Vuoden 2000 perustuslain muutoksen jälkeen, oikeusministerin ei ole tarvinnut olla juristi.
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Fremen
Greatest Leader
Kappas, sittenhän meikäläinen on ollut jo parikymmentä vuotta aika kuutamolla. Miksi ne tuota meni muuttamaan, eikös siihen tarvita viiden kuudesosan enemmistö eduskunnassa?
Kaivan näitä nyt lukion yhteiskuntaopin muistojen pöntöstä, jota ei ole pahemmin pieteetillä täytetty vuoden -92 jälkeen...
Jostain netin syövereistä löysin tällaisen tulkinnan, taisi olla joku lakimiesliiton blogi..
Sen jälkeenhän tuota pestiä on hoitanut mm. eräskin laborantti... mutta eihän liikenneministerillä tarvitse olla ajokorttia ja puolustusministerikin voi olla vaikka sivari tai jopa nainen.....
Ei kai siinä mitään, eihän kansanedustajaksi mitään koulutusta tarvitse, ministeriöiden virkamiehiltä tai -naisilta kylläkin ja hehän noita asioita pääasiassa hoitavat, ministerin ollessa sitten se "puhuva pää"...
Kaarne
Majuri
Vaihteeksi positiivisia uutisia:
yle.fi
Suurinvestoinnin työt alkavat Stora Enson tehtailla – suurin investointi Imatran tehtaille 20 vuoteen
Paalutustyöt alkavat maanantaina, josta voi syntyä meluhaittaa lähiseudulle.
yle.fi
Pian rytisee kaupunkien keskustoissa sekä ostoskeskuksissa. Meno on kylmää ja pahenee entisestään
www.kauppalehti.fi
Muotikaupasta lisää musertavia lukuja: Ala syyttää ahdingostaan sulkuja ja pelkoja lietsovaa koronaviestintää
Muotikaupan tila on karmea ja koronapaniikin jatkuessa alaa odottaa todellinen verilöyly. Konkurssivaarassa ovat erityisesti pienet kauppiaat.
Lapinukko
Respected Leader
Rytinästä ei tulla nousemaan kun politiikka on sitä että autolla et enää keskustoihin tule.Pian rytisee kaupunkien keskustoissa sekä ostoskeskuksissa. Meno on kylmää ja pahenee entisestään
Muotikaupasta lisää musertavia lukuja: Ala syyttää ahdingostaan sulkuja ja pelkoja lietsovaa koronaviestintää
Muotikaupan tila on karmea ja koronapaniikin jatkuessa alaa odottaa todellinen verilöyly. Konkurssivaarassa ovat erityisesti pienet kauppiaat.
Seinäjoella näin onkin käynyt. Parkkipaikkoja tietyillä alueilla vähennetty, iso osa parkkitilasta siirretty maksulliseen maanalaiseen isoon parkkihalliin, melkein kaikki alueet lätkitty maksullisiksi, jne...
Yhdistä tähän parin kilometrin päähän ydinkeskustasta tullut Ideapark, johonka usea liike keskustasta siirtyi + Ideaparkin tuhannet ilmaiset parkkipaikat, niin Seinäjoella keskusta on näivettynyt tässä viimeisten vuosien aikana melkein täysin. Ei siellä ole kuin korkeamman tason ravintolat, joille ei oikein sopisi atmosfääriin olla jossakin ostaribetonikuutiossa+leffateatteri. Ei tartte Seinäjoella turvaväleistä huolehtia keskustassa kävellessä, kun normaaliaikanakin välimatkat ihmisten välillä pihalla ovat ainakin 10 kertaa koronasuositus turvavälissä.
Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa – ”Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi”, linjaa tiedon kaivanut Johnny Åkerholm
"Olemme huolestuttavalla uralla, kasvuero Ruotsiin repeää”, Johnny Åkerholm sanoo.
Siinäpä sitä on ansiota Käteisen, Stubbin, Sipilän ja Marinin hallituksille. Talouskasvun tilanteeseen vaikuttaa Sailaksen eläköityminen (2013). Järjen ääni vaikeni ja vihervasemmistolaiset ihanteet loikkasivat laskelmien edelle. Suomessa vihervassarit ovat liki koko maailman onnellisimpia, mutta kestävyysvaje kasvaa vuosi vuodelta. Toisaalta tienpidosta vapautuu nyt paljon rahaa, kun vihervasemmistolaisen poliitikan mukaan teitä ei kohta pian enää tarvita. Hevosten ja hervoskärryjen kysyntä saattaa nousta, kun tehdään paluuta 1800-luvulle.
Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa – ”Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi”, linjaa tiedon kaivanut Johnny Åkerholm
"Olemme huolestuttavalla uralla, kasvuero Ruotsiin repeää”, Johnny Åkerholm sanoo.
Ollaan kyllä sellaisessa syöksyssä, että oksat pois. Olen edelleen täysin vakuuttunut, että HX hankkeeseen tulee jollain tavalla vaikuttamaan menossa oleva taloudellinen romahdus.
fulcrum
Greatest Leader
Liukuhihnatyö on sellaista ettei sitä monikaan pitempään jaksa. Suomestakin paljon lähdettiin Saabin tehtaalle mutta harva sinne pitkäksi aikaa jäi. Mutta ihmettelen tuota jatkuvaa valitusta asuntopulasta: tilanne ollut sama ja tiedossa vuosikymmeniä mutta ei saa Uusikaupunki asiaa korjattua?
tilapäisjärjestely voisi olla jonkun vanhan paatin hinaaminen tuonne.
Juu, monotonista puurtamista. Hihnaa ei paljoa kiinnosta ahkeruutesi, se vain junnaa samaa vauhtia eteenpäin mutta jos jäät jälkeen se kyllä huomataan.
Epäilen kyllä ettei siellä rekryssä kysytä hakijalta missä näet itsesi viiden vuoden päästä...
Rauhantekijä
Greatest Leader
Konttilaiva ajoi Suezin kanavassa penkkaan ja jäi poikittain sulkien koko liikenteen Aasian ja Euroopan välillä. Ehkä vahinko.
Seuraukset vakavia koko maailmankaupalle ja siitä saatiin nyt maistiainen.
Kuka hyötyy siitä jos tällainen olikin tahallinen näpäytys? Kuka hyötyy jos sama tapahtuu uudelleen ja vaikuttaakin monta viikkoa?
yle.fi
.
Seuraukset vakavia koko maailmankaupalle ja siitä saatiin nyt maistiainen.
Kuka hyötyy siitä jos tällainen olikin tahallinen näpäytys? Kuka hyötyy jos sama tapahtuu uudelleen ja vaikuttaakin monta viikkoa?
Suezin kanavan tukkeutuminen tuntuu Suomessa asti – vaikutuksia rahtikustannuksiin, tuotteiden hintoihin, saatavuuteen ja jopa konttipulaan
Suezin kanavan kautta liikkuu tavaraa lähes 8,5 miljardin euron arvosta päivittäin. Liikenne on ollut jumissa jo neljättä päivää.
yle.fi
Riittää pieni lataus pohjaan ja kanavan kohdalla poks. Siitä ei sitten liikutakaan vähään aikaan. todella haavoittuvaa kanavien läpi tavaran liikkuminen.Konttilaiva ajoi Suezin kanavassa penkkaan ja jäi poikittain sulkien koko liikenteen Aasian ja Euroopan välillä. Ehkä vahinko.
Seuraukset vakavia koko maailmankaupalle ja siitä saatiin nyt maistiainen.
Kuka hyötyy siitä jos tällainen olikin tahallinen näpäytys? Kuka hyötyy jos sama tapahtuu uudelleen ja vaikuttaakin monta viikkoa?
.Suezin kanavan tukkeutuminen tuntuu Suomessa asti – vaikutuksia rahtikustannuksiin, tuotteiden hintoihin, saatavuuteen ja jopa konttipulaan
Suezin kanavan kautta liikkuu tavaraa lähes 8,5 miljardin euron arvosta päivittäin. Liikenne on ollut jumissa jo neljättä päivää.
Vääpeli
Greatest Leader
Intialainen miehistö ja Kiinan kauppa kärsii eniten....Konttilaiva ajoi Suezin kanavassa penkkaan ja jäi poikittain sulkien koko liikenteen Aasian ja Euroopan välillä. Ehkä vahinko.
Seuraukset vakavia koko maailmankaupalle ja siitä saatiin nyt maistiainen.
Kuka hyötyy siitä jos tällainen olikin tahallinen näpäytys? Kuka hyötyy jos sama tapahtuu uudelleen ja vaikuttaakin monta viikkoa?
.Suezin kanavan tukkeutuminen tuntuu Suomessa asti – vaikutuksia rahtikustannuksiin, tuotteiden hintoihin, saatavuuteen ja jopa konttipulaan
Suezin kanavan kautta liikkuu tavaraa lähes 8,5 miljardin euron arvosta päivittäin. Liikenne on ollut jumissa jo neljättä päivää.
Seuraava lainattua Ylilaudalta, pitääkö paikkansa ja kuinka hyvin, korostuu muutama puoluekin:
Raskone
Raskone myytiin huomattavaan alihintaan Lease Deal Groupille, jonka omistaa kokonaan Timo Nieminen. Lease Deal -konsernilla ei ole aiemmin ollut raskaan kaluston huollon liiketoimintaa.
Nieminen on sama henkilö, josta Nuorisosäätiö teki tutkintapyynnön tonttikapuoista, joilla säätiö sidottiin kalliiseen vuokrasopimukseen ja Niemisen yritys sai satojentuhansien eurojen pikavoiton.
Suomen Kuvalehden haastatteleman analyytikon mukaan yritys myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden. Mikäli kauppahintaa tarkastelee vuoden 2018 viiden kuukauden kehityksen perusteella, niin se näyttää entistäkin edullisemmalta. Keväällä 2018 Raskone jakoi 1,5 miljoonaa euroa osinkoa, mutta valtio tai Raskone eivät kerro, tuliko raha valtiolle vai uudelle omistajalle.
Valtio ei kerro kaupasta mitään muutakaan. Sekä omistajaohjausministeri Mika Lintilä että finanssineuvos Minna Pajumaa kieltäytyivät vastaamasta toimittajien kysymyksiin. Kauppaan liittyvät asiakirjat on salattu liikesalaisuuksien takia. Edes sitä ei kerrota, oliko ostohalukkaita muitakin kuin alalla aiemin toimimaton yhden henkilön omistama yritys. Ainakaan Scania Suomi Oy:ltä ja Volvo Finlandilta ei kysytty ostohalukkuutta.
Olimme täysin tietämättömiä. Totesimme silloin samaa, että kauppahinta vaikutti alhaiselta, Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Henna Wickström kommentoi SK:lle.
Jos valtio myy mitä tahansa avoimilla markkinoilla, luulisi, että valtio olisi kiinnostunut, että se saisi parhaan mahdollisen tuoton siitä, totesi puolestaan Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund.
Nuorisäätiön pumppaus
Vakavarainen yhtiö.
Keskustajohtoiset Perttu Nousiainen ja Aki Haaro johtoon.
330 miljoonan velat ja 45 miljoonaa kateissa.
Fortumin sähköverkkojen myynti
Jyrki Katainen(kok) ja (elinkeinoministeri) Jan Vapaavuori(kok) ajoivat asiaa voimakkaasti. Haavisto sinetöi. Vasemmistoliitto ainoa joka vastusti.
Runnottiin läpi parissa tunnissa.
Katainen ja (elinkeinoministeri) Jan Vapaavuori(kok) ajoivat asiaa voimakkaasti. He vakuuttivat, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista tällaisia jättikorotuksia, Arhinmäki sanoo.
Tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok), joka puolusti Fortumin sähköverkkojen myyntiä, vakuutti eduskunnan kyselytunnilla 12. joulukuuta 2013, että perustettava uusi sähköverkkoyhtiö maksaa veronsa Suomeen.
Pelkästään 2017 Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja.
Iltalehden 12. joulukuuta 2013 julkaisemassa artikkelissa Katainen totesikin, että "kauppa ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille" ja Vapaavuori sanoi, että "mitään hintapiikkiä ei pystytä rakentamaan".
Kumpikaan lupaus ei toteutunut.
Tappio pitkässä juoksussa satoja miljardeja.
Kemira GrowHow:n myynti norjalaisella Yaralle.
Suurin ristiriita ei edes liittynyt ennätyksellisen alhaiseen myyntihintaan (207 miljoona) vaan siihen, että samalla luovuttiin (käytännössä ilmaiseksi) Siilijärven ja Soklin malmivarat (nykyarvo n. 17 miljardia) kokonaan Yaralle.
Liityessään EU:hun Suomi sai poikkeusluvan lannoitteiden ”puhtaudessa”: Suomessa ei saa myydä lannoitteita, joissa on enemmän kuin 30 milligrammaa kadmiumia fosforikilossa. Muissa EU-maissa fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuus on keskimäärin 138 milligrammaa. Ennen myyntiä hallitus tiukensi ehtoja entisestään (rajoitettiin fosfoorilannoitteista kadiumin määrä siten, että ainoastaan Soklin kaivos täytti vaadittavat ehdot), joka takasi Kemira GrowHow:lle (ja myöhemmin Yaralle) käytännössä monopoliasema lannoitteiden myynnissä. Siten myöskin ulkomaalaisten lannoitteiden tuonti Suomeen oli käytännössä mahdotonta.
Itse valtionosuus myytiin 207 miljoonalla, joten myynnin kokonaishinnaksi muodostui 690 miljoona. Yhtiön arvoksi oli arvioitu 870 miljoona, joten pelkästään myyntihetkellä valtio myi tahallaan alihintaan. Tämän lisäksi Yara sai käyttöoikeuden (Siilijärven lisäksi) Soklin fosfaattikaivokseen. GrowHow:n silloisen pääjohtajan arvion mukaan kaivoksen arvo oli vuonna 2007 14 miljardia eli nykyhinnoissa (inflaatiolaskurilla) 17 miljardia. Itse kaivoksen arvoa ei laskettu olenkaan yhtiökaupassa, joten käytännössä se annettiin ilmaiseksi Yaralle.
Kansantalouden ”tappio”:Noin 18,2 miljardia tähän menneessä* (kasvaa joka vuosi) / tappio per vuosi noin 100 miljoona *** – 180 M suora myyntitappio / Kaivosten arvo 17 000 M (17 miljardi) / Monopolihinnan vääristymä (700 000 tonnia per vuosi x 360e per tonni x 0,40 (monopolin aiheuttama ylihinta) =*** n. 100 M x 10v =1 000 M (1 miljardi)
Päähenkilöt. Pääministeri : Matti Vanhanen (kesk.) Maatalousministeri: Juha Korkeaoja (kesk.) Elinkeinoministeri: Mauri Pekkarinen (kesk.) Omistajaohjausministeri : Jyri Häkämies (kok.)
Soneran myynti Telialle + muut hyvävelisuhmuroinnit
Soneran historia on pitkä, alkaen jo vuonna 1917 perustetusta valtion Lennätinlaitoksesta vuoteen 1997, jolloin Paavo Lipposen I hallitus hyväksyi Telen eli Telecom Finland Oy:n yksityistämishankkeen. Yhtiö listautui Sonera Oyj:n nimellä pörssiin, ja valtio myi omistustaan asteittain, aina 52,8 prosenttiin asti.
Sonera osallistui vuosituhannen vaihduttua huutokauppaan, jossa panoksena olivat Saksan ja Italian kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvat. Suomessa annettiin uudet taajuudet ilmaiseksi neljälle operaattorille, jotta niillä olisi varaa sijoittaa verkkoinvestointeihin, palveluun ja tekniikkaan.
Varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander vastasi huutokaupoista, joiden jälkeen hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi.
Sonera osti huutokaupoissa ilmaa noin 4,3 miljardilla. Euroopan valtiot keräsivät huutokaupoissa rahaa yhteensä 120 miljardia, Sonera puolestaan miljarditappiot, kun paria vuotta myöhemmin sijoitukset osoittautuivat arvottomiksi.
Velkaantunut Sonera ja ruotsalainen Telia yhdistyivät TeliaSoneraksi, kun Telia haali Sonerasta tarvittavan osakekannan. Valtio menetti Sonerassa huoltovarmuuden kannalta keskeisen teleyhtiön, joten sellainen tehtiin Elisasta.
Sonera myytiin alehinnalla.
Soneran johtajista ei menettänyt epäonnistuneiden kauppojen seurauksena lanttiakaan, eikä kukaan edes virkaansa. Soneran operaatiosta vastannut varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ylennettiin muutama kuukausi huutokauppojen jälkeen toimitusjohtajaksi, josta pestistä hän luopui jo puolen vuoden kuluttua kesällä 2001.
Sonera seurasi Relanderia kuitenkin vielä kymmenen vuotta, kun hän nosti paljastuskirjasta oikeusjutun.
Nimimerkki Pekka Peloton oli tehnyt kirjan Miten hävisivät Soneran miljardit (Art House), joka oli pääosin jo julkaistu netissä nimellä Minne hävisivät Soneran rahat?
Oikeudenkäynti koski kirjan internetversiota, jossa painetusta poiketen väitettiin Relanderin syyllistyneen taloudellisiin väärinkäytöksiin. Sonera-kirjan internetversion mukaan "Relander siirsi tiettävästi yli 100 miljoonaa markkaa Soneran rahoja omille tileilleen ja yrityksilleen ulkomailla". Oikeudessa Relander vaati henkisestä kärsimyksestä 50 000 euron vahingonkorvausta.
Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2015, että hakukoneyhtiö Googlelle on lähetetty pyyntö, että suomenkielisen Wikipedian sivu "Sonera-kirja" poistettaisiin Googlen hakutuloksista
Miljardien kohtalo jäi oikeuden päätöksellä ratkaisematta, kun syytteet hylättiin. 2017 maaliskuussa Sonera katosi sitten kokonaan yhtiön nimestä, enää on jäljellä Telia.
Tappio kymmeniä miljardeja.
Raskone
Raskone myytiin huomattavaan alihintaan Lease Deal Groupille, jonka omistaa kokonaan Timo Nieminen. Lease Deal -konsernilla ei ole aiemmin ollut raskaan kaluston huollon liiketoimintaa.
Nieminen on sama henkilö, josta Nuorisosäätiö teki tutkintapyynnön tonttikapuoista, joilla säätiö sidottiin kalliiseen vuokrasopimukseen ja Niemisen yritys sai satojentuhansien eurojen pikavoiton.
Suomen Kuvalehden haastatteleman analyytikon mukaan yritys myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden. Mikäli kauppahintaa tarkastelee vuoden 2018 viiden kuukauden kehityksen perusteella, niin se näyttää entistäkin edullisemmalta. Keväällä 2018 Raskone jakoi 1,5 miljoonaa euroa osinkoa, mutta valtio tai Raskone eivät kerro, tuliko raha valtiolle vai uudelle omistajalle.
Valtio ei kerro kaupasta mitään muutakaan. Sekä omistajaohjausministeri Mika Lintilä että finanssineuvos Minna Pajumaa kieltäytyivät vastaamasta toimittajien kysymyksiin. Kauppaan liittyvät asiakirjat on salattu liikesalaisuuksien takia. Edes sitä ei kerrota, oliko ostohalukkaita muitakin kuin alalla aiemin toimimaton yhden henkilön omistama yritys. Ainakaan Scania Suomi Oy:ltä ja Volvo Finlandilta ei kysytty ostohalukkuutta.
Olimme täysin tietämättömiä. Totesimme silloin samaa, että kauppahinta vaikutti alhaiselta, Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Henna Wickström kommentoi SK:lle.
Jos valtio myy mitä tahansa avoimilla markkinoilla, luulisi, että valtio olisi kiinnostunut, että se saisi parhaan mahdollisen tuoton siitä, totesi puolestaan Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund.
Nuorisäätiön pumppaus
Vakavarainen yhtiö.
Keskustajohtoiset Perttu Nousiainen ja Aki Haaro johtoon.
330 miljoonan velat ja 45 miljoonaa kateissa.
Fortumin sähköverkkojen myynti
Jyrki Katainen(kok) ja (elinkeinoministeri) Jan Vapaavuori(kok) ajoivat asiaa voimakkaasti. Haavisto sinetöi. Vasemmistoliitto ainoa joka vastusti.
Runnottiin läpi parissa tunnissa.
Katainen ja (elinkeinoministeri) Jan Vapaavuori(kok) ajoivat asiaa voimakkaasti. He vakuuttivat, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista tällaisia jättikorotuksia, Arhinmäki sanoo.
Tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok), joka puolusti Fortumin sähköverkkojen myyntiä, vakuutti eduskunnan kyselytunnilla 12. joulukuuta 2013, että perustettava uusi sähköverkkoyhtiö maksaa veronsa Suomeen.
Pelkästään 2017 Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja.
Iltalehden 12. joulukuuta 2013 julkaisemassa artikkelissa Katainen totesikin, että "kauppa ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille" ja Vapaavuori sanoi, että "mitään hintapiikkiä ei pystytä rakentamaan".
Kumpikaan lupaus ei toteutunut.
Tappio pitkässä juoksussa satoja miljardeja.
Kemira GrowHow:n myynti norjalaisella Yaralle.
Suurin ristiriita ei edes liittynyt ennätyksellisen alhaiseen myyntihintaan (207 miljoona) vaan siihen, että samalla luovuttiin (käytännössä ilmaiseksi) Siilijärven ja Soklin malmivarat (nykyarvo n. 17 miljardia) kokonaan Yaralle.
Liityessään EU:hun Suomi sai poikkeusluvan lannoitteiden ”puhtaudessa”: Suomessa ei saa myydä lannoitteita, joissa on enemmän kuin 30 milligrammaa kadmiumia fosforikilossa. Muissa EU-maissa fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuus on keskimäärin 138 milligrammaa. Ennen myyntiä hallitus tiukensi ehtoja entisestään (rajoitettiin fosfoorilannoitteista kadiumin määrä siten, että ainoastaan Soklin kaivos täytti vaadittavat ehdot), joka takasi Kemira GrowHow:lle (ja myöhemmin Yaralle) käytännössä monopoliasema lannoitteiden myynnissä. Siten myöskin ulkomaalaisten lannoitteiden tuonti Suomeen oli käytännössä mahdotonta.
Itse valtionosuus myytiin 207 miljoonalla, joten myynnin kokonaishinnaksi muodostui 690 miljoona. Yhtiön arvoksi oli arvioitu 870 miljoona, joten pelkästään myyntihetkellä valtio myi tahallaan alihintaan. Tämän lisäksi Yara sai käyttöoikeuden (Siilijärven lisäksi) Soklin fosfaattikaivokseen. GrowHow:n silloisen pääjohtajan arvion mukaan kaivoksen arvo oli vuonna 2007 14 miljardia eli nykyhinnoissa (inflaatiolaskurilla) 17 miljardia. Itse kaivoksen arvoa ei laskettu olenkaan yhtiökaupassa, joten käytännössä se annettiin ilmaiseksi Yaralle.
Kansantalouden ”tappio”:Noin 18,2 miljardia tähän menneessä* (kasvaa joka vuosi) / tappio per vuosi noin 100 miljoona *** – 180 M suora myyntitappio / Kaivosten arvo 17 000 M (17 miljardi) / Monopolihinnan vääristymä (700 000 tonnia per vuosi x 360e per tonni x 0,40 (monopolin aiheuttama ylihinta) =*** n. 100 M x 10v =1 000 M (1 miljardi)
Päähenkilöt. Pääministeri : Matti Vanhanen (kesk.) Maatalousministeri: Juha Korkeaoja (kesk.) Elinkeinoministeri: Mauri Pekkarinen (kesk.) Omistajaohjausministeri : Jyri Häkämies (kok.)
Soneran myynti Telialle + muut hyvävelisuhmuroinnit
Soneran historia on pitkä, alkaen jo vuonna 1917 perustetusta valtion Lennätinlaitoksesta vuoteen 1997, jolloin Paavo Lipposen I hallitus hyväksyi Telen eli Telecom Finland Oy:n yksityistämishankkeen. Yhtiö listautui Sonera Oyj:n nimellä pörssiin, ja valtio myi omistustaan asteittain, aina 52,8 prosenttiin asti.
Sonera osallistui vuosituhannen vaihduttua huutokauppaan, jossa panoksena olivat Saksan ja Italian kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvat. Suomessa annettiin uudet taajuudet ilmaiseksi neljälle operaattorille, jotta niillä olisi varaa sijoittaa verkkoinvestointeihin, palveluun ja tekniikkaan.
Varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander vastasi huutokaupoista, joiden jälkeen hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi.
Sonera osti huutokaupoissa ilmaa noin 4,3 miljardilla. Euroopan valtiot keräsivät huutokaupoissa rahaa yhteensä 120 miljardia, Sonera puolestaan miljarditappiot, kun paria vuotta myöhemmin sijoitukset osoittautuivat arvottomiksi.
Velkaantunut Sonera ja ruotsalainen Telia yhdistyivät TeliaSoneraksi, kun Telia haali Sonerasta tarvittavan osakekannan. Valtio menetti Sonerassa huoltovarmuuden kannalta keskeisen teleyhtiön, joten sellainen tehtiin Elisasta.
Sonera myytiin alehinnalla.
Soneran johtajista ei menettänyt epäonnistuneiden kauppojen seurauksena lanttiakaan, eikä kukaan edes virkaansa. Soneran operaatiosta vastannut varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ylennettiin muutama kuukausi huutokauppojen jälkeen toimitusjohtajaksi, josta pestistä hän luopui jo puolen vuoden kuluttua kesällä 2001.
Sonera seurasi Relanderia kuitenkin vielä kymmenen vuotta, kun hän nosti paljastuskirjasta oikeusjutun.
Nimimerkki Pekka Peloton oli tehnyt kirjan Miten hävisivät Soneran miljardit (Art House), joka oli pääosin jo julkaistu netissä nimellä Minne hävisivät Soneran rahat?
Oikeudenkäynti koski kirjan internetversiota, jossa painetusta poiketen väitettiin Relanderin syyllistyneen taloudellisiin väärinkäytöksiin. Sonera-kirjan internetversion mukaan "Relander siirsi tiettävästi yli 100 miljoonaa markkaa Soneran rahoja omille tileilleen ja yrityksilleen ulkomailla". Oikeudessa Relander vaati henkisestä kärsimyksestä 50 000 euron vahingonkorvausta.
Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2015, että hakukoneyhtiö Googlelle on lähetetty pyyntö, että suomenkielisen Wikipedian sivu "Sonera-kirja" poistettaisiin Googlen hakutuloksista
Miljardien kohtalo jäi oikeuden päätöksellä ratkaisematta, kun syytteet hylättiin. 2017 maaliskuussa Sonera katosi sitten kokonaan yhtiön nimestä, enää on jäljellä Telia.
Tappio kymmeniä miljardeja.