Taloustieteellinen keskustelu

StmSvejk kirjoitti:
Sanopas muuta, tässä asiassahan pitäisi tehdä epäilyttävää profilointia... mutta rikkaus, voimavara, tulevaisuuden työn tekijät... Toinen asia olisi puolestaan tutkia kuinka moni maahanmuuttaja - kehnosti koulutettuna, syrjittynä ja kielipuolena - työllistyy nettoveronmaksajatehtäviin, kuinka moni osa-aikaisesti lähinnä asumistuen kuluttajaksi ym.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulee myös ymmärtää erilaisiin kansallisiin kulttuureihin vuosituhansien aikana sitoutunutta arvomaailmaa, uskonnon vaikutusta, kulttuuriin liittyviä elämäntapoja, oikeudellisia ja moraalisia näkemyksiä, perinteisiä elinkeinorakenteita jne..

Niin sanotun monikulttuurisuuden ongelmat johtuvat osaltaan siitä ettei kukaan ole edes pyrkinyt selvittämään mitä kaikkea liittyy erilaisiin kansallisuuksiin. Tästä huolimatta huudetaan ja vaaditaan monikulttuurista yhteiskuntaa..ymmärtämättä kamelinpaskan vertaa siitä mitä tällaiseen kokonaisuuteen sisältyy..

Läheskään kaikissa kulttuureissa ei työntekemiseen liity samanlaista arvostusta kuin Suomessa ja pohjoismaissa on tapana. Meillä oma kulttuurimme on kehittynyt sekä mukautunut paikallisiin olosuhteisiin ja periaatteessa luonnon tarjoamiin elämän edellytyksiin. Pohjolassa on pitänyt ymmärtää varautua talven vaativiin olosuhteisiin. Muutenkin on jo perustoimeentulo edellyttänyt suurta mukautumista, työtä ja monenlaista valmistelua pelkästään lämmön ja ruuan osalta. Vaikka juuri nykyään voidaan asioita tehdä paljon tehokkaammin niin tästä huolimatta kulttuurimme edellyttää/suosii kaikkien osallistumista yhteisen hyvän/yhteiskunnan hyväksi tehtävään työhön. Tähän oman yhteiskunnan jäsenet myös opetetaan ja koulutetaan pienestä pitäen. Siihen perustuu yhteiskunnalliset moraalikäsitykset jopa uskonnon antama tapakulttuuri jne.

Läheskään kaikissa meille muuttaneissa kulttuureissa ei löydy samanlaista työnekemiseen perustuvaa arvostusta. Näissä kulttuurissa yksittäisten ihmisten ja perheen yhteiskunnallinen asema näkyy erityisesti siinä ettei heidän tarvitse itse osallistua alentavaan työntekemiseen. Sitä varten ovat yhteiskunnan muut, alempiarvoiset jäsenet. Juuri tällä tavalla Suomessa on järjestetty elämisen peruslähtökohdat, somalien ja monien muidenkin muslimimaista tulleiden maahanmuuttajien osalta. Olisi todella typerää edes kuvitella että he alentuisivat työntekijöiksi. Toki osalle voi löytyä sopivia (arvokkaaksi katsottavia) töitä tulkkeina, erikoistehtävissä ja monenlaisina virkailijoina. Näistäkin töistä suurin osa kohdistuu naisten osalle, kyseisen kulttuuriin liittyvien tapojen ja rajoitteiden vuoksi.

Niille, lähinnä vihreille ja vasemmistolaisille, jotka erityisesti haluavat meille lisää maahanmuuttajia ei todennäköisesti ole edes pälkähtänyt mieleen edellä mainitun kaltaiset perusasiat. Me muut voimme olla varmoja siitä etteivät maahanmuuttajat tule mukautumaan kulttuurinsa ja uskontonsakaan osalta suomalaisiin tapoihin. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Suuren suomalaisen enemmistön tehtäväksi on sälytetty kyseisten maahanmuuttajien elättäminen. Tulijoiden lisääntyessä meidän on myös hyväksyttävä että joudumme tekemään aikaisempaa enemmän työtä. Ei ole olemassa ilmaisia lounaita..
 
Mitähän ihmettä maailmalla tapahtuu. Bensan hinta noussut yli 7 prosenttia pörssissä kahdessa tunnissa. Taitaa olla se myrsky Amerikassa. Onneksi pistin eilen 5000 euroa raaka-aineisiin. Eli käykää tankilla....
 
Toimittaja Tuomas Enbusken mielestä maaseutua ei kannata pitää asuttuna – "järjetöntä ja kallista"

Enbuske osallistuu lauantaina Leppävirralla valtakunnallisen maaseutuparlamentin paneelikeskusteluun.

Maaseutualueita ei missään nimessä kannata pitää asuttuna. Se on aivan järjetöntä ja kallista, arvioi juontajana ja toimittajana tunnettu Tuomas Enbuske sanomalehti Karjalaisen haastattelussa.

Enbusken mukaan on kammottavaa, miten paljon maalla asumisen tukeminen maksaa Suomelle. Hänen mukaansa kaupungeissa asuvat joutuvat nykyisin maksamaan toisten maalla asumisen.

"Ihmisten asumista ei pitäisi ohjailla politiikalla. Ihmiset saavat vapaasti valita missä asuvat ja näyttävät muuttavan kaupunkeihin. Se kertoo siitä, että ihmisten on parempi olla kaupungeissa."

Myöskään suomalaista ruuantuotantoa ei pidä Enbusken mukaan tukea verovaroilla.

"Suomi ei ole omavarainen myöskään aseissa, energiassa tai muissakaan asioissa, joten ei Suomen tarvitse olla sitä myöskään ruuantuotannossa. On myytti, että suomalainen ruoka olisi parempaa kuin muu ruoka. Jos se olisi parempaa, niin sitähän syötäisiin varmaan ihan älyttömästi Saksasa ja Ranskassa. En ole kuullut, että kukaan olisi sanonut, että voitteko lähettää sitä teidän mahtavaa ruokaanne sieltä", Enbuske toteaa.

Enbuske osalllistuu lauantaina paneelikeskusteluun, joka on osa Leppävirralla tänään alkanutta valtakunnallista maaseutuparlamenttia. Paneelissa mukana ovat myös tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, kunnanjohtaja Tytti Määttä, Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko ja tubettaja Reetta Harjunen. Mukana myös MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...itää-asuttuna-järjetöntä-ja-kallista-1.204091
 
hansai kirjoitti:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/toimittaja-tuomas-enbusken-mielestä-maaseutua-ei-kannata-pitää-asuttuna-järjetöntä-ja-kallista-1.204091
Klikkaa laajentaaksesi...

Entä jos yhdyskuntarakenteen annettaisiin muodostua markkinaehtoisesti?

Nythän veronmaksajat maksavat vuodessa kaksi miljardia kaupunkien pitämisestä asuttuna (asumistuilla ja toimeentulotuilla) ja maaseudulla välttämättömään yksityisautoiluun kohdistuu autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero.
 
Vokkibisnes ja asuntokeinottelijoille bisnespaikka.

TALOUS
Sijainti vastaanottokeskuksen lähellä näyttäisi laskevan asunnon myyntihintaa
ILKKA AHTOKIVI
eilen klo 18:55 (päivitetty eilen klo 18:59) http://www.verkkouutiset.fi/talous/vastotkesk_asuntohinnat-69629
Kiinteistönvälittäjille tehdyn kyselyn mukaan 86 prosenttia heistä arvioi asunnon sijainnin lähellä vastaanottokeskusta laskevan myyntihintaa.

  • 312e03d4d94ca889ef080dcf09114121b9412f3cabab500e4f855675363d7432

    Pansion vastaanottokeskus Turussa.

    (Lehtikuva/Vesa Moilanen)
Peräti 92 prosenttia vastanneista näki sen pidentävän myyntiaikaa, kertoo Ihmeveikko.fin tekemä kysely.

– Tulokset olivat tältä osin yllättävän jyrkät. Noin 9/10 kyselyyn vastanneista asuntokaupan ammattilaisista arvioi vastaanottokeskuksen sijainnin myytävän asunnon läheisyydessä sekä alentavan asunnon myyntihintaa että pidentävän myyntiaikaa, toteaa Ihmeveikko Oy:n toimitusjohtaja Hannes Mattila.

Asunnon myyntihintaan ja myyntiaikaan vaikuttavina tekijöinä kysyttiin erilaisten rakennusten tai maamerkkien sijainnin vaikutusta asunnon myyntiin, joita olivat kirkko, teollisuushalli, leikkikenttä, urheilukenttä, hautausmaa, päiväkoti tai koulu, moottoripyöräjengin kerhotila, kaupungin vuokra-asunnot, opiskelija-asuntola, vankila, vanhusten hoitokoti, vammaisten palvelutalo, päihdehoitolaitos, poliisiasema, sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Kunkin vaihtoehdon kohdalla kysyttiin sitä, minkälainen vaikutus välittäjien tekemien havaintojen perusteella on myyntiaikaan tai myyntihintaan sillä, että kyseinen rakennus sijaitsee myytävän asunnon läheisyydessä.

Vastaanottokeskuksen läheisyys arvioitiin kaikkein useimmin kielteiseksi. Seuraavaksi eniten kielteistä vaikutusta kyselyn vaihtoehdoista arvioitiin olevan moottoripyöräjengin kerhotilalla, päihdehoitolaitoksella ja vankilalla.

– Toki on syytä huomioida, että kyse on melko suppeasta kyselystä, eikä meillä ole tarkkaa dataa edellä mainittujen seikkojen todellisista vaikutuksista asunnon markkina-arvoon. Uskon kuitenkin alan ammattilaisilla olevan näkemystä vallitsevista asenteista kokemuksensa ja päivittäisen työnsä pohjalta, huomauttaa Mattila.

Hän toteaa, ettei ole syytä osoittaa sormella kiinteistönvälittäjiä.

– He toimivat tässä vain viestinviejänä sille, miten asunnon myyjät ja ostajat heidän tekemiensä havaintojen perusteella toimivat ja tekevät valintojaan, selittää Mattila.

– Ostajien voi kyselyn perusteella katsoa vieroksuvan esimerkiksi vastaanottokeskusta ja päihdehoitolaitosta asunnon läheisyydessä. Uskon, että suuri osa suomalaisista ei tiedä näiden toiminnasta kovin paljon. Viranomaisten tulisikin mielestäni pyrkiä huolehtimaan entistäkin paremmasta viestinnästä kaikkien osapuolten ymmärryksen ja kunnioituksen lisäämiseksi, sanoo Mattila.

Kyselyn perusteella leikkikenttä ja päiväkoti tai koulu sekä urheilukenttä asunnon läheisyydessä helpottavat asunnon myyntiä pikemmin kuin vaikeuttavat sitä. Kirkon, hautausmaan ja vanhusten hoitokodin katsottiin sen sijaan olevan hyvin neutraaleja muuttujia.

Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että asunnon myyntihintaa kohensi eniten päiväkodin tai koulun läheisyys.

Kysely suoritettiin 28-30.8. välisenä aikana. Se lähetettiin noin 1300 kiinteistönvälittäjälle sähköpostitse ja siihen vastasi yhteensä 116 kiinteistönvälittäjää eri toimistoista ympäri Suomea.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kommentti: 2 kuvaa kertoo, minne Suomen rahat oikeasti menevät – vastaus ei ole Kreikka tai maahanmuutto
fbd5c644baf24fd48fb871daa3bacf94.jpg

Julkaistu: 4.9. 6:02

Kymmenessä vuodessa julkiset menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja valtionvelka on tuplaantunut. Kreikan kriisi ja maahanmuutto ovat hallinneet julkista keskustelua, mutta ne selittävät menojen kasvusta vain murto-osan, Teemu Muhonen kirjoittaa.
Suomalaista politiikka on 2010-luvulla ohjannut se, että tulot eivät yksinkertaisesti enää riitä menojen kattamiseen.

Pystyäkseen maksamaan palvelut ja etuudet valtio sekä kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa kiihtyvällä tahdilla. Kymmenen viime vuoden aikana valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut yli 110 miljardiin euroon.

Velkaantuminen ei johdu siitä, että tulot olisivat romahtaneet vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen hitaan kasvun jakson aikana. Päinvastoin, valtion ja kuntien tulot ovat nykyisin suuremmat kuin ne olivat ennen kriisin alkua.

Velkaantuminen taustalla on siis julkisten menojen voimakas ”paisuminen”, kuten muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja presidentti Sauli Niinistö ovat ilmiötä kuvanneet.

Kun julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2007 noin 87 miljardia euroa, vuonna 2015 ne nousivat jo 120 miljardiin.

Vain kahdeksassa vuodessa vuotuiset julkiset menot ovat siis kasvaneet nimellisesti 33 miljardia ja ostovoimakorjattuna 20 miljardia euroa. Minne kaikki nämä rahat oikein menevät?

Julkista keskustelua ovat viime vuosina hallinneet ennen kaikkea Kreikan kriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Tämä on omiaan synnyttämään harhakuvia siitä, että leijonanosa suomalaisten verovaroista ohjattaisiin Kreikan pelastuspakettien ja maahanmuuton kustannusten rahoittamiseen.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Kreikka-vastuut eivät ole vielä langenneet maksuun
Euromaat ovat 2010-luvulla parsineet talousvaikeuksissa painineelle Kreikalle kolme suurta tukipakettia, joihin Suomikin osallistuu.

Niiden kautta Suomella on useiden miljardien eurojen takausvastuut, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin.

Lisäksi Suomi on myöntänyt Kreikalle miljardin verran kahdenvälistä lainaa. Tulevaisuudessa Suomi saattaa siis joutua maksamaan Kreikan veloista suuria summia, mutta tämän hetken voimakas velkaantuminen ei liity Kreikkaan.

Merkittävä osuus ei ole myöskään maahanmuutolla, vaikka siihen osoitetut budjettimenot ovatkin viime vuosina olleet selvästi aiempaa korkeammat.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton suorat kustannukset nousivat viime vuonna noin 800 miljoonaan euroon, kun ne vielä vuonna 2015 olivat monta kertaa pienemmät.

Nämä summat eivät silti selitä sitä, miksi julkiset menot nousivat vuosina 2007–2015 yli 30 miljardia euroa.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se täältä.


Lähes puolet rahoista sosiaaliturvaan
Yllä oleva Tilastokeskuksen tiedoista koottu taulukko näyttää, mihin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen menot ovat vuosina 2007 ja 2015 kohdistuneet. Luvut ovat ostovoimakorjaamattomat.

Niin julkishallintoon, terveydenhuoltoon kuin elinkeinoelämän edistämiseenkin kohdistuvat menot kasvoivat kahdeksassa vuodessa jonkin verran, mutta selvästi eniten ovat kohonneet sosiaaliturvan menot.

Ne vastaavat jo lähes puolta kaikista julkisista menoista.

Runsas viidennes sosiaaliturvan kustannuksista koostuu esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta, mutta yli 40 miljardia euroa menee eri sosiaalietuuksiin.

Etuusmenojen erittely kertoo suurimman syyn julkisten menojen ”paisumiseen”.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se täältä.


Eläkemenot kasvaneet räjähdysmäisesti
Osaltaan etuusmenoja on kasvattanut työttömyys: Vuosina 2007–2015 niin maksettujen työttömyystukien kuin asumistukienkin määrät tuplaantuivat.

Osa tuista menee toki esimerkiksi maahanmuuttajille, mutta suurimmaksi osaksi kehitystä selittää kantaväestön heikko työllisyyskehitys.

Huomionarvoista joka tapauksessa on, että maksussa oleviin eläkkeisiin menee jo lähes kolminkertainen määrä rahaa kuin kaikkiin muihin sosiaalietuuksiin yhteensä.

Kun mukaan lasketaan työeläkkeet, kansan- ja takuueläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä leskeneläkkeet, eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 jo 28 miljardin euron edestä.

Summa vastaa lähes neljännestä kaikista julkisen talouden menoista, ja eläkkeet selittävät yksin kolmasosan kaikista julkisten menojen kasvusta.

Hanojen kiinni kääntäminenkään ei poistaisi ongelmia
EU:n ongelmat ja kotimaan vaisu talouskasvu peittävät helposti alleen sen, etteivät Suomen talousvaikeudet liity niinkään EU:n kriiseihin tai taloussuhdanteisiin kuin väestön ikääntymiseen.

Toistaiseksi ovat kasvaneet eläkemenot, ja tulevina vuosikymmeninä pomppaavat hoiva- ja terveysmenot. Näiden kehityskulkujen kääntäminen inhimillisellä tavalla on lähes mahdotonta, minkä vuoksi päättäjät toivovatkin pelastusta satumaisesta työllisyysasteen noususta.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole millään tavoin ottaa kantaa siihen, mitä Kreikka- tai maahanmuuttopolitiikalle tulisi tehdä tai olla tekemättä. Poliittisen väännön keskellä on silti hyvä muistaa, että Suomen talouden ongelmia niillä ei ratkaista – ei, vaikka Kreikkaan tai maahanmuuttoon ei ohjattaisi enää senttiäkään.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005350069.html
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Tätä videota voi suositella, jos haluaa ymmärtää, miten talous toimii.

 
hansai kirjoitti:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/toimittaja-tuomas-enbusken-mielestä-maaseutua-ei-kannata-pitää-asuttuna-järjetöntä-ja-kallista-1.204091
Klikkaa laajentaaksesi...

Enbuske on aikaisemminkin harrastanut vihapuhetta maaseutua kohtaan. Sellainen on melko tyypillistä omissa pienissä ympyröissään pyörivältä ihmiseltä joka ei osaa kuvitella että joku edes haluaisi asua ja elää toisella tavalla kuin hän.
Monpuoliset asuinympäristöt pitävät yllä suomalaisuuden alakulttuurien diversiteettiä. Sitten kun kaikki asuvat samassa isossa kuutiossa lounaisrannikolla, eroavaisuudet katoavat ja innovaatio lopahtaa.
 
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709122200384047_u0.shtml

Moni turvapaikanhakija ei ole luku- ja kirjoitustaitoinen edes omalla äidinkielellään. Usealta puuttuvat kyvyt oppia uusia asioita. Arvostettu ekonomisti ei tyrmää oleskeluluvan saaneiden palkkaamista alle minimipalkan.
...
Miten saada sitten töitä, jos ei osaa suomea eikä edes englantia? Perinteisesti siivous- ja ravintola-ala sekä vähittäiskauppa ovat palkanneet paljon maahanmuuttajia, sillä kyseisillä aloilla puutteellinen kielitaito on pienempi ongelma kuin monella muulla alalla.

Suomessa on nyt kuitenkin ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita ja turvapaikan saaneita. Näin suuren joukon työllistäminen on hyvin vaikeaa, jos ei mahdotonta. Suomessa on tiukka minimipalkka, joka perustuu yleissitoviin työehtosopimuksiin.
..

Eli tp-hakijoiden vuoksi pitäisi romuttaa kotimaiset työmarkkinat...
 
VUps kirjoitti:
Noiden lukujen toteuma pitäisi sitten muistaa tarkistaa vuoden kuluttua. Parantunut työllisyystilanne ja erityisesti lisääntyvät työtunnit tuntunevat eniten alemmissa luokissa. 0-tunti soppareilla olevat saavat enemmän tekemistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja työttömien määrän pitäisi vähentyä kaiken järjen mukaan.
 
fulcrum kirjoitti:
Enbuske on aikaisemminkin harrastanut vihapuhetta maaseutua kohtaan. Sellainen on melko tyypillistä omissa pienissä ympyröissään pyörivältä ihmiseltä joka ei osaa kuvitella että joku edes haluaisi asua ja elää toisella tavalla kuin hän.
Monpuoliset asuinympäristöt pitävät yllä suomalaisuuden alakulttuurien diversiteettiä. Sitten kun kaikki asuvat samassa isossa kuutiossa lounaisrannikolla, eroavaisuudet katoavat ja innovaatio lopahtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

suuruus nimenomaan ruokkii innovaatioita
 
Sama laajemmin (verot), kunnallisvero on huomattavasti suurempi kuin tulovero valtiolle:
"Tulonsaajat maksoivat vuonna 2015 välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 30,4 miljardia euroa, mikä oli nimellisesti kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Eniten, 18,6 miljardia euroa, maksettiin kunnallisveroa. Ansiotuloveroa valtiolle tulonsaajat maksoivat 5,9 miljardia ja pääomatuloveroa 2,5 miljardia euroa. "
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
Linkin takaa tiedot myös tuloluokittain, lukuja kannattaa hetkinen silmäillä. Yli 50 000€ vuodessa ansaitsevat maksoivat 47.2% kaikista veroista (12% tulonsaajista).
 
Mut hei! Hyvätuloisten on aika osallistua talkoisiin!
 
Joo, kannattaa tosiaan katsoa kokonaisuutta. Valtionverotus, pääomatuloverotus, kunnallisverotus, kulutusverot ja kiinteistöverot. Pelkkä valtionverotus on aika raflaava. Ongelma on, että kokonaisuutta ei taida saada tuloluokittain, kuin korkeintaan hyvin karkeina arvioina. Kulutusverot ovat pääosin täysin anonyymejä.

Tuossa julkisen talouden veroja. Siinä ei näy tosin pääomatuloveroa. Linkistä löytyy kattavammin. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/

Valtion tulovero on silti aika pieni osa veroista ja maksuista.

miten-yritykset-menestyivt-paraniko-julkinen-talous-miten-kotitalouksien-tulot-muuttuivat-olli-savela-7-638.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top