Taistelu Helsingin varakentästä

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Joo, Helsingissä on ihmeellisiä viherkotkotuksia käynnissä, ja entistä enemmän nyt ilmastokauhistuksen myötä. Nyt tuntuu Helsingin liikennesuunnittelullakin (!) olevan agendana henkilöautoilun vähentäminen, koska ilmeisesti Helsingin yksityisautoilulla ratkeavat koko maailman ilmasto-ongelmat. Kuulemma esim. Kehä II jatketta Tampereentielle asti ei voi tehdä helpottamaan ruuhkia, koska liikennesuunnittelun mukaan se antaisi "väärän signaalin autoilusta". Toisin sanoen, tietä ei voi rakentaa koska sillä olisi liikaa käyttäjiä. Samalla innoissaan erityiskunnossapidetään pyöräteitä "jottei pyöräilijöiden tarvisi vaihtaa talveksi autoihin" - hyvä asia siis että pyöräily on talvellakin mahdollista, mutta jos nykyisin yhdellä kädellä laskettavat talvifillaroijat ovat ensisijainen vastaus talviliikenteeseen niin ei olla kyllä oikeilla vesillä.

Itse Helsingissä asuvana ihan mielellään kuljen keskustassa julkisilla, mutta se johtuu vain siitä että sijaitsen kävelymatkan päässä metrosta mihin on helppo hypätä, eikä yleensä ole suurempaa tavara- tai jälkikasvumäärää kuskattavana. Eli toisin sanoen, jos julkinen liikenne tehdään helpoksi ja halvaksi niin sillä on käyttäjiä. Mutta kyllä autoilunkin pitäisi olla mahdollista, varsinkin lapsiperheille ja vanhuksille. Nyt jotenkin innolla hypätään rakentamaan kaikenlaisia kävelykeskustoja, joka on taas hyvin mustavalkoista ajattelua eli joko autot tai sitten jalankulkijat. Onko Helsingissä kenties joku ongelma, että nykyiset jalankulkijat eivät mahdu jalkakäytäville?

Järkevin suunnitelma mitä hetkeen on näkynyt on Helsingin keskustatunneli välille Sörnäinen-Ruoholahti ja välistä pääsy parkkitunneleihin ja pari haaraa laivaterminaalien ja Jätkänsaaren suuntaan. Tähän varmaan nojaa tuo Jätkänsaaren tämänhetkinen liikennesuunnitelmakin. Ehkä se siitä siis noin 10-15 vuoden päästä helpottaa.. kunhan on upotettu "vähintään 600 miljoonaa euroa" projektiin.
Kyllä. Ideologisen yksityisautoilun inhoamisen paljastaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ”mutq päästöt!!!” -tyypiltä kysyy, että miten heidän ajamansa agenda suhtautuu tulevaan muutokseen yksityisautojen polttoaineissa (vety, sähkö). Kysymys sivuutetaan kokonaan, tai jatketaan ruuhkista motkottamista sillä vankalla näkemyksellä, minkä on kerännyt asumalla elämänsä pääosin Kehäteiden sisäpuolella.

Tämä liittyy laajemminkin Sosiaalidemokraattisen yhteiskuntamme lieveilmiöön, jossa tavallinen kansalainen sinänsä erittäin kannatettavan palveluiden ja hyvinvoinnin organisoinnin ja verovaroin kustantamisen takia ei ymmärrä mitään niistä mekanismeista, joilla se hyvinvointi tuotetaan. Korkeimmat tuloluokat ja talouselämähän sen rahan loppupeleissä maksavat valtion kassaan, jolla tämä kaikki kustannetaan, joten näiden toiminta- ja vaurastumisedellytysten soisi olevan todella korkealla kaikenlaisessa päätöksenteossa.
Se ei oikeasti tekisi ilmaston ja ympäristön kannalta kestävien päätösten tekemistä mahdottomasti, mutta kaikki-tai-ei-mitään toimintatapa sen sijaan petaa polusta todella kivikkoisen.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Tämä liittyy laajemminkin Sosiaalidemokraattisen yhteiskuntamme lieveilmiöön, jossa tavallinen kansalainen sinänsä erittäin kannatettavan palveluiden ja hyvinvoinnin organisoinnin ja verovaroin kustantamisen takia ei ymmärrä mitään niistä mekanismeista, joilla se hyvinvointi tuotetaan.
Pari miljoonaa palkansaajaa ja 300 000 yrittäjää maksavat kaiken. Ihan kaiken.

Kun eläkeiät nousivat, kyse ei ole vain elinajanodotteesta vaan muiden seikkojen muassa siitä, että jossain isossa kaupungissa 40% asuu vuokratuella. Ja lisää sosiaalisia asujia haalitaan maailman komeroista.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Pari miljoonaa palkansaajaa ja 300 000 yrittäjää maksavat kaiken. Ihan kaiken.

Kun eläkeiät nousivat, kyse ei ole vain elinajanodotteesta vaan muiden seikkojen muassa siitä, että jossain isossa kaupungissa 40% asuu vuokratuella. Ja lisää sosiaalisia asujia haalitaan maailman komeroista.
Esimerkiksi tuo asumistuensaajien määrä oli tosiaan aika hätkähdyttävä tilasto. Niin sitä vaan elää omassa kuplassaan, kun ei ole ikinä aikuisiällä asioinut TE-toimiston tai KELAn kanssa, tai ollut edes yhtä kokonaista päivää sairaslomalla ja ajatusmaailma omillaanpärjäämisen suhteen on aika rajoitettu, vaikka toki suhteellisesti itsekin on nuorempana ja osittain edelleen päässyt osalliseksi erilaisia verovaroin kustannettuja tukiaisia, joita eri elämän osa-alueilla tulee vastaan piilotettuna milloin mihinkin.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
http://www.malmiairport.fi/maakuntakaava-malmin-lentokentan-osalta-korkeimpaan-hallinto-oikeuteen/

"Helsingin hallinto-oikeus on päättänyt joulukuussa 2018 hylätä Malmin lentoasemaa koskevat valitukset Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Valituksissa Malmin lentoaseman ystävät ry on vaatinut valituksessaan 29.6.2017 Malmin lentokenttäalueen kaavamerkinnän säilyttämistä liikennealueena, koska kaavoitus on tehty väärässä järjestyksessä eikä korvaavia ratkaisuja ole toteutettu aiempien päätösten mukaisesti. Valitusten hylkäämistä on myös perusteltu lentotoiminnan lakkaamisella, vaikka Malmi on edelleen Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä.

Käsittelyssä useita valituskohtia on jätetty huomiotta ja joitain tulkittu virheellisesti, joten Malmin lentoaseman ystävät ry on hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja vaatii hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista Malmin lentokentän osalta."

”Hallinto-oikeus on käsitellyt vain osan valituksemme kohdista. On harmi, että joudumme toistuvasti hakemaan oikeutta kaikista oikeusasteista, mutta siihen olemme valmiita”.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Sain tietoa, että Patria etsii parhaillaan uusia tiloja Espanjasta. Ammattilentäjien koulutus saattaa loppua Suomesta. Ovat olleet nyt Pirkkalassa.

Malmin lentokonehangaariin mahtuisi 10 DC-3-konetta. Kaupunki ei suostu vuokraamaan tyhjää hallia lentäjille, vaikka lämmittää sitä kaukolämmöllä. DC-3 on Vaasassa talvisäilytyksessä.

OH-LCH ansaitsisi parempaa kuin Anni Sinnemäen ja kaupunkiympäristön silkan kiusanteon, mutta nyt sillä on hyvä olla.

Kiitos, Vaasa!

DxJjSN3W0AEU3mm.jpg
 

hansai

Ylipäällikkö
Ministeriö korvaa nyt Malmin kenttää jakamalla taskurahoja kuudelle pikkukentälle – Helikopterit jäämässä myös vaille kotia
Uutisanalyysi: Eduskunta vaati Malmin tilalle korvaavaa kenttää, mutta sellaista ei ole löytynyt. Toimintaa yritetään jakaa kentille, joista osa ei edes halua lisää koneita.
KOTIMAA 28.1.2019 18:30
JYRI RAIVIO

Malmin lentokenttä lokakuussa 2014.© MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
”EDUSKUNTA edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”
Näin päätti Suomen eduskunta huhtikuun 4. päivänä 2018. Lausuma kirjattiintäysistunnossa, jossa Malmin kentän säilyttämiseksi tehty kansalaisaloite eli Lex Malmi hylättiin.

Eduskunta oli jo kolmas korkea valtioelin, joka edellytti Malmin toimintojen turvaamista korvaavalla paikalla sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki tuhoaa lentokentän ja rakentaa alueelle asuntoja noin 25 000 ihmiselle.
Ensimmäisenä tätä edellytti Jyrki Kataisenjohtama maan hallitus kehysriihipäätöksessään vuonna 2014. Päätöksen mukaan Malmi voidaan muuttaa asuinalueeksi mutta vain sillä edellytyksellä, että kentän ilmailutoiminnoille löydetään joku muu paikka.



Lue lisää












Asuntotuotantokäyttö ”edellyttää Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle”, kehysriihipäätöksessä 21.3.2014 sanotaan. Tämä edellytys tosin unohdettiin saman tien asian jatkokäsittelyssä. Se loisti poissaolollaan jo vähän yli viikkoa myöhemmin tehdyssä julkisen talouden suunnitelmassa.
Valtiovarainministeriö selitti seitsemän – Malmin ja suomalaisen siviili-ilmailun kannalta olennaisen tärkeän – sanan unohtamista tarpeella lyhentää kehysriihipäätöksen tekstiä. Tekstin lyhentäjää ei ole löytynyt vieläkään eikä hallinnon toimien lainmukaisuutta valvova oikeuskanslerin virasto ole ollut kiinnostunut asiaa selvittämään.

TOISENA asialla oli joulukuun alussa 2014 silloinen liikenneministeri Paula Risikko(kok). Hän perusti työryhmän tutkimaan, mihin Malmin toiminnot voidaan siirtää, kun valtion lentokenttäyhtiö Finavia luopuu kentästä vuonna 2016.
Työryhmä heitti pyyheliinan kehään jo ennen työnsä aloittamista. Liikenne ja viestintäministeriön Risto Murron johtama ryhmä ei saanut aikaan edes mietintöä saati sitten löytänyt Malmin korvaajaa.
Lokakuussa 2015 ministeriö julisti, että Malmi on sen osalta loppuun käsitelty, mutta ilo oli ennenaikainen. Asiaan jouduttiin palaamaan maan korkeimman valtioelimen eduskunnan toimeksiannosta.
Valtioneuvoston, ministerin ja lopulta myös eduskunnan huolenpito ei kuitenkaan ole auttanut Malmin käyttäjiä. Rajavartiosto tosin on siirtynyt Helsinki-Vantaalle ja Patrian iso lentokoulu omalla kaupallisella päätöksellään Pirkkalaan, mutta muiden tulevaisuus on täysin auki.


Malmi on siviilihelikopteritoiminnan avainpaikka, jossa muun muassa huolletaan noin puolet Suomen koptereista.​
KAUPUNKI on irtisanonut kentän vuokrasopimuksen lentotoimintaa pyörittäneen Malmin Lentokenttäyhdistyksen kanssa. Yhä varsin vilkas lentotoiminta Suomen toiseksi vilkkaimmalla kentällä loppuu 11 kuukauden kuluttua.
Nyt näyttää siltä, että häätö koskee myös helikoptereita, vaikka ne tarvitsevat kenttäalueesta vain pienen pläntin. Helikopteriyrittäjien vuokrasopimuksia ei ole vielä sanottu irti, mutta Malmista vastaava kaupungin projektinjohtaja Kimmo Kuisma pitää häätöä todennäköisenä.
”Kaupungin vahva tahtotila on, että kaikki lentäminen Malmilla loppuu ensi vuodenvaihteessa”, Kuisma sanoo.
Se olisi raskas isku koko toimialalle. Malmi on siviilihelikopteritoiminnan avainpaikka, jossa muun muassa huolletaan noin puolet Suomen koptereista.
Tilanne ilmeisesti huolestuttaa myös kaupungin viranomaisia. He ovat elvyttämässä neljän vuoden takaista suunnitelmaa helikopterikentän rakentamisesta Kivikkoon, Kehä I:n ja Lahden moottoritien kainaloon vain muutaman kilometrin päähän Malmilta.
Hanke on kuitenkin vasta alkuvaiheissaan, eikä Kivikosta missään tapauksessa lennetä ennen ensi vuodenvaihdetta.
Dick Lindholm on Heliwest-yhtiön toimitusjohtaja ja alan yrittäjien edusmies kaupungin suuntaan. Hän toivoo vilpittömästi, että helikopteritoiminta Malmilla voisi jatkua kunnes Kivikko – tai joku muu paikka – on käytettävissä.

MALMIN muun lentotoiminnan näkymät ovat helikoptereitakin synkemmät. Karu tosiasia nimittäin on, ettei eduskunnan lausuma ole johtanut minkäänlaiseen eduskunnan ehdot täyttävään ratkaisuun.
Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan ilmeisesti toista mieltä. Ministeriön ratkaisu on hajauttaa Malmin toiminnot kuudelle eteläsuomalaiselle lentopaikalle. Tätä varten valtio on myös antanut rahaa näiden kenttien kehittämiseen.
”Me olemme kohdentaneet valtion lentokenttäavustuksia niin, että eduskunnan lausuma toteutuisi”, sanoo yksikön päällikkö Timo Kievari ministeriöstä.
Tänä vuonna on jaettu 3,3 miljoonaa euroa, viimeksi lisäbudjetin kautta kaksi miljoonaa. Se ei ole järin iso summa kuuden lentokentän kehittämiseksi.
”Pääkaupunkiseudun lähellä on useita aktiivisessa käytössä olevia lentopaikkoja, joiden kehittämistä tukemalla voidaan luoda sopivat puitteet ja toimintaedellytykset Malmin toimintojen siirtämiseksi näille lentopaikoille. Eduskunnan lausumassa esitettyä on siksi pyritty toteuttamaan juuri em. toimilla lähialueen kenttien kehittämiseksi”, Kievari lisää sähköpostiviestissä.
”Pääkaupunkiseudun lähellä” on kuitenkin venyvä käsite. Valtion tukea on saanut kuusi kenttää. Ne ovat Nummela, Hyvinkää, Kiikala, Räyskälä, Vesivehmaa ja Pyhtää.
Niistä Kiikala ja Pyhtää ovat hyvän moottoritieyhteyden päässä, mutta reilun sadan kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Lopen Räyskälä on Kanta-Hämettä. Myös sinne matkaa on reilut sata kilometriä, mutta tiet sellaisia, että ajo Helsingistä kestää noin puolitoista tuntia. Lahden pohjoispuolella Päijät-Hämeessä olevalle Vesivehmaalle matkaa on jo noin 130 kilometriä.
Vain Nummela ja Hyvinkää, molemmat noin 50 kilometrin päässä Helsingistä, voisivat täyttää eduskunnan ehdon ”hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä olevasta kentästä.” Malmille on Helsingin keskustasta noin 15 kilometriä. Kentän säilyttämisen puolesta taisteleva Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys on määritellyt hyvien etäisyyksien rajaksi 30 kilometriä.

HYVINKÄÄLLÄ ajatukselle Malmin toimintojen vastaanottamisesta sanotaan kuitenkin ”kiitos ei”. Kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan mukaan kaupunki on tyytyväinen kentän nykyiseen, ympäristöluvankin rajoittamaan toimintaan ja sen pyörittäjään Hyvinkään Ilmailukerhoon.
Hyvinkään kenttä on valtion maalla, mutta keskellä asutusta ja pohjavesialueella. Lähinnä näistä syistä siitä ei ole Malmin korvaajaksi, edes osittain. Toimintaa ei olla halukkaita lisäämään.
Vihdin Nummelan omistaa kunta. Kenttä on lähellä Helsinkiä ja sen hyvät yhteydet paranevat entisestään, jos niin sanottu tunnin juna eli suora ratayhteys Helsingistä Turkuun toteutuu.
Kenttää koskevat kuitenkin samat rajoitukset kuin Hyvinkäätä. Se on pohjavesialueella ja nopeasti kasvaneen taajaman keskellä. Ympäristölupa rajoittaa lentotoiminnan, ennen kaikkea polttoaineiden käsittelyn kasvattamista.
Silti Nummelassa suhtaudutaan liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmaan vähän suopeammin kuin Hyvinkäällä. Vihdin uuden kunnanjohtajan Erkki Eerolanmukaan kenttä aiotaan päällystää vuonna 2019 osittain valtion, osittain kunnan rahoilla. Suunnitelmissa on muutaman kevytrakenteisen hallin rakentaminen ja ainakin yhden Malmilla toimivan lentokoulun muutto Nummelaan.
”Ei tänne kuitenkaan missään tapauksessa voida siirtää kaikkea Malmin toimintaa”, Eerola sanoo.
Samaa mieltä on Nummelan perinteistä, lähinnä purjelentoon painottunutta toimintaa pyörittävän Nummelan Lentokeskus ry:n eli NLK:n puheenjohtaja Tom Arppe. Ympäristölupa on NLK:n nimissä.
Arppe arvioi, että Nummelaan voisi siirtyä korkeintaan 20–25 konetta, kun niitä nyt on Malmilla noin sata. Operaatioita eli lentoonlähtöjä ja laskuja voitaisiin tehdä ehkä kolmasosa Malmilla tehdystä määrästä.
Kenttä seisoo tyhjillään, paikat rapistuvat ja kaupungilta jää saamatta 92 000 euron vuosivuokra.​

Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk

Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk

TILAA NYT

HAJASIJOITTAMINEN viidelle eteläsuomalaiselle kentälle on kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriön ainoa tapa vastata eduskunnan huutoon. Suunnitelma B:tä ei ole tai ainakaan yksikön päällikkö Kievari ei puhu sellaisesta mitään.

Aikakaan ei riitä muiden vaihtoehtojen etsintään. Lentäminen Malmilla loppuu vuodenvaihteessa, vaikka rakentamisen alku siintää vielä paljon kauempana. Kentällä ei saa tehdä mitään ennen kuin Uudenmaan ely-keskuksen hylkäävä päätös kentän suojelemisesta rakennusperintölain perusteella on saanut lain voiman.
Päätöksestä on valitettu ympäristöministeriöön, jonka ratkaisua odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Siitäkin päätöksestä voidaan valittaa – ja Malmi-saagan aiempien vaiheiden valossa varmasti valitetaankin – normaalin hallinto-oikeusprosessin tappiin saakka.
Aikaa menee vuosia. Sen ajan kenttä seisoo tyhjillään, paikat rapistuvat ja kaupungilta jää saamatta 92 000 euron vuosivuokra.
Valtioneuvosto antaa keväällä eduskunnalle selvityksen, jossa kerrotaan, mihin toimiin eduskunnan lausuman johdosta on ryhdytty. Kansanedustajat ratkaisevat aikanaan, täyttääkö ministeriön hajasijoitussuunnitelma eduskunnan asettaman ehdon korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamisesta hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä Malmista.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ministerio-korvaa-nyt-malmin-kenttaa-jakamalla-taskurahoja-kuudelle-pikkukentalle-helikopterit-jaamassa-myos-vaille-kotia/?shared=1060695-f20c38eb-500
 

arix

Kenraali
Tähän heikosti liittyen, itselleni tuli yllätyksenä tieto että lahden moottoritie Tattarisuon/Malmin lentokentän kohdalla on oikeasti silta, maaperä on niin vaikeaa ettei siihen pystytty rakentamaan kestävää pohjaa moottoritielle...
 

Falangi

Kenraali
Anni Sinnemäki pääsi pälkähästä – poliisi ei tutki kiistaa lentokoneista, jotka hyytyvät lämmitetyn hallin edessä Malmin kentällä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b6133ad0-54f3-4a3d-8efc-118e828770b1
Poliisi ei käynnistä rikostutkintaa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen toimista Malmin kentän lentokonehallin vuokrakiistassa. Rikosilmoituksen mukaan Sinnemäen toimet olivat aiheuttaneet kaupungille ainakin neljännesmiljoonan menetykset.

Tutkintapyynnössä epäiltiin apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr)aikaansaaneen kaupungin kassaan neljännesmiljoonan euron loven.Tutkintapyynnön mukaan tappiot olivat seurausta kaupunkiympäristöstä vastaavan Sinnemäen toimista Malmin kentän suuren lentokonehallin vuokrasopimusten lopettamiseksi.

Lentokoneet häädettiin pihalle, mistä aiheutuu isoa haittaa myös koneiden omistajille. Tyhjää hallia pidettiin – ja pidetään yhä – lämmitettynä. Samaan aikaan lentokoneet hyytyvät ulkona pakkasen ja lumen keskellä.

Myöskään Nord Stream -kaasuputkea rakentavan yhtiön huoltokoptereille ei suostuttu vuokraamaan edes väliaikaista tilaa hallista. Säännöllistä lentoliikennettä harjoittavia yli kymmenen miljoonan euron hintaisia koptereita joudutaan lämmittämään ja huoltamaan hatarassa, öljypuhaltimella lämmitetyssä pressuhallissa.

”Sangen epäuskottavaa”

Viime marraskuussa tehdyn tutkintapyynnön mukaan oli syytä epäillä, että Sinnemäki on ”henkilökohtaisten päämääriensä tavoittelussa” toiminut asiassa ”tietoisesti ja täysin tahallisesti.

Lukuisista pyynnöistä huolimatta kaupunki on kieltäytynyt vuokraamaan tyhjää hallia ilmailukäyttöön edes väliaikaisesti talvikuukausien ajaksi.


Tutkinnan lopettamispäätöksen tehnyt rikoskomisario Teemu Jokinenperustelee päätöstään muun muassa sillä, että tutkintapyynnön tehnyt lentäjä ei hänen mukaansa esittänyt epäilyilleen mitään konkreettisia perusteita.

Jokinen katsoo myös, että väite siitä, että Sinnemäki olisi pyrkinyt tai halunnut tahallisesti aiheuttaa vahinkoa Helsingin kaupungille ja sen veronmaksajille, oli ainakin esitutkintakynnyksen ylittymisen kannalta ”sangen epäuskottava”.

Tappiot kasvavat
Rikoskomisario piti kyseenalaisena myös kaupungille aiheutunutta taloudellista vahinkoa.

– Käsitykseni mukaan saamatta jäänyt tulo ei ole indisio taloudellisesta vahingosta, Jokinen päättelee.

Tosin hän myöntää, että hallin vuokrasopimusten jatkamatta jättäminen saattaa kunnan tehokkaan varojenhoidon kannalta olla ”joiltain osin altis lähinnä poliittiselle kritiikille”.

Kaukolämmöllä lämmitettävä iso halli on ollut tyhjillään yli puolitoista vuotta.Malmin lentoaseman ystävät ry:n laskelmien mukaan tästä aiheutuneet vuokratappiot ovat nousseet jo lähelle 300 000 euroa.

Kun mukaan lasketaan kaupungin kaksi vuotta tyhjänä pitämä rajavartioston entinen helikopterihalli, menetykset kasvavat kokonaisuudessaan jo puoleen miljoonaan euroon.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
 

Lunni

Eversti
Anni Sinnemäki pääsi pälkähästä – poliisi ei tutki kiistaa lentokoneista, jotka hyytyvät lämmitetyn hallin edessä Malmin kentällä


Olipa yllätys...

Tyhjää hallia pidettiin – ja pidetään yhä – lämmitettynä.

Säännöllistä lentoliikennettä harjoittavia yli kymmenen miljoonan euron hintaisia koptereita joudutaan lämmittämään ja huoltamaan hatarassa, öljypuhaltimella lämmitetyssä pressuhallissa.
Kaukolämpö tyhjään halliin, ja öljypuhaltimella pressuhalliin... #ilmastotalkoot, no, eihän se taksikaan saastuta jos siellä takapenkillä istuu Vihreä kansanedustaja aamuyöstä...
 

jokuvaan

Ylipäällikkö

"Nieminen kertoo muodostaneensa kantansa Malmin kenttään jo kuusi vuotta sitten EU:n komission ilmailustrategian myötä.
– Sen mukaan ilmailu on lähivuosien eniten kasvava liikennemuoto, ja kärkenä on kaupunkien välinen pienlentokoneliikenne. EU suositteli rakentamaan kaupunkikenttiä.
– Helsinki-Vantaan matkustaja- ja rahtiliikenteen väliin ei mahdu pienkoneita. Aikatauluton pienlentokoneliikenne kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti. Sähkökoneet ovat tulossa. Ja nyt Helsinki katkaisee niiltä siivet, Nieminen toteaa."

 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Aikalisä
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006060029.html
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ pudotti perjantaina pommin Helsingin päättäjien ja Uudenmaan ely-keskuksen viranomaisten syliin: ministeriö palautti Malmin lentoasemaa koskeneen rakennussuojeluasian takaisin valmisteluun.

Uudenmaan ely-keskus päätti taannoin, ettei lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoratoineen tarvitse suojella. Ympäristöministeriön mukaan ely-keskus oli katsonut asiaa vain kaavoituksen näkökulmasta, kun sen olisi pitänyt tarkastella asiaa myös rakennusperintölain valossa.

Ministeriön mukaan Uudenmaan ely-keskus ei ole päätöksessään ottanut huomioon rakennusperintölakia toisin kuin sen olisi pitänyt.

Ympäristöministeriö edellyttää, että ely-keskus käsittelee asian uudelleen niin, että se ottaa huomioon myös lain rakennusperinnöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiista Malmin lentoaseman tulevaisuudesta palaa lähtöpisteeseensä.


Ympäristöministeriö korostaa, ettei se ota kantaa siihen, pitääkö alue suojella vai ei. Se toteaa vain, että ely-keskuksen tarkastelu on perusteluiltaan puutteellinen.
 

hansai

Ylipäällikkö
Vapaavuori HS:lle: Malmin suunnittelu ei pysähdy
Suomenmaa5.4.2019 19:52
Muokattu
5.4.2019 20:00



A-
A+
Malmin lentokenttä Helsingin kokoomuslaisen pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan ympäristöministeriön päätös palauttaa Malmin lentokentän suojelu valmisteluun ei tarkoita välttämättä "yhtään mitään".
Vapaavuori kommentoi asiaa Helsingin Sanomille. Päätös ei ollut hänen mukaansa yllätys.
– Päätös tuli, asia käsitellään uudelleen, ja sitten saattaa tulla sama päätös uudelleen, Vapaavuori sanoi.

VAPAAVUOREN mukaan Malmin rakentamissuunnitelmat eivät ole pysähtymässä. Suunnitelmia on hänen mukaansa tarkoitus jatkaa valitusprosessin yhteydesssä.
– Jokainen päätöshän on valituskelpoinen. Malmia on suunniteltu vuosikausia olettamuksella, että matkan varrella tulee valituksia, joiden jälkeen suunnittelu taas etenee

Helsingin kaupunki suunnittelee Malmille asuntoja noin 25 000 helsinkiläiselle.

 

Talvela

Ylipäällikkö
Vapaavuori HS:lle: Malmin suunnittelu ei pysähdy
Suomenmaa5.4.2019 19:52
Muokattu
5.4.2019 20:00



A-
A+
Malmin lentokenttä Helsingin kokoomuslaisen pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan ympäristöministeriön päätös palauttaa Malmin lentokentän suojelu valmisteluun ei tarkoita välttämättä "yhtään mitään".
Vapaavuori kommentoi asiaa Helsingin Sanomille. Päätös ei ollut hänen mukaansa yllätys.
– Päätös tuli, asia käsitellään uudelleen, ja sitten saattaa tulla sama päätös uudelleen, Vapaavuori sanoi.

VAPAAVUOREN mukaan Malmin rakentamissuunnitelmat eivät ole pysähtymässä. Suunnitelmia on hänen mukaansa tarkoitus jatkaa valitusprosessin yhteydesssä.
– Jokainen päätöshän on valituskelpoinen. Malmia on suunniteltu vuosikausia olettamuksella, että matkan varrella tulee valituksia, joiden jälkeen suunnittelu taas etenee

Helsingin kaupunki suunnittelee Malmille asuntoja noin 25 000 helsinkiläiselle.


Näitä kavereita ei tosiaan mikään pysäytä, heillä on valta ja rahat.
 
Top