Taistelu Helsingin varakentästä
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Malmin puolustajat tyrmistyivät ely-keskuksen päätöksestä – "Museoviraston lausuntoa ja RKY-merkintää ei huomioitu"
Suomenmaa27.6.2019 14:30
Muokattu
27.6.2019 15:06
Malmi Malmin lentoaseman ystävät on tyrmistynyt Uudenmaan ely-keskuksen päätöksestä jättää Malmin lentoasema suojelematta.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ palautti asian uuteen valmisteluun keväällä, koska sen mukaan Malmi-kantaa oli ely-keskuksessa valmisteltu väärän lain perusteella.
Malmin lentoaseman ystävät huomauttaa, että alue on esitetty suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla, mutta ely-keskus vetoaa päätöksessään maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Uudenmaan ely-keskus toisti kuitenkin aiemman päätöksensä ja jätti Malmin lentoaseman suojelematta.
Malmin lentoaseman ystävien mukaan suojelun hylkääminen on myös suorassa ristiriidassa kansallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) inventoinnin kanssa.
– Käsittely on ollut kokonaisuutena hyvin erikoista. Ely ylistää alueen arvoa ja perustelee suojelutarpeen päätöstekstissä, mutta itse päätös on suuressa ristiriidassa esityksen kanssa. On uskomatonta, että ely voi tulkinnallaan mitätöidä valtioneuvoston päättämän kansallisen RKY-merkinnän, sillä kaavoituksessa sitä ei ole todellisuudessa huomioitu, Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen toteaa kannanotossaan.
MALMIN puolustajien mukaan asian valmistelu on tehty nopeasti ja ilmeisen suuren poliittisen paineen alla.
– Uudessakaan päätöksessään ely ei ole huomioinut muuttuneita olosuhteita eikä kuullut asianosaisia.
Hyvönen harmittelee, että asiassa joudutaan jatkamaan valitustiellä.
– Koska asiaa ei ole valmisteltu huolella ympäristöministeriön palautuspäätöksen mukaisesti, joudumme valitettavasti valittamaan asiasta ympäristöministeriöön uudestaan.
MALMIN ystävien mukaan myöskään Museoviraston lausuntoa ei ole huomioitu asianmukaisesti.
Museoviraston johtaja Mikko Härö totesi Museoviraston lausunnossa, että "asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana."
Alueella on voimassa vaarantamiskielto, kunnes suojelupäätös saa lainvoiman.
www.suomenmaa.fi
Suomenmaa27.6.2019 14:30
Muokattu
27.6.2019 15:06
Malmi Malmin lentoaseman ystävät on tyrmistynyt Uudenmaan ely-keskuksen päätöksestä jättää Malmin lentoasema suojelematta.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ palautti asian uuteen valmisteluun keväällä, koska sen mukaan Malmi-kantaa oli ely-keskuksessa valmisteltu väärän lain perusteella.
Malmin lentoaseman ystävät huomauttaa, että alue on esitetty suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla, mutta ely-keskus vetoaa päätöksessään maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Uudenmaan ely-keskus toisti kuitenkin aiemman päätöksensä ja jätti Malmin lentoaseman suojelematta.
Malmin lentoaseman ystävien mukaan suojelun hylkääminen on myös suorassa ristiriidassa kansallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) inventoinnin kanssa.
– Käsittely on ollut kokonaisuutena hyvin erikoista. Ely ylistää alueen arvoa ja perustelee suojelutarpeen päätöstekstissä, mutta itse päätös on suuressa ristiriidassa esityksen kanssa. On uskomatonta, että ely voi tulkinnallaan mitätöidä valtioneuvoston päättämän kansallisen RKY-merkinnän, sillä kaavoituksessa sitä ei ole todellisuudessa huomioitu, Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen toteaa kannanotossaan.
MALMIN puolustajien mukaan asian valmistelu on tehty nopeasti ja ilmeisen suuren poliittisen paineen alla.
– Uudessakaan päätöksessään ely ei ole huomioinut muuttuneita olosuhteita eikä kuullut asianosaisia.
Hyvönen harmittelee, että asiassa joudutaan jatkamaan valitustiellä.
– Koska asiaa ei ole valmisteltu huolella ympäristöministeriön palautuspäätöksen mukaisesti, joudumme valitettavasti valittamaan asiasta ympäristöministeriöön uudestaan.
MALMIN ystävien mukaan myöskään Museoviraston lausuntoa ei ole huomioitu asianmukaisesti.
Museoviraston johtaja Mikko Härö totesi Museoviraston lausunnossa, että "asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana."
Alueella on voimassa vaarantamiskielto, kunnes suojelupäätös saa lainvoiman.
Uutiset - Suomenmaa.fi
Tuoreimmat uutiset. Suomenmaa tarjoaa kiinnostavimmat jutut politiikasta, yhteiskunnasta, historiasta, taloudesta ja hyvinvoinnista.
www.suomenmaa.fi
Lähes 90 vuotta ilmailua on pian ohi: Malmin lentokenttä hiljenee syksyn aikana lopullisesti
Helsingin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta Malmin lentokentälle ovat jo pitkällä. Tarkoituksena on mullistaa koko Koillis-Helsinki.
Marja Salmela
Julkaistu: 9.7. 2:00 , Päivitetty: 9.7. 6:30
LÄHES 90 vuotta lentokoneet pörräsivät Malmin taivaalla. Pian lentokentästä alkaa rakentua pala palalta uutta kaupunkia, joka kuroo yhteen erilaisten väylien rikkoman Koillis-Helsingin. Rakentamiseen kuluu pari kolme vuosikymmentä.
Helsinki käynnistää Malmin kentän muutoksen Nallenrinteestä Tattariharjuntien varresta. Kuntapäättäjät hyväksyivät ensimmäiset hahmotelmat 2 800 asukkaan kortteleista kesäkuun alussa. Kaupunki odottaa nyt kuntalaisten näkemyksiä, jotta asemakaavan muutos saataisiin hiottua valmiiksi valtuuston päätettäväksi ensi keväänä. Alueen rakentamisen on määrä käynnistyä vuonna 2021.
Syksyn mittaan lentokenttä hiljenee, sillä yritysten vuokrasopimukset Helsingin kanssa päättyvät vuodenvaihteessa.
NALLENRINTEESEEN kaavaillaan isoja kortteleita, ainakin kolme, jopa viisi kertaa suurempia kuin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Pääkatujen puolella asuintalojen korkeus vaihtelee viidestä 12 kerrokseen. Pihojen puolella kerrokset jäävät neljään.
”Näin saadaan isoja, valoisia ja vehreitä yhteispihoja, jotka houkuttelevat väkeä. Myös päiväkoti, kauppa ja urbaani aukio ovat tulossa Nallenrinteeseen”, arkkitehti Valtteri Heinonen kertoo.
Alueelle perustettava kaupungin palveluyhtiö rakentaa pysäköintitalot, jotka suunnitellaan hybridirakennuksiksi. Maan tasossa on tilaa liikkeille ja pikkutoimistoille. Katosta voidaan tehdä näköalapuisto tai urheilukenttä, myös aurinkopaneelit ovat mahdollisia.
Myös liito-oravien elämä urbaanissa ympäristössä on huomioitu. Pohjoisessa rinteessä toista sataa vuotta vanhat linnoitusrauniot vanhoine puineen jätetään niiden valtakunnaksi.
”Alueen läpi voi toki kävellä polkuja myöten”, tiimipäällikkö, maisema-arkkitehti Kaisa Jama kertoo.
2020-LUVUN alussa on vuorossa seuraavat palat. Arkkitehti Salla Hopun mukaan eri paikoille saadaan näin omat ominaispiirteet ja vaihtelevaa ympäristöä.
”Näin syntyy kerroksellista kaupunkia. Samalla pystytään ottamaan uusia asumisen ideoita ja tarpeita huomioon.”
Jossain vaiheessa myös kentän suojellut 1930-luvulta peräisin olevat rakennukset korjataan uuteen käyttöön. Terminaalirakennukseen on suunniteltu kaupallista keskusta, joka tarjoaa erilaisia palveluja asukkaille. Alueelle on kaavailtu myös päiväkoteja ja kouluja.
Terminaalirakennuksen toisen kerroksen ravintola voidaan palauttaa alkuperäiseen laajuuteen ja kattoterassi pitää näköalapaikkana. Lennonjohtotornista voisi päästä tarkkailemaan lintuja.
Hangaari eli lentokonehalli muuttuu kenties palloilu- ja liikuntakeskukseksi. Tällaisia ideoita arkkitehdit ovat kehitelleet.
NYT Malmilla asuu 25 000 asukasta. Suunnitelmien mukaan asukkaiden määrä kaksinkertaistuisi 2040-luvun loppuun mennessä.
On koko kaupungin kannalta tärkeää, että uusi Malmi kuroo vähitellen yhteen Kehä I:n ja Lahdenväylän sekä lentokentän ja pääradan pirstoman Koillis-Helsingin.
”Siis Viikin, Kontulan, Jakomäen, Puistolan, Tapanilan ja Malmin keskustan”, luettelee yksikön päällikkö Tuomas Hakala.
Hän kuvaa, kuinka kerran yritti ajaa pyörällä Kontulasta Malmille.
”Ei sieltä päässyt mistään, koska lentokenttä on aidattua aluetta ja Lahdenväylän yli on lähes mahdotonta päästä.”
MUUTOS tuo uutta pöhinää lähiöihin, joiden asukkailla menee kesäkuussa väitelleen Mats Stjernbergin väitöskirjan mukaan huonommin kuin monilla muilla Helsingin alueilla. Edessä on myös 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen talojen peruskorjaukset.
”Vanhan lentokentän alueesta syntyy esikaupunkikehityksen airut. Alueelle rakennetaan uusia liikenneyhteyksiä, kuten keskustasta Viikin kautta Malmille ulottuva pikaratikkayhteys, jolle on annettu jo lempinimi Viima. Tämä kohentaa ympärillä olevien asuinalueiden mahdollisuuksia”, Hakala uskoo.
MUTTA mistä saadaan vetovoimaa uudelle Malmille? Jotain vastaavaa kuin Jätkäsaaren Verkkokauppa ja Tallinnan-laivat.
Sitä on miettinyt kaupunkitalouden emeritusprofessori Heikki Loikkanen. Hän pitää yhteyksien parantamista hyvänä, mutta mistä löydetään uusia asukkaita houkuttelevat valtit?
”Siellä ei ole korkeuseroja ja vesistöä, jotka tutkimusten mukaan houkuttelevat ihmisiä”, hän vastaa omaan kysymykseensä.
”Mites jos tehtäisiin kanavia,” Loikkanen heittää arkkitehdeille. Yksi vaihtoehto vetovoimatekijäksi olisi Loikkasen näkemyksen mukaan myös korkeakoulu.
”Kuten Myllypurossa Metropolian kampus”, Loikkanen ehdottaa. LOIKKANEN uskoo, että hyvät julkiset liikenneyhteydet houkuttelevat yrityksiä. Malmin asemalle kertyy matkaa 1,5–2,5 kilometriä. Asema on keskustan ja lentokentän puolessa välissä. Paikka houkuttelee varmasti lentokentällä työskenteleviä, mutta sieltä pääsee töihin helposti muuallekin.
Osa uuden Malmin väestä käyttää tulevaisuudessa Tapanilan asemaa, joka on vieläkin lähempänä, 600–700 metrin päässä.
Suunnittelijat lyövät oman valttikorttinsa pöytään:
”Sinne tarvittaisiin monipuolista, upeaa maauimalaa, joka houkuttelisi väkeä laajalta alueelta.”
He uskovat, että lapsiperheitä houkuttelee suunnitelmiin hahmoteltu puistomainen kevyen liikenteen verkosto.
”Lapset voivat kulkea kouluun turvallisia puistokäytäviä myöten eikä vanhempien tarvitse kuljettaa heitä autolla ympäriinsä”, Tuomas Hakala arvioi.
Omakotitaloalueiden ikääntyvää väkeä puolestaan houkuttelevat hissilliset kerrostalot. Moni haluaa muuttaa mielellään kilometrin tai kahden päähän kotikulmiltaan. Ikääntyneet kertoivat toivomuksistaan suunnittelijoille Malmi-päivänä toukokuussa.
RAKENTAMISEN edellytykset lentokentällä ovat kohtuullisen hyvät. Maaperätutkimuksissa havaittiin hyvin vähän epäpuhtauksia. Hakalan mukaan niiden poistaminen koko alueelta maksaa enintään kahdeksan miljoonaa euroa.
Myöskään kentän savimaa ei ole yhtään niin hankala kuin Arabianrannassa, jossa vetinen savikerros ulottui 24 metrin syvyyteen. Selvityksen mukaan Malmin kentällä savea on noin 10–14 metriä.
”Maaperään voidaan porata betonisia energiapaaluja, jotka keräävät talojen rakenteista lämpöä. Se voi olla ainakin osa ratkaisua”, Kaisa Jama kertoo.
Malmin puolustajat valittavat ely-keskuksen päätöksestä
MALMIN lentokentän puolustajat aikovat valittaa ely-keskuksen kesäkuussa tehdystä päätöksestä, jonka mukaan Malmin lentokentän kiitoteitä ja ympäristöä ei voida suojella rakennusperintölain nojalla.
Ympäristöministeriö palautti lentokentän suojeluasian uuteen käsittelyyn huhtikuussa. Ministeriö vetosi siihen, ettei ely-keskus aiemmassa päätöksessään ollut ottanut huomioon rakennusperintölakia arvioidessaan lentokentän suojelutarpeita.
”Edelleen on tulkittu väärää lakia, koska ely-keskus ei arvioinut asiaa rakennusperintölain, vaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella”, sanoo Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hyvönen.
Yhdistyksen mukaan ely-keskus on tehnyt päätöksensä liian nopeasti ja suuren poliittisen paineen alla.
UUDENMAAN ELY-KESKUS totesi kesäkuussa, että rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista. Sen mukaan Malmin lentokentän suojelu on mahdollista, riittävää ja tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin.
”Ei sitä käyttötarkoituksen perusteella ole esitettykään suojeltavaksi. Rakennusperintölain perusteella on esitetty suojeltavaksi kansallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi määritellyt alueet, eli lentokentän ympäristö rakennuksineen ja kiitoteineen”, Hyvönen sanoo.
Museovirasto antoi vuonna 2017 lausunnon, jossa se puolsi lentokentän suojelemista rakennusperintölailla. Kentän pysyminen ilmailukäytössä olisi Museoviraston mukaan luontevinta kulttuuriympäristöllisten arvojen säilyttämisen kannalta.
Lentoaseman puolustajien mukaan kulttuuriympäristölliset arvot eivät säily, jos lentokenttäalue rakennetaan täyteen asuntoja. Asemakaavoitusta ohjaava yleiskaava määrää lentokentälle varsin tiivistä asuntorakentamista.
”On hassua, että ely-keskus perustelee, että asemakaavoituksessa voidaan suojata kulttuuriympäristölliset arvot, koska kyllä hekin ovat nähneet nämä kaupungin suunnitelmat”, Hyvönen sanoo.
Ymmärrättekö te kaupungin asuntorakentamissuunnitelmia?
”Niitä on hyvin vaikea ymmärtää. Lähtökohtanahan on kaupungin kasvutavoitteet, mutta Helsinkiin on kaavoitettu 2,5-kertainen määrä asuntoja arvioituun väestönkasvuun verrattuna. Käsitykseni mukaan siinä on varauduttu siihen, että osa alueista, kuten Malmin lentokentän alue, ei tule toteutumaan”, Hyvönen sanoo.
Hän näkee asuinrakentamisen hyvin epätodennäköisenä alueella tavattujen uhanalaisten lajien ja myrkyllisen sulfidisaven takia. Helsingin kaupungin mukaan epäpuhtauksia on maaperässä hyvin vähän.
ILMAILUN ON MÄÄRÄ päättyä Malmilla tämän vuoden loppuun mennessä, sillä kaupunki on irtisanonut Malmin lentokenttäyhdistyksen maanvuokrasopimuksen. Rakentaminen lentokentän alueella alkaa kuitenkaan tuskin aivan lähivuosina, sillä ensimmäiset asemakaavaehdotukset ovat vielä lausuntovaiheessa.
”Ja onhan se ihan selvää, että asemakaavat tulevat menemään pisimmän kaavan kautta”, Hyvönen sanoo viitaten pitkiin valitusprosesseihin.
Malmin lentoaseman suojelusta on myös tehty aloite kuntalaisäänestyksen järjestämisestä lentoaseman kohtalon ratkaisemiseksi.
Aloite on tähän mennessä kerännyt yli 12 000 allekirjoitusta. Aloite kuntalaisäänestyksen järjestämisestä tulee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, jos neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä, eli Helsingissä runsaat 22 000 kuntalaista, kannattaa sitä.
www.hs.fi
Helsingin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta Malmin lentokentälle ovat jo pitkällä. Tarkoituksena on mullistaa koko Koillis-Helsinki.
Marja Salmela
Julkaistu: 9.7. 2:00 , Päivitetty: 9.7. 6:30
LÄHES 90 vuotta lentokoneet pörräsivät Malmin taivaalla. Pian lentokentästä alkaa rakentua pala palalta uutta kaupunkia, joka kuroo yhteen erilaisten väylien rikkoman Koillis-Helsingin. Rakentamiseen kuluu pari kolme vuosikymmentä.
Helsinki käynnistää Malmin kentän muutoksen Nallenrinteestä Tattariharjuntien varresta. Kuntapäättäjät hyväksyivät ensimmäiset hahmotelmat 2 800 asukkaan kortteleista kesäkuun alussa. Kaupunki odottaa nyt kuntalaisten näkemyksiä, jotta asemakaavan muutos saataisiin hiottua valmiiksi valtuuston päätettäväksi ensi keväänä. Alueen rakentamisen on määrä käynnistyä vuonna 2021.
Syksyn mittaan lentokenttä hiljenee, sillä yritysten vuokrasopimukset Helsingin kanssa päättyvät vuodenvaihteessa.
NALLENRINTEESEEN kaavaillaan isoja kortteleita, ainakin kolme, jopa viisi kertaa suurempia kuin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Pääkatujen puolella asuintalojen korkeus vaihtelee viidestä 12 kerrokseen. Pihojen puolella kerrokset jäävät neljään.
”Näin saadaan isoja, valoisia ja vehreitä yhteispihoja, jotka houkuttelevat väkeä. Myös päiväkoti, kauppa ja urbaani aukio ovat tulossa Nallenrinteeseen”, arkkitehti Valtteri Heinonen kertoo.
Alueelle perustettava kaupungin palveluyhtiö rakentaa pysäköintitalot, jotka suunnitellaan hybridirakennuksiksi. Maan tasossa on tilaa liikkeille ja pikkutoimistoille. Katosta voidaan tehdä näköalapuisto tai urheilukenttä, myös aurinkopaneelit ovat mahdollisia.
Myös liito-oravien elämä urbaanissa ympäristössä on huomioitu. Pohjoisessa rinteessä toista sataa vuotta vanhat linnoitusrauniot vanhoine puineen jätetään niiden valtakunnaksi.
”Alueen läpi voi toki kävellä polkuja myöten”, tiimipäällikkö, maisema-arkkitehti Kaisa Jama kertoo.
2020-LUVUN alussa on vuorossa seuraavat palat. Arkkitehti Salla Hopun mukaan eri paikoille saadaan näin omat ominaispiirteet ja vaihtelevaa ympäristöä.
”Näin syntyy kerroksellista kaupunkia. Samalla pystytään ottamaan uusia asumisen ideoita ja tarpeita huomioon.”
Jossain vaiheessa myös kentän suojellut 1930-luvulta peräisin olevat rakennukset korjataan uuteen käyttöön. Terminaalirakennukseen on suunniteltu kaupallista keskusta, joka tarjoaa erilaisia palveluja asukkaille. Alueelle on kaavailtu myös päiväkoteja ja kouluja.
Terminaalirakennuksen toisen kerroksen ravintola voidaan palauttaa alkuperäiseen laajuuteen ja kattoterassi pitää näköalapaikkana. Lennonjohtotornista voisi päästä tarkkailemaan lintuja.
Hangaari eli lentokonehalli muuttuu kenties palloilu- ja liikuntakeskukseksi. Tällaisia ideoita arkkitehdit ovat kehitelleet.
NYT Malmilla asuu 25 000 asukasta. Suunnitelmien mukaan asukkaiden määrä kaksinkertaistuisi 2040-luvun loppuun mennessä.
On koko kaupungin kannalta tärkeää, että uusi Malmi kuroo vähitellen yhteen Kehä I:n ja Lahdenväylän sekä lentokentän ja pääradan pirstoman Koillis-Helsingin.
”Siis Viikin, Kontulan, Jakomäen, Puistolan, Tapanilan ja Malmin keskustan”, luettelee yksikön päällikkö Tuomas Hakala.
Hän kuvaa, kuinka kerran yritti ajaa pyörällä Kontulasta Malmille.
”Ei sieltä päässyt mistään, koska lentokenttä on aidattua aluetta ja Lahdenväylän yli on lähes mahdotonta päästä.”
MUUTOS tuo uutta pöhinää lähiöihin, joiden asukkailla menee kesäkuussa väitelleen Mats Stjernbergin väitöskirjan mukaan huonommin kuin monilla muilla Helsingin alueilla. Edessä on myös 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen talojen peruskorjaukset.
”Vanhan lentokentän alueesta syntyy esikaupunkikehityksen airut. Alueelle rakennetaan uusia liikenneyhteyksiä, kuten keskustasta Viikin kautta Malmille ulottuva pikaratikkayhteys, jolle on annettu jo lempinimi Viima. Tämä kohentaa ympärillä olevien asuinalueiden mahdollisuuksia”, Hakala uskoo.
MUTTA mistä saadaan vetovoimaa uudelle Malmille? Jotain vastaavaa kuin Jätkäsaaren Verkkokauppa ja Tallinnan-laivat.
Sitä on miettinyt kaupunkitalouden emeritusprofessori Heikki Loikkanen. Hän pitää yhteyksien parantamista hyvänä, mutta mistä löydetään uusia asukkaita houkuttelevat valtit?
”Siellä ei ole korkeuseroja ja vesistöä, jotka tutkimusten mukaan houkuttelevat ihmisiä”, hän vastaa omaan kysymykseensä.
”Mites jos tehtäisiin kanavia,” Loikkanen heittää arkkitehdeille. Yksi vaihtoehto vetovoimatekijäksi olisi Loikkasen näkemyksen mukaan myös korkeakoulu.
”Kuten Myllypurossa Metropolian kampus”, Loikkanen ehdottaa. LOIKKANEN uskoo, että hyvät julkiset liikenneyhteydet houkuttelevat yrityksiä. Malmin asemalle kertyy matkaa 1,5–2,5 kilometriä. Asema on keskustan ja lentokentän puolessa välissä. Paikka houkuttelee varmasti lentokentällä työskenteleviä, mutta sieltä pääsee töihin helposti muuallekin.
Osa uuden Malmin väestä käyttää tulevaisuudessa Tapanilan asemaa, joka on vieläkin lähempänä, 600–700 metrin päässä.
Suunnittelijat lyövät oman valttikorttinsa pöytään:
”Sinne tarvittaisiin monipuolista, upeaa maauimalaa, joka houkuttelisi väkeä laajalta alueelta.”
He uskovat, että lapsiperheitä houkuttelee suunnitelmiin hahmoteltu puistomainen kevyen liikenteen verkosto.
”Lapset voivat kulkea kouluun turvallisia puistokäytäviä myöten eikä vanhempien tarvitse kuljettaa heitä autolla ympäriinsä”, Tuomas Hakala arvioi.
Omakotitaloalueiden ikääntyvää väkeä puolestaan houkuttelevat hissilliset kerrostalot. Moni haluaa muuttaa mielellään kilometrin tai kahden päähän kotikulmiltaan. Ikääntyneet kertoivat toivomuksistaan suunnittelijoille Malmi-päivänä toukokuussa.
RAKENTAMISEN edellytykset lentokentällä ovat kohtuullisen hyvät. Maaperätutkimuksissa havaittiin hyvin vähän epäpuhtauksia. Hakalan mukaan niiden poistaminen koko alueelta maksaa enintään kahdeksan miljoonaa euroa.
Myöskään kentän savimaa ei ole yhtään niin hankala kuin Arabianrannassa, jossa vetinen savikerros ulottui 24 metrin syvyyteen. Selvityksen mukaan Malmin kentällä savea on noin 10–14 metriä.
”Maaperään voidaan porata betonisia energiapaaluja, jotka keräävät talojen rakenteista lämpöä. Se voi olla ainakin osa ratkaisua”, Kaisa Jama kertoo.
Malmin puolustajat valittavat ely-keskuksen päätöksestä
MALMIN lentokentän puolustajat aikovat valittaa ely-keskuksen kesäkuussa tehdystä päätöksestä, jonka mukaan Malmin lentokentän kiitoteitä ja ympäristöä ei voida suojella rakennusperintölain nojalla.
Ympäristöministeriö palautti lentokentän suojeluasian uuteen käsittelyyn huhtikuussa. Ministeriö vetosi siihen, ettei ely-keskus aiemmassa päätöksessään ollut ottanut huomioon rakennusperintölakia arvioidessaan lentokentän suojelutarpeita.
”Edelleen on tulkittu väärää lakia, koska ely-keskus ei arvioinut asiaa rakennusperintölain, vaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella”, sanoo Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hyvönen.
Yhdistyksen mukaan ely-keskus on tehnyt päätöksensä liian nopeasti ja suuren poliittisen paineen alla.
UUDENMAAN ELY-KESKUS totesi kesäkuussa, että rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista. Sen mukaan Malmin lentokentän suojelu on mahdollista, riittävää ja tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin.
”Ei sitä käyttötarkoituksen perusteella ole esitettykään suojeltavaksi. Rakennusperintölain perusteella on esitetty suojeltavaksi kansallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi määritellyt alueet, eli lentokentän ympäristö rakennuksineen ja kiitoteineen”, Hyvönen sanoo.
Museovirasto antoi vuonna 2017 lausunnon, jossa se puolsi lentokentän suojelemista rakennusperintölailla. Kentän pysyminen ilmailukäytössä olisi Museoviraston mukaan luontevinta kulttuuriympäristöllisten arvojen säilyttämisen kannalta.
Lentoaseman puolustajien mukaan kulttuuriympäristölliset arvot eivät säily, jos lentokenttäalue rakennetaan täyteen asuntoja. Asemakaavoitusta ohjaava yleiskaava määrää lentokentälle varsin tiivistä asuntorakentamista.
”On hassua, että ely-keskus perustelee, että asemakaavoituksessa voidaan suojata kulttuuriympäristölliset arvot, koska kyllä hekin ovat nähneet nämä kaupungin suunnitelmat”, Hyvönen sanoo.
Ymmärrättekö te kaupungin asuntorakentamissuunnitelmia?
”Niitä on hyvin vaikea ymmärtää. Lähtökohtanahan on kaupungin kasvutavoitteet, mutta Helsinkiin on kaavoitettu 2,5-kertainen määrä asuntoja arvioituun väestönkasvuun verrattuna. Käsitykseni mukaan siinä on varauduttu siihen, että osa alueista, kuten Malmin lentokentän alue, ei tule toteutumaan”, Hyvönen sanoo.
Hän näkee asuinrakentamisen hyvin epätodennäköisenä alueella tavattujen uhanalaisten lajien ja myrkyllisen sulfidisaven takia. Helsingin kaupungin mukaan epäpuhtauksia on maaperässä hyvin vähän.
ILMAILUN ON MÄÄRÄ päättyä Malmilla tämän vuoden loppuun mennessä, sillä kaupunki on irtisanonut Malmin lentokenttäyhdistyksen maanvuokrasopimuksen. Rakentaminen lentokentän alueella alkaa kuitenkaan tuskin aivan lähivuosina, sillä ensimmäiset asemakaavaehdotukset ovat vielä lausuntovaiheessa.
”Ja onhan se ihan selvää, että asemakaavat tulevat menemään pisimmän kaavan kautta”, Hyvönen sanoo viitaten pitkiin valitusprosesseihin.
Malmin lentoaseman suojelusta on myös tehty aloite kuntalaisäänestyksen järjestämisestä lentoaseman kohtalon ratkaisemiseksi.
Aloite on tähän mennessä kerännyt yli 12 000 allekirjoitusta. Aloite kuntalaisäänestyksen järjestämisestä tulee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, jos neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä, eli Helsingissä runsaat 22 000 kuntalaista, kannattaa sitä.
Malmin lentokentän rakentaminen mullistaa koko Koillis-Helsingin
Helsingin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta Malmin lentokentälle ovat jo pitkällä. Tarkoituksena on mullistaa koko Koillis-Helsinki.
www.hs.fi
///
Helsinkiläiset voivat yhä allekirjoittaa tämän: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466
Yli 12k allekirjoitusta kasassa.
Helsinkiläiset voivat yhä allekirjoittaa tämän: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466
Yli 12k allekirjoitusta kasassa.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Tässä jälleen yksi virkamiesaasi avautuu.
Jos ongelma on Lahdentien ylitys, se tuskin on kentän vika. Pitäisikö Lahdenväylä purkaa, että Hakala pääsee etenemään?
Olen asunut aikanaan Kontulassa, ja pyöräillyt paljon eli nuorena olin kunnon "fillarikommunisti". Malmin kenttä ei edes ole Kontulan keskustan ja Malmin keskustan suoralla viivalla. Kontulasta pääsee Malmille nopeasti ja helposti Kehä I:n vieressä menevää pyörätietä. Samalla väylän ylittäminenkin sujuu. Malmin lentokentän voi sivuuttaa joko Tattariharjun tai Suurmetsän puolelta. Yksi hyvä reitti kulkee Vesalan-Rajakylän-Jakomäen kautta. Se on kauniskin. Pyöräteitä on todella paljon.
kamrat
Kersantti
Näiden keskustelupalstojen viehätys menisikin, jos ihmiset kirjoittaisivat vain asioista, joista ovat perillä.
VLF
Kapteeni
Marja Salmela
Julkaistu: 9.7. 2:00 , Päivitetty: 9.7. 6:30
”MUTTA mistä saadaan vetovoimaa uudelle Malmille? Jotain vastaavaa kuin Jätkäsaaren Verkkokauppa ja Tallinnan-laivat.”
Malmin lentokentän rakentaminen mullistaa koko Koillis-Helsingin
Helsingin suunnitelmat asuntojen rakentamisesta Malmin lentokentälle ovat jo pitkällä. Tarkoituksena on mullistaa koko Koillis-Helsinki.
Hahaha, täytyy olla tosi Helsinkiläinen että näkee kyseisen pussinperän pohjalle sijoitetun sataman ja marketin olevan yhtään minkäänlainen vetovoimatekijä. Sehän on aivan kamala betoninen liikennekaaos koko saari! Jos asuisin sielä, olisin enemmän ku onnellinen jos satama siirtyisi jonnekkin muualle. Vielä jos vihreää olis, mutta se nyt on toiveajattelua maan vihreimmässä kaupungissa. Kyllä on HesanStadilaiset kerrassaan outo rotu!
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Et nähtävästi tunne kentän aikaisempia toimintoja ollenkaan. Harrastustoiminnan osuus oli 10%-20%.
Valtaosa Malmin yli sadasta lentokoneesta kuuluu yrityksille, yhdistyksille ja lentokonevuokraamoille, ja jokaisella niistä on kymmeniä, joillakin jopa satoja käyttäjiä.
Malmin lentoasema oli loppuun asti Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Koulutustoiminta muodosti suurimman osan kentän liikenteestä. Malmilla saivat pääkaupunkiseudun yksityisilmailijoiden lisäksi peruskoulutuksensa suuri osa ammattilentäjistä.
TT
Eversti
Malmin lentokenttä taisi olla lentomäärältään Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen. Ei siis matkustajamäärältään... Mutta jos luulet että se palvelee vain puolta tusinaa huvikseen lentelevää rytsölää, olet asiasta niin kujalla kuin olla voi.
TT
Eversti
Tuo kirjoittaja oli kyllä aivan ihme hörhelö. Ei siinä tosiaan ollut mitään todellisuudentajua mukana. Ei varmasti ole käynyt paikan päällä katsomassa.
Tuo "vetovoima" on että jonkin verran porukkaa käy Verkkokaupassa ja lähtee samantien pois. (Iso pulju mutta suurin osa asiakkaista ostaa postitse. Lähettämö on isompi kuin myymälä.) Kuka hitto sieltä Jätkäsaaren sekavaan korttelisokkeloon jää seikkailemaan.
Sama juttu Länsiterminaalin kanssa. Kotoa suoraan laivalle, sitten väsyneenä takaisin. Länsiterminaalin ainoa suora vaikutus kaupunginosaan on mielipuolinen rekkaliikenne joka välillä jumittaa henkilöautojen pääväylät Ruoholahteen asti. (Onneksi en itse Jätkiksessä asu vaan sukulaisparka.)
Siellä on oikeasti mielenkiintoisia uudenlaisia yhteisöllisiä taloprojekteja, esim. pelkästään muusikoille varattu kerrostalo treenikämppineen, toinen taas viherpeukaloille kattokerroksen kasvihuoneineen, mutta kaikki talojen välinen alue on todella ahtaan ja sekavan oloista suunnittelua. En ikinä sinne muuttaisi.
Kai nuo uudisasunnot enimmäkseen niille landelta muuttajille lähinnä menee, niille kelpaa näköjään mikä vaan. Vaan sinänsä olisi hyvä saada tämä asuntojen rakentaminen jo loppumaan, kaukaisempi Suomi kohta kuihtuu hengiltä jos kaikki tänne joutuu ryysäämään.
Yhteisöllisyys ja ARA asunto. Siellä saa sitten pienituloiset Arhinmäet ja kumppanit telmentää kasvihuoneen parissa.
"Talojen katolla sijaitsevassa puutarhassa ja kasvihuoneessa asukkaat voivat kasvattaa yrttejä ja vihanneksia. Yhteissaunatiloista pääsee vilvoittelemaan katolla olevaan marja- ja hedelmäpuutarhaan."
Tälläistä asuntopolitiikkaa koko Suomi tarvitsee.
TT
Eversti
Tuon kun yhdistäisi siihen muusikkotaloon niin siellähän "yrtit" vihertäisi...
Koko Suomi kyllä tarvitsisi asunto- ja asukaspolitiikkaa. Nyt armas kotikaupunkini haalii kaikki haaviinsa kunnallisverotulojen toivossa nk. Alepa-Pajusen malliin. Etelä-maapallon pakolaisille melkein perustaisin uuden pikku kiintiön jos suostuvat jälleenuudisraivaamaan Kainuuta tai muuta enimmäkseen luonnontilaan Suomen urbaanin eteläänmuuton jäljiltä kohta jäävää hylkymaata. "Agraarinen tulos tai ulos" tjsp.
TT
Eversti
Keksin jo yhden uudisasukkaiden kohderyhmän joka sinne voisi osata majoja rakentaa mutta sitä ei kai saa sanoa.
Tällä savityypillä oli joku oma nimi muistaakseni? Joskus kun luin , niin mietin että mitä skeidaa sitä kirjoitetaan. Pakko kai se on uskoa kun omin silmin näkee. (jos ei ole photosopattuKoekaivauksissa tuli jo sellasta savivelliä vastaan, että innolla odotan kun alkavat rakentamaan.
)Täällä kun kaivaa tulee jotain kontua tai santaa vastaan ja hyvin pian yleensä se kalliokin sieltä löytyy. Eipä oo tuollaista liejua silmiin osunu ikinä.