Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Hohhoijjaa.
Tuo juttu voisi pitää paikkansa jos suomessa olisi rasismia. Vaan kun ei oikeasti ole.
Jos maahanmuuttokeskustelua pitää rasismina niin sopii mennä kuuntelemaan mitä aiheesta puhutaan eräissä muissa euroopan maissa. "Kehottavat ulkomaalaista huippuosaajaa tai tämän perheenjäseniä painumaan takaisin kotimaahansa". Voi kiesus.
Syy, miksi suomeen ei saada "huippuosaajia" euroopasta on paska sijainti, surkeat luonnonolot ja eritoten onneton palkkataso. Siinä sitä syytä.
Jos halutaan tällä palkkatasolla ja vetovoimatekijöillä koodausosaamista sitä pitäisi hakea ihan muualta kuin jenkeistä tai länsi-euroopasta.
Sitä on kyselty jo vuosikymmeniä: mihin nousee seuraava Piilaakso?
Vielä toistaiseksi Piilaakso on rajoja rikkovien ja toimialoja mullistavien innovaatioiden kiistaton pääkaupunki, jonne virtaa neljännes maailman pääomasijoitusrahasta. Kalifornia olisi maailman viidenneksi suurin kansantalous, mikäli se olisi oma maansa.
Global Startup Ecosystem -raportti arvioi, ettei 20 vuoden kuluttua olekaan yhtä Piilaakson päihittäjää, vaan kasvukeskuksia voi olla jopa 30. Jos katsotaan 20 vuotta taaksepäin, Piilaakson saavuttaminen oli mahdoton ajatus. Nyt maailmassa on jo viisi kaupunkia, jotka ovat samassa tilanteessa kuin Piilaakso Googlen perustamisvuonna 1998: New York, Lontoo, Peking, Boston ja Shanghai. Kannoilla kirivät Los Angeles ja Tel Aviv.
Suomen Pankin mukaan euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun 2019 lopussa 100,3 miljardia euroa. Kotitalouslainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 16,5 miljardia euroa ja muita lainoja 17,7 miljardia euroa.
Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli marraskuun lopussa 91,2 miljardia euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 34,7 miljardia euroa.
Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 miljardia euroa viime marraskuun lopussa ja talletusten keskikorko 0,11 prosenttia.
"Mitä saa sadalla miljardilla? "Valtion velkaakin 100 mrd.
Katso liite: 36384
http://velkakello.fi/
Taloustieteilijöistä 57 prosenttia katsoo, ettei valtionvelkaa ole järkevä kasvattaa. Ekonomisteista 24 prosenttia pitää valtionvelan kasvattamista nykytilanteessa järkevänä. Kuusitoista prosenttia vastaajista on asiasta epävarmoja ja kolme prosenttia vailla mielipidettä.
Kommenteissaan ekonomistit painottavat, että lisävelan järkevyys riippuu paitsi suhdannetilanteesta, myös siitä, käytetäänkö sitä juokseviin menoihin vai tulevia verotuloja kasvattaviin investointeihin. https://www.verkkouutiset.fi/ekonomistit-eivat-kasvattaisi-valtionvelkaa/
Mitä saa sadalla miljardilla?
"Mitä saa sadalla miljardilla? "
Paikan Euroopan hillotolpalta?
Nollakorkojen aika on ajamassa tavallisten ihmisten eläkesäästöjä sijoittavia rahastoja suuriin vaikeuksiin. Eläkkeiden leikkauksia tai reippaita eläkemaksujen korotuksia on edessä esimerkiksi Hollannissahttps://www.ft.com/content/c95deea4-03e2-11ea-9afa-d9e2401fa7ca ja Yhdysvalloissahttps://www.economist.com/leaders/2019/11/16/public-pensions-are-woefully-underfunded.
Matalalla korkotasolla on vaikutuksia myös Suomeen. Yhteisten eläkerahastojen koko on kasvanut vauhdilla yli 200 miljardiin euroon, mutta tulevaisuudessa sijoitustuottojen saaminen näyttää vaikeutuvan.
Suomessa tällaista paniikkitilannetta ei pääse syntymään, koska valtaosa eläkkeistä maksetaan joka tapauksessa työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä eläkemaksuilla. Niiden suuruus on nyt 24,4 prosenttia suhteessa palkkaan.
Rahastoilla on Suomessa toissijainen mutta silti tärkeä rooli. Niitä on kartutettu, jotta jo valmiiksi korkeaa maksutasoa ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi juuri nostaa. Nykyisin Varman, Ilmarisen ja kumppaneiden sijoituksista on osakkeissa vajaa puolet. Se ei Rantalan mukaan markkinaodotusten perusteella riitä toivotun 2,5–3,5 prosentin vuotuisen reaalituoton saavuttamiseen.
Rantalan haastattelemat eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat arvioivat, että tavoitteen saavuttaminen vaatisi osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten osuuden nostamista 60–65 prosentin tietämille.
Von Gerichin mukaan Suomen paluu parhaan luottoluokituksen maiden joukkoon eli niin sanottuun kolmen A:n kerhoon karkasi uuden luokituksen myötä kauas. Suomi putosi arvostetusta kolmen A:n luottoluokituksen maiden kerhosta vuonna 2014. Esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska kuuluvat edelleen kolmen A:n kerhoon.
Jan von Gerichin mukaan syinä luokituksen laskuun ovat ”hallituksen löysä finanssipolitiikka, rakenneuudistusten hyytyminen, kikyn vesittyminen ja poliittisen epävakauden kasvu”.
Fitchin luottoluokituksen näkymien arvioinnissa keskeinen huoli on, että hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin hillitäkseen rasitusta, jonka väestön vanheneminen aiheuttaa julkiselle taloudelle.
Yhtiö arvioi myös, että nykyinen hallitus on kiinnittänyt vähemmän huomiota kustannuskilpailukyvyn parantamiseen.
https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntijat-varoittavat-suomen-paluu-karkimaihin-karkaa/
Uuden, omalla tontilla sijaitsevan kerrostalokaksion keskimääräinen neliöhinta oli viime vuonna Helsingissä 7 452 euroa, Tampereella 4 769 euroa ja Turussa 4 992 euroa. Vuokratontilla sijaitsevan kaksion neliöhinta oli Helsingissä 6 044 euroa, Tampereella 4 334 euroa ja Turussa 3 978 euroa.
Vuoteen 2015 verrattuna uusien asuntojen hinnat ovat nousseet koko maassa keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Espoossa hinnat ovat nousseet 17 prosenttia. Helsingissä, Tampereella ja Turussa hintojen nousu on ollut 10-15 prosenttia. Vantaalla hinnat ovat kuitenkin pysyneet lähes samana.
Indeksin voittaminen on todennäköisyyden uhmaamista – kaikille on tarjolla pörssin yleisindeksin tuotto-odotus
Helsingin pörssi on tuottanut pitkällä aikavälillä kymmenisen prosenttia vuodessa. Tämä ei takaa tulevaa, ja olennaista onkin havaita, että pörssi harvoin tuottaa yksittäisenä vuonna keskituottoaan. Viime vuonnakin tuotto asettui Helsingissä 20 prosenttiin. Toisin sanoen pörssin pitkän ajan tuotto-odotuksen voi lyhyellä ajalla lyödä myös indeksiin sijoittamalla – ilman aktiivista yritysvalintaa tai velkavivun kanssa leikkimistä. Tällöin arvosijoittaminen pohjautuu pörssin yleisindeksin aliarvostukseen. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/indeksin-voittaminen-on-todennakoisyyden-uhmaamista-kaikille-on-tarjolla-porssin-yleisindeksin-tuotto-odotus/140214e2-b762-4b8e-9f48-bdd49334f31b
Valtiolla on kaksi menoerää yli muiden – HS:n budjettipuu näyttää, mihin veroeurosi tänä vuonna menevät
Kuntien tukemiseen ja eläkkeisiin menee yhteensä noin kolmannes valtion 57,7 miljardin euron budjetista.
Pääosin hallituksen päättämien menolisäysten vuoksi Suomen valtion menot kasvavat tämän vuoden budjetissa noin 57,7 miljardiin euroon. Se on yli 2,2 miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden budjetissa.
Suomessa eläkkeiden taso on hyvä ja eläkeläisköyhyys vähäistä, mutta eläkemaksut ovat kansainvälisesti verrattuna korkeat, käy ilmi talousjärjestö OECD:n maanantaina julkaisemasta katsauksestahttp://www.oecd.org/finland/PAG2019-FIN.pdf. OECD vertasi katsauksessaan eläkejärjestelmiä eri maiden välillä. Suomen järjestelmästä järjestö teki neljä keskeistä huomiota.
Tuloerot ja eläkeläisköyhyys vähäistä
Suomessa yli 65-vuotiaiden keskitulot jäävät koko väestön tuloista 17 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Siitä huolimatta sekä eläkeläisväestön sisäiset tuloerot että suhteellinen köyhyys ovat Suomessa selvästi keskimääräistä vähäisempiä.
Eläkkeen suuruus suhteessa palkkaan pysyy hyvänä
Täyden työuran tekevän keskipalkkaisen suomalaisen nettoeläke on tulevaisuudessa noin 64 prosenttia hänen työuransa lopun nettopalkasta. Jos siis palkasta on jäänyt käteen vaikkapa 2 000 euroa, sitä seuraavasta eläkkeestä jäisi käteen 1 280 euroa. OECD on laskenut tämän niin sanotun nettokorvausasteen henkilölle, jonka työura alkaa 22-vuotiaana vuonna 2018 ja jatkuu 68 vuoden eläkeikään saakka. ykyisten eläkeläisten nettokorvausaste on ollut parempi. OECD:n mukaan vuonna 1940 syntynyt suomalainen on voinut yltää 68 prosentin korvausasteeseen työskentelemällä 65-vuotiaaksi saakka.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006394137.html
Saksan vaihtotaseen ylijäämä kasvoi saksalainen tutkimuslaitos Ifon mukaan jälleen viime vuonna ja oli jo kolmatta vuotta maailman suurin.
Laitoksen laskelmien mukaan ylijäämää kertyi viime vuonna 262 miljardia euroa, mikä oli 7,6 prosenttia kansantalouden vuotuisesta tuotoksesta. Vuonna 2018 ylijäämä oli vain 7,3 prosenttia.
– On todennäköistä, että keskeinen tekijä tässä on Saksan teollisuuden taantuma, joka on hidastanut tavaratuonnin kasvua, arvioi Ifon talousasiantuntija Christian Grimme tiedotteessa.
Saksalla on jo kolme vuotta ollut maailman suuri vaihtotaseen ylijäämä. Yhdysvaltain dollareissa laskettuna Saksan ylijäämä on 293 miljardia, kun Japanin ylijäämän odotetaan olevan 194 miljardia ja Kiinan 183 miljardia.
Sen sijaa Yhdysvalloilla on jälleen kerran maailman suurin vaihtotaseen alijäämä, noin 490 miljardia dollaria. Alijäämä on kuitenkin vain 2,3 prosenttia maan vuotuisesta taloudellisesta tuotoksesta.
Suomessa vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli Tilastokeskuksen viimeisten lukujen mukaan marraskuussa 0,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun vuotta aiemmin vastaava alijäämä oli 3,5 miljardia euroa. Marraskuussa ylijäämää oli 0,2 miljardia euroa.
Jos palkasta jää käteen 2 000 euroa, eläkkeestä käteen jää 1 280 euroa.
Kyllä kelpaa tanssia flamencoa Espanjan auringon alla.
OMXH25-indeksin (etf:n) muutos vuoden ajanjaksolla (helmikuusta 2019 helmikuuhun 2020) on ollut noin +13%.
Toisaalta pörssistä löytyy 68 osaketta, joiden kurssi nousi enemmän kuin 13% vuodessa (YIT:n 13,99%:sta Qt Groupin 128,95%:iin). Jos Helsingin pörssissä on noin 130 osaketta, sokea kanakin voi laskea todennäköisyyden, millä Kauppalehden pörssisivun osakelistaan tikkaa heittävä apina lyö indeksin. Kruuna vai klaava?
Etsi kuvasta €uromaa. ...