Taistelu Helsingin varakentästä

jokuvaan

Ylipäällikkö
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/807ff643-658b-4239-9cc9-5d2349ff31aa

"Tiilikainen huomauttaa, että vaikka ministeriö ei perjantaisella päätöksellään ota kantaa Malmin kentän suojeluun, hän itse soisi lentotoiminnan jatkuvan tulevaisuudessa.
– Näen sen kasvavan arvon pienlentoliikenteen kannalta. Päästötön, sähköinen lentäminen kehittyy. Kaupungin keskustaa lähellä oleva pienlentokenttä on hyvin arvokas."
///
Eduskuntavaali-ehdokkaille suunnattu kysely:
 

Jarppi

Kersantti
Näitä kavereita ei tosiaan mikään pysäytä, heillä on valta ja rahat.
Näyttäytyy enemmänkin siltarumpupoliitikkojen rimpuilulta tämä. Malmin lentoasemalta on 50-60 kilometrin päässä Hyvinkään, Nummelan ja Mäntsälän kentät. Ja pidemmällä Suomessa muita.
 

hansai

Ylipäällikkö
Voiko Malmin lentokenttä sittenkin säilyä lentokäytössä? Uudenmaan ely-keskukseen laskeutui syvä hämmennys
Ympäristöministeriö vaatii ely-keskusta perustelemaan asunnot mahdollistavan päätöksensä myös rakennusperinnön kannalta. Ely-keskus kertoo tehneensä sen jo.

Kirjoittaja(t)Katja Kuokkanen / HS

Voivatko Helsingin suunnitelmat uuden asuinalueen rakentamisesta Malmin lentokentälle vielä kaatua?

Ympäristöministeriö tiedotti perjantaina palauttavansa laajasti vastustusta kirvoittaneen, lentoaseman rakennussuojelua koskevan päätöksen uudelleen valmisteluun.

Uudenmaan ely-keskus päätti viime kesänä, ettei lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoratoineen tarvitse suojella. Ympäristöministeriön mukaan ely-keskus oli kuitenkin katsonut asiaa vain kaavoituksen näkökulmasta, kun sen olisi pitänyt tarkastella asiaa myös rakennusperintölain valossa.

Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager on vielä maanantaiaamunakin ymmällään ympäristöministeriön tuoreesta päätöksestä.
Wager kertoo, ettei vielä tiedä, minkälaisen vastauksen ely-keskus aikoo muotoilla ympäristöministeriölle.

”En ymmärrä itsekään”
Erikoiseksi ympäristöministeriön pääperusteen tekee se, että ely-keskuksen alkuperäisessä päätöksessä perustellaan, miksi rakennusperintölaki ei ole oikea väline kentän kohtalon ratkaisuun.

Rakennusperintölakia ei siis Wagerin näkemyksen mukaan ole sivuutettu, toisin kuin ympäristöministeriö väittää.

Mitä ympäristöministeriö siis nyt edellyttää? ”Se tässä nyt on se kysymys. En ymmärrä itsekään, vaikka olen tehnyt vastaavia päätöksiä seitsemän kahdeksan vuotta”, Wager sanoo.

Palautuksen voi hänen mukaansa nähdä niin, että Malmin kentän valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriarvoja ei olisi huomioitu riittävästi.

”He [ministeriössä] viittasivat, ettei ole käsitelty valtakunnallista merkitystä ja otettu siihen kantaa. Mutta kun meidän oman käsityksemme mukaan olemme nimenomaan ottaneet kantaa siihen, että kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.”

Malmin kenttää koskevat valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Ely-keskus taas on todennut, että kulttuuriarvot turvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan – käytännössä siis sitä mukaa kuin Helsinki saa tehtyä alueen tarkkaa rakentamista määrittelevät asemakaavat.

”Totesimme jo, ettei valtakunnallisesti merkittäviä arvoja saa vaarantaa. Ne turvataan kaavaprosessissa, eikä rakennusperintölakia siksi tarvita siihen”, Wager sanoo.

Helsingin kaavarunko ja asemakaavan muutos varmistavatkin, että kentän keskeisimmät rakennukset säästyvät. Lentoaseman aukio on osoitettu katuaukioksi. Rakennusten säilymiseksi on siis jo Wagerin mukaan tehty riittävät päätökset.

Vain vaatimukset alueen kokonaan avoimena säilyttämisestä ja lentokenttäkäytön mahdollistamisesta eivät sovi kaupungille. Silloin rakentaminen asunnoiksi olisi liian tehotonta.

”Edellytykset täyttyvät, ja siksi oikea väline on asemakaavassa toteutuva suojelu”, Wager sanoo.

”Lentotoimintaa ei voi suojella”
Entä kiitoradat? Voisiko palautus juontua tarpeesta säilyttää kiitotiet, rullaustiet ja asemataso? Niiden suojelua on korostanut esimerkiksi Museovirasto.

Käyttötarkoituksen suojelemista rakennusperintölaki ei ely-keskuksen mukaan mahdollista.

”Siitä ympäristöministeriö on nähdäkseni samaa mieltä. Lentotoimintaa ei voi suojella”, Wager sanoo.

Siihen, tulisiko kiitoradat säilyttää, ministeriöllä ei olisi toimivaltaa. Ministeriö valvoo ely-keskuksen päätösten lainmukaisuutta mutta ei voi määrätä päätösten sisällöistä. Ne ovat Wagerin mukaan ely-keskuksen päätösvallassa.

Kiitoratojen linjauksia on kaupungin kaavarungon mukaan määrä kunnioittaa katuina ja puistoalueina.

Valtio luopui kentästä vuoden 2016 lopussa
Asuinalueen rakentamisen tukena on tässä myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös Helsingin yleiskaavasta joulukuulta 2018. Kiitorata-alueen täyden avoimuuden säilyttäminen ei KHO:n mukaan ole välttämätöntä alueen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi.

KHO siis katsoi, ettei Malmin kentän muuttamiselle asuinalueeksi ole estettä. ”Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on jo turvattu ylemmillä kaavatasoilla”, Wager sanoo.

Voisiko valtio vielä puuttua lentotoiminnan säilymiseen Malmilla? ”Ei”, Wager vastaa.

Valtio luopui Malmin kentästä vuoden 2016 lopussa. Alueen luovuttaminen Helsingin kaupungille perustuu siihen, että valtio haluaa Helsingin rakentavan riittävästi uusia asuntoja. Siksi kenttäalue on tärkeä kaupungin kasvamisen sekä valtion ja kaupungin neuvottelutuloksen kannalta.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kenttä muutetaan asuinalueeksi. Päätös on Wagerin mukaan yksin kaupungin vallassa. ”Valtio tai ely-keskus ei voi puuttua valtuuston päätökseen.”

Voiko päätöksen Malmin muuttamisesta asuinalueeksi siis perustella vielä selvemmin?

”Jollain tapaa meidän pitää pystyä tämä perustelemaan uudestaan, koska ympäristöministeriö on sitä mieltä, että emme ole riittävästi perustelleet asiaa. Käymme tämän nyt uudestaan läpi”, Wager sanoo.

https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/voiko-malmin-lentokentta-sittenkin-sailya-lentokaytossa-uudenmaan-ely-keskukseen-laskeutui-syva-hammennys/
 

PSB 5500

Kenraali
Voiko Malmin lentokenttä sittenkin säilyä lentokäytössä? Uudenmaan ely-keskukseen laskeutui syvä hämmennys
Ympäristöministeriö vaatii ely-keskusta perustelemaan asunnot mahdollistavan päätöksensä myös rakennusperinnön kannalta. Ely-keskus kertoo tehneensä sen jo.

Kirjoittaja(t)Katja Kuokkanen / HS

Voivatko Helsingin suunnitelmat uuden asuinalueen rakentamisesta Malmin lentokentälle vielä kaatua?

Ympäristöministeriö tiedotti perjantaina palauttavansa laajasti vastustusta kirvoittaneen, lentoaseman rakennussuojelua koskevan päätöksen uudelleen valmisteluun.

Uudenmaan ely-keskus päätti viime kesänä, ettei lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoratoineen tarvitse suojella. Ympäristöministeriön mukaan ely-keskus oli kuitenkin katsonut asiaa vain kaavoituksen näkökulmasta, kun sen olisi pitänyt tarkastella asiaa myös rakennusperintölain valossa.

Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager on vielä maanantaiaamunakin ymmällään ympäristöministeriön tuoreesta päätöksestä.
Wager kertoo, ettei vielä tiedä, minkälaisen vastauksen ely-keskus aikoo muotoilla ympäristöministeriölle.

”En ymmärrä itsekään”
Erikoiseksi ympäristöministeriön pääperusteen tekee se, että ely-keskuksen alkuperäisessä päätöksessä perustellaan, miksi rakennusperintölaki ei ole oikea väline kentän kohtalon ratkaisuun.

Rakennusperintölakia ei siis Wagerin näkemyksen mukaan ole sivuutettu, toisin kuin ympäristöministeriö väittää.

Mitä ympäristöministeriö siis nyt edellyttää? ”Se tässä nyt on se kysymys. En ymmärrä itsekään, vaikka olen tehnyt vastaavia päätöksiä seitsemän kahdeksan vuotta”, Wager sanoo.

Palautuksen voi hänen mukaansa nähdä niin, että Malmin kentän valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriarvoja ei olisi huomioitu riittävästi.

”He [ministeriössä] viittasivat, ettei ole käsitelty valtakunnallista merkitystä ja otettu siihen kantaa. Mutta kun meidän oman käsityksemme mukaan olemme nimenomaan ottaneet kantaa siihen, että kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.”

Malmin kenttää koskevat valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Ely-keskus taas on todennut, että kulttuuriarvot turvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan – käytännössä siis sitä mukaa kuin Helsinki saa tehtyä alueen tarkkaa rakentamista määrittelevät asemakaavat.

”Totesimme jo, ettei valtakunnallisesti merkittäviä arvoja saa vaarantaa. Ne turvataan kaavaprosessissa, eikä rakennusperintölakia siksi tarvita siihen”, Wager sanoo.

Helsingin kaavarunko ja asemakaavan muutos varmistavatkin, että kentän keskeisimmät rakennukset säästyvät. Lentoaseman aukio on osoitettu katuaukioksi. Rakennusten säilymiseksi on siis jo Wagerin mukaan tehty riittävät päätökset.

Vain vaatimukset alueen kokonaan avoimena säilyttämisestä ja lentokenttäkäytön mahdollistamisesta eivät sovi kaupungille. Silloin rakentaminen asunnoiksi olisi liian tehotonta.

”Edellytykset täyttyvät, ja siksi oikea väline on asemakaavassa toteutuva suojelu”, Wager sanoo.

”Lentotoimintaa ei voi suojella”
Entä kiitoradat? Voisiko palautus juontua tarpeesta säilyttää kiitotiet, rullaustiet ja asemataso? Niiden suojelua on korostanut esimerkiksi Museovirasto.

Käyttötarkoituksen suojelemista rakennusperintölaki ei ely-keskuksen mukaan mahdollista.

”Siitä ympäristöministeriö on nähdäkseni samaa mieltä. Lentotoimintaa ei voi suojella”, Wager sanoo.

Siihen, tulisiko kiitoradat säilyttää, ministeriöllä ei olisi toimivaltaa. Ministeriö valvoo ely-keskuksen päätösten lainmukaisuutta mutta ei voi määrätä päätösten sisällöistä. Ne ovat Wagerin mukaan ely-keskuksen päätösvallassa.

Kiitoratojen linjauksia on kaupungin kaavarungon mukaan määrä kunnioittaa katuina ja puistoalueina.

Valtio luopui kentästä vuoden 2016 lopussa
Asuinalueen rakentamisen tukena on tässä myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös Helsingin yleiskaavasta joulukuulta 2018. Kiitorata-alueen täyden avoimuuden säilyttäminen ei KHO:n mukaan ole välttämätöntä alueen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi.

KHO siis katsoi, ettei Malmin kentän muuttamiselle asuinalueeksi ole estettä. ”Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on jo turvattu ylemmillä kaavatasoilla”, Wager sanoo.

Voisiko valtio vielä puuttua lentotoiminnan säilymiseen Malmilla? ”Ei”, Wager vastaa.

Valtio luopui Malmin kentästä vuoden 2016 lopussa. Alueen luovuttaminen Helsingin kaupungille perustuu siihen, että valtio haluaa Helsingin rakentavan riittävästi uusia asuntoja. Siksi kenttäalue on tärkeä kaupungin kasvamisen sekä valtion ja kaupungin neuvottelutuloksen kannalta.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kenttä muutetaan asuinalueeksi. Päätös on Wagerin mukaan yksin kaupungin vallassa. ”Valtio tai ely-keskus ei voi puuttua valtuuston päätökseen.”

Voiko päätöksen Malmin muuttamisesta asuinalueeksi siis perustella vielä selvemmin?

”Jollain tapaa meidän pitää pystyä tämä perustelemaan uudestaan, koska ympäristöministeriö on sitä mieltä, että emme ole riittävästi perustelleet asiaa. Käymme tämän nyt uudestaan läpi”, Wager sanoo.

https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/voiko-malmin-lentokentta-sittenkin-sailya-lentokaytossa-uudenmaan-ely-keskukseen-laskeutui-syva-hammennys/
Tämähän on sekavaa kuin brexit-vatkaus..
 

proileri

Eversti
Ei se Malmin asuinrakentaminen mitenkään huono idea sinänsä ole, ehkä hieman työläs vain. Harmillista vain että Suomessa on arkkitehtuuri ja aluesuunnittelu niin paskaa, että todennäköisesti kentän arvorakennukset hautauvat jonnekin epämääräisten tiilimöykkyjen taakse. Muualla maailmassa (ehkä) osattaisiin jättää jotenkin kivasti kenttää ja kiitotietä esille.

Toisaalta mielenkiintoista että Helsingissä ei myöskään osata ottaa tehoja irti tämänhetkisestäkään uudisrakentamisesta. Esim. Kalasataman viereen on tulossa pari korkeampaa tornia, mutta loput sitten melko matalaa n. 7 kerroksista korttelia täynnänsä, myös suuri osa Kalasatamasta. Wtf? Luulin että Helsingissä tarvittiin niitä asuntoja ja nämä olisivat paraatipaikalla liikkumisen suhteen.

 

jokuvaan

Ylipäällikkö
http://www.malmiairport.fi/suomen-valtion-toiminta-malmin-lentoasema-asiassa-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimeen/

"Valituksen ensimmäisenä perusteena on Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudes artikla, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, Yhdistyksen Helsingin yleiskaavaa koskevasta valituksesta jätettiin hallinto-oikeudessa suuri osa käsittelemättä. Puutteellisesta käsittelystä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen mutta jätti kuitenkin valituksen kokonaisuutena käsittelemättä "

"Lisäksi yhdistys on valittanut oikeuskäsittelynsä asiakirjajulkisuudesta. Yhdistys on pyytänyt asiaansa koskevia esittelymuistioita. Korkein hallinto-oikeus on evännyt pyynnön asianosaisaseman puutteeseen vedoten"

"Kolmanneksi yhdistys on valittanut kulttuuriarvojen käsittelyssä tehdystä yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisesta "
 

jokuvaan

Ylipäällikkö

Yli 10k allekirjoitusta kasassa
 
Top