa venäläiset sotilaat pyyteettömästi auttaivat öljyn tahrimia viattomia luontokappaleita suomalaisten sikanatsifasistien ympäristöterroristisen iskun jäljiltä. Samalla useampikin jonkinlaista apua siihen saakka antanut ulkovalta vetäytyisi ja saartaisi Suomen vastuuttoman sodankäyntitavan takia. Et kai tosissasi kuvittele että voisimme häiritä suurvallan toimintaa jotain öljysataman laituria pommittamalla? Ammuttaisiinko mieluummin kohdetta jossa saadaan omalta kannalta positiivinen vaikutus? Kaikkinainen huoltoyhteyksien ja muiden selustatoimintojen häirintä on ainakin hyvä vaihtoehto.

En oikeastaan olisi tuosta huolissani. Tuollaiset kohteet ovat täysin laillisia ja jos sodan aloittanut puoli kärsii tuollaisesta takaiskusta niin se vain katsotaan positiivisena asiana. Ja kuka muuten väitti, että ammuttaisiin jotakin laituria? Eikö se laiturissa oleva tankkeri kelpaa? Tai ne varastosäiliöt mitä siellä sataman ympäristössä yleensä on, kelpaa ammuttavaksi?
 
En oikeastaan olisi tuosta huolissani. Tuollaiset kohteet ovat täysin laillisia ja jos sodan aloittanut puoli kärsii tuollaisesta takaiskusta niin se vain katsotaan positiivisena asiana. Ja kuka muuten väitti, että ammuttaisiin jotakin laituria? Eikö se laiturissa oleva tankkeri kelpaa? Tai ne varastosäiliöt mitä siellä sataman ympäristössä yleensä on, kelpaa ammuttavaksi?

Kysymys on siitä mille asiat näyttävät. Laiton isku voi olla ok ja laillinen pr-mielessä typerä. Jos kalliilla ohjuksella ei saada merkittävää vaikutusta viholliseen mutta aiheutetaan itselle pr-katastrofi niin silloin ei mielestäni kannata ampua.

Öljysataman laiturin tulittamista esitti Veli tacitus ketjun viestissä #21. Katso tarkka sanamuoito vaikka lainauksesta viestissäni jota itse lainasit.
 
Tuo öljysatamaan ampuminen olisi kyllä kaikkien aivopierujen äiti. Sataman toiminta ei juuri häiriintyisi mutta naapuri voisi alkaa vaikka pumpata raakaöljyä Suomenlahteen ja välittää kansainvälistä televisokuvaa jossa venäläiset sotilaat pyyteettömästi auttaivat öljyn tahrimia viattomia luontokappaleita suomalaisten sikanatsifasistien ympäristöterroristisen iskun jäljiltä. Samalla useampikin jonkinlaista apua siihen saakka antanut ulkovalta vetäytyisi ja saartaisi Suomen vastuuttoman sodankäyntitavan takia. Et kai tosissasi kuvittele että voisimme häiritä suurvallan toimintaa jotain öljysataman laituria pommittamalla? Ammuttaisiinko mieluummin kohdetta jossa saadaan omalta kannalta positiivinen vaikutus? Kaikkinainen huoltoyhteyksien ja muiden selustatoimintojen häirintä on ainakin hyvä vaihtoehto.

Kyllä tuossa on ideaa. Välttämättä ei tarvitse itse laivaa ampua, mutta tulitetaan meren ja maan rajapintaa. Jos laivaa ei voi purkaa tai lastata, niin se tavara on istuu laivassa tyhjänpanttina. Miettikää, jos olette saaneet rekan kyydissä betonisia valmisosalinnoiteita, mutta ei ole mitään millä purkaa lastia. Satamissa on varmasti aika kova meno päällä sota-aikana, joten siellä jos alkaa tulemaan viivästyksiä laivojen purussa, alkaa niitä laivoja pakkautumaan melkoisia määriä jonnekin rannikolle seisomaan, kun tavaraa ei saada purettua.
Nostetaanpa sitten esille vielä yksi ase, sitäkin voi pitää syvänä asevaikutuksena:

Ground Launched Small Diameter Bomb


Tällaiselle aseelle voi löytää jossakin määrin samoja maaleja kuin noille kahdelle muullekin. Yksi keskeinen ero on kuitenkin taistelukärjen keveys: 93 kg (vrt. JASSM 450 kg ja ATACMS 230 kg). Tuo 93 kg kuulostaa ainakin omaan korvaani suhteellisen pieneltä määrältä.

Aseen hyvä puoli on sitten se, että se on halpa, mutta kantamaa on silti tuplasti enemmän kuin GMLRS-raketeilla. Wikipedian mukaan itse Small Diameter Bomb maksaa 40 000 dollaria, ja vaikka siihen lisättäisiin GLSDB:n kehittämiskulut ja "kantoraketti", niin puhuttaneen enintään n. 100 000 dollarista. ATACMS lienee noin kymmenen kertaa kalliimpi, joten siihen nähden on kyse todella edullisesta aseesta.

Itse ajattelisin, että GLSDB on hintansa ansiosta erinomainen ase, jolla vaikuttaa enemmän erilaisiin epävarmoihin ja vähemmän arvokkaisiin maaleihin (huoltokeskukset, ratapihat, lentotukikohdat ja lentokonesuojat ym.:t) ja nopeasti korjattavaan infrastruktuuriin (esim. junarata - jos yksi SDB riittää pysäyttämään junaliikenteen tunniksi tietyllä radalla, niin ratayhteyden halvaannuttaminen vuorokaudeksi maksaa kaksi ja puoli miljoonaa euroa). Se, mihin GLSDB ei sitten pysty, on suurempien ja järeämpien rakennusten ja siltojen tuhoaminen. Olenko pahasti hakoteillä?

Varmasti aika paljon samoja, mutta esim bunkkereihin ei välttämättä kykene. Ylipäätään kaikki liikkuva olisi tuolle ja GMLRS:lle hyviä maaleja. Armeijan komentopaikka siirtyy 1-2 kertaa vuorokaudessa, polttoaineenjakopaikka, elsoasemat, tykistöohjukset (uskokaa tai älkää, niillä kestää tunnin laittaa ohjus ampumakuntoon mallia SCUD, ihan varmasti ehtii ampua), raketinheitinpatterin tai patteriston komentovaunu. Tehoa tuosta SDB:sta löytyy tuhoa kaikki pistemaalit niin kuin muistakin, mutta se antaa huomattavasti vähemmän anteeksi, jos menee ohi. Noilla vehkeillä ei ole tarkoitus tuottaa tappioita vaan tuhota. Ei niillä mitään mukeja varmastikaan ammuttaisi.
 
Viipurin siltoihin.
Valtateitä 6 ja 7 pitkin suuntautuvan maahyökkäyksen huolto tukeutuu Karjalan kannaksen maanteihin. Näitä on suhteellisen vähän, koska paikka on vesistöjen halkoma kannas. 2 MS puolustus perustui Kannaksen maantieteeseen ja pitkän kantaman aseistuksen avulla sitä voidaan hyödyntää edelleen.

Poistamalla pelistä Viipurinlahden ylittävät sillat aiheutetaan huomattavia vaikeuksia vihollisen kuljetuksille. Jos lisäksi tuhotaan sillat Antreassa, Käkisalmessa ja Kiviniemessä ( Losevo) alkaa koko operaation huolto olla vaakalaudalla.

Tietysti siellä on vaihtoehtoisia reittejä, mutta Venäjän tiestön yleisen kunnon perusteella pikkuteiden kapasiteetti ei päätä huimaa. Tuhotut sillat korjataan, mutta tähän kuluu arvokasta aikaa ja korjattu tai uusi silta voidaan myös tuhota uudelleen.

Olin jotenkin kuvitellut nämä huoltoreitit maavoimien ATACMSien maaleiksi ja JASSMien kohteiksi vihollisen it:n ja ilmavoimien tukikohdat. Valitettavasti Jassmien pitää nyt riittää näihin kaikkiin.
 
Varmasti aika paljon samoja, mutta esim bunkkereihin ei välttämättä kykene. Ylipäätään kaikki liikkuva olisi tuolle ja GMLRS:lle hyviä maaleja. Armeijan komentopaikka siirtyy 1-2 kertaa vuorokaudessa, polttoaineenjakopaikka, elsoasemat, tykistöohjukset (uskokaa tai älkää, niillä kestää tunnin laittaa ohjus ampumakuntoon mallia SCUD, ihan varmasti ehtii ampua), raketinheitinpatterin tai patteriston komentovaunu. Tehoa tuosta SDB:sta löytyy tuhoa kaikki pistemaalit niin kuin muistakin, mutta se antaa huomattavasti vähemmän anteeksi, jos menee ohi. Noilla vehkeillä ei ole tarkoitus tuottaa tappioita vaan tuhota. Ei niillä mitään mukeja varmastikaan ammuttaisi.

Kyllä minä luulen, että se pystyy pienempiin bunkkereihin, sillä SDB:lle luvataan kolmen jalan läpäisy teräsbetonia vastaan. Pitäisi siis riittää normaaleihin lentokonesuojiin, mutta tietenkään kovin isoja luolia tuolla ei pysty puhkomaan. Aseen CEP on 5-8 metriä, jos tuo kiinnostaa/merkitsee.
 
JASSMien vähäinen määrä huomioiden veikkaisin suurimman osan tulevan käytetyksi tutkia ja lentokenttiä vastaan. Osaa varmasti säästeltäisiin mahdollisimman pitkään. Ohjuksien muodostama uhka rajoittanee vastapuolen lyhyen lentomatkan päässä olevien kenttien käyttöä.
 
Back
Top