Hyökkäyksessä reppu jää silloin, kun taistelukosketus saadaan ja mukaan lähtee liivissä oleva kama. A-tarvikkeet, vettä ja ea-välineitä minimissään. Lapio, suojanaamari ja sadeviitta ovat mielestäni vallan tilannekohtaisia. Kaivautua pitää, kun vastahyökkäys on tulossa, mutta tst-pari tai partio kaivaa yhdelläkin lapiolla, vihollista pitää kuitenkin vahtia koko ajan. Intin sadeviittaa ei kannata raahata, kympillä saa reisitaskuun mahtuvan 250 grammaa painavan viitan mistä tahansa retkeilykaupasta. Kemikaaleilta se ei suojaa. Naamari ei paina paljon, mutta kuinka todennäköistä on, että vastapuoli käyttää kemiallisia joukkojen ollessa lähitaistelussa ja mahdollisesti jo osittain sekaisin? Ennemmin ajattelisin kaasuja käytettävän kauempana etulinjasta tai hyökkäyksen tulivalmistelussa. Reppujen noutaminen/tuominen eteen on käskettävä ja suunniteltava etukäteen. Joko niin, että joukkueen reservi tai erikseen käsketty kantajaosasto ne tuo, tai sitten pari ukkoa hyökkäävästä ryhmästä hakee ne heti tilaisuuden tullen.
Puolustuksessa reput kootaan mahdolliselle ryhmän/puoliryhmän kokoontumispaikalle tai muuhun sopivaan paikkaan, mistä sotilas voi nopeasti hakea täydennystä taistelutaukojen aikana. A-tarvikkeita varataan valmiiksi myös vara-asemiin, ettei kaikkea tarvi raahat koko ajan mukana.
Reppuja varmasti katoaa ja jää viholliselle. Sitä ei kannata ruveta suremaan, tavaraa saa aina lisää, tärkeämpää on että tehtävät saadaan suoritettua ja ukot pysyvät hengissä. Se, että kaikki kannetaan aina kaiken varalta mukana, ei vain ole tätä päivää.
