Taloustieteellinen keskustelu

Voi toki olla, että jää saavuttamattakin koska ainakin joidenkin uuutisten mukaan USA:ssa olisi viitteitä alkavasta taantumasta. Eurooppa seurannee sitten persässä..

Missä nämä uutiset ja viitteet alkavasta taantumasta ovat? Saisiko linkkejä?
 
Missä nämä uutiset ja viitteet alkavasta taantumasta ovat? Saisiko linkkejä?
http://www.focus-economics.com/countries/united-states
http://www.detroitnews.com/story/business/2017/07/28/economy-recession-free-eight-years/104092100/
https://www.usnews.com/news/the-report/articles/2017-07-25/how-long-will-the-economic-recovery-last
https://www.advisorperspectives.com...nomic-indicators-real-personal-income-in-june

Talous pyörii sykleissä ja yhdysvaltojen sykli on jo kestänyt niin pitkään, että odotukset laskusuhdanteesta kasvavat päiväpäivältä. Tämä on toki osittain itseäänkin ruokkiva ilmiö. Toisaalta suurimmat voitot tehdään laskusuhdanteen aikana joten on siitä hyötyjiäkin.
 
http://www.focus-economics.com/countries/united-states
http://www.detroitnews.com/story/business/2017/07/28/economy-recession-free-eight-years/104092100/
https://www.usnews.com/news/the-report/articles/2017-07-25/how-long-will-the-economic-recovery-last
https://www.advisorperspectives.com...nomic-indicators-real-personal-income-in-june

Talous pyörii sykleissä ja yhdysvaltojen sykli on jo kestänyt niin pitkään, että odotukset laskusuhdanteesta kasvavat päiväpäivältä. Tämä on toki osittain itseäänkin ruokkiva ilmiö. Toisaalta suurimmat voitot tehdään laskusuhdanteen aikana joten on siitä hyötyjiäkin.

Se on itsestäänselvää, että joskus taantuma tulee. Mutta, missään noista linkeistä, ei väitetty, että taantuma olisi tulossa. Päinvastoin. Kahdessa ensimmäisessä ilmaistiin ennemminkin päinvastoin.

Se on hyvä, että muistuttelee, ettei onni jatku ikuisesti. Mutta näissä on iso ero:

1) taantuma tulee joskus
2) taantuma on alkamassa

Tarkkuutta siis.

The labor market rounded off another quarter of healthy gains, with growing evidence of shortages of skilled workers in several sectors of the economy. Although wage growth continued to disappoint through Q2, the compounded effects of robust new payroll numbers and softening inflation, along with buoyed sentiment and a healthy housing market, likely induced a recovery in consumer spending growth in the quarter.

---

Here’s what you need to know about the expansion as it trudges into Year 9:

It’s got staying power: The National Bureau of Economic Research has been measuring U.S. recessions and expansions since the 1850s. Over that time — from President Franklin Pierce’s administration to Trump’s — only two expansions have matched the lifespan of the one that officially began in June 2009 and has endured for 96 months:

A 106-month expansion that ran from February 1961 to December 1969, when President Lyndon Johnson stoked growth with spending on domestic programs and the Vietnam war.

And a 120-month streak that began in March 1991 and ended in March 2001, after the dotcom bubble burst.

What’s more, the job market has enjoyed a remarkable run: Employers have added jobs for 81 straight months — easily the longest streak on record. And the number of Americans applying for first-time unemployment benefits has stayed below 300,000 for 125 straight weeks. That’s the longest such streak since 1970, when the population and workforce were much smaller.
 
Here’s what you need to know about the expansion as it trudges into Year 9:

It’s got staying power: The National Bureau of Economic Research has been measuring U.S. recessions and expansions since the 1850s. Over that time — from President Franklin Pierce’s administration to Trump’s — only two expansions have matched the lifespan of the one that officially began in June 2009 and has endured for 96 months:

A 106-month expansion that ran from February 1961 to December 1969, when President Lyndon Johnson stoked growth with spending on domestic programs and the Vietnam war.

And a 120-month streak that began in March 1991 and ended in March 2001, after the dotcom bubble burst.

What’s more, the job market has enjoyed a remarkable run: Employers have added jobs for 81 straight months — easily the longest streak on record. And the number of Americans applying for first-time unemployment benefits has stayed below 300,000 for 125 straight weeks. That’s the longest such streak since 1970, when the population and workforce were much smaller.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa koska sitä ei ole vielä tapahtunut. Talouden syklien ennakoiminen on vain hiukan eksaktimpi tieteenala kuin kahvinporojen tuijottaminen.
Kokenut talousmies näki asian näin syksyllä 2007:

Supersykli nostaa osakkeita


Taloudessa on signaaleja ennätyksellisen pitkästä ja vahvasta nousukaudesta. Kokenut osakesijoittaja Jarl Waltonen näkee taloudessa merkkejä supersyklistä.
Osakkeiden pitkä nousu, yritysten aina vain paranevat tulokset ja vahvat tulevaisuudennäkymät saavat sijoittajat mietteliäiksi. Taantuuko maailmantalous vai elämmekö supersykliä, ennätyksellisen pitkää ja vahvaa nousukautta?

Kokenut osakesijoittaja Jarl Waltonen näkee taloudessa merkkejä supersyklistä.

– Yksi merkki supersyklistä on raaka-aineiden hintojen käyttäytyminen. Kuparin hinta laski 25 vuotta vuoteen 2001 asti. Sen jälkeen kehittyvien talouksien kysyntä on nostanut rajusti kuparin hintaa.

Kuparin hinta on hieman laskenut huipustaan, mutta Waltonen uskoo raaka-aineiden hintojen pysyvän korkealla vielä usean vuoden ajan.

Toinen merkki supersyklistä on Waltosen mukaan yritysten kannattavuuden voimakas parantuminen, vaikka raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet.

– Yritykset ovat voineet siirtää voimakkaasti kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin. Tässä on auttanut sekin, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan halpamaihin.

Matala korkotaso on auttanut talouskasvua.

– Inflaatio on säilynyt uskomattoman alhaisena hyvästä suhdanteesta huolimatta, Waltonen muistuttaa.

---------------------------------
Kuinkas siinä sitten kävi? Muistan miten englanninkielisen wikipedian 'depression'-artikkelissa sanottiin noihin aikoihin että nykyaikaisen taloustieteen ansiosta uutta lamaa pidetään epätodennäköisenä.
 
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa koska sitä ei ole vielä tapahtunut. Talouden syklien ennakoiminen on vain hiukan eksaktimpi tieteenala kuin kahvinporojen tuijottaminen.
Kokenut talousmies näki asian näin syksyllä 2007:

Supersykli nostaa osakkeita


Taloudessa on signaaleja ennätyksellisen pitkästä ja vahvasta nousukaudesta. Kokenut osakesijoittaja Jarl Waltonen näkee taloudessa merkkejä supersyklistä.
Osakkeiden pitkä nousu, yritysten aina vain paranevat tulokset ja vahvat tulevaisuudennäkymät saavat sijoittajat mietteliäiksi. Taantuuko maailmantalous vai elämmekö supersykliä, ennätyksellisen pitkää ja vahvaa nousukautta?

Kokenut osakesijoittaja Jarl Waltonen näkee taloudessa merkkejä supersyklistä.

– Yksi merkki supersyklistä on raaka-aineiden hintojen käyttäytyminen. Kuparin hinta laski 25 vuotta vuoteen 2001 asti. Sen jälkeen kehittyvien talouksien kysyntä on nostanut rajusti kuparin hintaa.

Kuparin hinta on hieman laskenut huipustaan, mutta Waltonen uskoo raaka-aineiden hintojen pysyvän korkealla vielä usean vuoden ajan.

Toinen merkki supersyklistä on Waltosen mukaan yritysten kannattavuuden voimakas parantuminen, vaikka raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet.

– Yritykset ovat voineet siirtää voimakkaasti kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin. Tässä on auttanut sekin, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan halpamaihin.

Matala korkotaso on auttanut talouskasvua.

– Inflaatio on säilynyt uskomattoman alhaisena hyvästä suhdanteesta huolimatta, Waltonen muistuttaa.

---------------------------------
Kuinkas siinä sitten kävi? Muistan miten englanninkielisen wikipedian 'depression'-artikkelissa sanottiin noihin aikoihin että nykyaikaisen taloustieteen ansiosta uutta lamaa pidetään epätodennäköisenä.

Talouden ennustaminen on tosiaan vaikeaa. Pieleen menneitä ennusteita on varmaan enemmän kuin onnistuneita.

Henkilökohtaisesti aloin ennustella lamaa joskus 2005-2006. Hyvissä ajoin siis. Se oli aika helppoa ennustaa silloin.
 
Tavio olisi voinut keskittyä laittamaan VR:n kuntoon, mutta ei saanut ukko parka hommaansa tehtyä. Nyt itketään kun ei saanut jatkaa samaa hölmöilyä.

Jos olet yhtää kattonu niin ongelma on ollu siellä toimivas johdos eikä hallintoneuvostos.

Mutta jos haluat hallintoneuvostoa syyttää niin pannaa nyt koko lista sitte.

Ville Tavio, puheenjohtaja (ps)
Elsi Katainen (kesk)
Arto Pirttilahti (kesk)
Kalle Jokinen (kok)
Outi Mäkelä (kok)
Lauri Ihalainen (sd)
Katja Taimela (sd)
Touko Aalto (vihr)
Thomas Blomqvist (sfp)
Joonas Leppänen (vas)
Timo Korhonen (kesk)
Riikka Slunga-Poutsalo (ps)


Tässä niitä ongelmia.
Ulkomaanseikkailut maksoivat paljon.

VR Trackin tappiot tulivat Ruotsista – Suomessa kasvua
https://www.rakennuslehti.fi/2017/03/vr-trackin-tappiot-tulivat-ruotsista-suomessa-kasvua/

VR Track teki Ruotsissa yli 35 miljoonaa euroa tappiota. Sekä konsernijohtaja Mikael Aro että VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi erosivat viime vuonna.

Kaikesta huolimatta konsernilta löytyi rahaa osinkoihin.
VR teki vahvan tuloksen Suomessa – maksaa valtiolle 90 miljoonan euron osingot
Ruotsin tappiot painoivat koko konsernin tulosta.

https://yle.fi/uutiset/3-9493391


Nythän saklin häärää länsimetrolla.

Tulokset nähdään sitte joskus. Epäilen että käy juuri niin että valtiosta tulee vain maksumies ja edes veroja ei makseta suomeen.

Yksityiset ajaa tietysti vain pääkaupunkiseudun lähiliikenteen ja ehkä jotain päärataa esim:helsinki-tampere.
Muu liikenne lakkautetaan tai maksatetaan veronmaksajilla. Tuo on tietysti makuasia pitääkö julkista liikennettä muualla edes olla.
 
Kyllä talouden ennustaminen on vaikeaa sitä ei kukaan pysty kiistämään. Yksi on sitä mieltä, että kasvua pukkkaa ja toinen notta lamaa. Molemmat tekevät todennäköisesti voittoa kävi miten tahansa. Mutta kuten totesin niin kyse on sykleistä ja nousua on aina seurannut lama. 2008 kyykkäsi huolella ja toisaalta koko talous järjestelmä on rakennettu velan oton päälle. Tämä yksin jo siksi, että se on tänä päivänä ainoa tapa luoda rahaa.

Handelsbank on tätä mieltä: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005156697.html

Tuo on vain arvio, ennuste, tms. Vähän kuin säätä ennustaisi joskus osuu ja joskus ei.
 
Jos olet yhtää kattonu niin ongelma on ollu siellä toimivas johdos eikä hallintoneuvostos.

Mutta jos haluat hallintoneuvostoa syyttää niin pannaa nyt koko lista sitte.

Ville Tavio, puheenjohtaja (ps)
Elsi Katainen (kesk)
Arto Pirttilahti (kesk)
Kalle Jokinen (kok)
Outi Mäkelä (kok)
Lauri Ihalainen (sd)
Katja Taimela (sd)
Touko Aalto (vihr)
Thomas Blomqvist (sfp)
Joonas Leppänen (vas)
Timo Korhonen (kesk)
Riikka Slunga-Poutsalo (ps)


Tässä niitä ongelmia.
Ulkomaanseikkailut maksoivat paljon.

VR Trackin tappiot tulivat Ruotsista – Suomessa kasvua
https://www.rakennuslehti.fi/2017/03/vr-trackin-tappiot-tulivat-ruotsista-suomessa-kasvua/

VR Track teki Ruotsissa yli 35 miljoonaa euroa tappiota. Sekä konsernijohtaja Mikael Aro että VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi erosivat viime vuonna.

Kaikesta huolimatta konsernilta löytyi rahaa osinkoihin.
VR teki vahvan tuloksen Suomessa – maksaa valtiolle 90 miljoonan euron osingot
Ruotsin tappiot painoivat koko konsernin tulosta.

https://yle.fi/uutiset/3-9493391


Nythän saklin häärää länsimetrolla.

Tulokset nähdään sitte joskus. Epäilen että käy juuri niin että valtiosta tulee vain maksumies ja edes veroja ei makseta suomeen.

Yksityiset ajaa tietysti vain pääkaupunkiseudun lähiliikenteen ja ehkä jotain päärataa esim:helsinki-tampere.
Muu liikenne lakkautetaan tai maksatetaan veronmaksajilla. Tuo on tietysti makuasia pitääkö julkista liikennettä muualla edes olla.

Eihän Tavio yksin ole syyllinen, koko hallintoneuvosto on epäonnistunut. Listasitkin niitä epäonnistumisia, koska heidät on nimitetty poliittisesti, eivät voi saada kenkää asemastaan.
Hallintoneuvoston tehtävä on kuitenkin valvoa ja ohjeistaa tarvittaessa sitä toimivaa johtoa, eli jos ollaan tyytymättömiä toimariin, eikä ohjeistus auta, annetaan potkut ja etsitään parempi toimari tilalle.
VR on kuitenkin sellainen linnake, ettei sitä todennäköisesti voi saada kannattavaksi, liikaa suojatyöpaikkoja, politiikkaa, sekä virkamiesperinteitä.

Ne kannattamaton liikenne maksatetaan nytkin veronmaksajalla, joten mikään ei muutu sen suhteen. Jos kilpailutus tehdään huonosti, saattaa hyvinkin käydä niin, että veroeurot menevät ulkomaille, mutta vahinko ei ole suuri, koska VR tuskin on mikään varsinainen veronmaksaja. onnistuneella kilpailutuksella palvelu paranee ja kulut putoavat.
 
Kyllä talouden ennustaminen on vaikeaa sitä ei kukaan pysty kiistämään. Yksi on sitä mieltä, että kasvua pukkkaa ja toinen notta lamaa. Molemmat tekevät todennäköisesti voittoa kävi miten tahansa. Mutta kuten totesin niin kyse on sykleistä ja nousua on aina seurannut lama. 2008 kyykkäsi huolella ja toisaalta koko talous järjestelmä on rakennettu velan oton päälle. Tämä yksin jo siksi, että se on tänä päivänä ainoa tapa luoda rahaa.

Handelsbank on tätä mieltä: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005156697.html

Tuo on vain arvio, ennuste, tms. Vähän kuin säätä ennustaisi joskus osuu ja joskus ei.

Handelsbanken ennustaa siis, että jenkkeihin voisi tulla lievä taantuma 2019. Sanoisin, että ihan hyvä ennuste. Siihen on niin paljon aikaa, että tilannekuva ehtii moneen kertaan tarkentua.
 
Talouden kehitys koostuu sykleistä. Välillä kasvu on hitaanpaa ja joskus ripeämpää. Joskus tulee kasvun kehityksessä konkreettista laskua.. Mutta yleisesti ottaen meillä Suomessa ollaan pärjätty kohtuullisen hyvin sotien jälkeisenä aikana. Samanlaisena kehitys jatkuu edelleenkin..vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana julkishallinnossa ollaan tuhlattu enemmän kuin tienattu.

Yksityisen kulutuksen kehitys 1900-2006
heinakuu_001.gif


Monien mielestä kansalaisten asiat ovat nykyään paremmin kuin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Yllä oleva käyrä kulutusmahdollisuuksien kasvusta kertoo jossain määrin samaa. Se jää jokainen oman näkemyksen varaan onko kehitys ollut riittävää jotta että siihen voisi olla tyytyväinen.
 
Tuli tämän päivän Kauppalehden uutisen luettuani (lopussa quote jutusta) tuli mieleeni että olisikohan jo korkea aika poistaa AY-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja erityisesti status yleishyödyllisinä yhteisöinä koska tämän vuoksi eivät joudu maksamaan veroja! Vuonna 2014 Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren kirjoittikin Talouselämään että ammattiliitot ovat Suomen AINOA todellinen veroparatiisi.

JOS ammattiliitot laitettaisiin verolle (ts. poistettaisiin tuo yleishyödyllinen status!) niin viime vuonna valtion kassaan olisi kilahtanut vajaa 17 miljoonaa euroa lisää.

ps. tässä voisi olla yksi helppo tie ottaa Poliisin ja SUPOn määrärahoihin osa tarvittavista miljoonista!

Ammattiliitoilla on varaa lakkoilla - merkittävimmillä liitoilla yhteensä yli miljardin lakkovarat

2017085333585.jpg

Järjestöillä on lakkokassoissa yli miljardi euroa. Keskimäärin liitot ovat erittäin varakkaita.


Ammattiliitot vahvoissa kantimissa
Merkittävimmät ammattiliitot ovat erittäin vakavaraisia.

Vaikka jäsenmaksut eivät yleensä kata toimintakululuja, liitot paikkaavat talouttaan sijoitustuotoilla.

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo on useiden liittojen kruunun jalokivi.

Liitoilla on hyvät lakkopuskurit, tosin suurimittaiset lakot voisivat supistaa varoja nopeasti.

Syksyn ensimmäiset liittokierrosneuvottelut ovat jo käynnissä.

Ammattiliitot lähtevät syksyn työmarkkinakierrokselle muhkeilla lakkokassoilla. Merkittävimpien liittojen taseista löytyy yhteensä yli miljardin euron lakkopuskurit.

Suurin lakkokassa on Teollisuusliitolla. Siihen liittyneellä Metalliliitolla oli yksin viime vuoden tilinpäätöstiedoista laskettuna 208 miljoonan euron lakkovarat. Tosin varat voisivat huveta nopeasti, jos koko jäsenkunta menisi lakkoon ja työnseisaukset kestäisivät pitkään.

Kauppalehti arvioi lakkokassan koon laskemalla yhteen rahavarat, osakkeet sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset velkapaperit. Liitot eivät esitä tilinpäätöksissään lakkokassoja, mutta muutamat liitot raportoivat työtaistelurahastoista. Kauppalehden luvut voivat poiketa niistä, koska mahdolliset lakot rahoitetaan kuitenkin taseen sijoituksia realisoimalla.

Ammattiliitot ovat erittäin varakkaita. Kauppalehti selvitti 12 liiton taloustilannetta Patentti- ja rekisterihallitukseen toimitetuista viime vuoden tilinpäätöksistä sekä liittojen omilla sivuilla julkaistuista tilinpäätöstiedoista.

Liitoista varakkain on Metalliliitto, joka on tänä vuonna muuttunut Teollisuusliitoksi. Siihen sulautuvat Metalliiton lisäksi TEAM ja Puuliitto.

Yksin Metalliliitolla oli 213 miljoonan euron nettovarallisuus. Käytännössä varallisuuden arvo on kuitenkin suurempi.


Esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon osakkeet on arvostettu nimellisarvoon. Tällöin Kojamoa omistavien liittojen taseissa on piiloarvoja.

Käytännössä Metalliliiton omistamien Kojamon osakkeiden arvo on jo yksin noin 200 miljoonaa euroa, kun vertailukohteena käytetään pörssistä lunastetun kiinteistöyhtiö Spondan hintaa.

Toiseksi varakkain liitto on JHL, jolla on 189 miljoonan euron nettovarallisuus. Muita yli 100 miljoonan euron liittoja ovat OAJ, PAM ja Pro.

Kojamo eli entinen VVO on usean ammattiliiton kultamuna. Yhtiö maksoi esimerkiksi viime vuonna tuloksestaan osinkoa viisi euroa osakkeelta eli yhteensä 37 miljoonaa euroa. Tämän päälle tuli lisäosinko, joka oli yhteensä 66,6 miljoonaa euroa. Lisäosingoille loi sijaa se, että VVO myi 8 000 asuntoa Y-Säätiölle. Tänä vuonna osinkoja maksettiin 50,3 miljoonaa euroa.

Liittojen ei tarvitse maksaa osingoistaan veroja, koska ne luokitellaan yleishyödyllisiksi toimijoiksi. Lisäksi jäsenet voivat vähentää ay-jäsenmaksut verotuksessa.

Ammattiliittojen verovapautta on välillä kritisoitu suuren varallisuuden ja sijoitustoiminnan takia.

Valtaosa ammattiliitoista ei kata jäsenmaksuilla toimintakulujaan. Sijoitustuotot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että niillä katetaan toimintakulujen tappiot, ja sijoitustuotoista osa jää kartuttamaan varallisuutta. Viime vuonna ainoastaan Tehy ja OAJ eivät käyttäneet toimintakulujen kattamiseen sijoitustuottoja.

AKT:n, Jytyn, SuPerin ja Paperiliiton tulos jää miinukselle myös sijoitustuottojen jälkeen. Hätä ei ole kuitenkaan suuri. Esimerkiksi SuPerilla on taseessaan varallisuutta 21 miljoonalla eurolla. Summasta sijoitusten osuus on 18,5 miljoonaa euroa. Lisäksi SuPerilla oli vuoden vaihteessa rahaa pankkitileillä 1,4 miljoonaa euroa. Paperiliitolla on sijoitusvarallisuutta liki 70 miljoonaa euroa ja raha- sekä pankkisaamisia yli 10 miljoonaa euroa.

Liittokohtaiset sopimusneuvottelut on aloitettu paperiteollisuudessa. Sopimuskausi päättyy syyskuun lopussa.

Toisena päänavaajana toimivat työnantajien Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto. Ne eivät ole vielä käynnistäneet varsinaisia sopimusneuvotteluja.

2017085333589.jpg

2017085333587.jpg

Viime vuonna ainoastaan Tehy ja OAJ eivät käyttäneet toimintakulujen kattamiseen sijoitustuottoja.”


@ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...la-yhteensa-yli-miljardin-lakkovarat/eXAJkKE8



Vielä aiheeseen liittyvä kuva siitä miten punapiiri pyörii ja vassarit siinä hyöriii..

17126056_239231699871292_2217530681947324416_n.jpg
 
Paluu parhaaseen AAA-luokkaan.

Citin positiivinen näkemys: ”Suomi palaa pian AAA -ryhmään”

Winter huomauttaa, että Suomen valtionobligaatioiden korot ovat lähellä Saksan valtion vastaavia korkoja ja edullisemmat kuin Hollannin, vaikka kummankin luottoluokitukset ovat Suomea pykälän ylemmät.

”Käytännössä Suomi saa jo nyt rahaa AAA-ehdoin”, Winter tiivistää. Winter sanoo, että Suomen valtiontalouden tila paranee vakaasti.

”Suomen velkataso ei kansainvälisesti ole mitenkään kestämätön. Kansainvälisillä markkinoilla on totuttu siihen, että Suomi selviää aina kriiseistään.”

upload_2017-8-24_8-55-12.webp

Suomen valtionlainojen negatiivinen tuottoprosentti tarkoittaa sitä, että sijoittajat maksavat valtiolle varojensa säilyttämisestä.

”Noin kuuden vuoden lainalle korko on nolla, lyhyemmille lainoille korko on negatiivinen, kun taas pidemmille positiivinen”, tiivistää Frontin päästrategi AriAaltonen.

Vaikka valtion velka on kasvanut, budjettitalouden korkomenot ovat laskeneet. Valtiokonttori kertoo, että valtion korkokulut ovat alimmillaan neljännesvuosisataan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/citin-positiivinen-nakemys-suomi-palaa-pian-aaa-ryhmaan/4PcJa6rK

Tuosta korkokäyrästä voisi alkaa extrapoloimaan, millaista korkoa 100-vuotias Suomi maksaisi 30-, 50- tai jopa 100-vuoden lainasta.
 
Miltä maahanmuuttajataustaisten työllisyysluvut näyttävät eri EU-maissa?

Oh ja voi, "maahanmuuttajataustaisten"?

Omissa työyhteisöissäni on tyypillisesti ollut noin puolet väestä "maahanmuuttajataustaisia". Osaa on suorastaan jahdattu kissojen ja koirien kanssa maailman laidoilta, kun oikeaa osaamisen yhdistelmää ei ole löytynyt lähempää. Loput ovat pistäneet itse hakemuksen ja onnistuneet. "Kotouttaminen" on yleensä koostunut pikaperehdytyksestä pankkitilin avaamiseen, vuokrakämppäsivuihin ja sähkösopparin tekemiseen. (Kyseinen tietopläjäys on muuten laadittu firman rahoilla, uskokaa tai älkää.) Tämän suuren kotouttamisprosessin aikana painetaan toki suunnilleen määrämittaisia työpäiviä ja tulosta syntyy.

Sitten on se toinen laita, joka 20 vuoden fiilistelyn jälkeen on kyllä oppinut hyvin reitin Kelaan, mutta ei vielä oikein suomen alkeita tai länsimaisia tapoja, eikä töitäkään ole jostain syystä sattunut löytymään. (Tietenkin sen kuuluisan rotusyrjinnän takia, jolle kuitenkin esimerkiksi kenialaiset ja japanilaiset tuntuvat olevan täysin immuuneja.)

Kannattaa vilkaista artikkelin taulukosta vaikkapa paljon paheksutut Tsekki ja Unkari, ja verrata sitten näitä maihin, jotka joutuvat upottamaan miljardin toisensa perään "kotouttamiseen". Joitain johtopäätöksiä voisi kenties tehdä, mutta talon tapojen mukaan uutiskommentteihin niitä ei kannata tarjota.

Huomenna varmaan vastuullinen media kertoo meille taas yhden tai useamman seuraavista sivistyspaloista:

1) Maahanmuutto saa todistetusti monen Euroopan maan työllisyyden nousuun.
x) Nyt kannattaa budjetoida lisää rahaa kotouttamiseen.
2) Tavalliset suomalaiset niputtavat yksinkertaisuudessaan kaiken maahanmuuton yhteen.

Oikea rivi julkaistaan arvonnan jälkeen.
 
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005346472.html

Miltä maahanmuuttajataustaisten työllisyysluvut näyttävät eri EU-maissa? Miksi entisestä perussuomalaisesta työministeristä tuli ”kotouttamisministeri”?
...

Ilman maahanmuuttoa Suomen työllisyysaste olisi 74,3%, yli EU:n keskiarvon ja yli hallituksen tavoitteen...

Erityisesti Somalien ja Irakilaisten ym. muslimien työttömyysluvut ovat järjettömällä tasolla Suomessa. Vielä reilun 25 vuoden kotouttamisen jälkeen. Kaiken lisäksi näyttää että vielä seuraavakin sukupolvi jättäytyy lähes täydellisesti sosiaaliturvan elätettäväksi..
http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf
Tuossa on vuoden vanhaa tutkimusta asiasta.. Katsokaa mm. tilastoja sivuilta 40 eteen päin. Esim. aasialaisten työllistyminen on varsin hyvää likimain samaa tasoa kuin kantasuomalaisten. Kysymys ei todellakaan ole mistään rotuseikoista jne.

Somaleista ja irakilaisista työikäisistä (työmarkkinoiden käytettävissä olevista) vain n. 20 prosenttia on työllistynyt.. Hekin todennäköisesti ovat erilaisten työllisyystoimenpiteiden jne. johdosta ikäänkuin työllistettyjä (siis poissa työtähakevien tilastosta).

Voi hyvinkin käydä niin että tällaiset tutkimukset kielletään jatkossa. Nämä nimittäin kertovat jopa liiankin rehellisesti siitä että tietyissä kulttuureissa työn tekeminen koetaan henkilön ja perheen yhteiskunnallista arvoa alentavana. Olen tästä kirjoittanut jo aiemminkin..joten jääköön tällä kertaa.
 
Huomenna varmaan vastuullinen media kertoo meille taas yhden tai useamman seuraavista sivistyspaloista:

1) Maahanmuutto saa todistetusti monen Euroopan maan työllisyyden nousuun.
x) Nyt kannattaa budjetoida lisää rahaa kotouttamiseen.
2) Tavalliset suomalaiset niputtavat yksinkertaisuudessaan kaiken maahanmuuton yhteen.

Oikea rivi julkaistaan arvonnan jälkeen.

Sanopas muuta, tässä asiassahan pitäisi tehdä epäilyttävää profilointia... mutta rikkaus, voimavara, tulevaisuuden työn tekijät... Toinen asia olisi puolestaan tutkia kuinka moni maahanmuuttaja - kehnosti koulutettuna, syrjittynä ja kielipuolena - työllistyy nettoveronmaksajatehtäviin, kuinka moni osa-aikaisesti lähinnä asumistuen kuluttajaksi ym.
 
Back
Top