Taloustieteellinen keskustelu

Teräsmies

Respected Leader
Ratkaisu tuohon ongelmaan on kasvukeskuksissa kaavoitukset remonttiin ja tornitaloa ja pilvenpiirtäjää pystyyn kovalla tahdilla puskien kasvukeskusten asuntojen hinnat alemmas kun tarjonta nousee huomattavasti tehden elämisen kasvukeskuksissa edullisemmaksi.
Enemminkin kannattaisi rakentaa jonkinlaisia rivareita tai enintään kolme kerroksisia taloja joissa ei tarvita hissiä.

Suomessa olisi varmasti myös mahdollista rakentaa enemmän puusta, ehkä jopa tuollaisia 3krs taloja, mutta sehän lopussa riippuu paljolti kustannuksista (ehkä myös rohkeudesta kokeilla uutta) mistä rakennetaan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
A-, B- ja e-kansalaiset.

Viron e-asukkaat perustaneet 10000 yritystä
Viron e-asukkaiden perustamien yritysten määrä nousi marraskuussa yli kymmenentuhannen, uutisoi Viron yleisradioyhtiö ERR. Viron e-asukas on ohjelma, joka avulla ulkomaalaiset ovat voineet hakea maan sähköistä henkilöllisyyttä vuodesta 2014 alkaen. Henkilöllisyyden avulla voi käyttää muun muassa pankkipalveluita ja perustaa yrityksen ilman, että tarvitsee käydä maassa.

E-asukas ohjelmaa johtavan Ott Vatterin mukaan suurin osa e-asukkuuden kautta perustetuista yrityksistä toimii it-alalla tai liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kaikkiaan e-asukkaita on tällä hetkellä yli 62 000.

– Suurin osa e-asukkaiden perustamista yrityksistä keskittyy luomaan fiksuja töitä ja suurta lisäarvoa, Vatter sanoo.

– E-asukkuus tarjoaa globaalin talouden toimijoille uniikin mahdollisuuden johtaa yritystään sijainnistaan riippumatta. Se myös tekee Virosta houkuttelevan sijainnin EU-kansalaisten yrityksille, sillä monissa jäsenmaissa mahdollisuudet etäyrittämiseen ovat paljon rajoitetummat, Vatter toteaa.

E-asukkaiden yritykset työllistävät Virossa yhteensä noin 1 700 henkilöä. Ohjelman aiheuttaman suoran tulon on arveltu viiden vuoden aikana olleen noin 31 miljoonaa euroa.
https://www.verkkouutiset.fi/viron-e-asukkaat-perustaneet-10000-yritysta/
 

Hilan lukko

Eversti

En tiedä mihin tämä kuuluisi, mutta kyllä se melko talouspoliittista on. Työntekijä saa alle kympin tunnissa ja seitsemänsataa kuussa, samalla johto hukkaa miljoonia, kymmeniä, ja jopa satoja miljoonia maailmalla. Työtekijällä on raskasta, kun ei pysty pelastamaan yritystä, vaikka hiki päässä painaisi. Venäjän maajohtaja ylpeilee sillä, että on pysytty Venäjällä, vaikka takkiin on tullut 40 miljoonaa. Asiantuntija kommentoi logistiikkayhtiön olevan kannattamatonta, jota postimerkin ostaja maksaa. Muistamme toimitusjohtajan pöyristyttävän palkan, jolla olisi luullut saavan jonkun osaavankin ihmisen. Minulla on ollut vain vähän tekemistä Postin kanssa, jatkossa vielä vähemmän. Irtisanoin lähilaatikkosopimuksen, vai mikä helvetti se on kun posti tuodaan perille asti, eikä jätetä puoleen matkaan. Yksi paketti tuli lakon aikana Schenkerin kautta 300m päähän Ärrälle, se maksoi 3.90, mitä posti kuljettaa siihen hintaan, ei mitään.
Lähti vähän Kansankanavan linjoille, mutta kun sylettää. Korjatkaa jos olen väärässä.

MOT myös Areenalla.
 

miikkaj

Kenraali
BAN
https://yle.fi/uutiset/3-11090585

Postin sopu on laiha lohtu Petteri Goltzille, joka tekee kahta työtä, koska lehtiä jakamalla ei tule toimeen: “Ei ihmisarvoista elämää”
Postin varhaisjakelijat on unohdettu täysin, sanoo Goltz, jonka työolot romahtivat jo vuonna 2017.
Posti
28.11.2019 klo 15.05päivitetty 28.11.2019 klo 16.28
Petteri Goltz

Goltz otti kuljetustyöt entisen lehtien jakamisen päälle 2018. "Ajattelen tätä selviytymisen kannalta. Ei ole muuta mahdollisuutta".Petteri Sopanen / Yle

Eero Mäntymaa

Kello on neljä tiistai-iltapäivällä. Petteri Goltzin, 56, työpäivä on ohi.
Tai vasta puolessa välissä, se riippuu näkökulmasta. Seuraavaksi Goltz ajaa kotiinsa Kirkkonummelle, syö ja nukkuu muutaman tunnin. Yhdeltä yöllä hän herää ja lähtee taas töihin.
Öisin Goltz jakaa lehtiä. Päivisin hän kuljettaa laboratorionäytteitä terveyskeskuksista sairaaloihin.
Goltz aloitti kuljetushommat elokuussa 2018, eli hieman sen jälkeen kun hänen ja muiden Postin varhaisjakelijoiden työehtoja heikennettiin.
– Tämä työ oli lottovoitto. Tekemällä tätä kuljetushommaa pääsen vanhoihin ansioihini.
Onnekkuus on suhteellista. Goltzille "lottovoitto" on sitä, että 56-vuotias lehdenjakaja ylipäänsä saa töitä mistään. Ennen kuin Goltz sai kuljetushommat tuttavansa kautta, hän lähetti noin sata työhakemusta eikä saanut yhtäkään haastattelukutsua.
Eikä Goltz aja pakettiautoa ahkeruuttaan. Lisätöitä oli pakko saada, koska lehtiä jakamalla ei enää tule toimeen.
"Ajattelen tätä selviytymisen kannalta. Ei ole muuta mahdollisuutta".
Petteri Goltz
Goltz pitää itseään esimerkkinä siitä, mihin Postin “työehtoshoppailu” eli työntekijöiden työehtojen heikentäminen on johtanut.
Uutisten tehoseurannassa viikkoja ollut Postin työkiista ratkesi keskiviikkona. Kiista koski 700 pakettilajittelijaa, jotka Posti halusi siirtää tytäryhtiöönsä (Posti Palvelut Oy) ja siten Teollisuusalojen ammattiliiton ja Medialiiton väliseen halvemman työehtosopimuksen piiriin.
Goltz ja 2 300 muuta Postin varhaisjakelijaa siirrettiin kyseisen työehtosopimuksen alle jo syksyllä 2017. Silloin Goltz arveli, että uudet työehdot pudottaisivat hänen palkkaansa 60 prosentilla, eli noin 2 300 eurosta alle tonniin kuukaudessa.
Kuinka tarkka arvio oli?
– Palkka varhaisjakelusta on pudonnut noin 50 prosenttia.
Yötyöstä saatu korvaus putosi useista euroista 80 senttiin per tunti. Varhaisjakelijat menettivät myös tukun muita etuuksia, kuten vuosien varrella myönnetyt palkanlisät. Ne kirpaisivat etenkin Goltzia, joka on jakanut sanomalehtiä 35 vuotta.
Vuonna 2017 Goltz arveli elämänsä pakan menevän kokonaan uusiksi. Näin on käynyt. Vuorokaudessa on nyt 12–14 tuntia töitä ja se ottaa veronsa. Päivätöidensä vuoksi Goltz ei voi olla kotona vastaanottamassa autistista tytärtään, jonka omaishoitaja Goltz on. Sosiaalinen elämä on jäänyt minimiin.
– Jaksan painaa niin kauan kun vauhti pysyy yllä. Kun menen kotiin, syön ruuan ja simahdan sitten täysin. Harrastuksia ei ole mitään. Työpäivän jälkeen ei ehdi eikä jaksa.
Muut varhaisjakajat ovat samassa tilanteessa, Goltz sanoo. Ja samassa mielentilassa.
– Tämä ei ole ihmisarvoista elämää.
Petteri Goltz / sanomalehden jakaja / Kirkkonummi / 16.08.2017

Goltz ja perheen lemmikkivuohi Iisakki vuonna 2017. Iisakin kanssa tehdyt kävelylenkit ovat jääneet Goltzin päivätyön ja ajanpuutteen vuoksi.Jouni Immonen / Yle
Osa Postin varhaisjakelijoista on ratkonut ongelman kuten Goltz eli ottamalla lisätöitä varhaisjakelun päälle.
Osa varhaisjakelijoista on tehnyt toisenlaisen ratkaisun: he tekevät muutaman tunnin varhaisjakeluvuoronsa ja hakevat sen päälle soviteltua päivärahaa.
Kuvio huvittaa Goltzia.
– Ensin Posti tilittää valtiolle voittoa, ja sitten valtio tukee Postin työehtoshoppailua maksamalla työntekijöille tulonsiirtoa.
Goltz ei halua jättäytyä tukien varaan. Palkkatulot kerryttävät eläkettä soviteltua päivärahaa enemmän, hän tuumaa. Goltz myös epäilee, ettei häntä välttämättä hyväksyttäisi osa-aikaiseksi työntekijäksi, sillä hän tekee oman jakelupiirinsä päälle niin paljon ylimääräistä kuin voi.
Tukien hakeminen ottaisi myös luonnon päälle, Goltz sanoo.
"Minulla on se lapsellinen uskomus, että kun tekee työnsä hyvin, niin se palkitaan".
Petteri Goltz
Postin pakettilajittelijoita uhannut siirto halvemman työehtosopimuksen piiriin on peruttu. Se ei ymmärrettävästi lämmitä Goltzia tai muita varhaisjakelijoita.
– Meillä on aika katkeraa väkeä talossa. Vuosikymmeniä lehtiä jakaneita, joilla ei ole mitään paikkaa mihin mennä.
Goltz myöntää olevansa katkera itsekin. Syitä riittää. Ylen MOT:n mukaan Posti on hukannut erilaisten liiketoimintaseikkailujen vuoksi jopa satoja miljoonia euroja.
– Onhan se täysin väärin, että meidän palkkoja lasketaan sen takia, että saadaan paikattua toisaalla tehtyjä tappioita.
Ja ennen kaikkea: miksi yhteiskunta seisahtui 700 pakettilajittelijan vuoksi, kun 2 300:n varhaisjakelijan työolojen kurjistaminen humahti läpi ilman tukilakkoja tai edes suurempaa mediahuomiota?
– Meistä ei ole julkisuudessa puhuttu tämän asian tiimoilta juuri yhtään. Kun meillä kaksi vuotta sitten oli lakko, Sanoman lehdissä ei ollut siitä yhtäkään juttua.Sanottiin vain, että jakelu on poikki.
Goltzin päässä pyörii kysymys: Miksi postilaisten liitto PAU asettui poikkiteloin työnantajan kanssa nyt, mutta hyväksyi surkeat työehdot jäsenilleen vuonna 2017?
Yksi vastauksista on se, että valtaosa maan lehtien varhaisjakelijoista oli Teollisuusliiton ja Medialiiton huonomman työehtosopimuksen piirissä jo ennen syksyä 2017. Silloin PAUssa epäiltiin, että jos Postin varhaisjakelijoiden huonompia työehtoja ei olisi hyväksytty, työt olisivat siirtyneet jakelun halvemmalla tuottaville Postin kilpailijoille.
– Sanoma on pitkään uhkaillut Postia siitä, että he irtisanovat jakelusopimuksen Postin kanssa, perustavat oman jakeluyhtiön ja ottavat halvemman työehtosopimuksen sinne käyttöön, väittää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.
Sanoma kiistää väitteen.
– Ei pidä paikkansa. Meillä on Postin kanssa 2000-luvun alkupuolelta jatkunut hyvään yhteistyöhön ja luottamukseen perustuva sopimussuhde pääkaupunkiseudun varhaisjakelusta, sanoo Sanoman viestintäjohtaja Hanna Johde.
Maahanmuuttajien vika?
Niemisen mukaan varhaisjakelijoiden vähäiseksi jääneessä työtaistelussa vaikutti myös se, että varhaisjakelijat ovat muita Postin ammattiryhmiä huonommin järjestäytyneitä.
– Silloin vuonna 2017 ei löydetty riittävän yhtenäistä rintamaa työtaistelutoimiin, Nieminen sanoo.
Goltz muistaa asian toisin.
– Olimme valmiita pitkään lakkoon. Mutta liitossa pohdittiin, onko varaa maksaa muutaman päivän edestä lakkoavustuksia.
Sen Goltz myöntää, että varhaisjakelijat ovat huonosti järjestäytyneitä. Työ on yksinäistä. Lehdenjakajat eivät tapaa toisiaan kuin hetkisen lehtiä hakiessaan. Järjestäytymistä vaikeuttaa myös se, että suuri osa varhaisjakelijoista on maahanmuuttajia, jotka eivät puhu suomea tai kuulu liittoon.
Goltz ei kuitenkaan syyllistä maahanmuuttajia kurjistuneista työoloista. Epätoivoisessa tilanteessa kuka tahansa ottaa työn vastaan ehdoista huolimatta, hän sanoo.
Ja moni maahanmuuttaja on Goltziakin huonommassa asemassa.
– Yksi kaveri meni toiseen yhtiöön jakamaan mainoksia päivällä. Hän sanoi, että sielläkin on palkat laskeneet, ja ettei kahdestakaan työstä saa niitä tuloja, mitä oleskelulupaan tarvitaan.
"Kolonialismi on ottanut uudet kasvot".
Petteri Goltz.
Suunta huolestuttaa Goltzia. Työolojen kurjistuminen aiheuttaa sen, että kaikki pyrkivät töistä pois. Postin mukaan varhaisjakelijoista vaihtuu vuoden sisällä yli puolet.(siirryt toiseen palveluun)
Jäljelle jäävät ne, jotka eivät muuta työtä saa. Heillä ei ole halua, kykyä tai voimia työehtojen puolustamiseen ja parantamiseen, Goltz sanoo.
Goltz kertoo esimerkin: Postin varhaisjakelijat eivät tällä hetkellä voi parantaa työehtojaan paikallisen sopimisen kautta. Tämä johtuu siitä, että varhaisjakelijoilla ei ole luottamusmiestä, joka työehtoneuvotteluihin tarvitaan. Tämä taas johtuu siitä, että luottamusmiehen toimiin annettu aika on niin vähäinen, että kukaan ei halua ottaa tehtävää vastaan.
– Luottamusmies saisi kuukaudessa vapautuksen kolmesta varhaisjakeluvuorosta, jonka aikana pitäisi hoitaa tuhannen liiton jäsenen asioita.
Petteri Goltz

Goltz on katkeroitunut työehtojensa kurjistumisen vuoksi. "Olen pitänyt tätä maata oikeudenmukaisena. Olen aina kuvitellut, ettei tällainen ole mahdollista. Mutta kyllä se voi olla". Petteri Sopanen / Yle
Päättyneessä postikiistassa piilee kuitenkin myös mahdollisuus.
Varhaisjakelijoilla on mahdollisuus neuvotella itselleen nykyistä parempi työehtosopimus tammikuussa. PAUn Niemisen mielestä se olisi hyvä hetki neuvotella paremmat työehdot, kun postilaisten tilanne on jo saanut paljon julkisuutta.
– Tulemme kaikin keinoin tukemaan Teollisuusliittoa ja olemme valmiita tekemään kaikkemme, että varhaisjakajien osalta tilanne korjaantuu, Nieminen vakuuttaa.
Sitä odotellessa Goltz jakaa lehtiä ja ajaa pakettiautoa. Ja odottaa parempaa huomista.
– Minulla on edelleen sellainen lapsellinen usko, että tällainen vääryys korjataan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Start-up-optiot.

Germany’s start-up scene has plenty of reasons to feel good about itself. There have been headline-grabbing funding rounds, conferring $1bn-plus “unicorn” status on the likes of challenger bank N26 and travel start-up GetYourGuide. There is one gripe, however, that is specific to Germany — and which is the cause of growing anger and frustration: stock options, or the lack of them. In the start-up scene, however, stock options are much more than a nice-to-have benefit.

As Tamaz Georgadze, the founder and chief executive of Raisin, a Berlin-based fintech company, points out, stock options are typically the reason why highly skilled engineers, developers and other workers join a start-up in the first place. “For us, this is the most relevant tool to attract employees. We cannot compete with big companies in terms of job security or fixed salaries. What we offer is a stake in the company.” In Germany, however, giving employees a stake in the business through stock options is all but impossible. Tax is the main obstacle.

It is also that Germany is stifling the possibility of a powerful cascade effect, where staff cash-in their options in the case of success, creating wealth that can be funnelled back into new start-ups and spin-offs, which in turn creates a new group of cash-rich entrepreneurs. “That is the virtuous circle of Silicon Valley and it is what we lack in Germany. I wish politicians would understand this,” Mr Reck said.
https://www.ft.com/content/5778f3d0-1b3c-11ea-97df-cc63de1d73f4?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Mittakaavayritykset.

Meillä toimivista scale-up-yrityksistä jopa yli puolet on itsenäisiä yrityksiä.

Suomessa nopean kasvun niin sanottuja scale-up-yrityksiä on tuoreen raportin mukaan muihin pohjoismaihin verrattuna suhteellisen vähän. Vuosina 2014–2017 ne olivat kuitenkin liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuina pohjoismaiden suurimpia ja kasvoivat hyvää vauhtia.

– Liikevaihdolla mitattuna suomalaisyritykset kasvoivat nopeimmin, henkilöstömäärässä hieman pohjoismaista keskiarvoa hitaammin, kirjoittavat yliaktuaarit Pontus Lindroos ja Sini Liukkonen Tilastokeskuksen Tieto ja trendit -julkaisussa.
Scale-upin eli nopeasti kasvava kasvuyrityksen henkilöstömäärä on määritelmän mukaan ensimmäisenä vuonna yli 10 henkilötyövuotta ja liikevaihto vähintään 2 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosikasvu on kolmen vuoden aikana vähintään 20 prosenttia vuodessa.

Tilastokeskus on muiden pohjoismaisten tilastovirastojen kanssa osallistunut Nordic Scalers-hankkeeseen, jonka tuloksena on julkaistu alkuvuodesta raportti Scale-ups in the Nordics – statistical portrait 2008-2016 sekä nyt syksyllä toinen raportti Scale-ups in the Nordics 2017.

Syksyllä julkaistun raportin mukaan vuosina 2014–2017 henkilötyövuosien määrä kasvoi pohjoismaisissa scale-up-yrityksissä noin 250 000:lla.

Keskimäärin 70 prosenttia pohjoismaisista scale-up-yrityksistä kuuluu konserniin. Suomi erottuu tästä poikkeuksena, sillä Suomessa toimivista scale-up-yrityksistä jopa yli puolet on itsenäisiä yrityksiä.

Muissa Pohjoismaissa suurin osa scale-up-yrityksistä toimii kaupan aloilla, joissa yritykset, etenkin nopeasti kasvavat, tyypillisesti ovat osa suurempaa ketjua. Suomessa sen sijaan suurin osa nopean kasvun yrityksistä on rakennusalalla, jossa on enemmän pieniä itsenäisiä toimijoita.

Yli puolet korkean teknologian teollisuuden ja joka kolmas matalamman teknologian teollisuuden scale-up-yrityksistä osallistuivat vientiin suoraan, mikä on huomattavan suuri osuus verrattuna esimerkiksi kaikkiin suomalaisiin yrityksiin.

Raportissa kiinnitettiin erityishuomiota teollisuuden ja kaupan alan viejiin sekä tietointensiivisten palvelualojen yrityksiin. Vientiyritykset ovat usein kilpailukykyisempiä kuin kotimaan markkinoilla toimivat yritykset ja tietointensiivisillä palvelualoilla toimivien yritysten voidaan olettaa olevan innovatiivisempia muihin yrityksiin verrattuna.

Näistä kolmesta ryhmästä eniten yrityksiä oli tietointensiivisillä palvelualoilla. Näille yrityksille tyypillisintä oli kasvaa henkilöstömäärällä mitattuna. Tämä poikkeaa teollisuuden ja kaupanalan viejistä, joille tavallisinta oli kasvu liikevaihdolla mitattuna.

Tulos kertoo raportin mukaan siitä, että palvelualoilla voi olla vaikeampi kasvaa nopeasti kasvattamatta henkilöstöä. Tästä huolimatta tietointensiivisillä palvelualoilla oli eniten yrityksiä kaikissa kolmessa scale-up-luokassa. Tarkemmalla toimialatasolla kasvua oli erityisesti it-alalla.

Selvä enemmistö pohjoismaisista scale-up-yrityksistä toimii pääkaupunkiseuduilla.
Suomessa scale-up-yritysten toiminta keskittyy suurimpien kaupunkien läheisyyteen. Jokaisessa maakunnassa on scale-up-yrityksiä, mutta lähes puolet niistä toimii Uudellamaalla. Joukosta erottuvat myös Tampereen, Turun ja Oulun lähialueet, mutta niissäkin scale-upien osuus jää noin kahdeksaan prosenttiin.

Scale-up-yritysten alueellinen jakautuminen heijastaakin raportin mukaan pitkälti väestön ja yrityspopulaation keskittymistä kasvukeskuksiin.

https://www.verkkouutiset.fi/nopean-kasvun-yritykset-suomessa-poikkeavat-muista-pohjoismaista/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Moni ”yksisarvinen” osoittautuu sarvijaakoksi.

Tänä vuonna Yhdysvalloissa 66 varhaisen vaiheen yritystä on uusien rahoituskierrostensa yhteydessä arvioitu vähintään miljardin dollarin arvoiseksi, kertoo CB Insights -analyysiyhtiö. Viime vuonna vastaava luku oli 58.

”Rahaa on liikaa ja arvostustasot ovat karanneet käsistä”, kommentoi tilannetta Cowboy Ventures -rahaston perustajaosakas Aileen Lee.

Hänen sanotaan vuonna 2013 keksineen termin ”yksisarvinen” kuvaamaan niitä harvinaisia varhaisen vaiheen teknologiayrityksiä, jotka rahoittajat ovat arvioineet yli miljardin dollarin arvoisiksi. Vuonna 2013 Lee laski, että tällaisia yksisarvisia oli vuoden 2003 jälkeen syntynyt yhteensä 39, tai noin neljä vuodessa.

CB Insightsin toimitusjohtajan Anand Sanwalin mukaan moni yksisarvinen hinnoitellaan rahoituskierroksilla tasan miljardiin dollariin, koska se houkuttelee lahjakkaita työntekijöitä ja sijoittajia.

Kiinassa miljardin dollarin arvostustasolle nousseiden teknologiayhtiöiden määrä on sen sijaan laskenut voimakkaasti. Crunchbase-yhtiön tilastojen mukaan Kiinassa 21 uutta yhtiötä on arvostettu miljardin dollarin arvoisiksi, kun viime vuonna niitä oli 58.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006347868.html
 

Nargö

Luutnantti
Sinne meni. Mopen persiisiin.
1.6 miljardin investoinnit ja tuhannet työpaikat.

KHO: Kuopioon aiottu Finnpulpin biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa
Kilpaileville hankkeille kuten Paltamon Kaicellille saattaa aueta tässä mahdollisuus. Markkina tuskin olisi riittänyt molemmille samanaikaisesti.
 

Tumppi

Kapteeni
Savon lehdessä:
KHO:n päätöksestä riittää pureskeltavaa ja sulateltavaa vielä pitkäksi aikaa, sillä oikeus perusteli päätöstään Euroopan unionin tuomioistuimen antamalla tuomiolla, joka koski luoteissaksalaisen Weser-joen ruoppausta. KHO katsoo, että vesipuitedirektiiviä tulkitseva tuomio on ennakkoratkaisu. Sen mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Perustelut antavat todellisen aiheen pelätä, että tulkinnalla pedataan Itä- ja Pohjois-Suomesta luontoreservaattia, missä ei ole sijaa muidenkaan alojen teollisen mittakaavan hankkeille, joiden toiminta edellyttää sijaintia vesistöjen äärellä.

Päivämäärillä on selvästi ollut iso merkitys ympäristöluvituksessa. MetsäFibren Äänekosken kiirehditty biotuotetehdashanke sai ympäristöluvan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta 28.1.2015. Vaasan hallinto-oikeus päätti 26.3.2015 jättää tutkimatta kaikki Äänekosken laitosta koskeneet valitukset. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta tuli voimaan vappuna 2015. Weser-tuomio on päivätty puolestaan 1.7.2015.

Kunhan Vaasan hallinto-oikeus ratkaisee puolta pienemmästä Kemijärven sellutehdashankkeesta tehdyt valitukset, saadaan tietää, voivatko sisämaahan suunnitellut sellutehdashankkeet jatkossa enää lainkaan toteutua, vai onko niiden paikka aina meren rannalla.
 

inscout

Ylipäällikkö
Toivotaan että ei.
Korkein hallinto-oikeus käsitteli ympäristölupaa, ja olisi aika neuvosto meininkiä,jos asiassa olisi jotain muuta.
Toivoa sopii, mutta ei se mahdotonta ole.

IKEA tappeli varmaan vuosikymmenen ellei kauemminkin Espoon ensimmäisen myymälän kanssa. Syynä ensin mukamas luontoarvot (paikka oli tyhjä pläntti moottoritien ja teollisuusalueen vieressä). Ja sitten milloin mikäkin asia. Mutta suomalainen kalusteteollisuus oli hyvin verkottunut niin kaupungin kuin oikeuksienkin suhteen:).
 

Lunni

Kenraali
Toivoa sopii, mutta ei se mahdotonta ole.

IKEA tappeli varmaan vuosikymmenen ellei kauemminkin Espoon ensimmäisen myymälän kanssa. Syynä ensin mukamas luontoarvot (paikka oli tyhjä pläntti moottoritien ja teollisuusalueen vieressä). Ja sitten milloin mikäkin asia. Mutta suomalainen kalusteteollisuus oli hyvin verkottunut niin kaupungin kuin oikeuksienkin suhteen:).
Niin, ei ne LIDL:n myymälätkään alussa missään keskustassa olleet... se on hienoa kun kaupungin kaavoittamisesta päättää S- ja K-ryhmän omistajat...
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Yli 100 miljardin dollarin miehet.

Rikkaat rikastuvat, paitsi Bezos, joka eros.

Maailman rikkain on ohjelmistoyhtiö Microsoftin perustaja Bill Gateshttps://www.hs.fi/haku/?query=bill+gates, jonka omaisuuden arvo 113 miljardia dollaria (102 miljardia euroa). Gatesin omaisuuden arvo on kasvanut tänä vuonna 22,4 miljardia dollaria (20,2 miljardia euroa).

Kymmenestä maailman vauraimmasta ainoastaan Jeff Bezosin https://www.hs.fi/haku/?query=jeff+bezosinomaisuuden arvo on supistunut tänä vuonna. Verkkokauppa Amazonin perustaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtajan omaisuuden arvo on 112 miljardia dollaria (101 miljardia euroa). Vuodessa hänen omaisuuteensa arvo on kutistunut 13,2 miljardia dollaria (11,9 miljardia euroa). Bezos on maailman toiseksi rikkain.

Kolmanneksi rikkain on ylellisyystuotteita valmistavan LVMH Moët Hennessy Louis Vuittonin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Bernard Arnaulthttps://www.hs.fi/haku/?query=bernard+arnault, jonka omaisuuden arvo on 104 miljardia dollaria (93,7 miljardia euroa). Kuluvan vuoden aikana hänen omaisuutensa arvo on kasvanut 35,9 miljardia dollaria (32,3 miljardia euroa).

Varakkaimman kymmenen joukossa on kaksi eurooppalaista, kun taas kaikki muut ovat yhdysvaltalaisia.

Ranskalaisen Bernard Arnaultin lisäksi joukossa on espanjalaisen tekstiilien vähittäismyyjän Inditexin perustaja Amancio Ortegahttps://www.hs.fi/haku/?query=amancio+ortega. Hänen omaisuutensa arvo on 74,9 miljardia dollaria (67,5 miljardia euroa). Inditex omistaa muun muassa vaatteita ja asusteita myyvän Zaran.

Ainoa suomalainen maailman 500 rikkaimman joukossa on hissejä ja liukuportaita valmistavan Koneen pääomistaja Antti Herlinhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+herlin. Hänen omaisuutensa arvo on 5,48 miljardia dollaria (4,94 miljardia euroa). Herlinin omaisuuden arvo kasvoi tänä vuonna 1,46 miljardia dollaria (1,32 miljardia euroa). Herlinin tarkka sijoitus listalla on 372.

Tosin Herliniä varakkaampi on Gennadi Timtšenkohttps://www.hs.fi/haku/?query=gennadi+timtsenko, jolla on Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön mukaan on Suomen, Venäjän ja Armenian kansalaisuus. Timtšenkon omaisuuden arvo on 18,2 miljardia dollaria (16,4 miljardia euroa). Kuluvan vuoden aikana hänen varallisuutensa on kasvanut 4,34 miljardia dollaria (3,91 miljardia euroa).

Timtšenkon varallisuus on peräisin pääasiassa sijoitusyhtiö Volga Groupista, jonka on investoinut laaja-alaisesti energiateollisuuteen.
Kymmenen maailman rikkainta ja heidän omaisuutensa arvonmuutos tänä vuonna
1. Bill Gates, Yhdysvallat 113 miljardia dollaria (+22,4 miljardia dollaria)

2. Jeff Bezos, Yhdysvallat 112 miljardia dollaria (–13,2 miljardia dollaria)

3. Bernard Arnault, Ranska 104 miljardia dollaria (+35,9 miljardia dollaria)

4. Warren Buffett, Yhdysvallat 88,9 miljardia dollaria (+5,04 miljardia dollaria)

5. Mark Zuckenberg, Yhdysvallat 78,7 miljardia dollaria (+26,7 miljardia dollaria)

6. Amancio Ortega, Espanja 74,9 miljardia dollaria (+16,3 miljardia dollaria)

7. Larry Page, Yhdysvallat 65,0 miljardia dollaria (+13,7 miljardia dollaria)

8. Sergey Brin, Yhdysvallat 63,1 miljardia dollaria (+13,2 miljardia dollaria)

9. Charles Koch, Yhdysvallat 62,1 miljardia dollaria (+2,74 miljardia dollaria)

10. Julia Felsher Koch, Yhdysvallat 62,1 miljardia dollaria (+62,1 miljardia dollaria)

https://www.hs.fi/talous/art-2000006354245.html

Suomi mainittu sijalla 372, ellei kolmoiskansalaisia lasketa.

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan...
 

Umkhonto

Kenraali
Joku muukin kaipailee kultaista keskitietä (y)

Hilkka Olkinuora: Ihmiset hakevat luonnostaan tasapainoa, mutta tässä ajassa keskitie on halveksuttavaa
Hilkka Olkinuora on 71-vuotias, pappi, tietokirjailija ja toimittaja, äiti ja isoäiti. Hän sanoo, että viime aikoina somessa on esiintynyt ”diippiä shittiä”.

Hilkka Olkinuora on 71-vuotias, pappi, tietokirjailija ja toimittaja, äiti ja isoäiti. Hän sanoo, että viime aikoina somessa on esiintynyt ”diippiä shittiä”.
Kuva: Seppo Kärki


Julkaistu: 9:28
Menemme äärimmäisyydestä toiseen ja liike on nyt todella nopeaa, sanoo Hilkka Olkinuora. Hän uskoo, että uusi aika on tulossa. Sellainen, jossa yhteisöllisyydellä on suurempi merkitys eikä kaikki enää ole nollasummapeliä. Ratkaistavaksi jää vielä ahneus.

Ympäristö on yhtä aikaa omalla tavallaan kaunis ja silti tavattoman karu. Olemme sopineet haastattelun Meilahden sairaala-alueelle, syöpätautien klinikalle.

Hilkka Olkinuora on siellä Syöpäklinikan tukijoiden vapaaehtoisena jakamassa ala-aulassa glögiä ja pipareita. Jouluun on aikaa alle viikko, sataa kaatamalla ja vaikka kello näyttää alkuiltapäivän tunteja, ulkona on todella pimeää. Mielessä käy, mitä jos aulaan olisi saapunut potilaana tai omaisena – miltä se mahtaisi tuntua.

Ihmisiä tulee ja menee. Ole hyvä, saisiko olla glögiä, ei maksa mitään, pipareitakin on. Olkinuora osaa lähestyä ohikulkijoita.

– Glögi on oheistuote. Ainakin yhtä suuri merkitys on sillä, että on paikalla juttelemassa. Odottavan aika on pitkä, hän sanoo.

Sopivampaa ihmistä ei aulaan voisi toivoa. Olkinuoralla on elämänkokemusta. Hän on 71-vuotias, pappi, tietokirjailija ja toimittaja, äiti ja isoäiti. Yhden lapsensa haudannut ja leskeksi jäänyt. Kaikista näistä kokemuksista on tässä aulassa ilman muuta hyötyä. Samasta syystä olen ottanut häneen yhteyttä.

– Sanoin yhdelle ystävälleni, että pyysit haastattelua, joka kattaa elämästä aivan kaiken, hän naurahtaa.

Niin pyysin. Haluan kuulla, miltä nykymeno Olkinuorasta vaikuttaa. Aika ja ihmiset tuntuvat kovin levottomilta.

– Ajan ilmiöt liikkuvat kuin kellon heiluri. Myös tässä ajassa mennään äärimmäisyydestä toiseen, mutta liike on nyt todella nopeaa, Olkinuora aloittaa.

– Katso vaikka, miten nopeasti mentiin Ayn Randista Thomas Pikettyyn ja Financial Timesin vetoomukseen, että kapitalistinen järjestelmä on nollattava.

Rajusti tiivistettynä Ayn Rand korostaa kapitalistisen politiikan merkitystä. Thomas Piketty on ranskalainen ekonomisti, josta on käytetty nimitystä taloustieteen rokkistara. Hän tuli kuuluisaksi kirjastaan Pääoma 2000-luvulla. Joten kyllä, on menty aika nopeasti ääripäästä toiseen. Olkinuoralla on tausta taloustoimittajana ja hän on kohtelias, talouslehdelle talousesimerkki.

Sitten hän jatkaa.

– Ihmiset hakevat luonnostaan tasapainoa ja keskitietä. Näin rohkenen väittää jo sillä perusteella, miten vanhoissa, suurissa kulttuureissa on tehty. Esimerkiksi niin Kiinassa kuin Kreikassa aikoinaan ymmärrettiin keskitien merkitys.

– Mutta tässä ajassa keskitie on halveksuttavaa. Jos olet keskinkertainen, tavis, olet luuseri. Yltiöindividualismi on vielä vallalla, mutta aavistelen, että se alkaa olla kuolinkouristuksissaan.

”Jos olet keskinkertainen, tavis, olet luuseri."
Olkinuora sanoo saman, mistä hän on puhunut kirjoissaan.

– Uskon, että ihminen ei muutu ennen kuin paikalleen jäämisen kipu on suurempi kuin tuntemattoman pelko. Sanoisin, että maailma on nyt sellaisessa tilassa, että ihmisiä ahdistaa.


Etsimme pöyristymisen aiheita läheltä
Olkinuoran mukaan me elämme häpeän, pelon ja äärimäisyyksien aikaa. Hänestä tilannetta symboloi hyvin se, että maailmaa johtavat Donald Trump ja Vladimir Putin.

– Kaksi miestä, jotka pelkäävät omanarvontuntonsa puolesta ja toiminta on sen mukaista.

– Lisäksi elämme varsin mustavalkoista aikaa. Kun luontokappale ajetaan ahtaalle, kuten moni ihminen nyt tuntee, ajattelu kapeutuu. Tulee voimakas tarve jaotella asiat hyvään ja pahaan. Vaikka asiat ovat paljon monimutkaisempia.

Tämä näkyy Olkinuoran mukaan esimerkiksi siinä, että ihmiset tuntevat olevansa suuren yhteiskunnallisten ongelmien kanssa voimattomia. Ne ovat ihmisten tavoittamattomissa.

– Ihmiset ovat niiden kanssa todella yksin. Ja niin he alkavat etsiä vihan ja pöyristymisen aiheita pienemmistä asioista. Niistä, jotka ovat riittävän lähellä.

Niin, pöyristyminen. On pakko kysyä sosiaalisesta mediasta, sillä Olkinuora on varsin aktiivinen Twitterissä. Miltä meno on vaikuttanut?

– Siellä puhutaan tällä hetkellä todella diippiä shittiä.
”Siellä puhutaan tällä hetkellä todella diippiä shittiä."
Mutta on somessa paljon hyvääkin. Olkinuora sanoo, että hänelle se on ennen kaikkea mielenkiintoisten ihmisten kohtauspaikka. Jokainen voi valita, millaisen somen itselleen rakentaa ja kenen kanssa on tekemisissä.

– Toisaalta se on kuin mukava eläintarha. Voit tutkia osaa toimijoista niin, että siellä ne ovat, matelijat ja jyrsijät, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä.

”Ei vanhuuden tarvitse olla vaippoja ja velliä”
Somesta ja digitaalisuudesta saamme hyvän sillan vanhuspalveluihin ja hoivakriisiin. Olkinuora kiihtyy. Hänelle some on digitaalisuuden hyvä puoli ja huono tulee tässä:

– Etäläsnäolo! Jossain kuvitellaan, että syön ikääntyneenä yksin kotona ja meitä on siinä virtuaalisesti viisi toisilleen tuntematonta henkilöä, kukin omassa kodissaan, ja jossain on hoitaja seuraamassa monitoreistaan, että kukaan meistä ei tukehdu ruokaan. Se on täydellinen irvikuva ateriayhteydestä.

Nyt mennään seitsemään kuolemansyntiin, aloittaa Hilkka Olkinuora vastauksensa.

Nyt mennään seitsemään kuolemansyntiin, aloittaa Hilkka Olkinuora vastauksensa.
Kuva: Seppo Kärki

Häntä ärsyttää muutenkin, että vanhusten hoivantarve tuli muka yllätyksenä, kun asia on ollut tiedossa vuosikymmeniä. Suuret ikäluokat vanhenevat ja jossain vaiheessa he tarvitsevat paljon hoivaa. Sen on nähnyt tilastoista kauan.

Vielä suurempi ongelma hänestä on se, että olemme alkaneet pelätä vanhenemista.

– Kun mietin omia vanhempiani ja isovanhempiani, eivät he pelänneet vanhenemista. Sitä he ehkä pelkäsivät, että joutuvat vanhustentaloon syömään laihaa velliä, mutta itse ajatus vanhenemista ei ollut pelottava. Nyt minun ikäluokkani pelkää vanhenemista ja työikäiset pelkäävät sekä vanhempiensa puolesta että omaa vanhenemistaan. Ja syystäkin, sen perusteella mitä nyt jo näkevät.

Olkinuora toivoo, että suuret ikäluokat ottavat lopunkin elämänsä omiin käsiinsä, aivan kuten he tekivät nuoruudessaan. Ja alkavat itse ratkoa asioita.

– Me olemme lamaantuneet vaippa ja velli -ajatteluun. Ei vanhenemisen tarvitse olla sellaista.

Olkinuora remontoi miehensä Hannu Olkinuoran kanssa itselleen vanhuudenkodin, Villa Tomumajan. Se on esteetön ja ajatus oli, että siellä he viettävät aikanaan vanhuudenpäivänsä. Hannu Olkinuora menehtyi varsin nopeasti edenneeseen sairauteen seitsemän vuotta sitten vain 62-vuotiaana.

Mitä Hilkka Olkinuora ajattelee omasta vanhenemisestaan, pelottaako?

– En pelkää kuolemaa, mutta kuolemista pelkään. Toisaalta se on hyvä pelko niin kauan kuin se aktivoi toimimaan.

– Itsemääräämisoikeuden menettäminen ja mahdolliset kivut ovat pelottavia. Toistaiseksi olen terveyskeskusten outo lintu, sillä en syö mitään lääkkeitä. Mutta olen ollut lonkkaleikkauksessa, joten tiedän sen tunteen, kun on toimintakyvytön.

Hän on huolissaan siitä, että vanhenemisessakin vahvat pärjäävät ja osaavat tehdä itselleen hyvän vanhuuden. Ne, joilla on tahtoa, vaikutuskanavia, taloudellisia mahdollisuuksia ja mahdollisesti omaisia, jotka pitävät huolta ja ikääntyneen puolta.


Ahneus ja pelko, siinäpä pari
Huonoja puolia on nyt ruodittu. Haluan kysyä vielä yhtä asiaa. Suomi ja Pohjoismaat kokonaisuutena ovat globaalisti katsottuna erittäin toimivia yhteiskuntia. Miten emme näe sitä? Tai ainakin unohdamme sen varsin helposti?

– Nyt mennään seitsemään kuolemansyntiin. Ruotsissa tehtiin aikanaan kysely, ja siellä ahneus nousi kirkkaasti pahimmaksi kuolemansynniksi.

– Vaikka meillä monella asiat ovat hyvin, ahne pelkää, että jollain muulla on enemmän. Tai että hän on menettämässä jotain omastaan. Tai että hän ei ehdi osille rikkaudesta. Ahneus kytkeytyy pelkoon osattomaksi jäämisestä ja myös häpeään.

Eli vaikka minulla on kaikkea, niin muilla on tai voi olla vielä enemmän?

– Me emme suo, että toisella on mitään, mitä hän ei mielestämme ole ansainnut. Tai sellaista, minkä puolesta itse on joutunut taistelemaan. Tämä kapeuttaa tapaamme katsoa maailmaa.

– Sanon kuin Kekkonen aikanaan, onko maallamme malttia vaurastua. Meidän pitäisi ymmärtää, että vain yhteiskuntarauha takaa kehityksen, myös taloudellisen kehityksen. Ja taloudellinen tasa-arvo taas tukee yhteiskuntarauhaa.

”Me emme suo, että toisella on mitään, mitä hän ei mielestämme ole ansainnut."
Toivoa on, sillä Olkinuora uskoo, että yhteisöllisyys on tekemässä paluuta. Aika, jossa asioita ratkotaan yhdessä eivätkä ne näytä nollasummapeliltä: yhden voitto on aina muilta pois.

Lopuksi on kysyttävä, miten Olkinuora viettää joulua. Perhe on iso, lapsia ja lapsenlapsia on paljon.

– Joulu on mielentila. Me vietämme joulua niin, että se elää muutaman päivän sinne tänne. Se on järjestelykysymys. Kun osa lapsista tulee ulkomailta tai uusmummuloista, aikatauluja sovitetaan.

– Meillä onnistunut joulu on sellainen, että joulupäivänä ei tarvitse laittaa päivävaatteita päälle vaan ollaan vaan. Kuten jo sanoin, joulu on mielentila.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006350154.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pohjolan elinkeinorakenne-erot.

Matti Pohjolan mukaan Suomen pitäisi kasvattaa palvelutuotantoaan. Suomen elinkeinorakenne painottuu liikaa teollisuuteen ja jalostukseen, vaikka palvelujen merkityksen kasvua on pidetty tärkeänä jo pidemmän aikaa, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

Pohjola on huolissaan Suomen heikosta talouskasvusta verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Suomen talouskasvu hidastuu lähivuosina, mutta taantuman vaaraa ei näytä olevan.

– Suomen talous on kasvanut vuosina 2010–2018 keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Se on hirvittävän paljon vähemmän kuin keskeisissä vertailumaissa Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa. Ruotsissa talous kasvoi samalla ajanjaksolla keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Tulos on Suomen kannalta tyrmäävän huono, Pohjola sanoo Helsingin Sanomille.

Maailmantaloudessa kysynnän kasvu on palveluissa, joissa Suomi on jäänyt kilpailijamaista jälkeen. Pohjolan mukaan Suomen talous nojaa liian voimakkaasti teollisuuteen.

– Valtiovarainministeriön ennusteessa mielenkiintoista on, että talouskasvu muodostuu lähivuosina lähes kokonaan palveluista ja niiden viennistä. Ruotsi on kuitenkin ollut palvelutuotannon kasvattamisessa täysin ylivoimainen Suomeen verrattuna. Ruotsin paljon parempi talouskasvu on tullut lähes kokonaan markkinapalveluista, Pohjola toteaa.

Markkinapalveluissa ei ole mukana julkisia palveluja. Ne hinnoitellaan markkinoilla.

– Ruotsissa markkinapalvelujen kasvun vaikutus talouskasvuun on ollut kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa työllisyys ja työn tuottavuus ovat parantuneet selvästi enemmän kuin Suomessa. Se johtuu yksinomaan palvelualojen kasvusta, jota on vauhditettu lisäämällä rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Pohjola sanoo.

Ruotsissa palvelujen osuus on 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomessa se on 33 prosenttia.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-hslle-suomen-talous-nojaa-liikaa-teollisuuteen/
 
Top