Taistelu Helsingin varakentästä

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Luulisin, että uusi kenttä joudutaan vielä rakentamaan vaikka Tapiolan takamaillle. Sähköinen pienilmaillu ja liikelentäminen pienellä kalustolla ja aikatauluttomasti on tulevaisuutta. Tukholma haistoi sen jo vuosia sitten. Se tässä tuntuu absurdilta.

Me heräämme tähän aika lujaa vielä.

Tuusulanväylä rakennetaan kehätiehen asti, ja nyt ne vihreät "insinöörit" ovat päättäneet sulkea yhden kaistan Mäkelänkadulta polkupyörille. Ei Helsinkiin jaksa investoija tulla edes käymään, kun vaikkapa Kiovasta pääsee Seutulaan kahdessa tunnissa mutta toiset kaksi tuntia menee sitten ruuhkassa Hesingin keskustaan ja vielä kauemmin päästä pois. Ellei sitten kulje fillarilla.

Lauttasaaren sillaltakin muutetaan yksi autokaista onkijoille. Se on viisasta, sillä helsinkiläisten pitääkin kalastaa, koska eihän sinne edes voi kuljettaa ruokaa pian oikein mitään reittiä.

Voiko polkupyörän syödä?
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
New #321
Luulisin, että uusi kenttä joudutaan vielä rakentamaan vaikka Tapiolan takamaillle. Sähköinen pienilmaillu ja liikelentäminen pienellä kaustolla ja aikatauluttomasti on tulevaisuutta. Tukholma haistoi sen jo vuosia sitten. Se tässä tuntuu absurdilta.

Plus rahtilennot. Niissä on melkoisia visioita ja kokeilujakin jo. Kannattaa googlata, jos kiinnostaa.

Onko Helsingin alueella oikeasti Malmin korvaavaa aluetta, joka sijainniltaan olisi noin oivallinen, kun aletaan tosimielessä pienlentämään ja -lennättämään?

Vähän ihmetyttää muutenkin tämä tonttien haaliminen, kun kaupungistuminen on saletisti asia, joka siirtyy rakentamisessa kohti taivasta, niin se on mennyt muuallakin. Meillä elätellään kaavoituksessa jotain helvetin ihmeellistä iso punainen talo ja ryytimaa jokaiselle - illuusiota.....

Miten esim. liikenne aiotaan hoitaa, jos rakennetaan joka lammen ranta ja niitty sadan kilsan säteellä Helsingistä, jokaiselle maksukykyiselle tontti ja kyläteitä ja liittymiä joka mutkan puolikkaassa...ahhh.
 

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Kentän koillispuolelle on suunniteltu biovoimalaa. Nimi harhaanjohtava: saastuttava ja vaarallinen rekkaralli tiedossa. Lisäksi jätepuuta venäjältä.


https://www.lahitieto.fi/2018/03/07/alppikylassa-noussut-kansanliike-laitosta-vastaan-tattarisuon-kupeeseen-pohditaan-suurta-biolampolaitosta/


Ympäristöluvan saanti tökkii, kun ollaan näin lähellä asuinaluetta. Helen miettii ratkaisuna paikan siirtoa etelämmäksi. Siis malmin kentälle tulevan uuden asuinalueen viereen. Kuka sinne haluaa muuttaa jos voimala vieressä? Olisiko lentokenttäkäyttö sopivampaa voimalan läheisyydessä.

Bumerangina tullut ympäristölupahakemus:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B60F9A6C9-B385-4D85-A265-2922D8CFB324%7D/137606&ved=2ahUKEwjGnNGw3J7fAhXKKCwKHX1_D4MQFjABegQICBAB&usg=AOvVaw2M9XbOjRIzCP-nefuQ_CGg
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
Ei Helsinkiin jaksa investoija tulla edes käymään, kun vaikkapa Kiovasta pääsee Seutulaan kahdessa tunnissa mutta toiset kaksi tuntia menee sitten ruuhkassa Hesingin keskustaan ja vielä kauemmin päästä pois. Ellei sitten kulje fillarilla.
Niin tai sitten kulkee tuon välin junalla niin kuin kaikki muutkin - matka kestää sen massiiviset 28 minuuttia. Samaa linjaa tulevat käyttämään myös Malmin uuden asuinalueen asukkaat.

Voihan sitä kaikenlaisia visioita maalailla. Mitä pienilmailuun tulee, niin voihan siitä tulla samanlainen hitti kuin internetistä tai sitten sille käy samalla tavalla kuin yliäänimatkustukselle, maglev junille, tai länsi-saksan avaruussukkulalle. Epäilen kyllä jälkimmäisiä vaihtoehtoja.

Jos se pienkonekenttä pääkaupunkiseudulla on sellainen tulevaisuuden rahasampo kuin maalaillaan, niin kerätkää rahat sijoittajilta tai vaikka alan harrastajilta ja myykää suunnitelma sitten vaikka Espoon poliitikoille.

Pääkaupunkiseudun liikenne on varmaankin sellainen asia, että se on täällä asuvien oma päänsärky. Itse en esimerkiksi pohdi koskaan keskustan liikennejärjestelyjä, koska kukaan muu kuin sillä seudulla asuva ei sinne lähde autolla sompailemaan. Järkevä ihminen kun sovittaa oman toimintansa olosuhteisiin. Mikä pakko sinne keskustaan on mennä autolla? Jättää auton ilmaiseen paikotukseen ja menee loppumatkan junalla tai metrolla. Halvempaa ja nopeampaa.

Oma reserviläismielipiteeni on se, että Malmin kentällä on sotilaallista merkitystä. Se on hyvin todennäköinen maahanlaskupaikka ja vihollisen ilmasillanpää. Asuinalueen rakentaminen vapauttaa noin pataljoonan verran joukkoja. Mitään sotilaallista hyötyä kentästä ei ole ollut pitkiin aikoihin.
 

Lunni

Eversti
Mikä pakko sinne keskustaan on mennä autolla?
Silloin kun siinä kylässä tuli asuttua, niin auto oli käytössä mutta ei sillä hirveästi himottanut Kalliosta keskustaan ajaa. Ja silloin kun ajoi, lähinnä vitutti. Kahdesta syystä; a) minne vittuun mä saan tän parkkiin ja b) mitähän vittua sekin mahtaa maksaa. Pitskuun/Puksuun kyllä ajoi helposti.

Tietty jotkut sitä autoakin siellä tarvitsee. Otetaan nyt esimerkiksi yksi lapsuudentuttu joka työskenteli raksoilla. Hän sitä pakuaan, tai lähinnä niitä pakussa olevia työvälineitään tarvitsi, ja laillinen pysäköintimaksu olisi ollut n.64€ (8€/h x 8h), niin halvemmaksi tuli ottaa pysäköintisakko 40€.. en tiedä miksei yhtiö tarjonnut parkkipaikkaa tai pysäköintilippua. Luultavasti alihankinnan takia. Toiminimi tekee tai sitten se ei tee...
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Oma reserviläismielipiteeni on se, että
Netin reserviläinen lausuu, mutta ehkäpä vastoin PV:n ja Rajan kantaa.

PV ja Raja käyttivät sitä viranomaiskenttänä ja käyttävät vieläkin tarvittaessa niin kauan kuin siinä on kiitorata. Raja siirsi tukikohdan Seutulaan, ja vasteajat Suomenlahdelle pitenivät, mikä tiedettiin etukäteen.

Malmia käytetään edelleen viranomaisten yhteistoimintaharjoituksiin, ja puolustusvoimien ja rajavartioston helikoptereita on useasti tänä vuonna nähty harjoittelemassa kentällä. Armeijan kulkuneuvoja on kenttäalueella toistuvasti.

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-julkinen-puolustuspuhe-malmin-lentokentalle-huhut-kuolemastamme-vahvasti-liioiteltuja/27779448-66b7-3c9b-b5da-29cab27419fb

Kentän merkitys on koko Suomen ilmailua koskeva, ja sillä on viime kädessä aina merkitystä.

http://siivet.fi/kaupallinen-ilmailu/malmin-lentokentan-merkitys-suomen-ilmailulle/

Malmin lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. DOCOMOMO on 1989 perustettu kansainvälinen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö.

World Monuments Fund (WMF) on vuosina 2004 ja 2006 sisällyttänyt Malmin lentoaseman luetteloonsa sadasta maailman uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta.

Europa Nostra Finland on valinnut Malmin lentoaseman Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi 2015 ja esittänyt sitä Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen luetteloon. Lentoasema hyväksyttiinkin 2016 tähän Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin ohjelmaan.

http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2017/10/20170925-Museovirasto-lausunto.pdf

Ilmailulaitoksen lausunto:

Ilmailulaitos lausuu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdotuksista seuraavaa:

Ilmailulaitoksen mielestä on perusteltua, että myös pääkaupunkiseudulla on jatkossakin mahdollisuus harrasteilmailuun ja pienimuotoiseen ansiolentotoimintaan. Tämä edellyttää, että seudulla on erillinen yleisilmailukenttä, ja että sen ylläpito on hyvin järjestetty.

http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/ill-lausunto.html

Pelastuslaitos sanoi jo vuonna 2016, että Malmin hangaari ei sovi isoihin yleisötapahtumiin. Kaupunki pystyi pimittämään vuoden lausuntoa ja ajoi pois lentokoneita, koska halli tarvittiin "yleisötapahtumiin".

http://www.malmiairport.fi/hbl-pelastuslaitos-sanoo-ei-malmin-hangaarille/

Malmi oli Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä laskujen ja nousujen määrässä:

http://reservinsanomat.fi/etusivu-12015/1660-2/malmin-lentokentta-on-helsingin-oma-vayla-eurooppaan/
 
Viimeksi muokattu:

PSS

Ylipäällikkö
Helsingin kaupunkiympäristö laittoi puita uuniin. Lentokenttäyhdistys, joka on vuokrannut maa-alueen toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, on irtisanottu joukuun alussa.

Kaupunki haluaa kentän omaan käyttöön jo vuoden 2019 lopussa. Valituskin on jo matkalla.

http://www.malmiairport.fi/malmin-liikennealueen-vuokrasopimuksen-irtisanomisesta-oikaisuvaatimus/
No voi sun perkules. Koko toi Vantaanjoen suistoalue (Vanajantaka - Vantaa) koskineen on meidän hämäläisten ikiaikaista kalapaikkaa. Sitten tuli joku Ruotsin kuningas ja antoi ensin kalaoikeiksia virolaisille munkeille (no, ok), mutta sitten päätti tehdä kaupungin siihen meidän kalapaikkaamme. Nyt loppuu mun kärsivällisyyteni. Mää lähden täältä sisämaasta ja valtaan kalavedet takaisin! Näytän kuka täällä käskee. Loppuu se pelleily siellä.
:)
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
4000 (helsinkiläis) allekirjoitusta kasassa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466

Saas nähdä kuinka korkeaksi luvun pitää nousta, että media noteeraa asian. Hyysäri todennäköisesti vaikenee loppuun asti, koska päätoimitus vastustaa lentokenttää.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kalliita-asuntoja-isoja-ymparistovaikutuksia-onko-malmille-rakentamisessa-mitaan-jarkea/?shared=1057177-99a76d84-500

"Malmi vaikuttaa kohteelta, jossa asuntoja voidaan myydä vain edullisilla hinnoilla. Niitä ei kuitenkaan voida rakentaa edullisilla hinnoilla.
Sinnemäki ei vastaa kysymykseen, kuinka kallis esirakentaminen vaikuttaa asuntojen hintoihin. Kysyntä voi kuitenkin jäädä laimeaksi. Muut kohteet, jopa pääkaupunkiseudun muissa kaupungeissa, voivat osoittautua Malmia houkuttelevammiksi. Silti kaupunki odottaa rakentajien investoivan alueelle yli 3,2 miljardia euroa."

"Malmin kiitotiet on rakennettu soiselle savimaalle, joka on kauttaaltaan vahvistettava ennen kuin ensimmäistäkään taloa aletaan rakentaa. Kaupungin on stabiloitava kadut, osa puistoista, putkijohtokaivannot ja pihat.
Tämä tehdään syvästabiloinnilla. Porakone kaivaa saveen 5–25 metrin syvyisen reiän, johon ruiskutetaan sideainetta, useimmiten sementtiä. Se jähmettyy pilariksi.
Tällaisia 600- tai 700-millisiä pilareita porataan metrin välein. Laakson oikeaksi myöntämän arvion mukaan niiden yhteismitta on 14 333 kilometriä, joka vastaa edestakaista matkaa Helsingistä Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Sementtiä niihin menee puoli miljoonaa tonnia, joka on Betoniteollisuuden toimitusjohtajan Jussi Mattilan mukaan yli neljäsosa Suomen vuotuisesta sementintuotannosta. ”Se on järkyttävän suuri määrä”, Mattila sanoo."

"Se on kuitenkin vain osa Malmin rakentamisen hiilijalanjäljestä. Myös talojen pohjat on tuettava, useimmissa tapauksissa teräsbetonipaaluilla.
Niiden määrää projektipäällikkö Laakso ei lähde arvioimaan, mutta sekä sementtiä että terästä niihin tarvitaan valtavia määriä, sementtiä 35 kiloa ja terästä kahdeksan kiloa per metri."

"Satojen tuhansien reikien poraamiseen käytettävät koneet tupruttavat ilmaan hiilidioksidia, samoin se rekka-autojen armada, joka kuljettaa kaiken tämän materiaalin kenttäalueelle. Jos pilarin keskipituus on 10 metriä, reikiä tarvitaan 1,4 miljoonaa. "

"Lisäksi Malmilla on tehtävä mittavia maan tai oikeammin saven siirtotöitä. Destian alkuperäinen arvio oli yli kaksi miljoonaa kuutiota. "
 

PSB 5500

Kenraali
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kalliita-asuntoja-isoja-ymparistovaikutuksia-onko-malmille-rakentamisessa-mitaan-jarkea/?shared=1057177-99a76d84-500

"Malmi vaikuttaa kohteelta, jossa asuntoja voidaan myydä vain edullisilla hinnoilla. Niitä ei kuitenkaan voida rakentaa edullisilla hinnoilla.
Sinnemäki ei vastaa kysymykseen, kuinka kallis esirakentaminen vaikuttaa asuntojen hintoihin. Kysyntä voi kuitenkin jäädä laimeaksi. Muut kohteet, jopa pääkaupunkiseudun muissa kaupungeissa, voivat osoittautua Malmia houkuttelevammiksi. Silti kaupunki odottaa rakentajien investoivan alueelle yli 3,2 miljardia euroa."

"Malmin kiitotiet on rakennettu soiselle savimaalle, joka on kauttaaltaan vahvistettava ennen kuin ensimmäistäkään taloa aletaan rakentaa. Kaupungin on stabiloitava kadut, osa puistoista, putkijohtokaivannot ja pihat.
Tämä tehdään syvästabiloinnilla. Porakone kaivaa saveen 5–25 metrin syvyisen reiän, johon ruiskutetaan sideainetta, useimmiten sementtiä. Se jähmettyy pilariksi.
Tällaisia 600- tai 700-millisiä pilareita porataan metrin välein. Laakson oikeaksi myöntämän arvion mukaan niiden yhteismitta on 14 333 kilometriä, joka vastaa edestakaista matkaa Helsingistä Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Sementtiä niihin menee puoli miljoonaa tonnia, joka on Betoniteollisuuden toimitusjohtajan Jussi Mattilan mukaan yli neljäsosa Suomen vuotuisesta sementintuotannosta. ”Se on järkyttävän suuri määrä”, Mattila sanoo."

"Se on kuitenkin vain osa Malmin rakentamisen hiilijalanjäljestä. Myös talojen pohjat on tuettava, useimmissa tapauksissa teräsbetonipaaluilla.
Niiden määrää projektipäällikkö Laakso ei lähde arvioimaan, mutta sekä sementtiä että terästä niihin tarvitaan valtavia määriä, sementtiä 35 kiloa ja terästä kahdeksan kiloa per metri."

"Satojen tuhansien reikien poraamiseen käytettävät koneet tupruttavat ilmaan hiilidioksidia, samoin se rekka-autojen armada, joka kuljettaa kaiken tämän materiaalin kenttäalueelle. Jos pilarin keskipituus on 10 metriä, reikiä tarvitaan 1,4 miljoonaa. "

"Lisäksi Malmilla on tehtävä mittavia maan tai oikeammin saven siirtotöitä. Destian alkuperäinen arvio oli yli kaksi miljoonaa kuutiota. "
Kyll tulee vihreä unelma hintoihinsa. Tässäkin tapauksessa..
 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
Miksi Suomessa rakennetaan tuollaiselle savikolle, 50-100km pohjoisempana olisi tilaa ihmisille ja hiekkaharjuja joissa ei vesi seiso. Nyt kuskataan sitä soraa hiekkaharjuilta savikoille ja tehdään betonia jotta voidaan asua savikoilla. Jos Sinnemäenkin maalailema ilmastomuutos toteutuu niin väheneekö savikkojen vesi ja kannattaako betoniralli?

Mitäs mieltä "koko Suomen" Jan Vapaavuori on asiasta? Vauhtia vaan keskityspolitiikkaan?
 
Viimeksi muokattu:

Leaderdog

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
No juuri Mansesta kotiutuneena, tulin siellä ihmetelleksi ratikan tarpellisuutta....

Malmin ympäristöstä läheltä ja kaukaa on ollut ilmakuvia nähtävillä ja niiden perusteella helponpaa rakentamiseen soveltuvaa maata löytyy runsaasti.
Itse tosin olen todennut sen omilla käynneillä lentäen Malmilla, mutta päättäjät eivät tietenkään noteeraa noita metsäalueita, Sipoo mukaan lukien.
 
Viimeksi muokattu:

PSS

Ylipäällikkö
No juuri Mansesta kotiutuneena, tulin siellä ihmetelleksi ratikan tarpellisuutta....

Malmin ympäristöstä läheltä ja kaukaa on ollut ilmakuvia nähtävillä ja niiden perusteella helponpaa rakentamiseen soveltuvaa maata löytyy runsaasti.
Itse tosin olen todennut sen omilla käynneillä lentäen Malmilla, mutta päättäjät eivät tietenkään noteeraa noita metsäalueita, Sipoo mukaan lukien.
Mulle tulee ratikkakiskot 50 metrin päähän ja pysäkki noin 100 metrin.
Yksi ratikka korvaa kolme linja-autoa.
 
Top