Taistelu Helsingin varakentästä
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Allekirjoittajina näkyy olevan joitakin Mr Nobodyja jostain Huitsin Nevadasta. Nämä kentän pelastajat tekevät itsensä naurettaviksi jo toiseen kertaan kuluvana vuonna. Edellinen oli kun väitettiin aikatauluttoman liikenteen sallivan kentän olevan ihmisoikeus.
Kyllä se näyttää vahvasti siltä, että Malmiin tukeutuneen yleisilmailuklusterin tuhoavat nämä kenttää puolustavat Don Quihottet itse! Ei mitään käyttökelpoisia vaihtoehtoja Hesan asuntorakentamiseen ole esitetty vaan jatkuvasti tuodaan samoja epärelevantteja argumentteja. Näitä löytyy mm tämän langan edelliseltä sivulta, jos joku ei ole seurannut. Tämän maahan kaatuneen maidon itkemisen sijaan olisi voitu heti 2015 PM Sipilän aloittaman pelastusoperaation kariuduttua etsimään uutta paikkaa. Sekä tietysti neuvottelemaan Helsingin kanssa että toiminta saisi jatkua kunnes se siirtyisi muualle. Tästä ei tietenkään ole varmuutta olisiko Sinnemäki suostunut. Mutta ei molemminpuolinen kiusantekokaan ketään hyödytä eikä lopputulosta muuta.
Uutta kenttää on muuten rakennettu Mäntsälään jo ainakin vuosi. Luvat tosin puuttuvat. Asialla on kekseliäs purku-urakoitsija, joka näin saa betonijätteelleen edullisen kaatopaikan, vaikka kenttää ei tulisikaan.
Sehän olisi hauskaa kun alueesta tulisi luonnonsuojelualue. Ei asuntoja, ei kenttää.Uusi lähestymistapa pelastaa Malmin lentokenttä, perustamalla sinne luonnonsuojelualue.
Kansalaisaloitepalvelu - Luonnonsuojelualueen perustaminen Malmin lentokentän alueelle
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomen eduskunta ryhtyy valmistelemaan lakia, jolla Helsinki-Malmin lentokenttäalue ja sen reuna-alueet säädetään luonnonsuojelualueeksi. Perustettavan luonnonsuojelualueen tarkoitus on säilyttää alueen luonnon monimuotoisuus nykyisellään ja nykyisen...www.kansalaisaloite.fi
Toisin kuin kuntalaisaloite, tuon voi allekirjoittaa riippumatta siitä missä päin Suomea asuu.
"Alueen uhanalainen ekosysteemi säilytetään kustannustehokkaimmin jatkamalla lentotoimintaa, joka on ylläpitänyt rikasta ekosysteemiä viimeiset 80 vuotta. "
Kysehän on siis siitä niitetystä alueesta.
Niitto voidaan hoitaa ilman lentotoimintaakin. Jos nyt kävisi niin hassusti että alueesta tulisi luonnonsuojelualue, niin kuka uskoo että lentotoiminta jatkuu.
kamrat
Kersantti
Jotta totuus ei unohdu:
- Kentän tuhosi Kokoomus, joka lähti ajamaan rakennusliikkeiden asiaa.
- Korvaavia vaihtoehtoja on esitetty (lentäjien toimesta), mutta niitä ei luonnollisesti Helsingin kaupunki halua kuunnella. Myös valtiovallan heikkous Helsingin edessä on vaikuttanut tähän: keskustelu vaihtoehdoista olisi pitänyt käydä valtion ja Helsingin välillä, ei lentäjien ja Helsingin.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Jutuissasi on tietämättömyyttä, mikä todellakin näkyy edellisillä sivuilla ja tällä sivulla. Tästä jää oikein näkyvä merkki.
Totta kai on esitetty. Helsingin täydennysrakentamissuuunnitelma riittäisi mainiosti vuosikausien tarpeisiin. Östersundomiin suunnitellaan vielä suurempaa kuin Malmi. Mikäli uutta pitää tehdä, se on paras vaihtoehto (itse asiassa Vapaavuorenkin mukaan, yksityiskeskustelussa mainittua). Sinne saa vaikka 40 000:n asukkaan lähiön ja silti jää 2000 ha rakentamatta. Vaihtoehtoja on esitetty vaikka miten paljon.
Laitan toiseen viestiin seikkaperäisen esityksen suunnitelmasta miljoonakaupungiksi. Malmi on murunen. Ainoa vain, että se metropoli tarvitsisi kentän.
Vaihtoehtoja kentälle on esitetty. Porvoo ei tarttunut Backas-ideaan. Järkevää ei ole toteutettu. Mäntsälä on vitsi. Puhutaanko nyt kaupunkikentästä vai lyhyestä kiitoradasta Mäntsälässä? Kaupunkikentän etäisyys väestökeskittymästä on nyt hyvä ja voisi olla enintään 20 kilometriä. Kun Malmin lentokentän siirtohanketta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, lupailtiin korvaavan kentän rakentamista Sipooseen aivan pääkaupunkiseudun vierelle. Sittemmin ”korvaava” kenttä etääntyi puheissa vähin erin Mäntsälän ja Riihimäen kautta Kiikalaan 100 km päähän, jossa sillä ei enää olisi mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeiden kanssa.
Kun et selvästi edes tunne kaupungin kiinteistösuunnittelua etkä ole helsinkiläinen, miksi ihmeessä tuot itsepäisesti virheellisiä ja pintapuolisia väittämiä esiin? Ensin ei ollut ammattilentoa mielestäsi, sitten ei ollut esitetty vaihtoehtoja ym. ihan täyttä paskaa. Mitä seuraavaksi?
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Varmaan, ja se on toinen juttu, mutta ei silti tarvitse pokkuroida paskapuheelle.
Väestönkasvun perusskenaarion tarpeisiin on Helsingissä jo nyt päätettyjä, toteuttamattomia aluerakentamisprojekteja riittävästi vuoteen 2050 asti. Helsingin seudun väestöennuste 2014-2050 (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 29/2013, liitetaulukot ss. 41-42) ennustaa Helsingissä olevan tuolloin 750 000 asukasta 604 000:n sijasta. Kasvua väkiluvussa ennustetaan siis olevan perusskenaariossa 146 000. Uuden yleiskaavan lähtökohdaksi valitussa nopean kasvun skenaariossakin tämä kasvu toteutuu vasta vuonna 2031-2032 (ajantasaistettu laskelma, lokakuu 2017: päätetyt rakentamisprojektit ilman Malmin kenttää riittävät nopean kasvun skenaariossakin vuoteen 2039).
| Alue | Asukkaita (päivitetty 10/2017) |
|---|---|
| yhteensä | 141 300 - 149 300 → 192 100 - 214 100 |
| Östersundom | 58 000 - 64 000 → 80 000 - 100 000, työ alkamassa, osayleiskaava valmis |
| Kalasatama | 20 000 → 25 000, työn alla |
| Jätkäsaari | 16 000 → 18 000 + 6 000, työn alla |
| Pasila | 11 400 → 30 000, työn alla |
| Kruunuvuorenranta | 11 000 → 13 000 + 800, työn alla |
| Vartiosaari | 5000 - 7000, peruttu 29.10.2017 |
| Kuninkaantammi | 6600 → 5500 + 1000, työn alla |
| Hernesaari | 5100 |
| Koivusaari | 4000 |
| Myllypuro | 3000 → 3500 + 6000 (opisk.) työn alla |
| Hakuninmaa | 800 |
| Telakkaranta | 400 |
Merkittävin hiljattainen lisäys Helsingin tonttimaavarantoon on vuonna 2009 toteutunut lounaisen Sipoon alueliitos (Östersundom). Östersundomin suunnittelualue on 21 kertaa Malmin lentoaseman ja sen suoja-alueiden kokoinen. Jo pelkästään alueliitoksen mahdollistamiseksi tehty Vantaan ns. Västerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin oli yhtä suuri kuin koko Malmin lentoasema suoja-alueineen. Östersundomin suunnittelualueen pinta-ala on 45 km2, josta Natura-alueet suoja-alueineen varaavat uusimman tiedon mukaan (2013) noin 9 km2. Hyödyntämiskelpoista maata Östersundomiin jää 36 km2, yli seitsemäntoista kertaa Malmin lentokentän ja sen suoja-alueiden kokoinen alue. Östersundomin suunnitelman edistymistä voi seurata täältä.
Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella pääkaupunkiseudun muissa kunnissa on sekä asunnoille että työpaikoille kaavoituskelpoista laadukasta rakennusmaata yli kaiken tarpeen, jos vain paperille piirretyt kuntarajat ylittävä yhteistyö niiden hyödyntämisessä kyetään toteuttamaan. Kuntarajat ylittävä metropolihallinto ja kuntaliitokset ovat jatkuvasti esillä julkisuudessa kiireellisinä keinoina pääkaupunkiseudun tonttipolitiikan järkiperäistämiseksi, ja valtio ajaa uudistuksia pontevasti. On siis odotettavissa, että jo lähitulevaisuudessa, kauan ennen vuotta 2030, pääkaupunkiseudun mittavat maavarannot saadaan järkevästi metropolialueen asuntotuotannon käyttöön.
Malmin lentokentän lakkauttaminen 20 000-30 000 asukkaan kerrostalolähiön tieltä ei siis voi olla todellinen Helsingin kohtalonkysymys.
Eikä se ollutkaan.
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Kun olen uteliaan luonteeni vuoksi sukeltanut aika lailla Helsingin kaupungin päätöksentekoon, voin kertoa, että tämäkään asia ei ole niin yksiselitteinen. Virkamiehistä Korpinen (SDP) oli yksi tiukimmista tonttimaan haalijoista ennen eläkkeelle menoaan. Silloin riitti se, että valtio istuu Helsingin maan päällä.
Pajusella oli oma lehmä ojassa, mutta moni varttuneempi kokoomuslainen vastusti. Muiden muassa Ilaskivi.
Tämän asian suhteen kokoomus hajosi valtuustossa. Kunnallisdemokratiassa demarit ja vasemmisto äänestivät yksimielisesti rakentamisen puolesta. Heiltä kuuli juuri noita löysiä argumentteja "harrasteilmailusta", joita tässäkin ketjussa asiasta mitään tietämättömät vieraspaikkakuntalaiset trollit toistavat, kun pitää olla jotain mieltä.
Osa jengistä on myöhemmin sanonut, että heille ei annettu oikeita datoja, osa jurnuttaa, kun ei voi sitä myöntää.
Don Quihotte olisi varmaan yhtä lailla turhautunut, jos olisi taistellut tuulimyllyjä vastaan viisi vuotta. Tämä Cervantesin luoma romaanihahmokin dissasi uskollista aseenkantajaansa, kun viimemainittu häiritsi faktoillaan arvon ritarin kuvitemia.
kamrat
Kersantti
Manniselta asiallinen kommentti: Jos Jan Vapaavuori olisi oikeasti kova jätkä, Malmi pelastuisi
Hallinkorva
Ylipäällikkö
En ole laittanut tikkuakaan ristiin taistellakseni tuulimyllyjä vastaan, vaan korjannut päättäväisesti väärää tietoa.
Sen verran minussa on historioitsijaa, että haluan datojen olevan oikein. Tunnen asian, kunnallispolitiikan ja päätöksenteon kyllä perinpohjin, samaten asiaan liittyvät valheet, joita tietyt valtuutetut, kuten Ossi Mäntylahti, toistavat ja ovat levittäneet. Jos näen valheita, korjaan ne. Minulla on tässä sinunkin puolivillaisia käsityksiäsi lukiessa ollut jokseenkin samanlainen olo kuin sinulla, jos joku heittelee mitä sattuu tykeistä, jotka tunnet.
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Vielä 2007 hän oletti, että jos Östersundom saadaan, se poistaa Malmin rakentamisen tarpeen varmasti. Tarpeen se poistikin, mutta ei rakentamista. Siinä on koko ajan ollut jonkun intressit painamassa. Ei niitä montaa sukua ole, jotka lopulta päättävät, kuka rakentaa ja mihin, kenelle tontit kuuluvat. Kunnallisdemokratia on kumileimasin.
Vapaavuori on itse Pohjois-Helsingin poika, ja hänelle varmaan olisi aikanaan hyvin sopinut, että kenttä säilyy. Hän ei voi tehdä diktatorisia päätöksiä. Maan hallitus kuin Helsingin kaupunginvaltuustokin useaan kertaan päätti kentän vastaisesti.
Vapaavuori kirjoitti itse näin: Malmin kenttäkiistan moderni historia alkaa viimeistään vuodesta 2000. Silloin maan hallitus sitoutui luopumaan kentästä nopeutetusti, ennen vuonna 2035 päättyvää maanvuokrasopimusta. Valtio, joka on maassa ainoa ilmailuviranomainen, katsoi että kasvavan pk-seudun asuntotuotantointressi on valtion ilmailuintressiä suurempi. Helsinki on aina lojaali valtion merkittäville intresseille. Jos valtiovalta olisi nähnyt asian toisin, kaupunki olisi hyvin todennäköisesti sen hyväksynyt.
Tässä Vapaavuori sortuu ehkä diplomatiaan, koska tiedän, että Pekka Korpinen kumppaneineen kaavoitti jo aluetta täyttä häkää ja Helsingin Sanomat kirjotti pääkirjoituksessaan, että Helsinki tarvitsee tonttimaata, ja Malmilta se on helposti saatavissa. Totta kuitenkin on, että Lipposen II hallitus löi alkutahdit sille, mitä nyt tapahtuu. Vapaavuori kirjoitti: Nurmijärvi-ilmiön ollessa vahvimmillaan tarve laajempaan pientalorakentamiseen sopivalle alueelle kasvoi, mutta Sipoon länsiosien liitoksen ja vähenevän kehyskuntainnostuksen myötä Malmin strateginen merkitys taas hieman laski. Sipoolta saatujen maiden Natura-haasteet taas alkoivat nostaa. Eli tässä Sipoon jarrutus pelasi Malmia vastaan.
Finavia lopetti kentän kehittämisen siis jo 20 vuotta sitten. Valtion kiinnostus Malmin kenttään hiipui asteittain. Pikkuhiljaa Malmilla operoineet alkoivat siirtää toimintojaan pois. Hallitukset tulivat ja menivät. Kaupunki jatkoi kaavoitustyötään. Asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa lukuisia kertoja.
Vuonna 2014 valtion kehyspäätöksessä linjattiin Merja Kyllösen humauttamana, että ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.” Kaupunki on sen jälkeen ostanut lentokenttäalueen loput kiinteistöt Finavialta ja Finavia on luopunut käyttöoikeudestaan maa-alueisiin.
Vapaavuoren kantaa edelleen: On monelle taholle häpeäksi, ettei metropolialueelta ole löytynyt korvaavaa kenttäaluetta kohta 20 vuoden prosessista huolimatta. Lienee niin, ettei kukaan ole tosissaan ajanut sen etsimistä, ei myöskään valtion ilmailuviranomainen, jolle asia lähinnä kuuluu.
Vapaavuori näkee kentän puolustajissa myös niitä, joille pyrkimykset eivät kelvanneet.
Toiseksi osa Malmia puolustavista tahoistakin on vastustanut näitä pyrkimyksiä. Jos tavoitteena on turvata toiminta juuri Malmilla, tämä on loogista. Jos pyrkimyksenä on itse ilmailutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen, lobbaajat ovat tehneet asialleen karhunpalveluksen.
Tässä Vapaavuori tarttuu huhuun (tuollaisia Mäntylahti levittää), koska fakta on se, että kun Malmin lentokentän siirtohanketta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, lupailtiin korvaavan kentän rakentamista Sipooseen aivan pääkaupunkiseudun vierelle. Sittemmin ”korvaava” kenttä etääntyi puheissa vähin erin Mäntsälän ja Riihimäen kautta Kiikalaan 100 km päähän, jossa sillä ei enää olisi mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeiden kanssa.
Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) pohjaksi julkaisema laaja asiantuntijaselvitys ”Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot” (LVM 16/2011) päätyi hylkäämään kaikki 50 tutkittua sijaintipaikkaa YVA-vaihtoehtoina. Jäljelle jäi vain YVA-menettelyn lakisääteinen nollavaihtoehto, toiminnan jatkuminen Malmilla. Vuonna 2014 valtio päätti vetää omat toimintonsa pois lentokentältä, mutta kirjasi kehysriihilausuntoonsa lentotoiminnan lakkauttamiselle ehdoksi ilmailutoiminnan siirtämisen korvaavalle kentälle.
Vapaavuori jäi siis siihen asemaan, joka on ainoa mahdollinen hänelle. Hän sanoi itse:
On hyvin vaikea nähdä, että Malmi voisi enää, kaiken jo päätetyn jälkeen, säilyä ilmailukäytössä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, monen vaikeasti toteutuvan ehdon tulisi täyttyä. Ensinnäkin valtion pitää löytää samanarvoinen maa-alue, johon se Malmin vaihtaisi. Maa-alueen pitää luonnollisesti olla Helsingin alueella ja merkittävään asuntotuotantoon sovelias, jotta siitä olisi kaupungille hyötyä. Vaihtoehtoja ei juuri ole ja harvat mieleen tulevat alueet, kuten Santahamina, ovat monesta syystä valtionkin kannalta mahdottomia vaihtokohteita.
On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis.
Vapaavuoren kirjoituksessa on yksi sokea piste. Se perustuu siihen, että ilmailutoiminta on Suomessa valtion toimintaa eikä kaupungin perustehtävien piirissä. Jos tuollainen tila on kaupungin, totta kai se rakennetaan. Tässä kuitenkin jäätiin juntturiin tuon ajatuksen kanssa, sillä mitään lailista estettä ei ole sille, etteikö ilmailutoiminta voisi olla kaupungin tai kaupungin / yhdistyksen / valtion synergiatoimintaa.
Varmaa on vain, että ilmailu on nyt taas järkyttävän nopeasti kasvava ja muuttuva ala. Nyt ei saisi ajatella keskinkertaisesti.
Viimeksi muokattu:
Yleensä näiden asioiden tunteminen ja tietäminen tekee ihmisestä hieman kyynisen.
Minusta paras argumentti kentän puolesta on se, että olisi viisasta jättää tuolle paikalle mesta, jossa ilmailu viihtyy nyt ja kun on lienee selvää, että ilmailu tulee kehittymään monin tavoin, ehkä nopeastikin, niin olisi valmista infraa ja aluetta siihen asiaan valmiina. Kaikkinaista ilmailua visioidaan ja kokeillaan jatkuvasti, siihen olisi viisasta varautua. Parhaaseen suomalaiskansalliseen tapaan viedään ilmailutoiminta sitten aikanaan Mäntsälään.
Minä en usko tähän 30 tuhannen asukkaan puhtoinen lähiö - myyntipuheeseen lainkaan.
Kiinteistö- ja autojoppareiden luvatussa maassa nyt yleensä ajatellaan parhaimmillaankin keskinkertaisesti.
Muistan että minua hymyilytti kun parilta asian ytimessä olevalta kuntapoliitikolta/päättäjältä kysyttiin YLE Helsingin radiouutisten haistattelussa lentokenttäalueen paalutuksen ja yleensäkin betonirakentamisen aiheuttamasta valtavasta hiilijalanjäljestä. En pysty sanomaan keitä siellä oli ja mitä kukin heistä täsmälleen sanoi mutta lopputulema oli että ongelma ei ole Helsingin koska paalut valetaan missä lie Orimattilassa. Sieltä ne tietysti kärrätään rekalla pelipaikalle joten kuljetukset menevät ilmeisesti Mäntsälän/Järvenpään/Keravan/Vantaan piikkiin. Sementti betoniin tehdään sekin muualla eli Paraisilla. Näiden kuntien tulisi ilmeisesti olla asiasta huolissaan ja sirotella tuhkaa päälleen kun ovat tuollaisia ilmastosikailijoita? Samaan aikaan samaiset puolueet ovat ajamassa Suomen taloutta alas globaalin vastuun nimissä. Vähän ovat tilannesidonnaisia ja valikoivia nuo vastuutkin.
Edit: liikenneväylärikollisten listalta unohtui ainakin Tuusula
Edit: liikenneväylärikollisten listalta unohtui ainakin Tuusula
Viimeksi muokattu:
Tämä Talin alue on vuokrattu käypää hintaa huomattavasti alhaisemmalla vuokralla pienelle ja suljetulle kolopallokerholle. Mitään järkeä tässä ei ole, ja jos alue halutaan pitää virkistyskäytössä, se voitaisiin avata yleiseen käyttöön. Toisaalta alue voidaan valjastaa asuinrakentamiseen. Kummassakin tapauksessa alue hyödyttäisi laajempaa väkijoukkoa kuin nykyinen käytäntö. Valitessaan Talin golfkentän nämä puuhamiehet sinetöivät sekä Talin että Malmin kohtalon: Talin golfkentän nykymuotoista käyttöä on vielä vaikeampi perustella kuin Malmin lentokentän säilyttämistä. On vain ajan kysymys milloin Taliin aletaan rakentamaan.
Talin voisi kostoksi samoin tein koekairata ja -paaluttaa tai ainakin kuoria pintamaat tulevia kaavoitus/rakentamispäätöksiä odotellessa.
Piti oikein luntata satelliittikuvasta millaisesta alueesta puhutaan. Tuohan korvaisi hyvin tilannetta jos lentokenttäalue rauhoitettaisiin rakentamiselta. Aika luksusta pitää golfkenttää lähes pääkaupungin keskustassa. Menkööt ruutuhousuineen simulaattoriin
Mili
Eversti
Helsingin yli kun lentää, niin suurin osa näyttää olevan vihreätä. Metsää, peltoa ja ryteikköä. Helsingin läpi kun ajaa, niin suuri osa asuinalueista on vanhaa kuppaista 2-3 kerroksista asuinaluetta joka voitaisiin katepillarittaa ja tehdä korkeampaa rakennusta.
Ihan turha sanoa että tuo kenttä on ainoa mahdollisuus.
Ihan turha sanoa että tuo kenttä on ainoa mahdollisuus.
Niin ja toisekseen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä on runsaasti korvaavia kenttiä kuten Vihdin, Hyvinkään Nurmijärven. Taliin saisi hienosti 10000 som.. ei kun sosiaalisesti haasteellisen asukkaan lähiön kaikkine tykötarpeineen.Talin voisi kostoksi samoin tein koekairata ja -paaluttaa tai ainakin kuoria pintamaat tulevia kaavoitus/rakentamispäätöksiä odotellessa.
Piti oikein luntata satelliittikuvasta millaisesta alueesta puhutaan. Tuohan korvaisi hyvin tilannetta jos lentokenttäalue rauhoitettaisiin rakentamiselta. Aika luksusta pitää golfkenttää lähes pääkaupungin keskustassa. Menkööt ruutuhousuineen simulaattoriin
Hyvä on golfarinkin körötellä niitä tulevia kaupunkibulevardeja pitkin. Matka-aika voi tuplaantua mutta siitähän selvitään määräämällä ruuhkamaksu.
No mulle on sattunut työtehtäviä, joissa tykkejä on päässy näkemään. Tietämykseni tason arvioinnin jätän silti muille, sillä omaan asiantuntemukseen vetoaminen on huonoa keskustelua.
Olemme ihan samaa mieltä siitä, että Malmin kenttä ja siihen tukeutuva ilmailuklusteri olisi kannattanut säilyttää kun vuokra-aikaakin oli jäljellä 2035 asti. Valtio kuitenkin luopui kentästä ja tätä pitkää prosessia on jäsen @Hallinkorva edellä kuvannut. Samaa mieltä olen siitäkin ettei mikään laki edellytä kentän lopettamista. Halutessaan Helsinki olisi voinut alkaa kentänpitäjäksi samoinkun kaupunkiin voitaisiin vaikka rakentaa suurmäki mäkihyppääjille. Yleisilmailun (josta siis on pois purjelento sekä ultrat) kanssa yhteistä on, etteivät kaikki voi harrastaa tätäkään hienoa lajia. Lisää yhtymäkohtia mäkihyppyyn ovat yhteiskunnalta vaadittava kallis infra ja laskevat volyymit sekä harrastajamäärät.
Jäsen @Hallinkorva n pitkässä kirjoituksessa on lainattu pormestari Vapaavuorta. Hän ei kuitenkaan asiaa päätä eikä johda edes valmistelua vaan asia kuuluu Anni Sinnemäelle. Vapaavuori ihmettelee kuitenkin, miksi don Quihotten lailla taistellaan tuulimyllyjä vastaan eikä "kukaan ole tosissaan hakenut kentälle uutta paikkaa". Olisiko niin että kyse kuitenkin on vain harrastuksesta ja jäljelle jäänyt elinkeinotoimintakin oli ainoastaan (tai suurimmaksi osaksi) siihen liittyvää, kuten yksityislentäjien koulutus, tarkastuslento ym. Nyt sitten harrastetaan jotain muuta, esim sitä golfia mukavasti lyhyen etäisyyden päässä. Joutuvathan mäkihyppääjätkin lopettamaan harrastuksensa noin 30 vuoden iässä.