Toinen somevaikuttamisen ominainen piirre, siis sen lisäksi että syötetään hölmöjä argumentteja kritiikittömästi toistettaviksi, on pyrkiä hämärtämään sitä, mistä asiassa on kysymys. Valtio siis päätti luopua Malmin lentokenttäalueen vuokraamisesta ennenaikaisesti liikenneministeri Anne Kyllösen päätöksellä vuonna 2014. Päätös tarkoitti Finavian lennonjohtopalvelujen loppumista sekä Patrian ja Rajan toimintojen siirtämistä muualle. Asiasta ei taidettu silloin edes keskustella, sillä lentokoneilla pörrääminen ei sopinu vasemmistoliiton ministerin arvomaailmaan. Päätös on kuitenkin silloin 5 v sitten tehty ja sen mukaan määräytyi Malmin tulevaisuus.
Tämän 5 v sitten maahan kaatuneen maidon perään itkemiseen on nyt kulunut 5 v. Tämä johtuu kaavoitusprosessien hitaudesta ja on antanut mahdollisuuksia jatkuvaan julkisuuteen sekä moneen suuntaan singonneisiin valituksiin aina naurettavuuksiin asti.
Mitä tulee jäsen
@Hallinkorva n lainaukseen yllä niin eiväthän nämä Raja sekä Patria palaisi Malmille vaikka Helsinki huomenna päättäisikin jatkaa kentän toimintaa. Silti Malmi esitetään debatissa jatkuvasti liikennemääriltään toiseksi vilkkaimpana kenttänä.
Taas väärin. Tämähän alkaa käydä tavaksi.
Valtion luopuminen ei tietenkään automaattisesti merkitse ilmailukäytön lopettamista. Eihän se nytkään heti loppunut. Jos kaupunki olisi nähnyt tulevaisuuteen ja halunnut sen jatkuvan joko yhdistyksen voimin tai kaupungin itsensä pyörittämänä. Esim. Lappeenranta toimi aivan toisella tavalla, ja tuki Saimaan lentoasema -säätiötä, ja se pitää Lappeenrannan kenttää.
Eli kyse ei ollut itkemisestä vaan päätöksen muuttamiseen tähtäävästä toiminnasta. Tätä ne puolustajat yrittivät vääntää. Sitten oli vetoaminen suojeluperusteisiin ja kulttuuriympäristöön.
Miksi infoa näet somessa niin paljon? Keskusteluja kentästä on käyty 20 vuoden aikana, ja kenttää puolustava statistiikka on pitkältä ajalta. Voisin kuvitella, että se elää omaa elämäänsä. Mutta niin elää paskapuhekin ja täysin väärät datat, kuten tuo naurettava luulo, että se oli harrasteilmailukenttä. Nyt se on toki enää korpikenttä eikä sitäkään enää kuin vuoden loppuun asti. Minä tiedän, mitä Malmi oli ja mitä se on nyt, ja totta kai minua on huvittanut vuosien sivu, miten vähän ihmiset tietävät siitä, mitä se oli vielä muutama vuosi sitten ja miten vähän he tietävät koko alasajon historiasta.
Tunnen väkeä Helsingin kaupungin virastojohdosta, paristakin virastosta. Totta kai kaupungin virkamiehiä otti päähän katsoessaan, että siinä on 200 ha tonttimaata helposti saatavilla, mutta kun se on valtiolla vuokralla. Pekka Korpinen kärkkyi sitä koko työssäoloaikansa. Jussi Pajunen alkoi esitellä asiaa 2000-luvun alkupuolella, mutta hänet katsottiin esteelliseksi, koska hän oli kauppakeskus Novan iso omistaja, ja suvulla oli maata ja yksityisiä parkkihalleja. Hän olisi saanut 10 000 - 20 000 uutta asiakasta, ja asia katsottiin vähän "ugandalaiseksi".
Virkamiehille sanottiin silloin, että homma tehdään. Esittelyissä suorastaan valehdeltiin valtuutetuille, mitä kentän todelliseen käyttöön ja yritystoimintaan tuli.
Väärät datat vasta elävätkin jutuissa, jotka tulevat vastaan varmojen mielipiteiden laitokselta valmistuneiden, ilman kunnollisia perusteita ja tietoa kantansa ottaneiden suunnalta. Oli tosi kiinnostavaa huomata, että sinä, joka olet tykkien suhteen tarkka, olet ehkäpä hiukan kuutamolla tämän jutun suhteen.
Ainoa oikea argumentti on matematiikka ja raha, eli miten paljon asuinrakentaminen ja uusi kaupunginosa tuottaa. Sehän on iso luku. Siksi asuntorakentamista tehdään. Silti ilmailutoiminnan ja kentän lopettaminen on kyseenalaista siksi, että Helsingissä on n. 7000 ha rakentamatonta, ja kaupunkikentän pääkaupunkiseutu joutuu tekemään vaikka Espooseen vielä parinkymmenen vuoden kuluttua väistämättä. Ilmailu nimittäin kehittyy sillä tavalla.
Siinä taas on kyse koko metropolin rahasta ja uudentyyppisestä maailmasta ja uudesta, osin sähköisen lentämiseen ja pienkoneisiin tukeutuvasta logistiikasta. Ei EU turhaan kehottanut rakentamaan kaupunkikentät.
Tällä päätöksellä päätettiin jäädä jälkeen. Tähän herätään vielä, mytta en tiedä, ehditkö sinä tai minä koskaan nähdä sitä heräämistä. Nipin napin. Jätän avoimeksi asian, mutta toinen meistä oli oikeassa.