Taas yksi naula Malmin lentoaseman arkkuun: Uudenmaan ely-keskus antoi kielteisen suojelupäätöksen
Valituskierre kuitenkin jatkuu eikä Malmia päästä rakentamaan vuosikausiin.
KOTIMAA 20.6.2018 10:06
JYRI RAIVIO
© KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA
UUDENMAAN ely-keskus on antanut ratkaisunsa Malmin lentoasema-alueen suojelemisesta. Sen mukaan
aluetta ei voi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
Päätöksen teko kesti poikkeuksellisen kauan eli lähes kolme vuotta.
Ely-keskuksen mukaan rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista, ja tästä syystä Malmia ei ole syytä suojella kyseisen lain perusteella.
Päätöksen perusteluissa korostetaan kuitenkin hyvin vahvasti Malmin ulkomaita myöten tunnustettua ainutlaatuisuutta rakennettuna kulttuuriympäristönä.
”Kohteen valtakunnalliset ja kansainväliset arvot ovat kiistattomat”, päätöksessä sanotaan.
Nämä arvot on ely-keskuksen mukaan kuitenkin säilytettävä maankäyttö- ja rakennuslain avulla eli asemakaavoituksen keinoin.
Kaavoittajien on siis mahdutettava Malmin 138 hehtaarin alueelle 25 000 asukkaan lähiö, jossa samalla säilytetään lentokentän avarat näkymät. Lentokenttämiljöön olennaisin osa, lentäminen, on kuitenkin lopetettava.
Tätä ajatusta, lentokenttämiljöön yhdistämistä erittäin tiiviiseen asuntorakentamiseen, on Malmi-saagan mittaan hellinyt moni muukin taho.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi uudesta yleiskaavasta tehdyn valituksen muun muassa siksi, että lentokenttämiljöö ja asumalähiö voidaan oikeuden mielestä kaavoituksessa yhdistää. Tätä ratkaisua käsitellään nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
UUDENMAAN LIITTO heittäytyi ely-keskukselle antamassaan lausunnossa liki lyyriseksi:
”Rakennusten hierarkkinen asema ja kiitoratojen aksiaalisuus on otettava huomioon tulevassa rakentamisessa ja kaupunkikuvassa. Maiseman avoimuutta tulee myös vaalia, vaikka suunnitellusta tehokkuudesta voidaan joutua tinkimään.”
Helsingin kaupunki lupaa omassa lausunnossaan toteuttaa keskeiset suojeluarvot asemakaavoituksen keinoin ja antaa niistä yhden esimerkinkin: lentoasema-aukio on kaavaluonnoksissa osoitettu katuaukioksi. Malmin ikonisimmat rakennukset – lentoasemarakennus eli niin sanottu Pyöreä ja suuri lentokonehalli – aiotaan suojella joka tapauksessa.
Malmin puolesta jellonan tavoin kamppaillut Museovirasto ei kuitenkaan usko kaavoituksen pelastavan ainutlaatuista kulttuurimiljöötä.
”Tekeillä oleva asemakaava ei ota kiitoratojen muodostamaan ristikkoa kaavarakenteen ja näkymäsuuntien lähtökohdaksi. Mitoitus on liiallinen. On ilmeistä, että kentän maisema tuhoutuu”, virasto lausuu ely-keskukselle.
Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava.
RAKENNUSPERINTÖLAKIIN perustuvan suojeluhakemuksen teki ely-keskukselle lokakuussa 2015 Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys eli MLY. Sen puheenjohtaja
Timo Hyvönen kiittelee keskuksen virkamiehiä perusteellisesta työstä, mutta on lopputuloksesta pahoillaan:
”Päätös vahvistaa alueen erityiset arvot, mutta poliittinen paine oli ilmeisesti niin kova, että suojelupäätös jäi tekemättä. Asemakaava tarjoaa kuitenkin vahvaa suojelua, joten kaupungin on edettävä kaavanteossa pieteetillä”, Hyvönen sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että raskasta rakentamista ja lentokenttämiljöötä voidaan yhdistää millään asemakaavalla. Hyvösen näkemissä havainnekuvissa kenttäalueelle on noussut jopa 15-kerroksisia taloja.
Yhdistykselle ei edes riitä miljöön säilyttäminen. MLY:n ainoa tavoite on lentotoiminnan jatkaminen Malmilla.
MLY aikoo valittaa ely-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön. Jos sieltä vedetään vesiperä, ministeriön päätöksestä valitetaan normaalimenettelyn mukaisesti mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
Siinä prosessissa kuluu Hyvösen arvion mukaan vuosia. Koko sen ajan on voimassa ely-keskuksen asettama vaarantamiskielto, joka estää lähes kaiken rakentamisen.
Eivätkä hallintoalamaisten keinot siihen lopu. Hyvösen mukaan Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava. Sen papanoita havaittiin kentän koilliskulmassa metsikössä, jonka kaupunki pian kaatoi.
Tekeillä on siis suojeluesitys luonnonsuojelulain perusteella.
SAMAAN AIKAAN kevytilmailu kehittyy suurin harppauksin, joista näkyvin juuri nyt on sähkölentokoneet. Ensimmäisen sellaisen, Pipistrel Alpha Electro -nimisen lentokoneen on tuonut Sloveniasta maahan vasta äskettäin perustettu Helsingin Sähkölentokoneyhdistys.
Valtion lentokenttäyhtiö Finavia tiedotti tiistaina ryhtyneensä yhdistyksen pääsponsoriksi. Finavia on mukana rahoittamassa sähkölentokoneen testausta ja kehitystyötä.
Kehitys on nyt erittäin nopeata ja sähkö on nousemassa ensin pienten ja sitten suurempienkin lentokoneiden voimanlähteeksi jo lähivuosina. Kehitteillä on myös suurkaupunkien liikennejärjestelmiä, jotka perustuvat pystysuoraan nouseviin ja laskeutuviin sähkölentokoneisiin. Mukana on suuria toimijoita, kuten liikenteen jakamistalouden suuryritys Uber ja perinteisen lentokoneteollisuuden jättiyhtiöt Airbus ja Boeing.
Tällaisten koneiden käyttö edellyttää kuitenkin lentokenttää, jossa tehdään huollot ja koulutetaan lentäjät. Sellaista ei pian Helsingissä enää ole.
Finavia totesi muutamia vuosia sitten, ettei Malmilla ole mitään roolia Suomen lentokenttäverkostossa. Kun kenttä lisäksi tuotti pientä tappiota, Finavia luovutti sen surutta rakennusmaaksi. Finavian nyt tukema sähkölentotoiminta saa hakea tukikohtansa muualta.