Kiinteistösijoittajat haalivat maahanmuuttajien suosiman ostarin osakkeita Helsingissä, vaikka vuokratontilla olevan rakennuksen arvo on 0 euroa – "Vaikea tilanne"
Kofand Akram ostaa leivonnaiset Alanya-marketista. - Koska ne ovat meidänmaalaisen makuisia, hän sanoo. Nihad Al-jashaami myy. Osman Kemal seuraa taustalla.
Päivi Tuovinen
5780177-n.pdf
Alanya Market on päässyt laajenemaan Puhoksessa uusiin valtaviin tiloihin, kun Intersport muutti Eastoniin.
Irakin kurdi
Kofand Akram valikoi pitkällä tiskillä leivonnaisia.
– Haen leivonnaiset täältä, koska niissä on meidänmaalainen maku. Suomalaisista kaupoista ei sellaisia saa, hän sanoo.
Vaikka maahanmuuttajien suosimassa ostoskeskuksessa vapautuvat liiketilat täyttyvät nopeasti, Puhoksen ylle on kasaantunut mustia pilviä. Ostariyhtiön vuokrasopimus päättyy vuodenvaihteessa.
Maat omistava Helsingin kaupunki näkisi mielellään, että suurin osa Puhoksesta purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin asuntoja. Ostarin vanhin, pyöreän aukion ympärillä sijaitseva osa todennäköisesti suojeltaisiin.
Puhoksen kehittämiselle oli löytymässä veturi vuonna 2018, kun enemmistöomistajat HOK-Elanto, Kesko ja Ilmarinen tekivät esisopimuksen osakkeidensa myynnistä kiinteistösijoittaja NREPille.
Puhoksen ostarin tilanne on epäselvä. Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan kyseessä on "monitahoinen yhtälö.". Kuva: Päivi Tuovinen
NREP joutui kuitenkin vetäytymään, koska omistajat eivät päässeet yksimielisyyteen rapistuneen kauppakeskuksen kehittämisestä.
– Yhtiön ulkopuolelta tullut ”uhka” sai osakkaat puhaltamaan yhteen hiileen ja muuttamaan yhtiön suunnan, toteaa ostariyhtiön puheenjohtaja
Maria von Flittner.
Kesko ja Ilmarinen kyllästyivät tilanteeseen ja myivät yhteensä noin neljänneksen osuutensa Puhoksesta Toivo Kodit Oy:lle ja AG Vuokra-asunnot Oy:lle.
Von Flittnerin mukaan Toivo ja AG ovat valmiita kehittämään Puhosta.
– Meillä on vahva usko, että vuokrasopimusta jatketaan, ja meillä on oma visiomme, mitä tästä voisi tulla.
– Maanvuokran jatkoajan toteutuessa yhtiö käynnistää kehityshankkeen, hakee asemakaavan muutosta ja kehittää osan tontista asunto- ja liikerakentamisella sekä rahoittaa kehityshankkeen tuloilla vanhan osan korjausta, von Flittner täsmentää.
Isoista omistajista Sponda aikoo pysyä mukana Puhoksen muutoksessa.
– Toivomme, että näkemyksemme muiden omistajien kanssa kohtaavat, ja voisimme yhdessä kehittää kiinteistöä, Spondan markkinointipäällikkö
Anita Riikonen viestittää.
Alanya-marketin lihamestari Zeynel Günbeyi työssään. Kuva: Päivi Tuovinen
Ei ole aivan selvää, miksi kiinteistösijoittajat haalivat Puhoksen osakkeita. Yhtiön arvo on negatiivinen, sillä se omistaa vain rakennuksen, joka vuokrasopimuksen mukaan pitäisi olla purettuna vuokra-ajan päättyessä.
Säilytettävällä ensimmäisellä osallakaan ei ole taloudellista arvoa, sillä sen remonttikuluiksi arvioidaan 4–10 miljoonaa euroa.
Toivo perustelee kiinnostustaan sillä, että alue sijaitsee lähellä hyviä kulkuyhteyksiä.
– Näen tärkeäksi kehittää Puhosta yhdessä osakkaiden ja viranomaisten kanssa. Kuvittelisin, että osakkaiden yhteinen tahtotila löytyy, hankekehitysjohtaja
Tuomas Hemmilä sanoo.
AG Vuokra-Asuntojen omistajiin kuuluva
Robert Berner sanoo, että osakkuuden kautta yhtiölle avautuu "mielenkiintoinen näköalapaikka koko Itäkeskuksen alueen kiinteistökehityshankkeisiin".
– Satsauksia tämä tietysti vaatii, Berner toteaa.
Sijoittajia saattaa motivoida se, että purettavan osan paikalle voitaisiin rakentaa noin 30 000 kerrosneliömetriä asuntoja. Jos niiden myyntihinta olisi 6 000 euroa neliöltä, rakennuttaja voisi tehdä niillä arviolta 30 miljoonan euron myyntivoiton.
Salar Sharif myy elektroniikkaa ja korjauspalveluja Puhoksessa. Kuva: Päivi Tuovinen
Kaupungilla ei varsinaisesti ole mitään velvollisuutta lähteä kehittämään Puhosta nykyisten vuokralaisten kanssa.
– Kaupunki tosiaan voi myös olla jatkamatta sopimusta, sanoo Helsingin tonttipäällikkö
Sami Haapanen.
Kaupungin menettelytapa selviää kevään aikana neuvoteltaessa yhtiön kanssa.
– Kaupungin tavoitteena tällaisissa tilanteissa on löytää kohtuullinen kokonaisratkaisu siten, etteivät osapuolet joudu kohtuuttomaan tilanteeseen.
– Yhtiön konkurssikin olisi huono asia, koska riskinä on rakennusten purkukulujen kaatuminen veronmaksajien kontolle, Haapanen perustelee.
Viime vuosien ostarihankkeissa muualla yhtiö tai ulkopuolinen kiinteistönkehittäjä on sopinut osakkeiden ostamisesta ja lähtenyt viemään hanketta eteenpäin.
– Malli on todettu verrattain toimivaksi. Jotta se onnistuu, pitää ostaritontin lisärakentamisella saada niin paljon arvonnousua, että toteuttaja pystyy ostamaan ostarin osakkeet nykyisiltä omistajilta, Haapanen sanoo.
Puhoksesta saa myös huonekaluja, kun Diwan Huonekalut siirsi liikkeensä Malmilta sinne. Kuva: Päivi Tuovinen
Virkamiehet tulevat esittelemään ratkaisuehdotuksen, mutta poliitikot päättävät siitä.
Apulaispormestari
Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo, että pallo on kiinteistöyhtiön osakkailla.
– Saavatko he suunnitelmaa aikaiseksi? Puhoksen kehittämisessä tarvitaan taloudellista kantokykyä mutta myös hyvä yhdistelmä joltain osin olemassaolevasta kiinnipitämistä ja uudistumiskykyä.
Vuokrasopimuksen jatkumisesta päättää kaupunkiympäristölautakunta loppukeväästä tai alkusyksystä.
Puhoksen suurin omistaja on HOK-Elanto lähes kolmanneksen osuudellaan. Osuuskaupan kiinteistöjohtaja
Jyrki Karjalainen vaikuttaa väsyneeltä tilanteeseen.
– Puhoksen yhtiössä olisi syytä käydä mahdollisimman avointa keskustelua faktapohjalta kaikkien omistajien kesken. Tilanne on juridisesti vaikea, ellei jopa mahdoton, hän arvioi.
Yhtiöltä vaaditaan osakeyhtiölain perusteella yksimielistä etenemistä. Noin 30 osakkaan kesken se ei ole yksinkertaista.
– Mikäli osakkaat eivät kykene nopeasti yksimielisiin päätöksiin, lopputulos ei ehkä enää pysy yhtiön ja osakkaiden käsissä, Karjalainen varoittaa.
Puhoksen vanhin viuhkamainen osa valmistui vuonna 1965, laajennusosat 1980-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunki
Hän näkee yhtiön osakkeilla arvoa vain, jos osakkaat pääsisivät yksimielisyyteen yhtiön osittaisesta purkamisesta, ja jos kaupunki tulisi vastaan luovuttamalla tontin yhtiölle markkina-arvoa halvemmalla tai tukisi yhtiötä muuten taloudellisesti.
– En osaa sanoa, haluaisiko tai voisiko kaupunki ryhtyä tällaiseen.
HOK-Elannolla ei Karjalaisen mukaan ole Puhoksessa enää erityisiä intressejä.
– Liiketoimintamme Puhoksessa on loppunut, emmekä ole kiinnostunut osallistumaan kehityshankkeeseen. Mieluummin myisimme osakkeemme pois.
KUUKAUDEN LUKUJUTTU: Tämä juttu on osa juttukokonaisuutta, jossa pohditaan Puhoksen kauppakeskuksen tulevaisuutta. Muut osat löydät jutun perästä.
www.helsinginuutiset.fi