Taloustieteellinen keskustelu

Yhteenvetona voi todeta maahanmuutosta, että työperäinen maahanmuutto on fiskaaliselta vaikutukselta positiivinen ja se yleensä määrältään suurempi kuin humanitäärinen maahanmuutto (pakolaiset). Paras arvaus on, että humanitäärinen maahanmuutto on fiskaalisesti hieman negatiivinen. Kokonaisuutena maahanmuutolla ei ole Suomelle merkittävää fiskaalista merkitystä. Mikäli Suomi pystyisi tehokkaammin saamaan työelämään maahanmuuttajat niin vaikutus kasvaisi selkeästi jo positiivisen puolelle.
Olen nähnyt käytännössä elintasopakolaiste maahanmuuton sekä Ruotsissa että Suomessa..eikä tilastojakaan ole puuttunut. Suomi on tämän ongelman kanssa ajallisesti parikymmentä vuotta Ruotsia jäljessä.
- ongelmista 90%:ia keskittyy muutamiin kansalaisuuksiin(lähinnä somaliasta ja muualta afrikasta sekä arabian muslimimaista muuttaneet).
- suurin osa, varsinkin Itä-Euroopasta (poislukien romanialaiset) ja aasiasta tulleista on pääosin ahkeraa ja työhaluista väkeä.. Heistä ei minulla ole mitään erityistä negativista sanottavaa.

Tuo ongelmaporukka on kokonaismäärältään käsittää Suomessa hieman vajaat 100.000 henkeä.
- näistä Suomi on saanut samanlaisen pysyvän riesan kuin 1600-luvulla Ruotsista karkoitetut mustalaiset (tosin mustalaisista aika suuri osa on nyttemmin jo kohtuullisesti kotoutunut Suomeen)
- tuo jatkuvasti lisääntyvä porukka pysyy meillä sukupolvesta toiseen yhteiskunnan (=veronmaksajien) elätteinä..

Juuri tästä loisväestöstä kertyy vuosittain mainittu reilun kolmen miljardin taakka yhteiskunnalle...Siltä osin kysymys on suomalaisen yhteiskunnan taloudesta.

En viitsi vääntää tästä enempää..mieluummin maksan iloisesti veroni ja pysyttelen mahdollisimman kaukana näistä ongelmapesistä. Juuri näin tehdään muuallakin.
- aivan samoin kuin Ruotsissa (+Norjassa, Tanskassa jne.) kyseinen porukka kerääntynyt asumaan suurimpien kaupunkien lähiöihin.
- ilmeisesti siellä irtoaa helposti kaikenlaiset sosiaalituet ja suurissa keskuksissa on helpompaa harjoittaa hämärähommia sekä rikollisuutta.
- jos joku ei tätä kehitystä kykene näkemään, niin pitäkööt hyvänään..ja tulkoon onnelliseksi valitsemallaan tavalla.
 
Kasvaako talous työllä vai investoinneilla?

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tekee karuja johtopäätöksiä elokuun lopussa julkistetusta investointitilastosta.

Tilastokeskuksen mukaan investoinnit vähenivät toisella vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Pakarisen mukaan 12 viime kuukauden aikana laskua on kertynyt keskimäärin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan bruttokansantuote väheni vuodentakaisesta noin kuusi prosenttia toisella neljänneksellä.

Pakarinen muistuttaa, että rakentamisen kehityksellä on suuri merkitys, koska yli 60 prosenttia investoinneista muodostuu rakennusinvestoinneista. Vuoden toisella neljänneksellä rakennusinvestointien muutos oli kausitasoitettuna +2 prosenttia. Uudistalonrakentamisen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumma oli toukokuun tiedoilla -10 % edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen perusteella huhti-kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin 31 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Asunnoille myönnetyissä rakennusluvissa saatettiin mennä kesäkuussa jo alle 35 000 asunnon. Asuntoluvissa vuositaso on reilut 15 prosenttia matalampi kuin tämän hetken aloitustaso.

Hän huomauttaa, että rakentamisen osalta Suomesta puuttuu yhä selkeä kaupunkipolitiikka, joka tukee kaupunkiseutujen kasvua.

”MAL-sopimuksissa on menty eteenpäin, mutta tehtävää riittää vielä. Vaikka koronan myötä on ainakin kansainvälisessä mittakaavassa havaittavissa liikehdintää myös kaupunkiseutujen reuna-alueille, ei kaupungistumiskehitys tule isossa kuvassa muuttumaan. Toimiva asuntomarkkina takaa myös ihmisten liikkuvuuden kaupunkiseutujen välillä ja tukee siten työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä.”

Kone- ja laiteinvestoinneissa kehitys on ollut selvässä laskussa eikä Pakarinen näe piristymisen merkkejä. Hän painottaa, että teollisuuden investointiaste on Suomessa selvästi matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Virossa. Kilpailukyky nousee jälleen esiin.
Suomessa talouspoliittinen keskustelu pyörii lähinnä työllisyyden ja julkisen velkaantumisen ympärillä. Pakarinen huomauttaa, että työllisyydellä paikataan ennen kaikkea heikkoa julkista taloutta.

“Investoinneilla sen sijaan luodaan kestävää kasvua ja tuetaan talouskasvun kannalta olennaista tuottavuuden kehitystä. Julkisen velkaantumisen osaltakin tulisi huomioida, että vierasta pääomaa käytettäisiin ennen kaikkea investointien tukemiseen ja osaamispääoman kasvattamiseen pysyvien menolisäysten sijaan.”

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kilpailukyky-taas-mainittu-ekonomistin-karu-havainto-tilastoista-suomen-pitkan-aikavalin-edun-mukaista-politiikkaa-tarvitaan-nopeasti/e45d556a-106f-446c-a587-eb125d4c4bb6

Joko-tai vai sekä-että?
 
Maahanmuuton taloudellinen kysymys on äärimmäisen yksinkertainen ongelma ratkaista.

Yksi kysymys riittää: työsopimus?

(Ongelmat syntyvät siitä, että liian monelta maahanmuuttajalta kysytään muita syitä muutolle: pakolaiset, turvapaikanhakijat, perheenyhdistämiset, opiskelut, investoinnit, paluumuutto, jne. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteissa pitäisi määrittää, kuinka monta muuttajaa kustakin ryhmästä halutaan.)
 
Viimeksi muokattu:
The federal government spent more than $6tn in the first 11 months of its financial year, including $2tn on coronavirus programmes, the Treasury Department said.

The figure outpaces the $3tn it took in from taxes.

The shortfall is more than double the previous full-year record, set in 2009.

At the time, Washington was grappling with the aftermath of the 2008 housing financial crisis.

Even before the pandemic, the US was on track to run a deficit of more than $1tn this year - large by historic standards.
 
Kasvaako talous työllä vai investoinneilla?



Pakarinen muistuttaa, että rakentamisen kehityksellä on suuri merkitys, koska yli 60 prosenttia investoinneista muodostuu rakennusinvestoinneista. Vuoden toisella neljänneksellä rakennusinvestointien muutos oli kausitasoitettuna +2 prosenttia. Uudistalonrakentamisen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumma oli toukokuun tiedoilla -10 % edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen perusteella huhti-kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin 31 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Asunnoille myönnetyissä rakennusluvissa saatettiin mennä kesäkuussa jo alle 35 000 asunnon. Asuntoluvissa vuositaso on reilut 15 prosenttia matalampi kuin tämän hetken aloitustaso.

Hän huomauttaa, että rakentamisen osalta Suomesta puuttuu yhä selkeä kaupunkipolitiikka, joka tukee kaupunkiseutujen kasvua.

”MAL-sopimuksissa on menty eteenpäin, mutta tehtävää riittää vielä. Vaikka koronan myötä on ainakin kansainvälisessä mittakaavassa havaittavissa liikehdintää myös kaupunkiseutujen reuna-alueille, ei kaupungistumiskehitys tule isossa kuvassa muuttumaan. Toimiva asuntomarkkina takaa myös ihmisten liikkuvuuden kaupunkiseutujen välillä ja tukee siten työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä.”

Kone- ja laiteinvestoinneissa kehitys on ollut selvässä laskussa eikä Pakarinen näe piristymisen merkkejä. Hän painottaa, että teollisuuden investointiaste on Suomessa selvästi matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Virossa. Kilpailukyky nousee jälleen esiin.


https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kilpailukyky-taas-mainittu-ekonomistin-karu-havainto-tilastoista-suomen-pitkan-aikavalin-edun-mukaista-politiikkaa-tarvitaan-nopeasti/e45d556a-106f-446c-a587-eb125d4c4bb6

Joko-tai vai sekä-että?

Työllä. Muulla ei ole arvoa.

Talouden ongelmat syntyvät aina silloin, kun omistamista aletaan arvottamaan korkeammalle kuin työtä.
 
Työllä. Muulla ei ole arvoa.

Talouden ongelmat syntyvät aina silloin, kun omistamista aletaan arvottamaan korkeammalle kuin työtä.

Työ muuttaa muotoaan. Aikaisemmin fyysinen työ (W = F * s) oli arvossaan, esim. Iijoella. Sittemmin työnkuva on monipuolistunut. Henkisellä ja hengelliselläkin työllä tienaa elantonsa. Sosiaalinen työ somessa on hämärtänyt työn ja yrittäjyyden rajaa.

Joskus myös omistus, omistaja tai omistamattomuus vaikuttaa taloudelliseen menestykseen: johdon omistusosuus, yksityinen vai valtiollinen omistus (NL) tai omistajan puuttuminen kokonaan (riistokalastus).

Suomessa eletään kaikkien aikojen sijoitusbuumia, ja osakesijoittajia on jo lähes miljoona.

SUOMESSA oli elokuun lopussa yli 80 000 yksityistä osakesijoittajaa enemmän kuin vuoden alussa. Kotimaisia osakkeita suoraan omistavia suomalaisia on nyt enemmän kuin koskaan, yli 887 000. SYITÄ osakesijoittamisen suosioon on todennäköisesti monia. HS:n haastattelemat asiantuntijat nostavat esiin esimerkiksi nollakorkotason, osakesäästötilin ja mediahuomion. Oma vaikutuksensa on voinut olla poikkeuksellisella pandemiavuodella.

Kasvun nopeus on jopa saanut Euroclearin muuttamaan tilastointiaan. Kun aiemmin tietoja kerättiin vain neljä kertaa vuodessa, tänä vuonna niitä on koostettu joka kuukausi. Yksityissijoittajilla tai kotitalousomistajilla tarkoitetaan tavallisia, suoria pörssiosakkeita omistavia henkilöitä. Muita omistajatyyppejä ovat esimerkiksi yritykset, rahoitus- ja vakuutuslaitokset tai julkisyhteisöt.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006633190.html

Peruskoulun taloustaidon kurssilla väitettiin, että tuotannontekijät ovat maa, työ ja pääoma. Maatyökoneet olivat tietysti tuttuja juttuja täällä pohjan tähden alla: suo, kuokka ja Jussi.
 
Viimeksi muokattu:
Neste aloittaa yt-neuvottelut: 470 työpaikkaa uhattuna, Naantalin jalostamo saatetaan lakkauttaa
https://www.hs.fi/talous/art-2000006635075.html?share=d17a49f72063f192454e27812bfa0616
Vaikka tiedotteessa muuta sanotaan, tällä on selvä heikentävä vaikutus huoltovarmuuteen. Kahdesta
jalostamosta yhteen.

Irtisanottavien määrästä ei nykyhallituksen vaihtoehtouniversumissa tarvitse huolta kantaa. Hallitus voi
tehdä 500 uutta "päätösperustaista työpaikkaa" lisää lainarahalla, jota ei tarvitse takaisin maksaa. Ja sitä paitsi, nyt tulee rahaa.
 
Vaikka tiedotteessa muuta sanotaan, tällä on selvä heikentävä vaikutus huoltovarmuuteen. Kahdesta
jalostamosta yhteen.

Irtisanottavien määrästä ei nykyhallituksen vaihtoehtouniversumissa tarvitse huolta kantaa. Hallitus voi
tehdä 500 uutta "päätösperustaista työpaikkaa" lisää lainarahalla, jota ei tarvitse takaisin maksaa. Ja sitä paitsi, nyt tulee rahaa.
Porvoo myös herkempi saamaan osumaa vihollisen iskuilta sijainnin vuoksi.
 
Nyt kun on tullut seurattua tätä kotimaisen talouden romauttamisen edistämistä niin oli pakko vääntää vitsiksi. On kyllä väärä suuntaa ja pahemman kerran kotimaisessa taloudenpidossa.

fta1pRN.jpg
 
Synkeä syksy, mutta työttömyyslukujen ja pörssikurssien lisäksi nousee akkutuotanto.

Akkutehdas aikoo palkata Saloon jopa 200 työntekijää lisää
Valmet Automotive kertoo, että se suunnittelee Salon akkutehtaan henkilöstömäärän tuplaamista lähivuosina. Salon akkutehtaan henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan vuosina 2021–2022 noin 200:lla eli kaksinkertaistuvan nykyisestä.

https://www.sss.fi/2020/09/akkutehdas-aikoo-palkata-saloon-jopa-200-tyontekijaa-lisaa/
 

On siinä vielä pieni este.
Sähköntuotantoa jouduttaisiin kuitenkin kasvattamaan peräti 270 prosenttia, koska vedyn tuotantoon elektrolyysin avulla vedestä tarvitaan paljon sähköä.
 
Back
Top