Taistelu Helsingin varakentästä

Niitähän ei liu´ussa kuule juuri ollenkaan verattuna surisevaan.

Mutta eivät ne liukumalla nouse.

Aikatauluttoman liikenteen ja liikelentojen kehittäminen olisi se juttu. Et sinä Helsinki-Vantaalle niin vain tule.

Et nykyisellään. Mutta jos visiosi isojen koneiden pannasta toteutuu, niin sitten tulet. Jos liikelennot lisääntyvät vielä nykyisen liikenteen päälle, niin silloin kakkoskentälle on käyttöä.
 
Kyllähän jotkut ennustaa että turistilentäminen jossain vaiheessa loppuu ilmaston takia tai sitten hinnat nousee niin korkeaksi että siitä tulee (jälleen) vain harvojen herkkua.
 
Mutta eivät ne liukumalla nouse.
.

Eivät. Mutta hämmästynyt olen nykyisten piensuihkareiden pienestä äänestä. Erityisesti ihan uusimpien. Niitähän on ilmailupäivillä esittelyissä kaartelemassa. Melu tutkittiin silloin kaupungin toimesta, mutta tutkimus meni mappi-o:hön eikä siitä ole liiemmin huudeltu. Melu Malmille tuli sen tutkimuksen mukaan Lahdenväylältä.
 
Mietin vakavampia juttuja, kuten että mitäs nyt. Mietitäänpä tätä 50 vuoden perspektiivillä. Lyhytnäköisyys aiheuttaa paineen ympäristökuntiin, joihin eduskunnan katseen on siirryttävä. Olisi pitänyt siirtyä jo. Puhutaan kirkkain silmin kasvusta, mutta Suomi on nyt mennyt outoon joukkoon tuhoamalla yleisilmailun kavuedellytykset. Euroopassa oli vain kaksi maata, joilla ei ole liikelentokenttää tai erillistä HuB-kenttää pääkaupungissaa tai kohtuuetäisyydellä (100 km). Ne maat olivat Slovenia ja Bulgaria. Nyt Suomi valtiona irtautui megatrendistä antaakseen kuntamafian tienata maalla, vaikka maata oikeasti on vaikka kuinka.

Suomalaisen yleisilmailun kasvuedellytykset on tavallaan tuhottu. Kuka nykyisin antaa tehdä kentän vaikka maa on asumaton? Risuakaan ei saa taittaa. Malmilla kenttä oli jo valmiiksi.

Luontoliiton mukaan kentän lakkautus on pelkkä heitteillejättö. Kaksikymmentä vuotta on pitänyt selvittää etukäteen, minne lentotoiminta menee. Jos uusia kenttiä tulee minne sattuu, siinä häviää ympäristö: haitankärsijöinä ovat kaikki kenttäpelin osapuolet.

Todellakin. Kun lentokenttä lakkautetaan ilman maakuntakaavan tai yvan tekemää tarkastelua, mutta uusia kenttähankkeita on pakko syntyä juuri sen kasvun ja alan kehittymisen vuoksi, ne tehdään joka tapauksessa vielä hallitsemattomasti, ympäristölainsäädännön porsaanreikiä testaten.

Surkeaa johtajuutta on valtio osoittanut.
 
Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Turku, Vaasa, Kittilä, Kuopio, Tampere-Pirkkala, Ivalo, Joensuu, Kajaani, Enontekiö, Jyväskylä, Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarsaari, Kuusamo, Lappeenranta, Maarianhamina, Pori, Savonlinna, Varkaus, Halli ja Utti ovat Finnavian ylläpitämiä lentoasemia. Tulosta pystyy tekemään ainoastaan Helsinki-Vantaa. Muita sponssaillaan Helsinki-Vantaan tuotoilla.

Lappeenrannan lentokenttä ei kuulu enää Finavialle.

http://lppairport.fi/ajankohtaista/lappeenrannan-lentoasema-nyt-yksityinen
 
Matti Vanhanen Malmilla: Pienilmailulla valtava mahdollisuus, mutta Helsinki hylkää tilaisuutensa
Suomenmaa26.5.2018 10:00
Muokattu
26.5.2018 12:40


  • 8
    JAKOA


A-
A+
Malmi Helsinki on hukkaamassa tilaisuutensa pienilmailun uusiin mahdollisuuksiin, arvioi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.
VANHANENmuistutti Malmin lentoaseman 80-vuotistapahtumassa, että jos sähkön tulo lentotoimintaan pudottaa polttoainekustannukset muutamaan prosenttiin nykyisestä kerosiinin hinnasta ja moottoreiden huoltokustannukset kymmenesosaan nykyisestä, tällainen tekniikka varmasti ottaa paikkansa.
– Meillä siis on edessämme näkymä pienempien lentokoneiden käytön kustannusten ehkä merkittäväkin aleneminen ja samaan aikaan syntyy ehkä kyky entistä paremmin tavoittaa maksavat asiakkaat käyttämään osana joustavia ja nopeita matkaketjujaan myös taksilentotoimintaa.
Vanhanen huomautti, että Suomessa on 70-80 toimintaan soveltuvaa lentopaikkaa ympäri maata.
– On jotenkin hullua ja anteeksiantamatonta, että juuri tällaisen kehitysvaiheen alla, ratkaisevalla hetkellä tärkein lentopaikka jouduttaisiin sulkemaan.
VANHASEN mielestä kyse on siitä, onko Helsingillä halua ja ymmärrystä olla kehittämässä edellytyksiä tulevaisuuden liikenneratkaisuille.
– Suomen hallitusta seurataan uteliaan myönteisesti muualla maailmassa älyliikenteen tarpeisiin tehdyistä lainsäädäntöratkaisuistamme. Kunpa koko julkinen sektorimme ymmärtäisi saman ja olisi yhtenä kokonaisuutena tukemassa samaa.
Vanhasen mukaan uuden merkittävän palveluliiketoiminnan kehittyminen Suomessa on vaikeaa, ellei Helsingin seutu ole siinä mukana.
– Jos lähin käyttökelpoinen kenttä aikatauluttomalle lentoliikenteelle on 150 kilometrin päässä, niin ei silloin synny palvelua. Olen teknologiaoptimisti ja tälle optimismille on katetta. Kehitys on nopeaa.
MALMIN lentoaseman rooli syrjäisen Suomen nivomisessa kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan on Vanhasen mukaan ollut historiallinen. Tänään se on arkkitehtuurin kannalta merkittävä kokonaisuus edustaen yhtenä ainoista koko maailmassa lentoliikenteen alkuaikojen kulttuurihistoriallista perinnettä toimivana kenttänä.
– Olen aikaisemminkin sanonut, että kulttuurihistoriaa ei todellakaan vaalita sillä, että tämä kaunis asemarakennus on tulevaisuudessa asuntoalueen keskellä jokin lentoravintola ja viereinen hangaari DC3-kirpputori. Kulttuurin vaalimista on se, että säilyy tunne tuulen heiluttaessa lippuja, potkureiden äänestä, tulijoista ja lähtijöistä, saattajista ja odottajista, ihmisistä huoltamassa koneita ja siitä tunteesta, että täältä pääsee mihin vain.
Vanhanen pitää Helsingin vastuuta jatkon kannalta ensisijaisena.
– Helsinki on ainoa, jonka alueella on jo valmis tila, rakennukset ja luvat. Kyse on siitä, riittääkö Helsingissä kyky asettaa erilaisia maankäyttötarpeita oikealla tavalla puntariin. Liikennetarpeitakin varten on osoitettava maa-alueita ja tässä mielessä Malmi on osa maanlaajuista verkostoa, jota ilman muu verkosto jää torsoksi.
https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/378334/5f1e1de79d
 

Vanhanen on yksinkertaisesti oikeassa. Ilmailu ottaa rajuja harppauksia juuri nyt. Robottikopterit ja liiketaksit ovat tulossa. Rolls Royce ja Siemens aikovat kehittää jo matkustajakoneen pelkillä akuilla ja ovat uhonneet tekevänsä sen kymmenessä vuodessa. Niistä tulee toki pieniä, ehkä 20-100-paikkaisia. Kaupunkikentille sopivia.

Suomi siirtyy ensimmäisenä Pohjoismaana sähköisen henkilöilmailun aikaan kesäkuussa eli aivan pian. Malmin sähkölentokoneyhdistys saa ensimmäisen oman koneensa. Samanlainen Pipistrel Alfa Electro on jo käytössä Australiassa.

Tuossa Pipistrel:

https://newatlas.com/electric-aircraft-test-flight-australia/52846/#p498514

Ammattilaisten lennokit taas pelastivat 65 ihmistä viime vuonna. Nekin tarvitsevat tukikohtia.

https://dronelife.com/2018/04/30/dji-drones-rescued-people/
 
Vanhanen on yksinkertaisesti oikeassa. Ilmailu ottaa rajuja harppauksia juuri nyt. Robottikopterit ja liiketaksit ovat tulossa.

Tämä. Kun on -tiedossa- että lentäminen on SE, niin miksi hitossa rakentaa hyvällä paikalla oleva pienalue tukkoon.....kuka tietää, missä ajassa ja millä volyymilla erilaiset lentopalvelut kehittyvät? Jos ennustan edistystä 5 vuodessa se menee pieleen, jos ennustan 20 vuotta, sekin menee pieleen. Eli tohon väliin voi syntyä suoranaisen murroksen liikkeellelähtö.

Lyhytnäköistä politikointia ja taustalla on se oma kansallinen -meilläeiolekorruptiotaeikäpoliitikotkastanokkaa- käsitys.

Lentopalvelut eivät ole pelkästään ihmisten kuljettamista. Miettikäähän. Kriittiset ja kalliit varaosat, lääkkeet, mikä vain nopeasti liikutettava voidaan JO NYT KULJETTAA....anikka kun vehkeet kehittyy.

Operointi keskittyisi kuitenkin ja tilantarve jonkinlainen. Ei homma pelaa minkään K-supermarketin katolta.

No, ehkä Helsingin päättäjillä on joku vankka visio asiasta.....
 
Tämä. Kun on -tiedossa- että lentäminen on SE, niin miksi hitossa rakentaa hyvällä paikalla oleva pienalue tukkoon.....kuka tietää, missä ajassa ja millä volyymilla erilaiset lentopalvelut kehittyvät? Jos ennustan edistystä 5 vuodessa se menee pieleen, jos ennustan 20 vuotta, sekin menee pieleen. Eli tohon väliin voi syntyä suoranaisen murroksen liikkeellelähtö.

Lyhytnäköistä politikointia ja taustalla on se oma kansallinen -meilläeiolekorruptiotaeikäpoliitikotkastanokkaa- käsitys.

Lentopalvelut eivät ole pelkästään ihmisten kuljettamista. Miettikäähän. Kriittiset ja kalliit varaosat, lääkkeet, mikä vain nopeasti liikutettava voidaan JO NYT KULJETTAA....anikka kun vehkeet kehittyy.

Operointi keskittyisi kuitenkin ja tilantarve jonkinlainen. Ei homma pelaa minkään K-supermarketin katolta.

No, ehkä Helsingin päättäjillä on joku vankka visio asiasta.....
Vankka visio eli 10000 maksukykyistä asukasta ja asiakasta pajusen kioskiin, siinä se visio pähkinänkuoressa..
 
Taas yksi naula Malmin lentoaseman arkkuun: Uudenmaan ely-keskus antoi kielteisen suojelupäätöksen
Valituskierre kuitenkin jatkuu eikä Malmia päästä rakentamaan vuosikausiin.
KOTIMAA 20.6.2018 10:06
JYRI RAIVIO

© KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA
UUDENMAAN ely-keskus on antanut ratkaisunsa Malmin lentoasema-alueen suojelemisesta. Sen mukaan aluetta ei voi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
Päätöksen teko kesti poikkeuksellisen kauan eli lähes kolme vuotta.
Ely-keskuksen mukaan rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista, ja tästä syystä Malmia ei ole syytä suojella kyseisen lain perusteella.
Päätöksen perusteluissa korostetaan kuitenkin hyvin vahvasti Malmin ulkomaita myöten tunnustettua ainutlaatuisuutta rakennettuna kulttuuriympäristönä. ”Kohteen valtakunnalliset ja kansainväliset arvot ovat kiistattomat”, päätöksessä sanotaan.
Nämä arvot on ely-keskuksen mukaan kuitenkin säilytettävä maankäyttö- ja rakennuslain avulla eli asemakaavoituksen keinoin.
Kaavoittajien on siis mahdutettava Malmin 138 hehtaarin alueelle 25 000 asukkaan lähiö, jossa samalla säilytetään lentokentän avarat näkymät. Lentokenttämiljöön olennaisin osa, lentäminen, on kuitenkin lopetettava.
Tätä ajatusta, lentokenttämiljöön yhdistämistä erittäin tiiviiseen asuntorakentamiseen, on Malmi-saagan mittaan hellinyt moni muukin taho.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi uudesta yleiskaavasta tehdyn valituksen muun muassa siksi, että lentokenttämiljöö ja asumalähiö voidaan oikeuden mielestä kaavoituksessa yhdistää. Tätä ratkaisua käsitellään nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

UUDENMAAN LIITTO heittäytyi ely-keskukselle antamassaan lausunnossa liki lyyriseksi:
”Rakennusten hierarkkinen asema ja kiitoratojen aksiaalisuus on otettava huomioon tulevassa rakentamisessa ja kaupunkikuvassa. Maiseman avoimuutta tulee myös vaalia, vaikka suunnitellusta tehokkuudesta voidaan joutua tinkimään.”
Helsingin kaupunki lupaa omassa lausunnossaan toteuttaa keskeiset suojeluarvot asemakaavoituksen keinoin ja antaa niistä yhden esimerkinkin: lentoasema-aukio on kaavaluonnoksissa osoitettu katuaukioksi. Malmin ikonisimmat rakennukset – lentoasemarakennus eli niin sanottu Pyöreä ja suuri lentokonehalli – aiotaan suojella joka tapauksessa.
Malmin puolesta jellonan tavoin kamppaillut Museovirasto ei kuitenkaan usko kaavoituksen pelastavan ainutlaatuista kulttuurimiljöötä.
”Tekeillä oleva asemakaava ei ota kiitoratojen muodostamaan ristikkoa kaavarakenteen ja näkymäsuuntien lähtökohdaksi. Mitoitus on liiallinen. On ilmeistä, että kentän maisema tuhoutuu”, virasto lausuu ely-keskukselle.
Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava.​
RAKENNUSPERINTÖLAKIIN perustuvan suojeluhakemuksen teki ely-keskukselle lokakuussa 2015 Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys eli MLY. Sen puheenjohtaja Timo Hyvönen kiittelee keskuksen virkamiehiä perusteellisesta työstä, mutta on lopputuloksesta pahoillaan:
”Päätös vahvistaa alueen erityiset arvot, mutta poliittinen paine oli ilmeisesti niin kova, että suojelupäätös jäi tekemättä. Asemakaava tarjoaa kuitenkin vahvaa suojelua, joten kaupungin on edettävä kaavanteossa pieteetillä”, Hyvönen sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että raskasta rakentamista ja lentokenttämiljöötä voidaan yhdistää millään asemakaavalla. Hyvösen näkemissä havainnekuvissa kenttäalueelle on noussut jopa 15-kerroksisia taloja.
Yhdistykselle ei edes riitä miljöön säilyttäminen. MLY:n ainoa tavoite on lentotoiminnan jatkaminen Malmilla.
MLY aikoo valittaa ely-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön. Jos sieltä vedetään vesiperä, ministeriön päätöksestä valitetaan normaalimenettelyn mukaisesti mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
Siinä prosessissa kuluu Hyvösen arvion mukaan vuosia. Koko sen ajan on voimassa ely-keskuksen asettama vaarantamiskielto, joka estää lähes kaiken rakentamisen.
Eivätkä hallintoalamaisten keinot siihen lopu. Hyvösen mukaan Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava. Sen papanoita havaittiin kentän koilliskulmassa metsikössä, jonka kaupunki pian kaatoi.
Tekeillä on siis suojeluesitys luonnonsuojelulain perusteella.

SAMAAN AIKAAN kevytilmailu kehittyy suurin harppauksin, joista näkyvin juuri nyt on sähkölentokoneet. Ensimmäisen sellaisen, Pipistrel Alpha Electro -nimisen lentokoneen on tuonut Sloveniasta maahan vasta äskettäin perustettu Helsingin Sähkölentokoneyhdistys.
Valtion lentokenttäyhtiö Finavia tiedotti tiistaina ryhtyneensä yhdistyksen pääsponsoriksi. Finavia on mukana rahoittamassa sähkölentokoneen testausta ja kehitystyötä.
Kehitys on nyt erittäin nopeata ja sähkö on nousemassa ensin pienten ja sitten suurempienkin lentokoneiden voimanlähteeksi jo lähivuosina. Kehitteillä on myös suurkaupunkien liikennejärjestelmiä, jotka perustuvat pystysuoraan nouseviin ja laskeutuviin sähkölentokoneisiin. Mukana on suuria toimijoita, kuten liikenteen jakamistalouden suuryritys Uber ja perinteisen lentokoneteollisuuden jättiyhtiöt Airbus ja Boeing.
Tällaisten koneiden käyttö edellyttää kuitenkin lentokenttää, jossa tehdään huollot ja koulutetaan lentäjät. Sellaista ei pian Helsingissä enää ole.
Finavia totesi muutamia vuosia sitten, ettei Malmilla ole mitään roolia Suomen lentokenttäverkostossa. Kun kenttä lisäksi tuotti pientä tappiota, Finavia luovutti sen surutta rakennusmaaksi. Finavian nyt tukema sähkölentotoiminta saa hakea tukikohtansa muualta.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...suojelupaatoksen/?shared=1028083-3422e11d-500
 
Meinasin laittaa tämän pikku uutisiin, mutta täällähän on tällainenkin.

Vaikka kentälle ei vielä rakenneta, Helsingin kaupunki vuokraa kenttää konserttipaikaksi, mutta ei suostu vuokraamaan vaikkapa tätä tyhjää lentokone hallia edes saksalaiselle helikopteriyhtiölle. Sanoivat yhtiölle, että menkää Tallinnaan.

Vaikka en vihreiden annisinnemäkien politiikasta ole tarkemmin perillä, tässä ei liene järjen kanssa mitään tekemistä.

1538059616794.png
 
Helsingin kaupunki vuokraa kenttää konserttipaikaksi, mutta ei suostu vuokraamaan vaikkapa tätä tyhjää lentokone hallia edes saksalaiselle helikopteriyhtiölle.
Minä kyllä luulen näkeväni selvää logiikkaa tässä. Koska kenttää ollaan lakkauttamassa niin linjaan sopii ettei sinne sallita mitään lentoliikennettä mikä voisi ehkä viivyttää kentän muuttamista asuinalueeksi. Konserttihalli taas sopii erinomaisesti lisäämään kulttuuritarjontaa asuinalueelle.
 
Tämä. Kun on -tiedossa- että lentäminen on SE, niin miksi hitossa rakentaa hyvällä paikalla oleva pienalue tukkoon.....kuka tietää, missä ajassa ja millä volyymilla erilaiset lentopalvelut kehittyvät? Jos ennustan edistystä 5 vuodessa se menee pieleen, jos ennustan 20 vuotta, sekin menee pieleen. Eli tohon väliin voi syntyä suoranaisen murroksen liikkeellelähtö.

Lyhytnäköistä politikointia ja taustalla on se oma kansallinen -meilläeiolekorruptiotaeikäpoliitikotkastanokkaa- käsitys.

Lentopalvelut eivät ole pelkästään ihmisten kuljettamista. Miettikäähän. Kriittiset ja kalliit varaosat, lääkkeet, mikä vain nopeasti liikutettava voidaan JO NYT KULJETTAA....anikka kun vehkeet kehittyy.

Operointi keskittyisi kuitenkin ja tilantarve jonkinlainen. Ei homma pelaa minkään K-supermarketin katolta.

No, ehkä Helsingin päättäjillä on joku vankka visio asiasta.....

Jos yhtäkkiä kysyntää kiinteäsiipisten harrastekentälle on, niin uuden kentän voi lanata vaikka Kehä III:n pohjoispuolelle Helsinki-Vantaan seuraksi. Esim. pari askelta risteyskohdasta Kehä III x Tampereen motari, Keimolan kohdalla, on pelkkää metsää, peltoa ja moottorirataa, ja etäisyys ytimestä peräti 20 km. Siinä on jopa uusi lentoaseman junarata vieressä, ja siellä teollisuusalueen takana saa pöristä ja surista ihan rauhassa kanssa. Jos taas puhutaan drone-palveluista ja roottorivehkeistä, niin niille riittää keskikokoinen parkkipaikka teollisuusalueella tukikohdaksi, eikä ole ertyisen suurta syytä keskittää yhdelle lentopaikalle.

Kivahan se olisi itselläkin surruuttaa sähköisellä lentotaksilla Tampereelle tai Tallinnaan. Mutta epäilen kyllä että ihan heti ei ole niin paljoa drakmoja taskussa, kun aika harvoin sitä tulee käytettyä massalentojakaan. Sen taas minkä omakohtaisesti tiedän, on että Helsingistä on yksinasuvan nihkeä löytää kohtuuhintaista kämppää, ja siihen 10.000 asuntoa toisikin vähän kohennusta. Yksinelävien osuus on myös kasvava trendi, meinaan.

Mutta drone-palveluista tulikin mieleen, olisi nyt tarkoitus muuttaa parin kuukauden päästä valmistuvaan vuokrataloon Espoossa. Fiini kattosauna on, mutta ei dronepädiä katolla. Mitäs se tämmöinen tulevaisuus on?
 
Viimeksi muokattu:
Meinasin laittaa tämän pikku uutisiin, mutta täällähän on tällainenkin.

Vaikka kentälle ei vielä rakenneta, Helsingin kaupunki vuokraa kenttää konserttipaikaksi, mutta ei suostu vuokraamaan vaikkapa tätä tyhjää lentokone hallia edes saksalaiselle helikopteriyhtiölle. Sanoivat yhtiölle, että menkää Tallinnaan.

Vaikka en vihreiden annisinnemäkien politiikasta ole tarkemmin perillä, tässä ei liene järjen kanssa mitään tekemistä.

Katso liite: 24319
Puhut vissiin tästä wiking helikopter yhtiöstä.
Helsinki-Malmin lentokentältä aloitetaan säännöllinen helikopteriliikenne Nord Stream 2 -kaasuputken rakennustyömaalle
Reittiliikenne palaa vuosien tauon jälkeen Malmin lentokentälle, kun saksalainen Wiking Helikopter Service aloittaa säännöllisen helikopteriliikenteen.
https://yle.fi/uutiset/3-10383170


Saivat kummiski yksityiseltä hallin.

Wiking Helikopter Service aloittaa Nord Stream 2 -hankkeen offshore-lennot Malmin lentoasemalta

"Lentoreitti Malmilta merelle on lyhyt ja tarvittaessa yllättävätkin huoltotarpeet voidaan hoitaa välittömästi”, toivottaa Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen operaattorin tervetulleeksi Malmille.
Helikopteriin tukikohtana toimii yksityinen lentokonehalli. MLY:n mukaan kaupunki ei vuokrannut päähangaaria tähän käyttöön. "

http://www.lentoposti.fi/uutiset/wi...hankkeen_offshore_lennot_malmin_lentoasemalta
 
Vaikka kentälle ei vielä rakenneta, Helsingin kaupunki vuokraa kenttää konserttipaikaksi, mutta ei suostu vuokraamaan vaikkapa tätä tyhjää lentokone hallia edes saksalaiselle helikopteriyhtiölle. Sanoivat yhtiölle, että menkää Tallinnaan.

Vaikka en vihreiden annisinnemäkien politiikasta ole tarkemmin perillä, tässä ei liene järjen kanssa mitään tekemistä.
Sinäpä sen sanoit. Saksalaisten helikopteria lämmitetään nyt diesel-puhaltimella pressuteltassa tyhjän kaukolämmitetyn lentokonehallin vieressä kiitos vihreiden.

”Tässä ei ole mitään järkeä” - Kaupunki pakotti koneet kylmään, lämmittää nyt tyhjää hallia
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a098b859-2d42-48a5-883c-4c377b0b3db1_u0.shtml
Helsingin kaupunki on häätänyt lentokoneet Malmin kentän hangaarista. Lämmintä 60 koneen hallia pidetään tyhjänä samaan aikaan kun koneita suojataan taivasalla talven varalle. Päätös on merkinnyt kaupungille vuokramenetyksinä jo noin neljännesmiljoonaa euroa.

– Tässä ei ole mitään järkeä, jyrähtää helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva (kok) viitaten kaupungin päätökseen kieltäytyä vuokraamasta Malmin kentän suurta lentokonehallia edes talvikaudeksi alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Koneet pihalle
Kaupunki osti Malmin kentän kiinteistöt Finavialta tammikuussa 2017.Ykköshallissa vuokralla olleet yksityiset ja yritykset olisivat halunneet jatkaa vuokralla, mutta kaupunki ei tähän suostunut. Se irtisanoi sopimukset ja hääti koneet taivasalle.

Helmikuussa 2017 kaupunki siirsi hallin vuokraamisen Tukkutori-toiminnon vastuulle. Päätöksen taustalla oli Iltalehden tietojen mukaan silloinen vihreä apulaiskaupunginjohto.

Tukkutorille annettiin ohjeistuksena, että hallia voi vuokrata ainoastaan tapahtumakäyttöön. Tämä siitä huolimatta, että pelastuslaitos oli jo lokakuussa 2016 ilmoittanut, ettei halli siihen sovellu muun muassa poistumisteiden, lattiapinnan ja sähköasennusten puutteellisuuksista johtuen.

Kentän suurin halli on ollut noin puolitoista vuotta tyhjillään lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka on jääräpäisesti säilyttänyt muutamia koulu- ja vuokrakoneitaan kielletyssä hallissa.

Samaan aikaan kun häädettyjä koneita paketoidaan ja suojataan ulkona talven varalle, kaupunki lämmittää tyhjää hallia kaukolämmöllä.

Kaupungin päätös pakottaa saksalaisyhtiön pitämään miljoonakopteriaan diesel-puhaltimella varustetussa pressuteltassa samaan aikaan kun tyhjää konehallia pidetään lämpimänä.

Lämpöpuhallin telttaan
Irtisanomispäätös romahdutti vuokratulot. Kun ne aiemmin olivat vuositasolla 160000 euroa, vastaava määrä on nyt runsaat 5000 euroa.

Kaupunki on päätöksestään johtuen menettänyt tähän mennessä jo noin 250000 euroa. Hallia on saatu vuokralle vain joitakin yritysten kuvauksia ja autoesittelyjä varten.

IL:n tietojen mukaan hallipaikasta olisi ollut erittäin kiinnostunut muun muassa saksalainen helikopteriyhtiö, joka lentää säännöllistä huoltoliikennettä Itämerellä Nord Stream -kaasuputkea rakentaville aluksille.

Kaupunki ei suostunut vuokraamaan yhtiölle paikkaa edes talvikaudeksi, joten se joutuu nyt pitämään kopteriaan diesel-puhaltimella lämmitetyssä eristämättömässä telttahallissa.

”Näyttää kiusanteolta”
Kaupunkiympäristölautakunnassa hallin väliaikaista vuokraamista ajanut Atte Kaleva katsoo, että hallin vuokrausta koskevat päätökset tulisi pitää erillään Malmin kentän mahdollisesta lakkauttamisesta ja asuntorakentamisesta.

– Tällainen toiminta näyttää suoranaiselta kiusanteolta, Kaleva sanoo.

– Takana on poliittinen prosessi. Se porukka, joka ajaa Malmin alasajoa, yrittää etukäteen lopettaa kaiken lentotoiminnan. Sitten voidaan sanoa, että kenttää ei kannata ylläpitää, kun sieltä ei kerran enää lennetä.

Kaleva on näreissään myös siitä, että vaikka kaupunki ei haluaisi päästää koneita ilmaan, se päästää taivaalle isot ja ennakoitavat vuokratulot.

– Tällaiset (menetykset) on helppo piilottaa (kaupungin) valtavaan budjettiin.Kyseessä on kuitenkin niin suuri raha, että tässä pitäisi toimia vastuullisesti.

”Ei erityistä roolia”
Viimeisimmän hylkäyksen vuokralaisten oikaisuvaatimuksiin teki nykyisen apulaispormestari Anni Sinnemäen johtama kaupunkiympäristölautakunta viime vuoden syyskuussa. Lautakunta perusteli päätöstään muun muassa vaaratilanteilla, joita voisi syntyä yleisötapahtumien ja varastoitujen lentokoneiden kohtaamisissa.

Iltalehti lähetti apulaispormestari Sinnemäelle viisi kysymystä koskien muun muassa vuokratulojen romahdusta ja ilmailutoiminnan hankaloittamista.Sinnemäki ohjasi kysymykset edelleen kaupunkiympäristön viestintään.

– Minulla ei ole erityistä roolia päättäjänä Malmin vuokrauksia koskien, Sinnemäki vähätteli osuuttaan.

Luvut näyttävät toista
Viestinnästä kiistetään kiusanteko ja viitattiin lautakunnan hylkäyspäätökseen, yleisöturvallisuuteen ja ”kiinnostuksen lisääntymiseen Malmin lentokenttää kohtaan tapahtumapaikkana”.

Hallin vuokratapahtumat eivät väitettä kuitenkaan tue. IL:n tietojen mukaan viime vuoden syyskuusta tämän vuoden lokakuuhun mennessä hallia oli vuokrattu vain kymmenkunta kertaa. Nuo promootiot ja kuvaukset tuottivat kaupungille yhteensä vaatimattomat viitisentuhatta euroa.
 
Back
Top