Kyllä ne on ollut. Ukrainalaisethan valitti, että kesän -23 hyökkäys pysähtyi miinoihin ja tst-koptereihin, jotka napsi pitkästä matkasta Ukejen vaunuja.
Tottakai tst-hekolla voidaan tuottaa merkittävää suorituskykyä. Kokonaan eri asia on se, onko ko lavetin käyttö taloudellisesti järkevää. Jos tuhottu vihollisvaunu on vaikkapa 100 kertaa kalliimpi tst-hekolla kuin singolla tuhottuna, kannattaa kyllä tarkkaan miettiä aletaanko sellaista kykyä rakentamaan esimerkiksi Suomeen. Venäjällä ko kyky on vanhastaan, joten ovat tietysti käyttäneet sitä Ukrainassa. Hattuvakiolla arvaan, että siinä sodassa tuhotusta Venäjän suorituskyvystä tst-heko ei ole lähellekkään tärkeimmästä päästä heille itselleen. Ts. en näillä näytöillä usko, että Venäjä haluaa uudelleen rakentaa yhtä vahvaa suorituskykyä tst-hekoille kuin ennen sotaa oli.
Meinasin juuri tulla veistelemään, että kun varusteina on pitkä parta, kaapu, sandaalit ja AK, on tst-heko erittäin veemäinen vastustaja. Muuten sen käyttöarvo taitaa nykyään olla aika rajallinen.
Suomelle TST-koptereita, EI. Paitsi jos ne on Mi-24 + versioita... Eiku, no nih jätetään henk. koht. fantasiat sikseen.
Mistä herää kysymys, miksei samalla rahalla ostaisi vaan NLOS PST ohjukset kuorma-autoihin koko rintaman pituudelle? Ei tarvetta keskittää, kun samalla rahalla saa ilman hekoa saman verta ohjuksia koko rintaman leveydelle.
Jos tarkoitus on puolustaa ainoastaan kaakonkulmaa, kuorma-auto on varmasti kustannustehokas vaihtoehto. Mutta haluttaessa puolustaa myös Ilomantsin pohjoispuolista Suomea etäisyydet kasvavat ja tieuria on käytännössä korkeintaan yksi pohjois-etelä-suunnassa. Tämän karkeasti 1000 km rajan kattaisi kolmella kopteritukikohdalla siten, että paikalla oltaisiin aina noin tunnissa. Montako kuorma-autoasenteista lavettia siihen tarvittaisiin? Olisiko niillä kykyä keskittää koko tulivoima yhteen pisteeseen muutamassa tunnissa? Kuinka taistelu kestävä harvoihin tieuriin sidottu kuorma-auto on?
Kun yhden taisteluhelikopterin hinnalla saa sen viitisenkymmentä laukaisualustaa ohjuksineen maajoukoille, ei ole tarvetta keskittää niitä. Maasta ammuttavina samalla rahalla niitä ohjuksia olisi kaikilla rintaman osilla kokoajan yhtä paljon, kuin helikoptereilla pystyttäisiin keskittämään mihin tahansa yhteen kohtaan kerrallaan, mutta koko ajan ja kaikilla keleillä.
1000 kuorma-autoa vaatii 2000 kuskia & repsikkaa, jokainen kuorma-auto syö ajossa sen 40-50 l dieseliä satasella, autot vaativat aikamoisen huolto-organisaatioon jne. jne. Sota-asioihin liittyy olennaisena osana taktiikka ja mm. voiman keskittäminen. Eipä taida onnistua tuhannella kuorma-autolavetilla voiman keskittäminen haluttuun suuntaan kovinkaan nopeasti. Kokonaisuutena voi sanoa, ettei asiassa ole järjen häivääkään miettiä taisteluhelikopterin korvaamista kuorma-autoasenteisilla PST-ohjuksilla. Ainoa syy, miksi taisteluhelikoptereita ei (vielä) ole Suomessa, on investoinnin kalleus. Nythän British Army on täällä harjoitellut Apecheilla, tuskin ovat käyneet vain fiilitelemässä.
Ei se hyökkäyshelikopteripataljoonakaan halpa olisi. Jenkkien ysikytluvun 24 Apachen pataljoonassa oli 330 miestä ja 78 autoa ja kuorma-autoa, joista pienin taisi olla humvee. Miehistä 155 on miehistöä, loput upseereita ja aliupseereita, eli aikalailla skappareista koostuisi yksikön pääosat. https://man.fas.org/dod-101/army/unit/toe/01385A200.htm
Tämä on aivan vastaavaa keskustelua, kuin se, miksi ei hankittu maasta laukaistavia meritorjuntaohjuksia kalliiden korvettien tilalle...
Vaikka se ensimmäinen satsi olisi vain 2x4 ohjusta, tulee paikalle uusi osasto vähintään tunnin välein, lähes loputtomasti. Läpimurtoyritys pitäisi pystyä ennalta tiedustelemaan, jolloin myös lähemmäksi voidaan tuoda FARP, joilla koptereiden tehtävätiheys kasvaa edelleen. Väitän, että kun Itä-/Pohjois-Suomen harvoille urille on tuhottu hyökkääjän ensimmäiset neljä vaunua, liike hidastuu jo oleellisesti. Ei siellä mikään Arorintama etene avorivissä.
Lennokki olisi halvempi.
Tykki ja raketit ovat tehokkasti käytettävissä vain, jos vastapuolella ei ole ilmatorjuntaa, eli kun me ollaan jo voitettu kyseinen taistelu tai soditaan jotain talibaaneja vastaan. Jos meillä on täydellinen ilmaherruus, voidaan tiputella JDAMeja Hawkista. En itse pidä sellaisten aseiden hankintaa hyvänä investointina, joiden vaikutus on lähinnä kovempaa voittaminen. Parempi käyttää rahat sellaisiin asejärjestelmiin, joilla tappio muutetaan voitoksi.
Mitä ihmettä taisteluhelikopterilla tehdään sodan ulkopuolella, mitä minigun NH-90 ikkunasta tai lennokin lämpökameralla ei saisi aikaan?
Määrä tuo redundanssia, muutaman menetys ei niin hirveästi paina. Lennokin torjunta on joka tapauksessa tärkeä tulevaisuuden prioriteetti koko maavoimille ja jos sitä ei saada kuntoon, niin millään muulla ei ole väliä ja sota hävitään kaikista muista hankinnoista riippumatta.
Kuten jo todettiin, pinnasta laukaistavia ohjuksia saisi samalla rahalla aivan helvetisti, joten ei ole juuri tarvetta pitkille siirroille, ellei koko joukko-osasto, jolle ohjukset kuuluvat, siirry toiselle toiminta-alueelle ja silloin ei muutama auto lisää paljoa paina. Lisäksi orgaaninen NLOS PST kyky mahdollistaa nykyisen prikaatin PST komppanian korvaamisen, toisin kuin taisteluhelikopteri, joka ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.
Nämä tapaukset eivät itse asiassa tulleet edes mieleeni. Ukrainan sota on se viitekehys, jossa minä hekojen haavoittuvuutta katselen. Ryssän Kamovien PST-ohjusiskut pitkältä kantamalta ovat olleet ainut tehokas taisteluhelikopterien käyttötapa Ukrainan sodassa.