Taisteluhelikopterit

[magitsu]

Jos pelkällä K9 option unohtamisella olisikin varaa 20 taistelukopuun. Taitaa olla kyse aika eri lukemasta kuitenkin. 20 tst-kop vs. Pohjanmaan 4 plattaa (eli 4-8 kpl) on myös vielä hyvin eri asia.

 

[Commander]

Miksi ei oteta ilmavoimien budjetista?

Kävisikö PV:n budjetti?

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1400561039574458369

 

[Protheon_93]

Jos pelkällä K9 option unohtamisella olisikin varaa 20 taistelukopuun. Taitaa olla kyse aika eri lukemasta kuitenkin. 20 tst-kop vs. Pohjanmaan 4 plattaa (eli 4-8 kpl) on myös vielä hyvin eri asia.

K9-optio on 140 miljoonan euron hintaluokkaa. Eli tuolla ei ostella minkäänlaista taisteluhelikopteriarmadaa. Ja mielummin otan K9-option, koska siitä on enemmän hyötyä kuin jostakin muutamasta korkeintaan ilmassa olevasta tst-helikopterista.

 

[magitsu]

(Hind E israelilaisella avioniikalla)

 

[Huhta]

K9-optio on 140 miljoonan euron hintaluokkaa. Eli tuolla ei ostella minkäänlaista taisteluhelikopteriarmadaa. Ja mielummin otan K9-option, koska siitä on enemmän hyötyä kuin jostakin muutamasta korkeintaan ilmassa olevasta tst-helikopterista.

Vertailu on "hiukan" monimutkaisempi. Jopa hankintakustannuksen osalta.

Et huomioi hankintakustannuksissa lainkaan ampumatarvikkeita, joita K9 tarvitsee huomattavalla summalla, jotta tykeistä olisi jotakin hyötyäkin. Väitän, että helikopteri on tässä suhteessa edullisempi. Helikopteri pystyy ampumaan varsin tarkasti myös ohjaamattomilla ampumatarvikkeilla ja erityisesti liikkuvan ajoneuvomaalin tuhoaminen onnistuu alhaisemmilla ampumatarvikekustannuksilla. Konetykin sarja tekee selvää kuorma-autosta, ohjatut ja ohjaamattomat raketit kevyesti panssaroidusta maalista ja pst-ohjus panssarivaunusta. Tykistöllä ampumatarvikekustannukset ovat toista luokkaa, kun aletaan kylvää kranaattia reilulla kädellä. Tykistön erikoisampumatarvikkeissakin on omat heikkoutensa, GPS-ohjattujen (PGK ym.) tapauksessa potentiaalinen alttius häirinnälle sekä itsenäisesti maaleja etsivissä (Bonus ym.) rajalliset etsintäalueet ja naamioidun maalin tunnistaminen. Taisteluhelikopterin aseupseerin laservalaisuun hakeutuva raketti tai pst-ohjus on tässä suhteessa paljon varmempi vaihtoehto.

Taisteluhelikopterilla on myös monia muita hyviä ominaisuuksia. Taisteluhelikopteri pystyy siirtymään nopeasti suuria etäisyyksiä (toisin kuin panssarihaupitsi), taisteluhelikopteri voi tuottaa tiedustelutietoa, taisteluhelikopteri saadaan nopeasti pelikentälle ilman laajamittaista liikekannallepanoa ja taisteluhelikopteri kykenee etsimään ja tuhoamaan maaleja itsenäisesti (eikä ole riippuvainen ulkoisesta tulenjohtajasta ja viestiyhteyksien toiminnasta toisin kuin tykistö). Samoin yläpuolella leijuva taisteluhelikopteri lienee joukkoja tuettaessa voimakkaampi moraalibuusti kuin 20 km päässä oleva panssarihaupitsi, jota ei näe eikä kuule ennen kuin se alkaa ampumaan.

Käyttökustannukset ovat tietysti helikopterilla ihan omassa luokassaan. Vuosikustannukset ovat ihan minimissäänkin satoja tuhansia euroja, vähän kalliimmalla kopterimallilla ja suuremmalla lentotuntimäärällä nopeasti miljoonaluokkaa. K9 on tietysti tässä suhteessa paljon edullisempi. Toisaalta kun hiljattain pohdit, voisiko maa- ja merivoimilta leikata 100-150 milliä HX:n kalliimpien käyttökustannusten kattamiseksi, niin taisteluhelikopterienkin kulut asettuvat mittasuhteisiin.

 

[ak.tied]

RAH-66 Comanche. Huikee vehje. Mikäköhän tässä tuli esteeksi, kylmä sodan loppu?

 

[Huhta]

RAH-66 Comanche. Huikee vehje. Mikäköhän tässä tuli esteeksi, kylmä sodan loppu?

Kylmän sodan loppu, A-maan ja Irakin sodat sekä teknisesti liian kunnianhimoiset tavoitteet. Tuonhan piti mm. kyetä lentämään Atlantin yli(!).

One example was the Army’s request that the range of the helicopter which was designed to be a scout be raised so that it could be flown across the Atlantic and yet it was designed with a narrow body so that it could be more easily transported by plane or ship.

As the cost went up, budget cuts from the so-called peace dividend after the fall of the Soviet Union put more pressure on the program which was designed to fight a war against an enemy which no longer existed, so large numbers of reconnaissance helicopters were seen as no longer necessary.

In 2002 it was estimated that by 2008 the Comanche would be taking 40% of the army’s aviation budget, money that could be put to better use funding development and renovation of the existing helicopter fleet.

But in 2004 the Comanche project was abruptly cancelled by the Army, the development cost had risen to $6.5 billion and the cancellation fees to Boeing and Sikorski added another $500 million to the final bill.

America’s lost stealth helicopter – RAH 66 Comanche | Curious Droid

curious-droid.com

 

[Huhta]

Tämä Invictus tuntuu olevan sellainen Comanchen perillinen:

Bell 360 - Future Attack Reconnaissance Aircraft (FARA)

Always ready. The future fight requires increased range, speed, agility and lethality. It requires seamless coordination between Army aviation and the maneuver force. It requires persistence, fearlessness, and must own the information domain. The Bell 360 Invictus delivers the U.S. Army’s...

www.bellflight.com

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia eroja eri kopterityyppien havaittavuudessa on. Comanchen piti olla erittäin häiveinen Apacheen verrattuna. Miten lie Eurocopter Tigerin suhteen? Siinähän on myös komposiittirunko ja muotoilu on pelkistetty, vaikka aseet kannetaankin ulkoisesti.

 

[Protheon_93]

Tuntuisi hurjalta mennä Atlantin yli helikopterilla. Sentään jos lentokone kyykkää, ne kelluvat jonkun aikaa ja voivat liitää hetken aikaa, mikä on auttanut matkustajakoneita (jotka nyt eivät ole ihan keskellä valtamerta matkalla) saavuttamaan lähimmän lentokentän, kun moottorit ovat kyykänneet.

 

[rty19]

Tämä Invictus tuntuu olevan sellainen Comanchen perillinen:

Samalla Bellin sivustolla on toinenkin isompi kopteri joka pystyisi viemään 12 sotilasta 800 merimailin päähän ja palaamaan takaisin samalla tankillisella. Eli vaikka Helsingistä pohjois-Norjaan.

 

[Huhta]

Tuntuisi hurjalta mennä Atlantin yli helikopterilla. Sentään jos lentokone kyykkää, ne kelluvat jonkun aikaa ja voivat liitää hetken aikaa, mikä on auttanut matkustajakoneita (jotka nyt eivät ole ihan keskellä valtamerta matkalla) saavuttamaan lähimmän lentokentän, kun moottorit ovat kyykänneet.

"-- if you're going down in the North Atlantic, man it's over." -Dos Gringos (ts. pari F-16 pilottia)

Ymmärrän kyllä tunteen. Tosin Comanchessa oli kaksi moottoria ja kireää tunnelmaa ohjaamossa ensimmäisen moottorin sammumisen jälkeen olisi voinut keventää muistelemalla, mitä siellä Atlantin itärannalla odottaa.

Sinänsä helikopterin pakkolasku veteen ei sentään ole mikään katastrofi. Joissakin veden päällä operoivissa helikoptereissa (esim. Pohjanmeren öljynporauslauttojen työmatkailu) on kellukkeet hätätilanteita varten ja panisin rahani mieluummin autorotaation kuin Hudson-joen ihmeen toistumisen puolesta. Toki jos on merenkäyntiä, niin tulee kiire kivuta pelastuslautalle ennen kuin kopteri keikkaa ympäri. Mutta jos on yhtään tuuria, niin neuvostosukellusveneitä metsästävä ystävällinen pinta-alus on jossakin lähistöllä ja toinen helikopteri tulee poimimaan epäonnisen Comanche-miehistön kyytiinsä.

Ei kyllä ihan parhaita mahdollisia nuo kellukesysteemit missään tapauksessa...

Brief introduction of helicopter surface emergency landing floating system

www.nasc.gov.tw

 

[SJ]

Kylmän sodan loppu, A-maan ja Irakin sodat sekä teknisesti liian kunnianhimoiset tavoitteet. Tuonhan piti mm. kyetä lentämään Atlantin yli(!).

Reittihän olisi ollut kovasti sama mikä tyypillisellä hävittäjäkoneen siirtolennolla, eli Kanadan yli Gröönlantiin ja sieltä Islannin kautta Englantiin tai Norjaan. Poikkeuksena vaan se, että välitankkauksia varten olisi laskeuduttava johonkin tukikohtaan, kun ilmatankkaus ei ole mahdollinen. Tai ainakin näin homma oli suunniteltu Apachen kohdalla, joskaan en tiedä harjoiteltiinko tuota koskaan.

 

[Norppa]

Tuntuisi hurjalta mennä Atlantin yli helikopterilla. Sentään jos lentokone kyykkää, ne kelluvat jonkun aikaa ja voivat liitää hetken aikaa, mikä on auttanut matkustajakoneita (jotka nyt eivät ole ihan keskellä valtamerta matkalla) saavuttamaan lähimmän lentokentän, kun moottorit ovat kyykänneet.

valitsisin itse hallitun autorotaation Atlanttiin milloin tahansa lentokoneen vesilaskeutumisen sijaan. Autorotaatio tapahtuu käytännössä lähes nollanopeudella verrattuna lentokoneen liitoon, jos suihkarilla on laskussa 150kn vauhtia, pienikin maininki tuntuu jo melkoisen ryppyiseltä ja riski rungon repeämiseen on melkoinen. Todennäköisyys lentokoneen kellumiselle on aika ohut, Hudsonjoen tapauksessakin oli poikkeuksellisen tyyni pakkaspäivä, runko sai silti vaurioita ja pysyi lopulta pinnalla 3,5 minuuttia.

Kusessahan sitä Atlantilla on joka tapauksessa, välimatkat on aika karuja pelastamisen kannalta.

 

[mechanicus]

Ilman hätäkellukejärjestelmää oleva kopteri pyörähtää aallokossa käytännössä heti katolleen, koska painavimmat osat (moottorit ja vaihteisto) sijaitsevat katolla ja tiiviit, vähintään osittain tyhjät polttoainesäiliöt lattiassa (taistelukoptereissa voi olla muuallakin). Kyllähän sieltä sukeltaa ulos, jos on koulutus ja varusteet, muuten ei ole mahdollisuuksia.

 

[PSS]

valitsisin itse hallitun autorotaation Atlanttiin milloin tahansa lentokoneen vesilaskeutumisen sijaan. Autorotaatio tapahtuu käytännössä lähes nollanopeudella verrattuna lentokoneen liitoon, jos suihkarilla on laskussa 150kn vauhtia, pienikin maininki tuntuu jo melkoisen ryppyiseltä ja riski rungon repeämiseen on melkoinen. Todennäköisyys lentokoneen kellumiselle on aika ohut, Hudsonjoen tapauksessakin oli poikkeuksellisen tyyni pakkaspäivä, runko sai silti vaurioita ja pysyi lopulta pinnalla 3,5 minuuttia.

Kusessahan sitä Atlantilla on joka tapauksessa, välimatkat on aika karuja pelastamisen kannalta.

Tiedättekö muuten, kuinka monta ihmishenkiä ne matkustajakoneen penkkien alla olevat kellukkeet ovat pelastaneet olemassaolonsa aikana? Eivät yhtä ainutta. Ne ovat aivan turhaa hukkapainoa koneessa. Siinä Hudsonjoen pakkolaskussa jotkut pistivät niitä päälleen, mutta yhdelläkään kelluke ei ollut päällä oikeaoppisesti.

 

[Norppa]

Ilman hätäkellukejärjestelmää oleva kopteri pyörähtää aallokossa käytännössä heti katolleen, koska painavimmat osat (moottorit ja vaihteisto) sijaitsevat katolla ja tiiviit, vähintään osittain tyhjät polttoainesäiliöt lattiassa (taistelukoptereissa voi olla muuallakin). Kyllähän sieltä sukeltaa ulos, jos on koulutus ja varusteet, muuten ei ole mahdollisuuksia.

Kellahtaminen on tosiaan haasteena ja sehän tapahtuu käytännössä välittömästi kun liike loppuu. Onneksi tuohon pelastautumiseen koulutetaan jopa matkustajat jos lennetään meren päällä, esim öljynporauslautoille.

Kuulostaa tästäkin huolimatta houkuttelevammalta sukeltaa ylösalaisin dipatusta minibussista ulos, kuin tulla kymmenien metrien pituisella syöksytorvella pintaan 300km/h ja joskus tajunnan ehkä palattua alkaa sukeltelemaan suuntaan joka toivottavasti on sekä ulos että ylös

 

[Huhta]

Tiedättekö muuten, kuinka monta ihmishenkiä ne matkustajakoneen penkkien alla olevat kellukkeet ovat pelastaneet olemassaolonsa aikana? Eivät yhtä ainutta. Ne ovat aivan turhaa hukkapainoa koneessa. Siinä Hudsonjoen pakkolaskussa jotkut pistivät niitä päälleen, mutta yhdelläkään kelluke ei ollut päällä oikeaoppisesti.

Mikä lasketaan? Bruttomääräisesti kuvittelisin jonkun pelastuneen? Nettomääräisesti en sitten olekaan enää varma - onhan noissa ennen aikoja täytetyissä liiveissä varmaan myös hukuttu uppoavan rungon sisään.

Jos kyydissä on 38 ihmistä, lentäjät käskevät kaikille liivit päälle ja kone uppoaa ennen pelastajien tuloa - mutta vain 4 vanhusta hukkuu - niin kuvittelisin liivien säästäneen ainakin osan pelastuneista, koska joukossa on luultavasti ollut myös uimataidottomia.

Air France Flight 152 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Toisessa tapauksessa kone upposi pian vesilaskeutumisen jälkeen, mutta 63:stä kyydissä olleesta 40 selvisi hengissä. Selviytyneistä 37 sai vammoja (hypotermia? jotakin laskeutumisen yhteydessä sattunutta?) ja ensimmäiset vinssattiin helikopteriin vasta n. puolitoista tuntia laskeutumisen jälkeen ja viimeiset tuntia myöhemmin. Hämmästelisin jälleen, jos kaikki selviytyneet olisivat olleet hyviä ja vahvoja uimareita, joita edes loukkaantuminen ei hidasta.

ALM Flight 980 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kolmannessa tapauksessa vesilaskeutuminen johti pelastusliivimandaattiin kaikissa maksavia matkustajia Australiassa veden yllä kuljettavissa lentokoneissa, kun aiemmin mandaatti koski vain yli 9 matkustajaa kuljettavia.

Whyalla Airlines Flight 904 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi on tapaus, joissa uimataidottomia on todettu hukkuneen liivien puutteessa.

19 June 1954: Swissair Convair CV-240 HB-IRW ditched into the English Channel because of fuel starvation, which was attributed to pilot error. All three crew and five passengers survived the ditching and could escape the plane. However, three of the passengers could not swim and eventually drowned, because there were no life jackets on board, which was not prescribed at the time.

Jos joku haluaa ihmetellä enemmän:

Water landing - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Rannari]

Mikä lasketaan? Bruttomääräisesti kuvittelisin jonkun pelastuneen? Nettomääräisesti en sitten olekaan enää varma - onhan noissa ennen aikoja täytetyissä liiveissä varmaan myös hukuttu uppoavan rungon sisään.

Jos kyydissä on 38 ihmistä, lentäjät käskevät kaikille liivit päälle ja kone uppoaa ennen pelastajien tuloa - mutta vain 4 vanhusta hukkuu - niin kuvittelisin liivien säästäneen ainakin osan pelastuneista, koska joukossa on luultavasti ollut myös uimataidottomia.

Air France Flight 152 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Toisessa tapauksessa kone upposi pian vesilaskeutumisen jälkeen, mutta 63:stä kyydissä olleesta 40 selvisi hengissä. Selviytyneistä 37 sai vammoja (hypotermia? jotakin laskeutumisen yhteydessä sattunutta?) ja ensimmäiset vinssattiin helikopteriin vasta n. puolitoista tuntia laskeutumisen jälkeen ja viimeiset tuntia myöhemmin. Hämmästelisin jälleen, jos kaikki selviytyneet olisivat olleet hyviä ja vahvoja uimareita, joita edes loukkaantuminen ei hidasta.

ALM Flight 980 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kolmannessa tapauksessa vesilaskeutuminen johti pelastusliivimandaattiin kaikissa maksavia matkustajia Australiassa veden yllä kuljettavissa lentokoneissa, kun aiemmin mandaatti koski vain yli 9 matkustajaa kuljettavia.

Whyalla Airlines Flight 904 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi on tapaus, joissa uimataidottomia on todettu hukkuneen liivien puutteessa.



Jos joku haluaa ihmetellä enemmän:

Water landing - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi liivien pitäminen varustuksessa on perusteltua mikäli on olemassa mahdollisuus että ne joskus tulevaisuudessa voivat pelastavaa jonkun hengen.

 

[Huhta]

Lisäksi liivien pitäminen varustuksessa on perusteltua mikäli on olemassa mahdollisuus että ne joskus tulevaisuudessa voivat pelastavaa jonkun hengen.

Mutta nehän maksavat sekä vievät tilaa ja lisäävät painoa, mikä kasvattaa lentämisen CO2-päästöjä! Ajatelkaa ilmastoa ja lapsia!