Taistelu Helsingin varakentästä

Vihreät eivät häikäile, kun kyse on Helsingin varakentän ja ilmailun lopettamisesta!

Rikosilmoitus: Helsinki tuhosi harvinaisen liito-oravametsän

Helsingin kaupunki hävitti liito-oravien arvokkaan elinalueen juuri ennen meneillään ollutta liito-oravakartoitusta. Luonnonsuojeluyhdistys on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Malmin lentokentän pohjoispuolella sijainnut liito-oravametsä tuhottiin nopeasti. Joukossa oli runsaasti hyväkuntoisia puita. - - hakkuut ja puiden hävitys oli ehditty tehdä ennen pohjoisalueen tutkimista. Siten esimerkiksi puunrunkoja ei päästy tutkimaan mahdollisten pesäkolojen varalta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/9d27f449-4873-4a5c-82d7-d9f88bfe2e1b_u0.shtml
 
Offtopina: onko liito-orava muuten oikeasti enää edes uhanalainen? Toki niiden parhaat pesimäalueet ovat harventuneet kovasti, mutta minun silmissäni liito-orava on tasaisesti runsastunut 25 vuoden aikana, eikä sen havaitseminen enää vaadi mitään ihmettä.

Liito-oravan pahin vihollinen lienee samasta lebensraumista kilpaileva perusorava ja runsastunut näätä. Viimeisin liito-oravan pesä, jonka tiedän oli telkänpöntössä ja lähin vanha kuusi oli ainakin kahdensadan metrin päässä siitä. Se, että mieluisin ympäristö on jotain ei tarkoita, etteikö otus eläisi muuallakin.
 
Offtopina: onko liito-orava muuten oikeasti enää edes uhanalainen? Toki niiden parhaat pesimäalueet ovat harventuneet kovasti, mutta minun silmissäni liito-orava on tasaisesti runsastunut 25 vuoden aikana, eikä sen havaitseminen enää vaadi mitään ihmettä.

Liito-oravan pahin vihollinen lienee samasta lebensraumista kilpaileva perusorava ja runsastunut näätä. Viimeisin liito-oravan pesä, jonka tiedän oli telkänpöntössä ja lähin vanha kuusi oli ainakin kahdensadan metrin päässä siitä. Se, että mieluisin ympäristö on jotain ei tarkoita, etteikö otus eläisi muuallakin.

Hyvin harva kaupunkilainen on ikänään nähnyt kotilähiössään tai Punavuoressa liito-oravaa. Sen täytyy siis olla todella harvinainen :unsure:
 
Offtopina: onko liito-orava muuten oikeasti enää edes uhanalainen? Toki niiden parhaat pesimäalueet ovat harventuneet kovasti, mutta minun silmissäni liito-orava on tasaisesti runsastunut 25 vuoden aikana, eikä sen havaitseminen enää vaadi mitään ihmettä.
Eiköhän liito-orava ole hyvin yleinen otus, kun katsotaan tuonne Siperian suuntaan. Siellä lienee myös tilaa.

Epäonneksemme - ja joidenkin onneksi - Suomi sattuu sijaitsemaan niiden asuma-alueen reunalla, joten täällä on helppo luoda mielikuvaa oravaparkojen suvun päättymisestä. Vain ja ainoastaan poliittisista syistä.
 
Samaan aikaan kun häädettyjä koneita paketoidaan ja suojataan ulkona talven varalle, kaupunki lämmittää tyhjää hallia kaukolämmöllä...

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a098b859-2d42-48a5-883c-4c377b0b3db1

Irtisanomispäätös romahdutti vuokratulot. Kun ne aiemmin olivat vuositasolla 160 000 euroa, vastaava määrä on nyt runsaat 5000 euroa.

Järkevää touhua:ROFLMAO:
 
Offtopina: onko liito-orava muuten oikeasti enää edes uhanalainen? Toki niiden parhaat pesimäalueet ovat harventuneet kovasti, mutta minun silmissäni liito-orava on tasaisesti runsastunut 25 vuoden aikana, eikä sen havaitseminen enää vaadi mitään ihmettä.

Liito-oravan pahin vihollinen lienee samasta lebensraumista kilpaileva perusorava ja runsastunut näätä. Viimeisin liito-oravan pesä, jonka tiedän oli telkänpöntössä ja lähin vanha kuusi oli ainakin kahdensadan metrin päässä siitä. Se, että mieluisin ympäristö on jotain ei tarkoita, etteikö otus eläisi muuallakin.
Meillä täällä Hervannassa pitäisi olla niin perkeleesti... todella paljon tuota todella harvinaista lentävää rukkaset. Ainakin sen perusteella, miten se on vaikuttanut ratikan rakentamiseen.
Tuossa suojelussa toimii paha epäsymmetria. Sinä et saa rakentaa taloa viiden metrin päähän Kurren pesäpuusta. Kurre saa ja halutessaan tekeekin pesänsä puuhun vaikka kuinka lähelle sinun taloasi. Sitten et saa kaataa enää puuta, koska se on pesäpuu.
Liito-orava ja valkoselkätikka ovat meillä harvinaisia, sillä olemme niiden levinneisyysalue en reunalla. Leijona on vielä harvinaisempi, sillä sen levinneisyysalueen reuna on kauempana.
 
Minä lämpimästi toivon liitokurren lisääntymistä ja siitä seuraavaa suojelun poistumista. Ettei kenekään enää tarvitse tilata netistä kurren papanoita levitettäväksi ja kaavapäätöstä muunnettavaksi.

nimim: en minä mutta kuullut huhuja muista...

Valkoselkätikka asustaa mökkini naapurissa, asustakoon, lupaan tehdä sille pöntön jos se ajaa sen normitikan pois hakkaamasta mökin räystästä vasten...
 
– Eikä se näyttänyt lainkaan stressaantuneelle tai vaikuttanut säikyltä, Arto Juntunen sanoo.

pic_5_4054980_k3387720_1200.jpg


https://www.ts.fi/uutiset/paikallis...ipahti+turkulaiseen+baariin+keskiviikkoiltana
 
Postiivinen uutinen oli, että Helsinki sai nenilleen. Hevos- koira- ja ulkoiluharrastajat voitti.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005898822.html?ref=rss
Ratsastajat päihittivät 7 500 ihmisen asunnot Helsingin Tuomarinkylässä – Pellot säilyvät hevosten ja koirien käytössä oikeuden päätöksellä
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Tuomarinkylän historialliselle kartanoalueelle ei voi rakentaa uutta asuinaluetta ilman, että alueen kulttuurihistoriallinen arvo vahingoittuu. Päätös katkaisi hevos- ja koiraharrastajien vuosien huolen.
VICTORIA Palmgren astelee valkoisen Botero-orinsa kanssa pellonreunaa Tuomarinkylässä. Marraskuinen sade ei haittaa, sillä ratsastajien tunnelmat ovat korkealla.
Viime viikon torstaina korkein hallinto-oikeus KHO hylkäsi Helsingin kaupungin suunnitelmat kaupunkibulevardeista ja Keskuspuiston asuinrakentamisesta. Samalla KHO vahvisti, että Tuomarinkylän kartanoalue peltoineen on valtakunnallisesti sekä kulttuurillisesti että historiallisesti merkittävä alue, jolle ei voi rakentaa uutta asuinaluetta.
Helsingin kaupunki suunnitteli yleiskaavassaan kartanoalueen pellolle koteja jopa 7 500 asukkaalle. KHO kumosi päätöksen.
KUN korkeimman hallinto-oikeuden päätös Tuomarinkylän kartanoalueen säästymisestä tuli, tieto levisi heti ratsastajien Facebook-ryhmässä.
”Kaikki olivat todella iloisia. On mahtavaa, että näin upea alue säilyy. Sekä hevosten että ihmisten mielelle tekee hyvää päästä ulos liikkumaan hienoihin maisemiin”, Palmgren sanoo.
Risto Suominen ja Anu Heinonen istuvat Tuomarinkylän tallirakennuksessa huojentuneina. KHO:n päätös pani ainakin toistaiseksi pisteen neljän vuoden työlle. Heinonen ja Suominen edustavat Pro Tuomarinkylä -liikettä. Liike syntyi puolustamaan aluetta, kun yleiskaavan suunnitelmat Tuomarinkylän rakentamiseksi selvisivät vuonna 2015.
KHO:lle antamassaan lausunnossa liike perusteli, että yleiskaavassa suunniteltu uusi asuinalue uhkasi kartanoalueen lisäksi näivettää ratsastuskeskuksen toiminnan. Rakentaminen olisi lopettanut myös alueen koiraharrastuksen, sillä pellolla sijaitseva vinttikoirakeskus olisi pitänyt purkaa.
”Olen iloinen ja onnellinen. Kerrankin sitkeys palkittiin”, liikkeen puheenjohtaja Heinonen sanoo.
PRO TUOMARINKYLÄ on asukkaiden sekä koira- ja hevosharrastajien yhteinen voimannäyte.
”Alusta asti oli selvää, että teemme työtä yhdessä, sillä Tuomarinkylä on tärkeä ulkoilualue asukkaille. Koira- ja hevosharrastajille se on ainoita paikkoja harrastaa Helsingissä”, Heinonen sanoo.
Samaan aikaan aktiivit epäilevät, että kyseessä oli vasta erävoitto.
”Kaupunki palaa kaavoitukseen varmasti vielä”, Heinonen toteaa.
TUOMARINKYLÄ on Helsingin suurin hevoskeskittymiä. Neljässä tallissa asuu yhteensä noin 155 hevosta.
Vuonna 2013 Tuomarinkylän alueelle tuli voimaan asemakaava, jonka mukaan aluetta voidaan kehittää hevosurheilulle, sen hevosmäärää voidaan lisätä ja alueelle rakentaa kilpailumaneesi. Asemakaavan turvin talliyrittäjät tekivät 3,6 miljoonan euron tallilaajennukset vuosina 2013–2014.
Yleiskaava olisi tehnyt ratsastusurheilun kehittämisen ja yrittäjien investoinnit turhiksi.
”KHO:n päätös oli tärkeä myös liikunnan tasa-arvolle. Ratsastus on yksi tyttöjen ja naisten suosituimmista harrastuksista ja olympialaji. On hyvä, että ratsastajat voivat tulevaisuudessakin harrastaa ja kilpailla Helsingissä”, Heinonen sanoo.
ANNE VIRKKUNEN ravaa Celju-hevosen kanssa ratsastushallin kaviouralla. Hänen oma hevosensa Kekkonen odottaa tallissa, mutta nyt ratsastuksessa on hoitohevonen. Ratsastajat ovat olleet huolissaan viime vuodet, mitä harrastukselle tapahtuu. Virkkunen iloitsee, että asiaan saatiin ratkaisu.
Tuomarinkylässä risteilee viisi kilometriä ratsastusreittejä, joista rakentaminen olisi katkaissut puolet. ”Tulevaisuudessa olisi joutunut miettimään, muuttaako hevosen kanssa toiselle tallille, jos maastoreitit olisivat menneet,” Virkkunen sanoo.

Victoria Palmgrenin Botero-ori muutti Tuomarinkylään toukokuussa. Palmgren pääsee tallille kotoaan noin 15 minuutissa.
”Asukasmäärä kasvaa Helsingissä väistämättä, mutta on hyvä, että täällä on alue, jossa myös hevoset voivat olla”, Palmgren toteaa.

PRO TUOMARINKYLÄ -liikkeen noin kymmenen aktiivin ydinporukassa on paljon osaamista muun muassa viestinnästä, arkkitehtuurista ja juridiikasta. Liikkeen edustajat ovat tehneet tuhansia tunteja vapaaehtoistöitä: vaikuttaneet poliitikkoihin, tehneet kaavaehdotuksia ja valittaneet hallinto-oikeuteen.

Liikkeen varapuheenjohtaja Risto Suominen on yleisesti huolissaan tilanteesta, jossa vaaditaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös asukkaiden äänen kuulemiseksi.

”Perustuslain mukaan kaikilla on vastuu elinympäristöstään. Yleiskaavan kohdalla kaupunki ei kuitenkaan huomioinut asukkaiden kuulemisia. Ainoa keino vaikuttaa kaavaan oli lain kautta. Se on huolestuttavaa.”

Nyt suurimmat muutokset yleiskaavaan tehtiin pääosin alueilla, joissa toimi aktiivinen ja osaava vaikuttajaryhmä.

”Miten käy tulevaisuudessa niiden alueiden, joilla ei ole tällaista vaikuttajaryhmää?” Suominen kysyy.
Fakta
Valtakunnallisesti merkittävä alue

Tuomarinkylän kartano ja sen piharakennukset ovat peräisin vuodelta 1790. Kartanoalue peltoineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Alue on kaikille avoin virkistys- ja ulkoilualue.

Kartanon alueella sijaitsee Tuomarinkartanon vinttikoirakeskus, joka järjestää vinttikoiraratakilpailuja, koiranäyttelyitä ja muita koiratapahtumia.

Tuomarinkylässä asuu yhteensä noin 155 hevosta kahdessa ratsastuskoulussa ja kahdessa yksityistallissa
 
”Tuomarinkylässä risteilee viisi kilometriä ratsastusreittejä, joista rakentaminen olisi katkaissut puolet. ”Tulevaisuudessa olisi joutunut miettimään, muuttaako hevosen kanssa toiselle tallille, jos maastoreitit olisivat menneet,” Virkkunen sanoo.

Victoria Palmgrenin Botero-ori muutti Tuomarinkylään toukokuussa. Palmgren pääsee tallille kotoaan noin 15 minuutissa.”

Olen niin iloinen, että Virkkunen ei joutunut miettimään toiselle tallille muuttoa, ja että Victoria pääsee tallille edelleen noin 15 minuutissa.

Molemmat lauseet paljastavat, että vaihtoehtoja olisi kyllä ollut, mutta tää nykyinen on jättekiva. Malmille ei ole vaihtoehtoa, joten se sopii hyvin uhrata.
 
”Kaupungille jo 250000 euron vahingot” – poliisille tutkintapyyntö Anni Sinnemäen toimista
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b974e401-b4dd-4310-a9d7-b7010d1f87e6
Poliisi on saanut tutkintapyynnön koskien apulaispormestari Anni Sinnemäen toimia Malmin lentoaseman alasajamiseksi.

Tutkintapyynnössä epäillään apulaispormestari Anni Sinnemäen antaneen määräyksen Malmin lentoaseman suuren lentokonehallin vuokrasopimusten irtisanomisesta. Päätöksen myötä kaupunki on menettänyt tähän mennessä jo noin neljännesmiljoonan vuokratulot.

Iltalehti uutisoi tiistaina kuinka suurta tyhjää lentokonehallia pidetään lämmitettynä samaan aikaan kun häädettyjä lentokoneita suojataan ulkona talven varalle.

Samoin Nord Stream -kaasuputken rakennustöiden huoltoliikennettä operoiva saksalaisyhtiö joutuu pitämään yli 10 miljoonan euron helikopteria eristämättömässä, diesel-puhaltimella lämmitettävässä pressuhallissa. Kaupunki ei vuokraa sille sisätiloja.

”Tietoisesti ja tahallisesti”
Tutkintapyynnössä viitataan perustuslain 118 pykälän mukaiseen virkamiesvastuuseen sekä rikoslain 40 pykälään haitan tai vahingon aiheuttamisesta.

Apulaispormestari Anni Sinnemäen epäillään vuokrasopimusten irtisanomisen myötä paitsi aiheuttaneen haittaa ja vahinkoa lentokoneiden omistajille myös aiheuttaneen kaupungille 250000 euron menetykset saamatta jääneinä vuokratuloina

Tutkintapyynnön mukaan on syytä epäillä, että Sinnemäki on ”henkilökohtaisten päämääriensä tavoittelussa” toiminut asiassa ”tietoisesti ja täysin tahallisesti”.Siinä mainitaan myös irtisanomispäätöksen toimittanut virkamies, jota tulisi kuulla asiassa todistajana.

”Suunnattomia vahinkoja”
Tutkintapyynnön tehnyt eläkkeellä oleva ansiolentäjä Horst Weckström kertoo Iltalehdelle seuranneensa pitkään ”vallan väärinkäyttöä”.

– Minulla on voimakas vastenmielisyys kaikkea kähmintää ja vallan väärinkäyttöä vastaan, hän perustelee tutkintapyyntöä.

– Nyt vihdoin pitäisi tämän lainmukaisuus selvittää ihan rikoslain mukaan. Voiko yksi apulaiskaupunginjohtaja aiheuttaa meille suunnattomia vahinkoja omalla päähänpinttymällään, niin että hän keinoja kaihtamatta mahtikäskyillä hankaloittaa operaattorien toimintaa ja kieltäytyy vastaanottamasta selvää rahaa.

Weckström on aiemminkin puuttunut havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän nosti esiin muun muassa Finavian johdannaissopimukset sekä Finavian edeltäjän Ilmailuhallituksen ja Ilmailulaitoksen ilmaismatkat Finnairilta. Kumpikin johti rikostutkintaan ja syyteharkintaan. Ketään ei lopulta tuomittu, mutta ohjeistukset ja käytännöt muuttuivat sekä johdannaiskaupoissa että ilmaismatkoissa.

”Normaalissa järjestyksessä”
Nyt tehty tutkintapyyntö on kirjattu poliisissa S-ilmoituksena eli sekalaisilmoituksena.

Tutkintapyynnön jättäminen ei vielä merkitse sitä, että poliisi käynnistäisi asiassa esitutkintaa. Asiassa kuuluu tehdä esiselvitys, jotta voidaan päättää, onko syytä käynnistää esitutkinta sen selvittämiseksi, onko asiassa syytä epäillä tapahtuneen rikosta.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että Malmin kenttää koskevat päätökset on tehty ”normaalissa järjestyksessä, kukin päätös siellä mihin toimivalta kuuluu”.

– Päätöksiä hangaarin vuokraamisesta ei ole tehty käskystäni, eikä minulla ole asiassa mitään henkilökohtaista päämäärää, hän sanoo.

Asian päätymisestä poliisille Sinnemäki toteaa:

– Tutkintapyynnön voi haluamastaan asiasta tehdä jokainen kansalainen ja vastaan asiaa koskeviin kysymyksiin jos poliisi kääntyy puoleeni.
 
Suomen Kuvalehti tarttui Malmin kentän rakentamiseen. On harvinaista, että joku merkittävä julkaisu ottaa näitä asioita esiin.

Tuhansia kilometrejä betonipilareita, massiivisia maansiirtoja – Malmin asuntojen rakentamisesta tulee kallista ja työlästä


Malmin lentoaseman tuhoaminen vaatii YLI 14 000 kilometriä betonipilareita, joiden valmistamiseen kuluu yli puoli miljoonaa tonnia sementtiä, kolmasosa Suomen vuotuisesta tuotannosta. Sen teossa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia.


Juttu tässä linkissä
 
Suomen Kuvalehti tarttui Malmin kentän rakentamiseen. On harvinaista, että joku merkittävä julkaisu ottaa näitä asioita esiin.

Tuhansia kilometrejä betonipilareita, massiivisia maansiirtoja – Malmin asuntojen rakentamisesta tulee kallista ja työlästä


Malmin lentoaseman tuhoaminen vaatii YLI 14 000 kilometriä betonipilareita, joiden valmistamiseen kuluu yli puoli miljoonaa tonnia sementtiä, kolmasosa Suomen vuotuisesta tuotannosta. Sen teossa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia.


Juttu tässä linkissä

Ei mitenkää yllättävää. Raivio on ollut mm. ilmailuhden päätoimittaja. Näyttäisi olevan muutenkin näkyvä Malmin puolustaja kirjoitusten perusteella mitä netistä löytyy.

Toimittaja JYRI RAIVIO

Ilmailumiehiä on.
Ilmailutoimittaja Jyri Raivio: Terrori-iskuja äärimmäisen vaikea estää avoimilla lentoasemilla
Brysselin iskut johtavat lentoasemien turvatoimien kiristymiseen, arvioi kokenut ilmailutoimittaja Jyri Raivio Ylen videohaastattelussa
https://yle.fi/uutiset/3-8760625


Purjelentäjä on kuin taivaan lintu
Jyri Raivio on harrastanut purjelentoa yli 50 vuotta
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/49749-purjelentaja-on-kuin-taivaan-lintu




Rakennusliikkeet varmasti tietävät onko alue kallista rakentaa vai ei. Toisin sanoen jääkö voita leivän päälle.

Rakentamisen kulut näkyy hinnassa/vuokrassa ja epäilen että asunnot menee kaupan/vuokralle aivan hienosti. Markkinatalous jyllää.
 
Paalutushan on Helsingin tehtävä. Eli rakennusliikkeille myydään tontti, jolle voi rakentaa. Maan stabilinti yms. tehdään sitä ennen helsinkiläisten rahoilla.
 
Paalutushan on Helsingin tehtävä. Eli rakennusliikkeille myydään tontti, jolle voi rakentaa. Maan stabilinti yms. tehdään sitä ennen helsinkiläisten rahoilla.
Tuon kokoluokan jutuista ei ole kokemusta mutta yleensä rakennuslupaan vaaditaan maaperätutkimukset ja selvitykset pohjastöistä.
Ja vaikka alueella olisi tehty maaperätutkimuksia Kaupungin toimesta niin ne on yleensä kunnallistekniikkaa varten ja alueen yleisen rakentamiskelpoisuuden tutkimista varten.
Ne ei kelpaa kiinteistön rakentamiseen.
Ja nämä tutkimukset ja toimenpiteet sen jälkeen maksaa tietysti rakennusluvan hakija.
 
Back
Top