Taloustieteellinen keskustelu

jurppi kirjoitti:
Siinä että jatketaan vastikkeettoman rahan jakamista ei ole mitään radikaalia. Ei todellakaan. Toisaalta "Suomen julkinen sektori *ei* jatka paisumistaan läpitunkemattomaksi sosiaaliturvaverkkojen sotkuksi" . Paisuminen lakkaa viimeistään siinä vaiheessa kun rahat loppuu.

...Naksaus ylipitkän lainauksen välttämiseksi...

Tällä hetkellä poliitikot ovat rakentamassa uudenlaisia "kuplia" suomalaisen yhteiskunnan ratkaistavaksi. Sellaisia joista täällä keskustellaan monessa topic'issa. Tarkoitan lähinnä valtion velkaantumista, julkishallinnon pysyvää talouskriisiä, täysin hallitsematonta pakolaisten elättämistä tulevina vuosina, vuosikymmeninä ja satoina. Tavallisella, yksittäisellä ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa poliittisiin valintoihin. Järjestelmä on valitettavasti sellainen. Onneksi demokraattisessa hallintojärjestelmässä voidaan olla jossain määrin varmoja että ihmisillä säilyy kohtuulliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä omilla valinnoillaan. Siksi suosittelen jokaista huolehtimaan omista tekemisistään. Vain itsenäisesti, yrittämällä ja/tai työtä tekemällä, on mahdollista säilyttää jonkinlainen kohtuullinen elintaso, jatkuvuus ja turvallisuus tulevaisuudesta. Yksittäisen ihmisen ei kannata luottaa eikä tukeutua yhteiskunnan tarjoamiin resursseihin. Siksi on hyvä tehdä henkilökohtaisia valintoja jo ns. "hyvän sään aikana". Kun selaa yllä olevien "kriisiaikojen" luetteloa on nähtävissä minkälaisia ratkaisuja mahdollisesti tarvitaan tulevaisuudessa. Mitään maailmanloppua ei ole tulossa. Vaikeudetkaan eivät yleensä tule yllättäen eikä ne ole ylitsepääsemättömiä. Mutta se on varmaa että kaikille osuu vaikeita aikoja elämässään. Silloin kun ne sattuu monelle yhtä aikaa ei sosiaaliturva/yhteiskunta kykene juurikaan auttamaan yksittäistä ihmistä. Kaiken lisäksi juuri tällä hetkellä näyttää siltä että "eväätkin syödään" jo hyvän sään aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tavattoman hyvin ilmaistu kannanotto kaikin tavoin. Skeptikko voi tietysti täysin perustellusti kysyä, että miten? Vastaus voisi olla kenties se, että mikä sen estäisi? Suomessa anno domini 2017 on kuitenkin loistavat mahdollisuudet "varautua" verrattuna valtaosaan maailman yhteiskunnista - vielä. Käytännön esimerkkeinä vaikkapa:
  • Kohtuullisen hyvätasoinen ja ilmainen koulutus useilla aloilla.
  • (Vielä) kansallisuudesta johtuva hyvä maine työntekijänä.
  • Valmiiden (vaikapa erikoisosaamiseen perustuvien) yritysideoiden/pöytälaatikkoyritysten pitäminen varalla.
  • Verkostoituminen tavoilla, jotka saattavat tarjota uuden vaihtoehdon.
  • Jonkin perintöpaikan tms. varustaminen puoliomavaraiseksi tms.
  • Vaikka sen 15 €uroa/kk sijoittaminen (korkoa korolle periaatteella.)
  • Jne... vain mielikuvitus ja oma ajankäyttö on rajana.
Jokaisella normaalilla ihmisellä tulisi olla varasuunnitelmat b ja c, joihin voi huonon sään aikana tukeutua. Olen yrittänyt jopa onnistuneesti takoa ajatusta omiin lapsiini. Vaikkapa kannustamalla opettelemaan jokin lisäarvoa tuottava kieli muiden opintojen ohessa (esmes kiina tai espanja). Varmaa lienee, että huonon sään koittaessa esmes sujuvaa espanjaa osaavalla sairaanhoitajalla on paljon enemmän mahdollisuuksia edessään kuin vaikkapa 11 vuotta itä-Afrikan heimokulttuureita opiskelleella monikultturisuusasiantuntijalla.

Kun aikojen kehitystä katselee hieman pitemmällä jänteellä näyttää nimittäin vahvasti siltä, että Suomalainen (Pohjoismainen) hyvinvointiyhteiskunta mallina on vain outo oikku ajan historiallisessa tahkossa. Toivotaan tietysti, ettei näin ole.
 
Springeri kirjoitti:
11 vuotta itä-Afrikan heimokulttuureita opiskelleella monikultturisuusasiantuntijalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Humoristiseksi tarkoitettu esimerkkisi on loukkaus heimokulttuurien tutkijota kohtaan. 11 vuotta heimokulttuurien opiskelua kun tarkoittaa kouluttautumista heimokulttuurien tutkijaksi. Se pitää sisällään ihan oikeaa raatamista, kenttätututkimusta ja puuduttavaa rahoituksen etsimistä. Yleensä se on jo sinällään osoitus jonkinlaisesta pitkäjännitteisyydestä ja ahkeruudesta, eikä yhteiskunnan varoilla viimeiset 11 vuotta eläneitä "monikultturisuusasiantuntijoita" oikein voi tämän vuoksi laskea samaan sarjaan.
 
Mustaruuti kirjoitti:
On myös mahdollista, että suunta on täysin päinvastainen. Radikaali kyllä. Lepomäen ajatus on versio tuosta.

Perustulokokeilu 2017-2018
http://www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018
Klikkaa laajentaaksesi...

Perustuloa ovat esitelleet monet ekonomistit. Muun muassa Martin Sandbu useaan otteeseen FT:ssa (Free Lunch) ja Roger Wessman viimeksi blogissaan:

Pohdiskelin viime viikolla Iltalehdessä, voisiko työllisyyttä parantaa muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmää perustulon suuntaan, jolloin työn vastaanottaminen aina kannattaisi matalallakin palkalla. Sain palautteena vastaväitteen, että perustulo olisi vääristävä yritystuki, jonka varassa ylläpidettäisiin kannattamatonta liiketoimintaa. Väite kuulostaa pintapuolisin loogiselta. Perustulo ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla kuin yritykselle maksettava tuki, koska sen ehtona ei ole, että tulon saaja työskentelee yrityksessä. https://rogerwessman.com/
Klikkaa laajentaaksesi...

Perustulo on vanha idea, jota on jossain määrin myös käytännössä kokeiltu eri puolilla maailmaa. Itse en oikein usko siihen, koska tietääkseni missään maassa sitä ei ole otettu käyttöön. Sveitsi taisi viimeksi äänestää ehdotuksen kumoon. Eli toimii teoriassa, mutta ei käytännössä.
 
jurppi kirjoitti:
Henkilökohtaisesti en ole asiasta erityisemmin huolissani. Olen varautunut siihen ja kehotan/neuvon muitakin varautumaan.

Historia opettaa. Suomalainen yhteiskunta on kokenut, vastaavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia kriisejä aikaisemminkin. Niihin on aina löytynyt ratkaisu. Aina yhteiskunta ei ole siihen kyennyt mutta ihmiset ovat osanneet tehdä ratkaisuja myös henkilökohtaisesti, yksilön ja perheen tasolla. Joskus lopputulon on onnistunut hyvin ja toisella kertaa huonommin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuntuu, että tässä puhutaan toistemme ohi ristiin. Keskustelussa menevät sekaisin yhtäältä yksilön ja yhteisön vastuu ja toisaalta yksityisen sektorin (markkinamekanismi) ja julkisen sektorin (poliittinen prosessi) roolit.

En minäkään itsestäni ole huolestunut. Kela-kortin palautin jo 20 vuotta sitten ja samaan aikaan siirsin työeläkeoikeuteni Suomen rajojen ulkopuolelle. Viimeksi vaihtui verodomisiili. Suomen julkiselta sektorilta minulla ei ole saatavia – eikä paljon annettavaakaan (rajoitetun verovelvollisuuden vuoksi).

En ole myöskään erityisen huolestunut Suomen 2.68 miljoonasta työllisestä (2014). Yrittäjät, duunarit ja muut työllä raskautetut kyllä pärjäävät jotenkuten jatkossakin. Tuskin mitään mullistavaa romahdusta heti tulee. Pikemminkin hiljaa hiipumista. Väki vanhenee. Kantaväestö vähenee. Työvoima pienenee. Syntyvyys mataa 1800-luvun nälkävuosien tasolla. Talouskasvu on verkkaista. Olympialaisista ei tule kultaa eikä kunniaa. PISA-sijoitukset vajoavat. Jne. Nuorison start up -buumi tuo hieman valoa tulevaisuudennäkymiin.

Enemmän huolissani olen enemmistöstä. Niistä 3 miljoonasta suomalaisesta, jotka eivät kuulu työllisiin. Lapset, vanhukset, opiskelijat, työttömät, työkyvyttömät ja -haluttomat, vammautuneet, pitkäaikaissairaat, syrjäytyneet, seonneet, rikolliset, pakolaiset, terroristit ja “vapaustaistelijat”, harmaan talouden uhrit ja hyväksikäyttäjät… Jos markkinamekanismi ratkaisee sosiaaliset ongelmat, miksei yksityinen sektori ja talouden “näkymätön käsi” käy korjaamassa noita ongelmia? Eipä silti: ei julkinen sektori ja poliittinen prosessikaan näytä saavan tulosta aikaan. Toimivista ideoista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Tuntuu, että tässä puhutaan toistemme ohi ristiin. Keskustelussa menevät sekaisin yhtäältä yksilön ja yhteisön vastuu ja toisaalta yksityisen sektorin (markkinamekanismi) ja julkisen sektorin (poliittinen prosessi) roolit.

En minäkään itsestäni ole huolestunut. Kela-kortin palautin jo 20 vuotta sitten ja samaan aikaan siirsin työeläkeoikeuteni Suomen rajojen ulkopuolelle. Viimeksi vaihtui verodomisiili. Suomen julkiselta sektorilta minulla ei ole saatavia – eikä paljon annettavaakaan (rajoitetun verovelvollisuuden vuoksi).

En ole myöskään erityisen huolestunut Suomen 2.68 miljoonasta työllisestä (2014). Yrittäjät, duunarit ja muut työllä raskautetut kyllä pärjäävät jotenkuten jatkossakin. Tuskin mitään mullistavaa romahdusta heti tulee. Pikemminkin hiljaa hiipumista. Väki vanhenee. Kantaväestö vähenee. Työvoima pienenee. Syntyvyys mataa 1800-luvun nälkävuosien tasolla. Talouskasvu on verkkaista. Olympialaisista ei tule kultaa eikä kunniaa. PISA-sijoitukset vajoavat. Jne. Nuorison start up -buumi tuo hieman valoa tulevaisuudennäkymiin.

Enemmän huolissani olen enemmistöstä. Niistä 3 miljoonasta suomalaisesta, jotka eivät kuulu työllisiin. Lapset, vanhukset, opiskelijat, työttömät, työkyvyttömät ja -haluttomat, vammautuneet, pitkäaikaissairaat, syrjäytyneet, seonneet, rikolliset, pakolaiset, terroristit ja “vapaustaistelijat”, harmaan talouden uhrit ja hyväksikäyttäjät… Jos markkinamekanismi ratkaisee sosiaaliset ongelmat, miksei yksityinen sektori ja talouden “näkymätön käsi” käy korjaamassa noita ongelmia? Eipä silti: ei julkinen sektori ja poliittinen prosessikaan näytä saavan tulosta aikaan. Toimivista ideoista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin varmasti tapahtuu... Itsekin seuraan jossain määrin sivustakatsojana Suomen kehitystä.

Vaikka nykyään asun (siis evp) Suomessa, saan merkittävän osa toimeentuloistani ulkomailta..Maksan niistä verot täysimääräisesti lähdemaihin ja samoista tuloista vielä lisää täkäläiselle verottajalle. Tietoisuus siitä että monissa maissa saa jopa paremman sosiaaliturvan huomattavasti pienemmillä kustannuksilla luo jonkin verran kriittistä asennetta Suomen verotuspolitiikkaan. Mutta toisaalta vanhassa kotimaassa on paljon muita hyviä puolia. En minä täällä ole väkisin mieltäni pahoittamassa..päin vastoin. Ei myöskään ole mitään esteitä poismuutollekaan jos alkaa jokin asia ahdistamaan.

Eniten Suomessa hämmästyttää laajalle levinnyt usko/näkemys sosialismin ihanuudesta..sekin ettei maasta löydy nykyään yhtään oikeistolaista/konservatiivista puoluetta (jo pelkkä ajatuskin tällaisesta koetaan äärioikeistolaisuudeksi). Toisekseen ihmetyttää käsittämätön naivius, usko ja luottamus Venäjän diktatuurin hyväntahtoisuuteen erityisesti juuri Suomea kohtaan. Ystävyys nykyiseen Putinin hallintoon yhdistää meillä niin vanhat kommunistit kuin kepulaiset maajussitkin.

Todennäköisesti juuri tästä historiallisesta sekä myöhemmästä YYA-aikojen ystävyydestä Venäjää kohtaan johtuu monenlaisia kielteisiä asenteita Euroopan Unionia, sen jäsenmaita sekä myös Jenkkejä ja NATO:a kohtaan.

Mutta liioittelisin jos sanoisin olevani huolissani noista asioista..
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Yksinkertainen sosiaaliturvamalli:
Olemassa olevan järjestelmän purkaminen aiheuttaisi kuitenkin niin suuren muutosvastarinnan, ettei tuolla mallilla ole juuri menestymisen mahdollisuutta. Ehkä Virossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se muutosvastarinta ole mitään siihen verrattuna, että virkamiehet olisivat menettämässä töitään tuon takia. Siis tarkoitushan on juurikin poistaa ylimääräisiä tyyppejä julkisista hommista, eihän tuossa muuten juurikaan pointtia olisi.
 
SJ kirjoitti:
Ei se muutosvastarinta ole mitään siihen verrattuna, että virkamiehet olisivat menettämässä töitään tuon takia. Siis tarkoitushan on juurikin poistaa ylimääräisiä tyyppejä julkisista hommista, eihän tuossa muuten juurikaan pointtia olisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Tuota juuri tarkoitin. Ne, jotka nykyisestä järjestelmästä hyötyvät, vastustaisivat muutosta.

Jossain Afrikan maassa, missä ei ole juuri minkäänlaista julkista sektoria, kokeilu voisi onnistua. Ehkä Somaliassa.
 
fulcrum kirjoitti:
Ekonomistin ohje velkaantuneille ruotsalaisille: Myy asuntosi nyt ennen kuin kupla puhkeaa

Ruotsin 'nerokasta' talouspolitiikkaa on lahden tällä puolella laajalti ihasteltu. Paljon odotettu asuntokuplan puhkeaminen on nyt käsillä, moniko talousviisas joutuu tarkentamaan näkemyksiään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsissa on tehty sekä hyvää että huonoa talouspolitiikkaa. Tuo asuntokupla kuuluu valitettavasti jälkimmäisiin.

Ns. viralliset ja epävirallisetkin "talousviisaat" ovat muuten varoitelleet Ruotsin asuntokuplasta jo vuosia... Ainakaan heille asia ei tule yllätyksenä. Ja ilmeisesti ei kenellekään muullekaan.
 
Pointti on enemmän siinä että taloudessa on helppo nähdä että menee hyvin, mutta paljon vaikeampi nähdä miksi menee hyvin. Niinpä on ollut suosittua osoitella Ruotsin talouspoliittisista ratkaisuista yhtä jos toista ja todeta vastaansanomattomasti että tuosta se johtuu. Nyt jos ja kun käy ilmi että nousukauden takana onkin 50-100 vuotta kestävien asuntolainojen kupla, niin moni tulee saamaan silmiinsä saippuaa.
 
fulcrum kirjoitti:
Pointti on enemmän siinä että taloudessa on helppo nähdä että menee hyvin, mutta paljon vaikeampi nähdä miksi menee hyvin. Niinpä on ollut suosittua osoitella Ruotsin talouspoliittisista ratkaisuista yhtä jos toista ja todeta vastaansanomattomasti että tuosta se johtuu. Nyt jos ja kun käy ilmi että nousukauden takana onkin 50-100 vuotta kestävien asuntolainojen kupla, niin moni tulee saamaan silmiinsä saippuaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ekonomistit yleensä pyrkivät analysoimaan ja arvioimaan eri osa-alueita. Esim. tyyliin keksitty otsikko"selvitys Ruotsin työmarkkinauudistuksien ja paikallisen sopimisen vaikutuksesta Ruotsin vientiteollisuuden kilpailukykyyn." Siihen ei asuntokupla mitenkään liity. Ongelma on, että esim. tiedotusvälineitä jos lukee, niin sieltä voi helposti saada ylläolevan kaltaisen yleistyksen. Kannattaa siis niitä lukiessa arvioida tarkasti ja mielellään perehtyä myös viitattuun lähdeaineistoon.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Ekonomistit yleensä pyrkivät analysoimaan ja arvioimaan eri osa-alueita. Esim. tyyliin keksitty otsikko"selvitys Ruotsin työmarkkinauudistuksien ja paikallisen sopimisen vaikutuksesta Ruotsin vientiteollisuuden kilpailukykyyn." Siihen ei asuntokupla mitenkään liity.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tietysti voi liittyä. Jos kyseisenlainen muutos olisi tehty kuplavaiheen alkupuolella niin näennäinen positiivinen yhteys työmarkkinauudistuksen ja parantuneen työllisyystilanteen kanssa olisikin silkkaa sattumaa.
 
fulcrum kirjoitti:
Tietysti voi liittyä. Jos kyseisenlainen muutos olisi tehty kuplavaiheen alkupuolella niin näennäinen positiivinen yhteys työmarkkinauudistuksen ja parantuneen työllisyystilanteen kanssa olisikin silkkaa sattumaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Fiksut ekonomistit eivät tietenkään analysoi sitä pelkästään noin. Keksimäni kuvitteellinen otsikko oli jo esimerkki, johon ei työllisyys liity mitenkään.
 
fulcrum kirjoitti:
Ruotsin 'nerokasta' talouspolitiikkaa on lahden tällä puolella laajalti ihasteltu. Paljon odotettu asuntokuplan puhkeaminen on nyt käsillä, moniko talousviisas joutuu tarkentamaan näkemyksiään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minua kiehtoo ja hämmentää, kuinka jokaisessa Helsingin härskejä vuokrahintoja koskevassa kommenttiketjussa päädytään ennen pitkää peräänkuuluttamaan vuokrasääntelyä patenttiratkaisuksi kaikkiin ongelmiin. Ilmeisesti oletuksena on, että kun sääntely aloitetaan, markkinoille tupsahtaa kasapäin sopuhintaisia vuokrakämppiä ja yksisarviset laukkaavat sateenkaaria pitkin kukkasia ripotellen.

Ei.

Tukholman ja koko Ruotsin liemessä on vahva osuutensa juuri vuokrasääntelyllä. Kun tietyille alueille olisi pakkaantumassa loputon määrä tulijoita rahatukkoja heiluttaen, mutta vuokrahinnat yritetään sanella alakanttiin todelliseen markkinatasoon nähden, kukaan ei vuokraa "persnetolla". Kun joku saa ostettua asunnon tarpeeseensa, siitä pidetään kiinni kynsin hampain, ja myynti tapahtuu vain jos käteen lyödään niin paljon tuohta että voi itse vetäytyä maalle tai palmujen alle eläkepäiviä viettämään. Näin hinnat kasvavat rajatta tasolle, jota palkkatyötä tekevä ihminen ei edes teoriassa voi elämänsä aikana maksaa. Niinpä on keksitty "uusi vuokra" eli ikuinen asuntolaina, josta maksetaan vain korot, nekin jo varsin mittavat vaikka eletään nollakorkojen aikaa. Muita luonnon keksimiä keinoja ovat sukulaisten jeesaaminen ja ehdat pimeät markkinat. Variksetkin nauravat ajatukselle, että edulliseen vuokrakämppään saisi vain kävellä sisään kun sääntely on voimassa.

Tukholman varsinaisissa vuokra-asunnoissa jonotuksen mittayksikkönä käytetään nykyään vuosikymmeniä. Jono on vain kasvanut vuodesta toiseen. Nykyään se on puoli miljoonaa kärsää pitkä. Jonon ohittajien osuuteen en edes mene. Muutama artikkeli selailtavaksi:

Why it’s nearly impossible to rent an apartment in Stockholm (Quartz, 2014)
The city with 20-year waiting lists for rental homes (BBC, 2016)
The San Francisco of the Nordics? Stockholm rents are so astronomical it's often cheaper to live in a hotel (BI Nordic, 2017)
These two charts explain how insanely difficult it is to rent a flat in Stockholm (sama)

Taivas meitä varjelkoon päättäjiltä, jotka saattaisivat kuvitella että asumisen hintojen sanelu kuumentuvilla markkinoilla toimisi yhtään sen paremmin kuin leivän hinnan sanelu inflaation ryvettämissä diktatuureissa. Kauppa siirtyy tiskin alle, ja siellä on ihan eri hinnat. Muutakin dramaattista saattaa tapahtua, mutta ei ainakaan sitä mitä yritettiin.

Ei tarvita monen prosentin muutosta siihen, että jopa ruotsalaiset "pelkät korot" vievät keskivertokansalaisen talouden katastrofitilaan. Sitten katsotaan, kuka ehtii myydä pienimmillä tappioilla. Kaikki eivät ehdi. Pankkiinkin voi sattua hetkellisesti, mutta kyllä se lopulta voittaa aina.
 
Mikähän tämä Liikasen "välivaihe" on kestoltaan? 5,10,20,100-vuotta?
Liikanen: Turvapaikanhakijoista apua hyvinvointivaltion rahoittamiseen
Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomen talouskehitys ja hyvinvointivaltion rahoitusperusta hyötyvät ennen pitkää maahan tulevista turvapaikanhakijoista. Pakolaisia tulisi kohdella oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti, korostaa Liikanen.
.....
Liikanen näkee että maahan tulevat pakolaiset ja turvapaikanhakijat tukevat pitkällä aikavälillä väestöongelmien ratkaisua ja hyvinvointivaltion rahoittamista. Samanlaisia näkemyksiä ovat esittäneet mm. työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander ja Nordea-pankin pääekonomisti Aki Kangasharju.

– Se että meillä on enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä tukee talouden kehitystä. Mutta tämä välivaihe on vaikea, myöntää Liikanen.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-8317533
 
fulcrum kirjoitti:
Fiksut ei, niin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Haluatko huvittaa foorumia (englanninkielinen ilmaisu, humour us) linkittämällä palstalla tyhmien ekonomistien tutkimuksia, joista tyhmät toimittajat ovat repineet vielä tyhmempiä otsikoita.

Tein pikagoogletuksen. "Ruotsin kilpailukyky" ja "Ruotsin malli". Ja kumpikaan ei tuonut esille väittämiäsi asioita.

Uskon kyllä silti, että niitä löytyy, koska tuskin olet täysin tyhjästä keksinyt asioita, mutta voitko kaivaa niitä esille. Kiinnostaa tutustua, mistä nämä ajatukset syntyvät.
 
hansai kirjoitti:
Mikähän tämä Liikasen "välivaihe" on kestoltaan? 5,10,20,100-vuotta?
https://yle.fi/uutiset/3-8317533
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa asuvista somaleista vain mitättömän pieni osuus on työllistynyt vaikka ovat saaneet kotoutua kaiken kattavan sosiaaliturvan varassa jo reilut 25 vuotta. Seuraavastakin sukupolvesta vain aniharvat kykenee hankkimaan elantonsa omalla työllään. Kun pakolaisasian vuoksi on joutunut hieman selvittämään/näkemään kansojen ja erilaisten heimokulttuurien erilaisuuksia on enemmän kuin todennäköistä etteivät nämä islamin uskoiset paimentolaiset tule koskaan sopeutumaan suomalaiseen, kansalaisten työntekoon perustuvaan yhteiskuntaan. Jos yleinen taloustilanne maassamme heikkenee siinä määrin että joudumme kiristämään/leikkaamaan sosiaaliturvamme tasoa he tulevat varmuudella siirtymään vauraampiin ja löysemmän sosiaaliturvan tarjoaviin maihin.

Toisaalta tulevaisuuden kehitystä voi olla toisenlainenkin. Meillä on esimerkkinä vaikkapa mustalaisten jo 1600-luvulta alkanut taival ns. järjestäytyneen yhteisön ulkopuolella. Varsin merkittävä osa heistä muuttikin jo takaisiin Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella (yli kolmensadan vuoden jälkeen) mutta Suomen talouskasvu vuosituhannen vaihteessa keskeytti muuttoliikkeen. Saman aikaisesti Ruotsin tarkentuneiden sosiaaliturvaan liittyvien käytäntöjen vuoksi (kyettiin osittain purkamaan kahdesta ja jopa useammasta maasta saman henkilön saama päällekkäinen sosiaaliapu) myös Suomessa sosiaaliturva tuli ns. kilpailukykyisemmäksi. Samalla myös mustalaisten edestakainen matkailu ruotsinlaivoilla hieman tyrehtyi. Mutta, nykyään ei kukaan aseta edes kyseenalaiseksi yhteiskunnan velvollisuutta kustantaa kaikkien Suomessa asuvien vastikkeetonta toimeentulon kustantamista.

Toki poliittisista syistä meillä esiintyy pientä "häveliäisyyttä" järjettömän suurten pakolaisuuteen liittyvien sosiaalikulujen osalta. Hallitusohjelmassa luvattua selvitystä pakolaisuuden kokonaiskustannuksista suomalaiselle yhteiskunnalle ei enää halutakaan tuoda julkisuuteen. Arvattavasti kyseisen selvityksen lopputulos lienee liian kiusallinen hallituspuolueille. Julkistusta nimittäin siirrettiin tulevalle vuodelle mutta ilmeisesti sitä ei myöskään voida tuoda esille vaalien alla.

Vastauksena Liikaselle voi kertoa että "Vuodet vierivät, muuttuvat vuosikymmeniksi ja sadoiksi eikä minkäänlaista muutosta tässä suhteessa tapahdu. Ehkä saamme tietynlaisen pysyvän harmaantalouden sekä rikollisen rakenteen yhteiskuntaamme."
 
Eläkkeelle jääminen vapauttaa taas kerran virkamiehen kielenkannat.

Poimin tähän kohdan, joka erityisesti korpeaa. On toimittu juuri päinvastoin kuin olisi järkevää. Loput linkistä.

Palaan vielä yritystukien uudistamiseen. Työuraltani tiedän, että yritystuet on selvitetty ja läpivalaistu hyvin perusteellisesti useaankin kertaan, analysoitu niiden hyvät ja huonot puolet.

Tuista parhaimmiksi havaittuja Innovaatiorahoituskeskuksen Tekesin tukia on toki leikattu. Mutta muita (haitallisia ja turhia -Mustaruuti ed.) tukia onkin sitten pikemminkin lisätty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Erkki Virtasen kolumni: Yritystukia ei leikata vaan mielummin lisätään
https://yle.fi/uutiset/3-9849567
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top